Lue keskustelun säännöt.
Krääsä ja kaikenlaiset yllätyslahjat ketuttaa lapsiperheessä
10.06.2023 |
Ei ole enää nykyaikana järkevää hankkia lahjaksi kaikenlaista krääsää ja tavaraa, mitä ei oikeasti tarvita. Lapsemme on vielä melko pieni, mutta suoraan sanottuna ketuttaa kaikenlainen turha krääsä ja yllätyslahjat, joita pukkaa lahjaksi. Krääsä ja kaikenlaiset halvat vaatteet yms kulahtavat käytössä, menevät rikki eikä niitä voi enää laittaa eteenpäinkään. Osa ostaa väärän kokoisia vaatteita, kun ei viitsitä kysyä, mikä koko lapselle sopii. Yllätyslahjat eivät läheskään aina osu kohdilleen, vaikka lahjan antaja on hyvää ajatellutkin.
Paljon enemmän arvostan sitä, että kysytään suoraan, mitä toivotaan lahjaksi. Eikä kyse ole siitä, että pyydettäisiin lapselle jotain kallista, vaan sellaista, mitä lapsi oikeasti toivoo. Usein nuo turhat krääsät ja yllätyslahjat tulevat jopa kalliimmaksi kuin sellainen tavara, mitä lapsi oikeasti toivoisi. Sekalaisen synttärilahjakrääsän sijaan olisi paljon kivempaa, että kaveri/sukulaissynttäreillä kerättäisiin vaikka jokaiselta euro yhteislahjaan ja vanhemmat maksaisivat lahjasta loput, jos tarvitsee. Mieluummin yksi mieluinen lelu kuin kasa krääsää nurkkiin pyörimään.
Itselläni on pari kummilasta ja parasta on, kun kummilasten vanhemmat ihan suoraan sanovat, että tämä lahja X olisi mukava ja sitä saa kaupasta Y tähän hintaan, passaako? Eipä tarvitse stressata, mitä antaa lahjaksi ja lahja on varmasti mieluinen. Ei tule nurkkiin turhaa krääsää ja kaikki ovat tyytyväisiä. Ja kun joku tulee kuitenkin sanomaan, että olisit vain kiitollinen lapsiperheeseen tulevista lahjoista. Kuinka moni aikuinen ilahtuisi, jos saisi kokoa liian pienen paidan tai vaikka harrastusvälineitä, jotka eivät tuota aikuista kiinnosta tippaakaan? Niinpä.
Kommentit (165)
Vierailija kirjoitti:
Timantit eivät ole kertakäyttökulttuuria. Uskokaa mummot ja kummit se.
Ei lapsi tarvitse ikäkaudelleen sopivaa "krääsää" vaan ikuiseen käyttöön tarkoitettuja.Tottakai ikäkauden lelut ovat turhia parin vuoden vuoden päästä.
Jos mun lapsi leikkis vain legoilla ohjaisin häntä muihinkin puuhiin välillä.
Piirtääks tenavat enää ees paperinukkeja, turhaa paperisilppua?
Me saamme krääsänä nimenomaan ei-ikäkautista. Kolmevuotias sai 7-vuotiaalle tarkoitettuja ja nelivuotias vauvan leluja jne.
Värikyniä on monta laatikollista, niitä halvimpia. Mieluummin yksi kunnon kynä kuin 30 huonoa. Mutta ei.
Yhden sukulaistädin sain uskomaan yllämainitun idean ja hän antaa nykyään kuvataideluokalla olevalle lapselle lahjaksi aina lahjakortin taidetarvikeliikkeeseen. 10-20 euroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä kyllä on oltu iloisia kaikista lahjoista. Ainoastaan isovanhempien usein tuomat ihan tilperhöörit (ilmaislahjoja vaikka mistä, meidän vanhempien vanhoja leluja tai jotain 30 vuotta vanhoja mainustarroja ja -poatikortteja, alelaareista halpakaupoista kaikenlaista lelua muistuttavaakin, ja sen sellaista) ovat aiheuttaneet stressiä - ja tdvarasotkua. Kyllähän lapset niitäkin tykkäävät aikansa tutkia, ja lopulta ne ovat lelulaareissa ja laatikoiden pohjalla pyörimässä yhä isompana moskakasana.
Eikö sitä muhjua voi heittää roskiin kun se on katseltu ja sen kerran touhuttu niiden kanssa?
Sillä vanhalla rojulla mikä mummolla on ollut tallessa. Tarrat, kuvakortit, mainosheijastimet yms
Miksi siis " nuori fiksu" jatkaa taltioimista?
A. Miksi mummo käyttää lapsenlapswn kotia sorttina?
B. Ainakaan meillä ei voi heittää litään pois vaan tulee jäätävä meteli ja etsintä missä ne aarteet on.
Vierailija kirjoitti:
On ne anopit vaan kamalia.
Mitähän ne miesten anopit teille kärrää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ne anopit vaan kamalia.
Mitähän ne miesten anopit teille kärrää?
Krääsää, vääränkokoisia vaatteita ja jättipehmoja, kuten jo kerroin äidistänikin.
Minä käyn nykyään ryyppäämässä kaffet, jos kutsu juhliin tulee, en vie mitään, onnittelen ja se on siinä. Sitä jatkuvaa kitinää ei vaan jaksa, eikä kukaan koskaan aikaisemmin kiittänyt lahjasta, vaikka se olisi ollut toiveen mukaan.
Hääkutsuja tullut jo kolmet tälle kesälle, kaikissa rahalahjatoive ja ilmoitus lapsettomista juhlista, ilmoitin, heti, että kiitos mutta ei kiitos. Arvatkaapa mikä rumba alkoi, anelut , tulkaa nyt, miksi ette tule jne. Kun ei tulla, niin ei tulla. Mieluummin menemme perheen kanssa mökille, Köpikseen, tai ihan vaan ollaan kotona ja nautitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ne anopit vaan kamalia.
Mitähän ne miesten anopit teille kärrää?
Meille ei kantanut mitään krääsää, kun kielsin. Jos halusi jotain tuoda, niin kysyi minulta etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Minä käyn nykyään ryyppäämässä kaffet, jos kutsu juhliin tulee, en vie mitään, onnittelen ja se on siinä. Sitä jatkuvaa kitinää ei vaan jaksa, eikä kukaan koskaan aikaisemmin kiittänyt lahjasta, vaikka se olisi ollut toiveen mukaan.
Hääkutsuja tullut jo kolmet tälle kesälle, kaikissa rahalahjatoive ja ilmoitus lapsettomista juhlista, ilmoitin, heti, että kiitos mutta ei kiitos. Arvatkaapa mikä rumba alkoi, anelut , tulkaa nyt, miksi ette tule jne. Kun ei tulla, niin ei tulla. Mieluummin menemme perheen kanssa mökille, Köpikseen, tai ihan vaan ollaan kotona ja nautitaan.
Juu, marttyyri saa paljon enemmän kaikesta tuosta irti kuin siitä että käyttäytyisi asiallisesti😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ne anopit vaan kamalia.
Mitähän ne miesten anopit teille kärrää?
Minä valitsin puolison fiksusta perheestä, ei ole tarvinnut anoppia moittia mistään. Päinvastoin, aina on apuna, lapsia hoitavat, ostavat merkkivaatteita lasten toiveiden mukaan jne. Toki ollaan miehen kanssa heille myös apuna.
Juuri oltiin Pariisissa pitkä viikonloppu, appivanhemmat maksoi puolet matkasta minulle synttärilahjaksi ja hoitivat lapset koko pitennetyn viikonlopun.
Ihanaa!
Minua ärsyttää kaikkein eniten se että lapsille annetaa sisustustavaraa lahjaksi. Maljakoita (joita sitten pitäisi käyttää kaikissa lasten juhlissa), huonekaluja (joilla pitäisi sisustaa lasten huone), astiastoa (kaksivuotiaalle?) jne.
Eli käytännössä pyritään määräämään miten me asumme, miten juhlimme ja miten se lapsenlapsikin joskus 20 vuoden päästä pöytänsä kattaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä käyn nykyään ryyppäämässä kaffet, jos kutsu juhliin tulee, en vie mitään, onnittelen ja se on siinä. Sitä jatkuvaa kitinää ei vaan jaksa, eikä kukaan koskaan aikaisemmin kiittänyt lahjasta, vaikka se olisi ollut toiveen mukaan.
Hääkutsuja tullut jo kolmet tälle kesälle, kaikissa rahalahjatoive ja ilmoitus lapsettomista juhlista, ilmoitin, heti, että kiitos mutta ei kiitos. Arvatkaapa mikä rumba alkoi, anelut , tulkaa nyt, miksi ette tule jne. Kun ei tulla, niin ei tulla. Mieluummin menemme perheen kanssa mökille, Köpikseen, tai ihan vaan ollaan kotona ja nautitaan.Juu, marttyyri saa paljon enemmän kaikesta tuosta irti kuin siitä että käyttäytyisi asiallisesti😂
Mitä asiatonta tuossa on?
Kerro meille muillekin. Noin mekin teemme, emme enää häihin mene, mikään ei ole niin rasittavaa kun häät viikonlopun riesana, kesässä muutama viikonloppu, vaikka opettajia ollaankin, mieluummin jotain kivaa.
Lahjaksi viedään 20 € kuoressa, siis kersoille synttäreillä, saa käyttää niin kuin haluaa. Omat ei edes synttäreitä harrastaneet, mieluummin veimme viettämään kivan päivän parhaiten kavereitensa kanssa johonkin kivaan kohteeseen. Me tietysti maksoimme kulut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ne anopit vaan kamalia.
Mitähän ne miesten anopit teille kärrää?
Minä valitsin puolison fiksusta perheestä, ei ole tarvinnut anoppia moittia mistään. Päinvastoin, aina on apuna, lapsia hoitavat, ostavat merkkivaatteita lasten toiveiden mukaan jne. Toki ollaan miehen kanssa heille myös apuna.
Juuri oltiin Pariisissa pitkä viikonloppu, appivanhemmat maksoi puolet matkasta minulle synttärilahjaksi ja hoitivat lapset koko pitennetyn viikonlopun.
Ihanaa!
Jäin kiinni palstailusta, tuli kaverilta viesti, oli tunnistanut minut.
😅
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä käyn nykyään ryyppäämässä kaffet, jos kutsu juhliin tulee, en vie mitään, onnittelen ja se on siinä. Sitä jatkuvaa kitinää ei vaan jaksa, eikä kukaan koskaan aikaisemmin kiittänyt lahjasta, vaikka se olisi ollut toiveen mukaan.
Hääkutsuja tullut jo kolmet tälle kesälle, kaikissa rahalahjatoive ja ilmoitus lapsettomista juhlista, ilmoitin, heti, että kiitos mutta ei kiitos. Arvatkaapa mikä rumba alkoi, anelut , tulkaa nyt, miksi ette tule jne. Kun ei tulla, niin ei tulla. Mieluummin menemme perheen kanssa mökille, Köpikseen, tai ihan vaan ollaan kotona ja nautitaan.Juu, marttyyri saa paljon enemmän kaikesta tuosta irti kuin siitä että käyttäytyisi asiallisesti😂
Mitä asiatonta tuossa on?
Kerro meille muillekin. Noin mekin teemme, emme enää häihin mene, mikään ei ole niin rasittavaa kun häät viikonlopun riesana, kesässä muutama viikonloppu, vaikka opettajia ollaankin, mieluummin jotain kivaa.
Lahjaksi viedään 20 € kuoressa, siis kersoille synttäreillä, saa käyttää niin kuin haluaa. Omat ei edes synttäreitä harrastaneet, mieluummin veimme viettämään kivan päivän parhaiten kavereitensa kanssa johonkin kivaan kohteeseen. Me tietysti maksoimme kulut.
Samaa jäin miettimään.
Tämäkin valitusketju on tyyppiä kun mikään ei kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä käyn nykyään ryyppäämässä kaffet, jos kutsu juhliin tulee, en vie mitään, onnittelen ja se on siinä. Sitä jatkuvaa kitinää ei vaan jaksa, eikä kukaan koskaan aikaisemmin kiittänyt lahjasta, vaikka se olisi ollut toiveen mukaan.
Hääkutsuja tullut jo kolmet tälle kesälle, kaikissa rahalahjatoive ja ilmoitus lapsettomista juhlista, ilmoitin, heti, että kiitos mutta ei kiitos. Arvatkaapa mikä rumba alkoi, anelut , tulkaa nyt, miksi ette tule jne. Kun ei tulla, niin ei tulla. Mieluummin menemme perheen kanssa mökille, Köpikseen, tai ihan vaan ollaan kotona ja nautitaan.Juu, marttyyri saa paljon enemmän kaikesta tuosta irti kuin siitä että käyttäytyisi asiallisesti😂
Mikä tuossa on marttyyriutta?
Kerro nyt kun noin typerää hymiötäkin osaat käyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä käyn nykyään ryyppäämässä kaffet, jos kutsu juhliin tulee, en vie mitään, onnittelen ja se on siinä. Sitä jatkuvaa kitinää ei vaan jaksa, eikä kukaan koskaan aikaisemmin kiittänyt lahjasta, vaikka se olisi ollut toiveen mukaan.
Hääkutsuja tullut jo kolmet tälle kesälle, kaikissa rahalahjatoive ja ilmoitus lapsettomista juhlista, ilmoitin, heti, että kiitos mutta ei kiitos. Arvatkaapa mikä rumba alkoi, anelut , tulkaa nyt, miksi ette tule jne. Kun ei tulla, niin ei tulla. Mieluummin menemme perheen kanssa mökille, Köpikseen, tai ihan vaan ollaan kotona ja nautitaan.Juu, marttyyri saa paljon enemmän kaikesta tuosta irti kuin siitä että käyttäytyisi asiallisesti😂
just. opetelkaa aikuiset ihmiset laittamaan ne rajat tarpeeksi aikaisin, niin ei tarvitse kehittää draamaa. ei näitä marttyyreitäkään kukaan tarvitse. luulin, että luonnollinen poistuma olisi jo tapahtunut. mutta muutama vielä näköjään pitää tästäkin kansallisesta perinteestämme kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Minua ärsyttää kaikkein eniten se että lapsille annetaa sisustustavaraa lahjaksi. Maljakoita (joita sitten pitäisi käyttää kaikissa lasten juhlissa), huonekaluja (joilla pitäisi sisustaa lasten huone), astiastoa (kaksivuotiaalle?) jne.
Eli käytännössä pyritään määräämään miten me asumme, miten juhlimme ja miten se lapsenlapsikin joskus 20 vuoden päästä pöytänsä kattaa.
Tää vastaaja oli kyllä kermaperseiden aatelia. Puuttui vaan että antakaa rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ärsyttää kaikkein eniten se että lapsille annetaa sisustustavaraa lahjaksi. Maljakoita (joita sitten pitäisi käyttää kaikissa lasten juhlissa), huonekaluja (joilla pitäisi sisustaa lasten huone), astiastoa (kaksivuotiaalle?) jne.
Eli käytännössä pyritään määräämään miten me asumme, miten juhlimme ja miten se lapsenlapsikin joskus 20 vuoden päästä pöytänsä kattaa.
Tää vastaaja oli kyllä kermaperseiden aatelia. Puuttui vaan että antakaa rahaa.
Haluatko sinä asua ja elää ulkopuolisten sisustamassa kodissa?
Vähän tuntuu, ettei kannata antaa yhtään mitään lahjaksi, koskaan. Onhan tuo lahjojen anto oikeasti haastavaa, mutta kyllä ne lapsen vanhemmatkin voivat vähän miettiä missä se oma sietokyky menee ja pitäisikö nyt vaan antaa anopille, kummille tai jollekin muulle lahjojalle vähän anteeksi kun hyvää hyvyyttään yrittävät lasta ilahduttaa ja muistaa vaikka merkkipäivänä. Vaatteita en itse kehottaisi antamaan koskaan, mieluummin lahjakortti vaatekauppaan. Näin vältytään väärän kokoisilta, rumilta tai huonosti istuvilta vaatteilta. Minusta parhaat lahjat tulevat käyttöön ja ovat hyödyllisiä, mutta voihan siitäkin sitten valittaa että ulkopuoliset määräävät minkä värinen kylpypyyhe tai petivaatteet lapsella on ja kyllähän nyt kotona osataan tuollaiset hankinnat hoitaa. Rahalahja on varmaan paras, mutta pienelle lapselle se on tylsä ja lapsen voi olla vaikea ymmärtää että sillä sitten vanhemmat ostavat jotain lahjaksi (jos ostavat). Teinillehän raha onkin sitten ehkä paras lahja, niin saa jo itse päättää mihin sen käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vähän tuntuu, ettei kannata antaa yhtään mitään lahjaksi, koskaan. Onhan tuo lahjojen anto oikeasti haastavaa, mutta kyllä ne lapsen vanhemmatkin voivat vähän miettiä missä se oma sietokyky menee ja pitäisikö nyt vaan antaa anopille, kummille tai jollekin muulle lahjojalle vähän anteeksi kun hyvää hyvyyttään yrittävät lasta ilahduttaa ja muistaa vaikka merkkipäivänä. Vaatteita en itse kehottaisi antamaan koskaan, mieluummin lahjakortti vaatekauppaan. Näin vältytään väärän kokoisilta, rumilta tai huonosti istuvilta vaatteilta. Minusta parhaat lahjat tulevat käyttöön ja ovat hyödyllisiä, mutta voihan siitäkin sitten valittaa että ulkopuoliset määräävät minkä värinen kylpypyyhe tai petivaatteet lapsella on ja kyllähän nyt kotona osataan tuollaiset hankinnat hoitaa. Rahalahja on varmaan paras, mutta pienelle lapselle se on tylsä ja lapsen voi olla vaikea ymmärtää että sillä sitten vanhemmat ostavat jotain lahjaksi (jos ostavat). Teinillehän raha onkin sitten ehkä paras lahja, niin saa jo itse päättää mihin sen käyttää.
MIKSI ei voi vaan kuunnella mitä vanhemmat sanoo? Mikä on oikea koko, millä leluilla lapsi leikkii, mitä kirjoja on jo, että värikyniä ja tarrakirjoja ei kannata tuoda
MIKSI on mahdoton ottaa tätä tietoa vastaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän tuntuu, ettei kannata antaa yhtään mitään lahjaksi, koskaan. Onhan tuo lahjojen anto oikeasti haastavaa, mutta kyllä ne lapsen vanhemmatkin voivat vähän miettiä missä se oma sietokyky menee ja pitäisikö nyt vaan antaa anopille, kummille tai jollekin muulle lahjojalle vähän anteeksi kun hyvää hyvyyttään yrittävät lasta ilahduttaa ja muistaa vaikka merkkipäivänä. Vaatteita en itse kehottaisi antamaan koskaan, mieluummin lahjakortti vaatekauppaan. Näin vältytään väärän kokoisilta, rumilta tai huonosti istuvilta vaatteilta. Minusta parhaat lahjat tulevat käyttöön ja ovat hyödyllisiä, mutta voihan siitäkin sitten valittaa että ulkopuoliset määräävät minkä värinen kylpypyyhe tai petivaatteet lapsella on ja kyllähän nyt kotona osataan tuollaiset hankinnat hoitaa. Rahalahja on varmaan paras, mutta pienelle lapselle se on tylsä ja lapsen voi olla vaikea ymmärtää että sillä sitten vanhemmat ostavat jotain lahjaksi (jos ostavat). Teinillehän raha onkin sitten ehkä paras lahja, niin saa jo itse päättää mihin sen käyttää.
MIKSI ei voi vaan kuunnella mitä vanhemmat sanoo? Mikä on oikea koko, millä leluilla lapsi leikkii, mitä kirjoja on jo, että värikyniä ja tarrakirjoja ei kannata tuoda
MIKSI on mahdoton ottaa tätä tietoa vastaan?
Aika usein käy niin, että asiasta ei ole ehditty kunnolla keskustella ennen kuin ne synttärit koittaa tai vaikka onkin keskusteltu, niin se valittu lahja joka ei ole kiellettyjen listalla ei silti ole hyvä. Monesti vanhemmat ei myöskään osaa suorilta käsin kertoa mistä se oma herranterttu tykkäisi, sanotaan vaan että ei leiki nukeilla ja tykkää pehmoleluista, mutta sitä jättinallea ei tarvitse ostaa. Sitten ostat jonkun pienemmän pehmolelun ja kuulet, että lapsi ei tykännyt siitä joten älä osta enää pehmoleluja. Mä en ikinä osta vaatteita veljen lapsille ja lelutkin olen jättänyt ostamatta kun joskus sanottiin ettei niitä tarvita, mutta vein sitten kerran juurikin tarrakirjan, tarra-arkkeja ja eläinkirjan synttärilahjaksi. Lapsi oli tyytyväinen, mutta lapsen äiti ei. Kuulemma ei olisi ollut tarvetta tarroille kun niitä jo on niin paljon, harmi vaan että mulle ei oltu tätä asiaa kerrottu kun kysyin veljeltäni että mistä lapsi tykkää. Välilla tosiaan tuntuu, että lapsen lahjan pitää ensisijaisesti miellyttää vanhempia eikä sitä lasta.
- eri kuin tuo jolle vastasit
Se olisi erittäin hyvä lahja.
Me olenme nelikymppisiä, erittäin varakkaita ja noilla pakkolahjoilla yritetään vain ostaa lasten kiintymystä ja kävellä ylitsemme.