Tädin perintörahat hupeni parin viimeisen vuoden hoivamaksuihin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne rahat olivat tädin, eivät perillisten. Yrittäkää nyt kaikki jo tajuta, että ihmisten rahat ovat heidän omiaan, eivät jälkeläisten. Kenelläkään ei ole mitään velvollisuutta pantata rahojaan jälkeläisillen. Perintöä tulee, jos sitä sattuu jäämään ja sillä hyvä. Hävetkää, läheisen kuolinvuoteella kärkkyvät haaskalinnut!

Itse ajattelen, että oma omaisuuteni on koko perheen omaisuutta ja toivon tietenkin, että lapseni saa mahdollisimman hyvän perinnön. Pidän elämäntavoillani huolen, että mihinkään hoitokoteihin en joudu.

Onnea matkaan! Täsmennyksenä vielä, että tässä ei ollut äiti kyseessä, vaan täti.

Olihan se äiti myös, lapset jäi ilman perintöä. Ei ap ollut se perijä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä Arava-raja?

https://yle.fi/a/3-12000893?utm_source=social-media-share&utm_medium=so…

Tuo on julkisen puolen hoivakotiin juttuja, tai kunnan/sota-alueen ostamien palveluiden.

Ylempänä joku väitti ettei pääse ollenkaan julkiselle hoitoon, jos joku omaisuusraja ylittyy.

Ainakaan Helsingissä ei pääse.

Muutamia vuosia sitten järjestelin edunvalvontavaltuutettuna dementikolle laitoshoitoa Helsingissä. Julkiselle puolelle ja ostopalvelupaikkoihin oli porttikielto, koska dementikolla oli muutakin omaisuutta kuin oma asunto.

Yksityiselle pääsi. Tueksi sai kaupungilta palvelusetelin. Eläke ja seteli eivät kata maksuja, vaan homma sujuu omaisuutta syömällä. Sitten kun se omaisuus on tarpeeksi huvennut, voi hakea kaupungille. Ellei sitten viikatemies tule ensin - alkaa olla jo viimeiset vaiheet, luulisin.

Jossain muualla tuo asia voi olla toisin. Kokemukseni rajoittuu Helsinkiin.

Vierailija kirjoitti:

Serkut ei peri.

Ap:n serkut = puheena olevan ap:n tädin  lapset. Eli kyllä perivät äitinsä. :)

Tädin ja sedän lapset ovat yksilölle serkkuja.

Hohhoijaa. Olisitte tehneet kuten eräs tuttu perhe. Tekivät ennakkoon perinnönjaon ja kuppasivat vanhuksen kuiviin. Asunto ns:myytiin alihintaan sukulaiselle, muu perintö jaettiin.

Sitten kun vanhus oli varaton, niin tuupattiin useiksi vuosiksi hoitokotiin, jossa oli tadaa, veronmaksajien kustannettavana. Ihmiset on.

Vierailija kirjoitti:

Inhottavaa vanhusten riistoa.

sitä se kapitalismi on

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä Arava-raja?

https://yle.fi/a/3-12000893?utm_source=social-media-share&utm_medium=so…

Tuo on julkisen puolen hoivakotiin juttuja, tai kunnan/sota-alueen ostamien palveluiden.

Ylempänä joku väitti ettei pääse ollenkaan julkiselle hoitoon, jos joku omaisuusraja ylittyy.

Ainakaan Helsingissä ei pääse.

Muutamia vuosia sitten järjestelin edunvalvontavaltuutettuna dementikolle laitoshoitoa Helsingissä. Julkiselle puolelle ja ostopalvelupaikkoihin oli porttikielto, koska dementikolla oli muutakin omaisuutta kuin oma asunto.

Jossain muualla tuo asia voi olla toisin. Kokemukseni rajoittuu Helsinkiin.

Kai teit kantelun oikeusasiamiehelle? Porttikielto julkiseen hoitoon on taatusti laiton

Ei tarvitse olla yksityinen hoivakoti. Ihan valtiokin vie vanhuksen säästö-rahat. Rahattomat hoidetaan ihan samalla tavalla valtion pussiin.

Vierailija kirjoitti:

Hohhoijaa. Olisitte tehneet kuten eräs tuttu perhe. Tekivät ennakkoon perinnönjaon ja kuppasivat vanhuksen kuiviin. Asunto ns:myytiin alihintaan sukulaiselle, muu perintö jaettiin.

Sitten kun vanhus oli varaton, niin tuupattiin useiksi vuosiksi hoitokotiin, jossa oli tadaa, veronmaksajien kustannettavana. Ihmiset on.

Ihan oikein minusta tekivät. Maksavathan he itsekin veroja työnteollaan tai ovat maksaneet. Ja vanhus on maksanut. Onko sinusta oikein että elämäntyön sekä säästöt vie loppumetreillä yhteiskunta ? Olemme eri linjoilla.

Kenet täti oli perinyt? Oliko tädillä itse säästettyä rahaa saamansa perintörahojen lisäksi?

Vierailija kirjoitti:

Serkut ei peri.

Serkut perii äitinsä. Lue ajatuksen kanssa

Ei jumalauta. Olen lapseton täti. Voin vannoa, että tuhlaan rahani itseeni ja mahdollisimman hyvään vanhuuteeni. Sukulaisten on turha kytätä minun itse itselleni hankkimiani rahoja.

Minua ei ole koskaan kiinnostanut tätien ja setien perinnöt tai niiden hupeneminen.

Vanhempieni asioita seurasin, koska tekivät töitä koko elämänsä ajan  maksaen veroja. Verovaroin meidän hyvinvointivaltiota ylläpidetään, tai hyvinvointivaltion rippeitä. Ei se niin mene, että koko elämänsä köllöttelemällä saa ilmaisen vanhuudenhoivan ja töitä tehneen tulee myydä omaisuutensa saadakseen saman hoivan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne rahat olivat tädin, eivät perillisten. Yrittäkää nyt kaikki jo tajuta, että ihmisten rahat ovat heidän omiaan, eivät jälkeläisten. Kenelläkään ei ole mitään velvollisuutta pantata rahojaan jälkeläisillen. Perintöä tulee, jos sitä sattuu jäämään ja sillä hyvä. Hävetkää, läheisen kuolinvuoteella kärkkyvät haaskalinnut!

Itse ajattelen, että oma omaisuuteni on koko perheen omaisuutta ja toivon tietenkin, että lapseni saa mahdollisimman hyvän perinnön. Pidän elämäntavoillani huolen, että mihinkään hoitokoteihin en joudu.

Onnea matkaan! Täsmennyksenä vielä, että tässä ei ollut äiti kyseessä, vaan täti.

Olihan se äiti myös, lapset jäi ilman perintöä. Ei ap ollut se perijä.

Joo totta. Luin huolimattomasti.

Vierailija kirjoitti:

Ja hoitoa ei silti tule.

Ukkini on oksentanut ruokansa ulos jo pari viikkoa. Ei pääse lääkärin tarkastukseen.

Juuri eilen juteltiin, ukkini ei ole näitä jotka kerjäävät huomiota, päinvastoin, ei halua olla vaivaksi.

Voi hyvä ihminen, kun ei vanhukset pääse päivystykseen, jos ne asuu hoitokodissa. Eikä lääkärit pysty oikeasti juuri mitään tekemään. Määräävät jonkin vatsansuijalääkkeen. Vanha ihminen ei kestä isoja leikkauksia ja se on ihmisen kidutusta, jos pakotetaan sellaiseen. Aikoinaan mummoni kuoli mahahaavaan. Hän oli pitkään oksennellut ja lopulta verta joukossa. Yrittivät leikata ja kuoli myöhemmin komplikaatioihin.

Äänestäkää Kokoomusta, Persuja ja Keskustaa.

Tai hoitakaa itse vanhempanne. Oisko se paljoo pyydetty?

Lapset tykkää ja Mummot sekä Ukit on turvassa.

On omakohtaiset kokemukset. Perinnöllä ei niin väliä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Inhottavaa vanhusten riistoa.

Miksi yhteiskunnan pitäisi maksaa, jotta lapset saisivat enemmän perintörahaa?

Miksi he joilla ei ole rahaa saavat aliarvoista hoitoa. Eikö meillä ole ollutkaan vasemmisto ja sosiaalihallituksia hoitamaan tätä kuntoon?

Vierailija kirjoitti:

Ja hoitoa ei silti tule.

Ukkini on oksentanut ruokansa ulos jo pari viikkoa. Ei pääse lääkärin tarkastukseen.

Juuri eilen juteltiin, ukkini ei ole näitä jotka kerjäävät huomiota, päinvastoin, ei halua olla vaivaksi.

No mitä jos oksentelun taustalta löytyykin esim. syöpä? Kestäisikö ukkisi rankkoja hoitoja ja mitä ne sitten parhaimmillaan toisi? Pari vuotta kituliasta elämää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Inhottavaa vanhusten riistoa.

Miksi yhteiskunnan pitäisi maksaa, jotta lapset saisivat enemmän perintörahaa?

Jokaisella on oikeus hoitoon.

Ja ensisijaisesti hoitoa tarvitsevat maksaa sen.

Kuten tässäkin tapauksessa.

Kuka kehittäisi vanhuksille valjaat, joita jokainen nostettava pitäisi päällä ja hoitajien olisi helppo nostaa heitä niiden avulla piennosturilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa on paljon väärää tietoa. Jos kunta on todennut vanhuksen ympärivuorokautisen hoidon tarpeen, omaisuus ei vaikuta mitenkään hoitomaksuihin, ainoastaan tulot vaikuttavat. (Poikkeuksena on metsäomaisuus, josta lasketaan vuosittain tuloa siitä riippumatta, onko puuta myyty juuri sinä vuonna vai ei.) Tämä on ihan siitä riippumatta, onko hoitopaikka julkinen vai kunnan osoittama yksityinen paikka. Hoitomaksu ei koskaan ylitä vanhuksen kuukausituloja. Mutta se yksityinen paikka on silloin kunnan osoittama paikka eli sitä ei saa valita itse.

Vanhus voi kuitenkin joutua maksamaan tulojaan suuremman hoitomaksun kahdessa tapauksessa:

1. Vanhus on mennyt hoitokotiin jo siinä vaiheessa, kun hän ei kunnan mielestä vielä olisi ympärivuorokautisen palveluasumisen tarpeessa, vaan pärjäisi (kunnan mielestä) omassa kodissaan kotihoidon piipahdusten turvin.

2. Vanhus ei ole halunnut mennä kunnan osoittamaan yksityiseen hoitopaikkaan, vaan hän on halunnut valita jonkin toisen hoitokodin.

3) Vanhuksella on merkittävästi muuta varallisuutta kuin omassa käytössä ollut asunto.

Tämä. Paitsi että ei edes merkittävästi vaan muutama kymppitonni arvopapereissa kiinni. Sen seurauksena äitini hoitomaksu määräytyi niin, että oli suunnilleen tulojen suuruinen. Mutta sen lisäksi olikin sitten muita menoeriä kuten hiusten leikkaukset, lääkkeet, vaipat ym, joihin käytettiin hänen säästötilillään olevia rahoja. Eipä siinä mitään, hänen rahojaan olivat ja pääasia, että edes pääsi ympärivuorokautisen hoivan pariin, mutta hyvällä eläkkeellä ei saanut yhtään parempaa hoitoa kuin naapurihuoneen huonolla eläkkeellä. Nykyjärjestelmä on rakennettu niin, että näennäisesti kaikki ovat tasa-arvoisia, mutta valtio/kunta/hyvinvointialue vie omansa niiltä, joilla on mistä ottaa. Muistan, että isoäitini ollessa hoitokodissa, hoitomaksu oli sen kokoinen, että kuukauden eläkkeestä jäi vähän säästöönkin. Sillä rahalla ostettiin sitten arkku sun muut.