Tädin perintörahat hupeni parin viimeisen vuoden hoivamaksuihin

Mikä Arava-raja?

https://yle.fi/a/3-12000893?utm_source=social-media-share&utm_medium=so…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Inhottavaa vanhusten riistoa.

Jos noilla vanhuksilla on omaisuutta, pitäiskö yhteiskunnan, eli kaikkien veronmaksajien, siltikin kollektiivisesti hoitaa hänen hoitokulunsa? Vain siksi, että häneltä jäisi jotain perintöä?

Pitäisi tietenkin. Miten muka olisi oikeudenmukaista, että toinen mummo tuhlaa kaikki rahansa, ja yhteiskunta sitten maksaa hänelle samat palvelut, jotka sellainnen mummo joka on ikänsä pihistellyt ja saanut jotain säästöön, joutuukin sitten maksamaan itse? Joko hoivapalvelut maksetaan kaikille, tai sitten ei kenellekään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahimmillaan lapset joutuu maksamaan ne maksut omista palkoistaan. Niin tutulle kävi.

Aha, kummallista, en joutunut/päätynyt maksamaan mitään vanhuksen hoidosta.

Riippuu siitä onko vanhus yksityisellä. Ne heivaa mummot ulos jos raha loppuu. Harva lapsi raaskii laittaa vanhusta "kodistaan" jonnekin terveyskeskuksen vuodeosastolle viimeisiksi kuukausiksi vaikka se tarkoittaa sitä että eläkkeen yli menevät hoivakulut jää heidän maksettaviksi.

Äiti oli yksityisellä, loppuun asti. Ei heivattu mihinkään. Ruumisarkussa lähti.

Selvä mutta joku ne maksut maksoi. Ei nämä hoivakodit hyväntekeväisyyttä tee. Ehkä sun äidillä oli kunnan ostopalvelupaikka? Tai sitten hänen oma eläke riitti maksuihin.

Ei Suomessa ole mitään pakkovelvoitetta perinnön jättämiseen. Olettaisin että ihmiset osin säästävät vanhuuttaan varten juuri siksi, että voivat käyttää varojaan tehdäkseen elämän loppusuoran mahdollisimman mukavaksi. Ei heillä ole velvoitetta perinnön jättämiseen.

Ja miksi tulee aina yllätyksenä, että hoivamaksut monien sosiaalitukuen lailla ovat riippuvaisia hoivattavan tuloista ja omaisuudesta? Sehän kerrotaan ensimmäisenä kun hoivapaikkaa haetaan. Ei ole hoivapalvelun homma huolehtia perinnön jäämisestä hoivattavan lapsille.

Suomeen on pesiytynyt ihme ajattelu että omat tulot ja varallisuus pitää saada käyttää kaikkeen kivaan, mutta ei niillä tarvitse peruselinehtoja maksaa (ruoka, asuminen, terveys), vaan ne kuuluvat valtion maksettaviksi.

Vierailija kirjoitti:

Mikä Arava-raja?

https://yle.fi/a/3-12000893?utm_source=social-media-share&utm_medium=so…

Tuo on julkisen puolen hoivakotiin juttuja, tai kunnan/sota-alueen ostamien palveluiden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahimmillaan lapset joutuu maksamaan ne maksut omista palkoistaan. Niin tutulle kävi.

Aha, kummallista, en joutunut/päätynyt maksamaan mitään vanhuksen hoidosta.

Riippuu siitä onko vanhus yksityisellä. Ne heivaa mummot ulos jos raha loppuu. Harva lapsi raaskii laittaa vanhusta "kodistaan" jonnekin terveyskeskuksen vuodeosastolle viimeisiksi kuukausiksi vaikka se tarkoittaa sitä että eläkkeen yli menevät hoivakulut jää heidän maksettaviksi.

kunta maksaa osan, joku seteli systeemi

Silloin on kyse ostopalvelusta. Mutta jos hoivakodin maksu on esim. tuon yli 4000 €/kk niin harvassa on kunnat jotka sellaisen suostuu maksamaan. Kyllä se vaan lapsille jää, jos haluavat vanhuksensa pysyvän loppuun asti ko. paikassa. Kunta kyllä voi osoittaa paikan sieltä terveyskeskuksen vuodeosastolta tms. jos ei rahaa ole.

Kannattaa perustaa hoivaketju, jossa rahat ei valu yrityksen voittoihin. 4000€ saa yksityisen hoidon omaan kotiin 24/7.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä Arava-raja?

https://yle.fi/a/3-12000893?utm_source=social-media-share&utm_medium=so…

Tuo on julkisen puolen hoivakotiin juttuja, tai kunnan/sota-alueen ostamien palveluiden.

Ylempänä joku väitti ettei pääse ollenkaan julkiselle hoitoon, jos joku omaisuusraja ylittyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin ne yksityisessä paikassa on.

Julkisella maksaa ihan saman, jos on mitään tuloja. Käyttrahaa pitää jäädä vähän yli 100 e, loput ottaa hyvinvointialue.

Järjestelyjä on kolme:

1) Täysin julkinen

2) Julkisen puolen yksityiseltä ostama palvelu - sota-alue ei tee itse vaan ostaa alihankkijalta.

3) Täysin yksityinen, jonka kuluista tosin osan voi saada maksetuksi palveluseteleillä.

Tuossa viimeisessä ei ole mitään pykäliin perustuvaa hintakattoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä Arava-raja?

https://yle.fi/a/3-12000893?utm_source=social-media-share&utm_medium=so…

Tuo on julkisen puolen hoivakotiin juttuja, tai kunnan/sota-alueen ostamien palveluiden.

Ylempänä joku väitti ettei pääse ollenkaan julkiselle hoitoon, jos joku omaisuusraja ylittyy.

Ainakaan Helsingissä ei pääse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai ihmisellä on oikeus ostaa laadukasta hoivaa itselleen? Ei kuitenkaan mistään jättiperinnöstä olisi ollut kyse, kun parissa vuodessa meni sileäksi. Moneen hoivakuukauteen muuten tädillä sitten vielä olisi ollut varaa?, kun mitään ei jäänyt?

Tänä päivänä ei saa laadukasta hoitoa edes yksityiseltä. Kun on uutisia lukenut, eri asteisia laiminlyöntejä tulee esille myös yksityiseltä puolelta. Attendollakin joku vanhus oli kaatunut yöllä maahan, hoitaja ei saanut tätä yksin ylös, joten kävi hakemassa peiton ja vanhus nukkui yönsä lattialla.

https://hoitajat.net/forums/topic/8948-y%C3%B6ksi-lattialle-makaaman-j%…

Hoitajat eivät edes saa nostaa hoidettavaa yksin, vaan nostamassa pitää olla ainakin kaksi henkilöä. Tämä sekä hoitajien että potilaiden turvallisuuden vuoksi. Hitaja toimi ihan oikein, kun ei nostoapua ollut saatavilla.

No se olennainen pointtihan tuossa on se, että sellaista tilannetta ei pitäisi olla olemassa, että ei ole kahta hoitajaa nostamassa! Se on vanhusten hoidon laiminlyöntiä, jos henkilökuntaa ei ole riittävästi.

-eri

Ja nyt ollaan itkemässä, että hoitajamitoitusta ei voida laittaa lakiin, kun se on mahdotonta toteuttaa. Kukaan ei halua näihin kohta töihin.

Ensin vuosikausia ollaan lyhytnäköisesti pyritty tehostamaan ja tehostamaan, että mahdollisimman vähällä henkilöstöllä pitää hoitaa mahdollisimman iso määrä. Filippiiniläinen hoitaa 13 vuodepotilasta vuorossa, koska kotimaassa töitä tehdään 24h/7. Suomalainen jaksaa hoitaa  kuusi, koska on kokoomuksen mukaan  tottunut turhaan  inhimillisyyteen työoloissa. Perhanan ammattiliitot kusevat  Petterin muroihin.

 Yksiselitteisesti vuodepotilaat olisivat itse asiassa helpompia hoitaa.  Yleensä tilanne on se, että kaikki pitää vinssata ylös kinesteettisesti (lue: pois nostimet ja muut apuvälineet - rikotaan hoitajan kroppa ennen) ja paikalla on sekoitus harhailevia, kaatuvia ja pyörätuoleissa istuvia puoliksi halvautuneita senioreita.  Pari hoitajaa yrittää sitten pitää kaaosta koossa. Auttaa niitä, jotka ovat täysin avun varassa ja paimentaa  samalla niitä, jotka karkailevat, kaatuilevat, pissailevat nurkkiin, tappelevat ja eksyvät jatkuvasti. Kaikki mahdolliset työtä helpottavat (ja järkevät) apuvälineet pannassa: rauhoittavat psyykelääkkeet, rajoitustoimenpiteet, haalarit jne.

Tällainen on se yhtälö mikä on saatu vanhustenhoidossa aikaan huonolla johtamisella ja silkalla idiotismilla.

Tässä ketjussa on paljon väärää tietoa. Jos kunta on todennut vanhuksen ympärivuorokautisen hoidon tarpeen, omaisuus ei vaikuta mitenkään hoitomaksuihin, ainoastaan tulot vaikuttavat. (Poikkeuksena on metsäomaisuus, josta lasketaan vuosittain tuloa siitä riippumatta, onko puuta myyty juuri sinä vuonna vai ei.) Tämä on ihan siitä riippumatta, onko hoitopaikka julkinen vai kunnan osoittama yksityinen paikka. Hoitomaksu ei koskaan ylitä vanhuksen kuukausituloja. Mutta se yksityinen paikka on silloin kunnan osoittama paikka eli sitä ei saa valita itse.

Vanhus voi kuitenkin joutua maksamaan tulojaan suuremman hoitomaksun kahdessa tapauksessa:

1. Vanhus on mennyt hoitokotiin jo siinä vaiheessa, kun hän ei kunnan mielestä vielä olisi ympärivuorokautisen palveluasumisen tarpeessa, vaan pärjäisi (kunnan mielestä) omassa kodissaan kotihoidon piipahdusten turvin.

2. Vanhus ei ole halunnut mennä kunnan osoittamaan yksityiseen hoitopaikkaan, vaan hän on halunnut valita jonkin toisen hoitokodin.

Vaikea uskoa että Helsingissä -joka on Suomen kunnista hyvässä taloudellisessa tilanteessa- huonokuntoinen rikas vanhus ei pääsisi ollenkaan hoidon piiriin/ hoitokotijonoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Inhottavaa vanhusten riistoa.

Jos noilla vanhuksilla on omaisuutta, pitäiskö yhteiskunnan, eli kaikkien veronmaksajien, siltikin kollektiivisesti hoitaa hänen hoitokulunsa? Vain siksi, että häneltä jäisi jotain perintöä?

Pitäisi tietenkin. Miten muka olisi oikeudenmukaista, että toinen mummo tuhlaa kaikki rahansa, ja yhteiskunta sitten maksaa hänelle samat palvelut, jotka sellainnen mummo joka on ikänsä pihistellyt ja saanut jotain säästöön, joutuukin sitten maksamaan itse? Joko hoivapalvelut maksetaan kaikille, tai sitten ei kenellekään.

Tämä. Etenkin palvelusetelikäytäntö tekee kestämättömäksi sen, että omistava luokka maksaa viiden tonnin kuukausimaksuja ja persaukiset makoilevat ilmaiseksi yksityisissä hoitolaitoksissa. Myös se, jos omistava luokka ei pääse julkiselle lainkaan pitäisi olla laitointa syrjintää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Inhottavaa vanhusten riistoa.

Miksi yhteiskunnan pitäisi maksaa, jotta lapset saisivat enemmän perintörahaa?

Jos yhteiskunta hoitaisi vanhukset, kuten hoidetaan lapsetkin, se osoittaisi vanhuksia kohtaan arvostusta. Joten ehkä vaikka siksi. 

Juuri tuon takia en itse uskalla ottaa minulle tulevaa perintöä vastaan, koska pelkään että yhteiskunta myöhemmin vie sen hoitomaksuja vastaan. Haluan, että perintö menee lapsilleni, joten se hyppää yhden sukupolven yli. Jos ottaisin perinnön vastaan, voisin elää ilman yhteiskunnan tukia loppuelämäni, mutta nyt tulen sitten olemaan tukien varassa.

Todella huono ajatus. Yhteiskunnan tarjoama hoivan taso on todella heikko. Jos haluat elää ihmisarvoista elämää vanhuksena, varaat tähän itse rahaa. Rahojen lahjoittaminen pois etukäteen ei millään tavalla nosta sinulle tarjottavaa palvelutasoa. Jos ei ole rahaa, ei ole palvelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahimmillaan lapset joutuu maksamaan ne maksut omista palkoistaan. Niin tutulle kävi.

Aha, kummallista, en joutunut/päätynyt maksamaan mitään vanhuksen hoidosta.

Riippuu siitä onko vanhus yksityisellä. Ne heivaa mummot ulos jos raha loppuu. Harva lapsi raaskii laittaa vanhusta "kodistaan" jonnekin terveyskeskuksen vuodeosastolle viimeisiksi kuukausiksi vaikka se tarkoittaa sitä että eläkkeen yli menevät hoivakulut jää heidän maksettaviksi.

Käytännössä varmaan 90% vanhuksista hoidetaan yksityisellä ja kunnat/ kaupungit ostavat hoitopalvelun. Eli ensin otetaan hoidettavan eläke ja kelan etuudet ( hoitotyö ym) ja omaan käyttöön pitää jättää n 170e nykyään kuukaudessa.

Osa yksityisellä joutuu maksamaan itse lääkkeet jne osa ei vaan kaikki hoito ja huolto on samassa paketissa. Kun todellinen hoito maksaa 4000- 5000e kk kunnalle jää maksettavaa " hoitosetelillä" suurin osa jos hoidettavan eläke on n 1500e.

Vierailija kirjoitti:

Vaikea uskoa että Helsingissä -joka on Suomen kunnista hyvässä taloudellisessa tilanteessa- huonokuntoinen rikas vanhus ei pääsisi ollenkaan hoidon piiriin/ hoitokotijonoon.

Niinpä mutta vanhuksiakin ja hoidon tarvetta on Helsingissä enemmän kuin Pihtiputaalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahimmillaan lapset joutuu maksamaan ne maksut omista palkoistaan. Niin tutulle kävi.

Aha, kummallista, en joutunut/päätynyt maksamaan mitään vanhuksen hoidosta.

Riippuu siitä onko vanhus yksityisellä. Ne heivaa mummot ulos jos raha loppuu. Harva lapsi raaskii laittaa vanhusta "kodistaan" jonnekin terveyskeskuksen vuodeosastolle viimeisiksi kuukausiksi vaikka se tarkoittaa sitä että eläkkeen yli menevät hoivakulut jää heidän maksettaviksi.

Äiti oli yksityisellä, loppuun asti. Ei heivattu mihinkään. Ruumisarkussa lähti.

Selvä mutta joku ne maksut maksoi. Ei nämä hoivakodit hyväntekeväisyyttä tee. Ehkä sun äidillä oli kunnan ostopalvelupaikka? Tai sitten hänen oma eläke riitti maksuihin.

Mun äiti oli loppuun asti 24/7 hoivassa yksityisessä hoivalaitoksessa. Kyseessä oli kunnallinen ostopalvelupaikka, kunnan omat laitokset tupaten täynnä ja jonot pitkät. Huonevuokra ja hoito maksoivat yhteensä noin 1150 €/kk.

Äidin bruttoeläke oli vajaat 1000 €/kk eikä se olis riittäny edes vuokraan ja hoivaan, mutta äiti sai myös eläkkeensaajan korkeintaan hoitotukea joka oli tuolloin n. 340 €/kk. Lisäksi hän sai eläkeläisen asumistukea reilun satasen kk.

Äidillä ei ollut omaisuutta. Hän ei omistanut asuntoaan vaan oli vuokralla joten vuokrasopimus oli helppo katkaista heti, kun selvisi että äiti sai hoitopaikan.

Ystävän isä oli ollut itse hankitulla hoivapaikalla samassa hoivakaitoksessa. Eivät olleet kyenneet eikä jaksaneet odottaa jonossa kun isän tilanne oli mennyt ihan mahdottomaksi ja kunnan mielestä kaatuileva, dementoitunut isä pystyi hyvin asumaan yksin. Ystävän isän hoivakustannukset olivat yli 4000 €/kk. Hänellä oli onneksi entisenä isopalkkaisena virkamiehenä varaa sellaiseen. En muista että ystävä olisi tästä ulissut ettei nyt jää perintöä. Oli vaan tyytyväinen, että isänsä oli turvassa ja se nyt sitten maksoi mitä maksoi.

Meillä suvussa vanhus halusi valita vähän prameamman hoivakodin. Hieno se kyllä olikin: upea puutarha, paljon vapaa-ajantoimintaa, uima-allaskin. Oma hyvä eläke riitti aluksi maksuihin mutta ne maksut alkoivat nousta ja nousta ja viimeiset vuodet ne oli jo suuremmat kuin vanhuksen omat tulot. Vaikka vanhuksella oli säästöjä, ihan viimeisten kuukausien maksuihin joutui myös oma poika osallistumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vaikea uskoa että Helsingissä -joka on Suomen kunnista hyvässä taloudellisessa tilanteessa- huonokuntoinen rikas vanhus ei pääsisi ollenkaan hoidon piiriin/ hoitokotijonoon.

Sairaalaan pääsee, tehostettuun palveluasumiseen julkiselle puolelle ei.