Krääsä ja kaikenlaiset yllätyslahjat ketuttaa lapsiperheessä
Ei ole enää nykyaikana järkevää hankkia lahjaksi kaikenlaista krääsää ja tavaraa, mitä ei oikeasti tarvita. Lapsemme on vielä melko pieni, mutta suoraan sanottuna ketuttaa kaikenlainen turha krääsä ja yllätyslahjat, joita pukkaa lahjaksi. Krääsä ja kaikenlaiset halvat vaatteet yms kulahtavat käytössä, menevät rikki eikä niitä voi enää laittaa eteenpäinkään. Osa ostaa väärän kokoisia vaatteita, kun ei viitsitä kysyä, mikä koko lapselle sopii. Yllätyslahjat eivät läheskään aina osu kohdilleen, vaikka lahjan antaja on hyvää ajatellutkin.
Paljon enemmän arvostan sitä, että kysytään suoraan, mitä toivotaan lahjaksi. Eikä kyse ole siitä, että pyydettäisiin lapselle jotain kallista, vaan sellaista, mitä lapsi oikeasti toivoo. Usein nuo turhat krääsät ja yllätyslahjat tulevat jopa kalliimmaksi kuin sellainen tavara, mitä lapsi oikeasti toivoisi. Sekalaisen synttärilahjakrääsän sijaan olisi paljon kivempaa, että kaveri/sukulaissynttäreillä kerättäisiin vaikka jokaiselta euro yhteislahjaan ja vanhemmat maksaisivat lahjasta loput, jos tarvitsee. Mieluummin yksi mieluinen lelu kuin kasa krääsää nurkkiin pyörimään.
Itselläni on pari kummilasta ja parasta on, kun kummilasten vanhemmat ihan suoraan sanovat, että tämä lahja X olisi mukava ja sitä saa kaupasta Y tähän hintaan, passaako? Eipä tarvitse stressata, mitä antaa lahjaksi ja lahja on varmasti mieluinen. Ei tule nurkkiin turhaa krääsää ja kaikki ovat tyytyväisiä. Ja kun joku tulee kuitenkin sanomaan, että olisit vain kiitollinen lapsiperheeseen tulevista lahjoista. Kuinka moni aikuinen ilahtuisi, jos saisi kokoa liian pienen paidan tai vaikka harrastusvälineitä, jotka eivät tuota aikuista kiinnosta tippaakaan? Niinpä.
Kommentit (165)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaa tästäkin ketjusta, että nuorten aikuisten sukupolvi on tottunut sormella osoittamaan haluamansa. Toivottavasti vanhemmat sukupolvet lopettavat lahjomisen.
Tuo on ihan tervettä, niin oma koti ei täyty roinasta joka ei sovi minnekään eikä sille ole säilytyspaikkaa. Ne isot jättipehmolelut vie neliön verran lattiapinta-alaa ja jokainen voi laskea omalta kohdaltaan, kuinka paljon se maksaa.
Lopetetaan lasten lahjominen, niin ei tule väärän värisiä sukkia lapsenlapselle (tai oikeammin kermaperseminiälle paha mieli).
Kuinka monella on muka lahjsksi saatu jättipehmo kotona? Toihan on vitsi.
Kummasti niitä jättipehmoja on isoissa marketeissa joulun alla myynnissä kasapäin. Jonnekin ne siitä häviää. Itse sanoin suoraan vanhemmilleni, että sellaisia ei meille saa tuoda, koska ne ei sovi mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan perusasia: Mikä lahjan idea on jos se on valittavissa etukäteen?
Eli mieluummin annat vääränkokoisen vaatteen tai viidennen tatun ja patun kuin kuuntelet niitä vinkkejä?
Kyllä. Lahja on antajansa näköinen. Sulla on vapaus valita mitä lahjalle teet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
eikö teillä ole roskista, johon krääsän voi laittaa?
Lapsille ei kuulu opettaa tuollaista kertakäyttökulttuuria.
Entäs vaihtotaloutta? Vaihdatte tai lahjoitatte sen mistä lapsi ei pidä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan perusasia: Mikä lahjan idea on jos se on valittavissa etukäteen?
Eli mieluummin annat vääränkokoisen vaatteen tai viidennen tatun ja patun kuin kuuntelet niitä vinkkejä?
Kyllä. Lahja on antajansa näköinen. Sulla on vapaus valita mitä lahjalle teet.
Lahjan idea on ilahduttaa.
Sitäpaitsi suuri osa noista krääsämummoista kyttää hysteerisinä että niitä lahjoja ei saa panna eteenpäin.
Minunkin äitini haki lapsen kirppispöydästä kaikki omat ns lahjansa pois eikä antanut tämän kerätä niillä leirikoulurahoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
eikö teillä ole roskista, johon krääsän voi laittaa?
Lapsille ei kuulu opettaa tuollaista kertakäyttökulttuuria.
Entäs vaihtotaloutta? Vaihdatte tai lahjoitatte sen mistä lapsi ei pidä.
Kukaan ei halua niitä koska saa itsw sitä samaa roinaa ja yrittää päästä eroon.
Lapsiperheissä on myös oikeasti oikeaakin tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
olen aina ollut sitä mieltä, että vain lapsille ostetaan lahjoja, ei aikuisille. nyt pitää korjata mielipidettäni. kenellekään ei pidä ostaa lahjoja!
Minä sain lapsena kummiltani lahjaksi aivan ihanan vaatteen, mutta se oli minulle liian pieni. Kummi oli sitten ihmetellyt miksei se minulle sopinut, kun toiselle hänen samanikäiselle kummilapselle vaate oli sopiva. Olin ikäisekseni iso. Siihen saakka olin saanut serkuillani kierrossa olleita vaatteita ja olin niin ilahtunut upouudesta vaattesta, mutta itkuun sekin päättyi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan perusasia: Mikä lahjan idea on jos se on valittavissa etukäteen?
Eli mieluummin annat vääränkokoisen vaatteen tai viidennen tatun ja patun kuin kuuntelet niitä vinkkejä?
Kyllä. Lahja on antajansa näköinen. Sulla on vapaus valita mitä lahjalle teet.
Ja tähän jatkan sen että en lahjo ketään. En edes omia lapsiani juuri tuon takia, kun koskaan ei ole hyvä. Mun tulevat miniät sit varmaan haukkuu mua kun en anna lapsille lahjoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan perusasia: Mikä lahjan idea on jos se on valittavissa etukäteen?
Eli mieluummin annat vääränkokoisen vaatteen tai viidennen tatun ja patun kuin kuuntelet niitä vinkkejä?
Kyllä. Lahja on antajansa näköinen. Sulla on vapaus valita mitä lahjalle teet.
Lahjan idea on ilahduttaa.
Sitäpaitsi suuri osa noista krääsämummoista kyttää hysteerisinä että niitä lahjoja ei saa panna eteenpäin.
Minunkin äitini haki lapsen kirppispöydästä kaikki omat ns lahjansa pois eikä antanut tämän kerätä niillä leirikoulurahoja.
Mistä se mummu tiesi missä se kirppispöytä oli? Ettet vaan olisi möläyttänyt jotain?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan perusasia: Mikä lahjan idea on jos se on valittavissa etukäteen?
Eli mieluummin annat vääränkokoisen vaatteen tai viidennen tatun ja patun kuin kuuntelet niitä vinkkejä?
Kyllä. Lahja on antajansa näköinen. Sulla on vapaus valita mitä lahjalle teet.
Ja tähän jatkan sen että en lahjo ketään. En edes omia lapsiani juuri tuon takia, kun koskaan ei ole hyvä. Mun tulevat miniät sit varmaan haukkuu mua kun en anna lapsille lahjoja.
Jaa. Minä annan omille aikuisille lapsilleni rahaa. Ja lastenlapsille hankin tarkkojen ohjeiden mukaan lahjat tai annan rahaa tai vien kauppaan, jolloin voivat äitiensä kanssa valita.
Suosittelen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan perusasia: Mikä lahjan idea on jos se on valittavissa etukäteen?
Eli mieluummin annat vääränkokoisen vaatteen tai viidennen tatun ja patun kuin kuuntelet niitä vinkkejä?
Kyllä. Lahja on antajansa näköinen. Sulla on vapaus valita mitä lahjalle teet.
Lahjan idea on ilahduttaa.
Sitäpaitsi suuri osa noista krääsämummoista kyttää hysteerisinä että niitä lahjoja ei saa panna eteenpäin.
Minunkin äitini haki lapsen kirppispöydästä kaikki omat ns lahjansa pois eikä antanut tämän kerätä niillä leirikoulurahoja.
Mistä se mummu tiesi missä se kirppispöytä oli? Ettet vaan olisi möläyttänyt jotain?
Lapsi kertoi luokkansa leirikoulukeräyksestä. Mummo tunki sitten sinne koululle riehumaan.
Oppipa lapsi kerrasta ettei kerro enää mitään asioitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan perusasia: Mikä lahjan idea on jos se on valittavissa etukäteen?
Eli mieluummin annat vääränkokoisen vaatteen tai viidennen tatun ja patun kuin kuuntelet niitä vinkkejä?
Kyllä. Lahja on antajansa näköinen. Sulla on vapaus valita mitä lahjalle teet.
Ja tähän jatkan sen että en lahjo ketään. En edes omia lapsiani juuri tuon takia, kun koskaan ei ole hyvä. Mun tulevat miniät sit varmaan haukkuu mua kun en anna lapsille lahjoja.
Jaa. Minä annan omille aikuisille lapsilleni rahaa. Ja lastenlapsille hankin tarkkojen ohjeiden mukaan lahjat tai annan rahaa tai vien kauppaan, jolloin voivat äitiensä kanssa valita.
Suosittelen!
Rahaa kyllä annan, mutta lahjoja en. Musta ei ole sama rahoittaa aikuisen elämää kuin antaa lahja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan perusasia: Mikä lahjan idea on jos se on valittavissa etukäteen?
Eli mieluummin annat vääränkokoisen vaatteen tai viidennen tatun ja patun kuin kuuntelet niitä vinkkejä?
Kyllä. Lahja on antajansa näköinen. Sulla on vapaus valita mitä lahjalle teet.
Ja tähän jatkan sen että en lahjo ketään. En edes omia lapsiani juuri tuon takia, kun koskaan ei ole hyvä. Mun tulevat miniät sit varmaan haukkuu mua kun en anna lapsille lahjoja.
Jaa. Minä annan omille aikuisille lapsilleni rahaa. Ja lastenlapsille hankin tarkkojen ohjeiden mukaan lahjat tai annan rahaa tai vien kauppaan, jolloin voivat äitiensä kanssa valita.
Suosittelen!
Rahaa kyllä annan, mutta lahjoja en. Musta ei ole sama rahoittaa aikuisen elämää kuin antaa lahja.
Lahjan idea on ilahduttaa saajaa.
Rikkaus on kamalaa ja rikkaat anopit. Tuovat 5 nukkekotia yms ja lahjoja.
Vaihdan köyhän anopin yhteen rikkaaseen joka koko ajan kantaa lapsille vaatetta.
Se roina, joku värityskirja, tarrakirja, vappuroina jne. Se on lapselle hetkeksi mieleistä. Sittenhän sen voi rämäyttää roskiin kuten halvat pikkuautot, satukirjat yms.
Vierailija kirjoitti:
Rikkaus on kamalaa ja rikkaat anopit. Tuovat 5 nukkekotia yms ja lahjoja.
Vaihdan köyhän anopin yhteen rikkaaseen joka koko ajan kantaa lapsille vaatetta.
Se roina, joku värityskirja, tarrakirja, vappuroina jne. Se on lapselle hetkeksi mieleistä. Sittenhän sen voi rämäyttää roskiin kuten halvat pikkuautot, satukirjat yms.
Ei minun äidilläni ole rahaa. Sehän siinä hulluinta onkin, kun seuraavaksi kitistää taloudellista apua meiltä.
Elintaso on nykyisin korkea, suotta lehdetkään vinkuu lapsiperheköyhyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Rikkaus on kamalaa ja rikkaat anopit. Tuovat 5 nukkekotia yms ja lahjoja.
Vaihdan köyhän anopin yhteen rikkaaseen joka koko ajan kantaa lapsille vaatetta.
Se roina, joku värityskirja, tarrakirja, vappuroina jne. Se on lapselle hetkeksi mieleistä. Sittenhän sen voi rämäyttää roskiin kuten halvat pikkuautot, satukirjat yms.
En halua opettaa lapsilleni tuollaista kulutustapaa.
Minulla on lahjalista: vain rahaa, paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rikkaus on kamalaa ja rikkaat anopit. Tuovat 5 nukkekotia yms ja lahjoja.
Vaihdan köyhän anopin yhteen rikkaaseen joka koko ajan kantaa lapsille vaatetta.
Se roina, joku värityskirja, tarrakirja, vappuroina jne. Se on lapselle hetkeksi mieleistä. Sittenhän sen voi rämäyttää roskiin kuten halvat pikkuautot, satukirjat yms.
Ei minun äidilläni ole rahaa. Sehän siinä hulluinta onkin, kun seuraavaksi kitistää taloudellista apua meiltä.
Joo, joo. Perheet rahoittaa kummankin vanhempien elämän ja vapaa-aika menee heillä siivotessa ja heidän asioitaan hoitaessa. Ja kiitokseksi tuovat roinaa mitä millään ei voi läväyttää roskiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan perusasia: Mikä lahjan idea on jos se on valittavissa etukäteen?
Eli mieluummin annat vääränkokoisen vaatteen tai viidennen tatun ja patun kuin kuuntelet niitä vinkkejä?
Kyllä. Lahja on antajansa näköinen. Sulla on vapaus valita mitä lahjalle teet.
Ja tähän jatkan sen että en lahjo ketään. En edes omia lapsiani juuri tuon takia, kun koskaan ei ole hyvä. Mun tulevat miniät sit varmaan haukkuu mua kun en anna lapsille lahjoja.
Jaa. Minä annan omille aikuisille lapsilleni rahaa. Ja lastenlapsille hankin tarkkojen ohjeiden mukaan lahjat tai annan rahaa tai vien kauppaan, jolloin voivat äitiensä kanssa valita.
Suosittelen!
Rahaa kyllä annan, mutta lahjoja en. Musta ei ole sama rahoittaa aikuisen elämää kuin antaa lahja.
Lahjan idea on ilahduttaa saajaa.
Nii, mutta miten ilahdutat ihmistä jolle mikään ei kelpaa? Tai jos joku kelpaa, se on yksi miljoonista. Mikä idae on kääriä pakettiin tuote jonka lahjan saaja jo tietää saavanasa?
Lapsille ei kuulu opettaa tuollaista kertakäyttökulttuuria.