Krääsä ja kaikenlaiset yllätyslahjat ketuttaa lapsiperheessä
Ei ole enää nykyaikana järkevää hankkia lahjaksi kaikenlaista krääsää ja tavaraa, mitä ei oikeasti tarvita. Lapsemme on vielä melko pieni, mutta suoraan sanottuna ketuttaa kaikenlainen turha krääsä ja yllätyslahjat, joita pukkaa lahjaksi. Krääsä ja kaikenlaiset halvat vaatteet yms kulahtavat käytössä, menevät rikki eikä niitä voi enää laittaa eteenpäinkään. Osa ostaa väärän kokoisia vaatteita, kun ei viitsitä kysyä, mikä koko lapselle sopii. Yllätyslahjat eivät läheskään aina osu kohdilleen, vaikka lahjan antaja on hyvää ajatellutkin.
Paljon enemmän arvostan sitä, että kysytään suoraan, mitä toivotaan lahjaksi. Eikä kyse ole siitä, että pyydettäisiin lapselle jotain kallista, vaan sellaista, mitä lapsi oikeasti toivoo. Usein nuo turhat krääsät ja yllätyslahjat tulevat jopa kalliimmaksi kuin sellainen tavara, mitä lapsi oikeasti toivoisi. Sekalaisen synttärilahjakrääsän sijaan olisi paljon kivempaa, että kaveri/sukulaissynttäreillä kerättäisiin vaikka jokaiselta euro yhteislahjaan ja vanhemmat maksaisivat lahjasta loput, jos tarvitsee. Mieluummin yksi mieluinen lelu kuin kasa krääsää nurkkiin pyörimään.
Itselläni on pari kummilasta ja parasta on, kun kummilasten vanhemmat ihan suoraan sanovat, että tämä lahja X olisi mukava ja sitä saa kaupasta Y tähän hintaan, passaako? Eipä tarvitse stressata, mitä antaa lahjaksi ja lahja on varmasti mieluinen. Ei tule nurkkiin turhaa krääsää ja kaikki ovat tyytyväisiä. Ja kun joku tulee kuitenkin sanomaan, että olisit vain kiitollinen lapsiperheeseen tulevista lahjoista. Kuinka moni aikuinen ilahtuisi, jos saisi kokoa liian pienen paidan tai vaikka harrastusvälineitä, jotka eivät tuota aikuista kiinnosta tippaakaan? Niinpä.
Kommentit (165)
Huomaa tästäkin ketjusta, että nuorten aikuisten sukupolvi on tottunut sormella osoittamaan haluamansa. Toivottavasti vanhemmat sukupolvet lopettavat lahjomisen.
Vierailija kirjoitti:
Valivalivali.
Lahjoissa on sellainen perustava juttu, että antaja päättää. Ei saaja eikä varsinkaan saajan äitykkä.
Kelpaako sinulle lahjaksi ihan mikä tahansa?
Vierailija kirjoitti:
Huomaa tästäkin ketjusta, että nuorten aikuisten sukupolvi on tottunut sormella osoittamaan haluamansa. Toivottavasti vanhemmat sukupolvet lopettavat lahjomisen.
Tuo on ihan tervettä, niin oma koti ei täyty roinasta joka ei sovi minnekään eikä sille ole säilytyspaikkaa. Ne isot jättipehmolelut vie neliön verran lattiapinta-alaa ja jokainen voi laskea omalta kohdaltaan, kuinka paljon se maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä en tajunnut ennen lapsen saamista tuota lahja-asiaa. Olin juuri se ärsyttävä vieras, joka vei lahjaksi pehmoleluja tai jonkun alelaarista löytyneen lastenkirjan suunnilleen joka kerta. Kuvittelin, että nuo on kivoja lahjoja tai ilahduin, jos löysin halvalla jotain "kalliimpaa". Oman lapsen saatuani tajusin, että järkevämpää on kysyä, mitä perheessä tarvittaisiin.
Mitä perheessä tarvittaisiin?? Onko lahjan antajan siis tarkoitus ostaa perheelle jotain tarpeellista? Olen käsittänyt, että se on vanhempien tehtävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valivalivali.
Lahjoissa on sellainen perustava juttu, että antaja päättää. Ei saaja eikä varsinkaan saajan äitykkä.Kelpaako sinulle lahjaksi ihan mikä tahansa?
Olen eri, mutta jos joku antaa minulle lahjan, niin kyllä, se kelpaa minulle. Kiitän lahjasta. Jos sille ei ole minulla mitään käyttöä, laitan sen eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en tajunnut ennen lapsen saamista tuota lahja-asiaa. Olin juuri se ärsyttävä vieras, joka vei lahjaksi pehmoleluja tai jonkun alelaarista löytyneen lastenkirjan suunnilleen joka kerta. Kuvittelin, että nuo on kivoja lahjoja tai ilahduin, jos löysin halvalla jotain "kalliimpaa". Oman lapsen saatuani tajusin, että järkevämpää on kysyä, mitä perheessä tarvittaisiin.
Mitä perheessä tarvittaisiin?? Onko lahjan antajan siis tarkoitus ostaa perheelle jotain tarpeellista? Olen käsittänyt, että se on vanhempien tehtävä.
Mitään järkeä ei ole kantaa lapsen huonetta täyteen nukketavaraa jos se lapsi ei edes leiki nukeilla.
Siellä ne on nyt autotallissa odottamassa myymistä. Neljä nukkekotia, kolmet nukenvaunut, 15 nukkea, kolme laatikollista nukenvaatteita ja kaksi nuken sänkyä.
Vierailija kirjoitti:
Saako valittaa?
Omassa tuttavapiirissäni osa on ryhtynyt taisteluun tätä uuden krääsän ostamista vastaan sillä, että lapselle tuodaan lahjaksi kierrätettyä krääsää. Lapsemme on saanut mm. 20 v varaston perukoilla olleita lastenkirjoja, kuluneita leluja ja hitulaksi kuluneita kirppisvaatteita. "Me ajateltiin, että te ette pahastu kierrätetyistä lahjoista!" On ihan eri asia antaa vaikka pari vuotta sitten ostettu kirja lahjaksi kuin kierrättää jotain haisevassa varastossa 20 v ollutta kirjaa.
Tuohan kuulostaa fiksulta! Kierrättäminen on nykyaikaa.
Meillä on ostettu lapselle Lindexin housuja, hinta reilun 10 e tarjouksessa. Nämä housut ovat kestäneet hyvin, sopivat malliltaan lapselle eikä housuissa ole mitään naruja. Olen sanonut anopille että nämä Lindexin housut ovat lapsellemme sopivimmat, mutta anoppi kärrää meille halpismerkin narulla solmittavia housuja. Lapsi sitten nostelee noita narulla solmittavia housuja kävellessään ja leikkiessään, ovat selvästi epämukavat. En käsitä, miksi anoppi ei laittaisi 2 euroa enemmän housuihin ja ostaisi noita Lindexin housuja noiden huonojen halpishousujen sijaan, joita pitää kärrätä meille monet per vuosi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en tajunnut ennen lapsen saamista tuota lahja-asiaa. Olin juuri se ärsyttävä vieras, joka vei lahjaksi pehmoleluja tai jonkun alelaarista löytyneen lastenkirjan suunnilleen joka kerta. Kuvittelin, että nuo on kivoja lahjoja tai ilahduin, jos löysin halvalla jotain "kalliimpaa". Oman lapsen saatuani tajusin, että järkevämpää on kysyä, mitä perheessä tarvittaisiin.
Mitä perheessä tarvittaisiin?? Onko lahjan antajan siis tarkoitus ostaa perheelle jotain tarpeellista? Olen käsittänyt, että se on vanhempien tehtävä.
Eli lahjanko pitäisi olla jotain "tarpeetonta"?
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ostettu lapselle Lindexin housuja, hinta reilun 10 e tarjouksessa. Nämä housut ovat kestäneet hyvin, sopivat malliltaan lapselle eikä housuissa ole mitään naruja. Olen sanonut anopille että nämä Lindexin housut ovat lapsellemme sopivimmat, mutta anoppi kärrää meille halpismerkin narulla solmittavia housuja. Lapsi sitten nostelee noita narulla solmittavia housuja kävellessään ja leikkiessään, ovat selvästi epämukavat. En käsitä, miksi anoppi ei laittaisi 2 euroa enemmän housuihin ja ostaisi noita Lindexin housuja noiden huonojen halpishousujen sijaan, joita pitää kärrätä meille monet per vuosi.
Ala ostaa anopille epäsopivia vaatteita joka joulu ja syntymäpäivä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en tajunnut ennen lapsen saamista tuota lahja-asiaa. Olin juuri se ärsyttävä vieras, joka vei lahjaksi pehmoleluja tai jonkun alelaarista löytyneen lastenkirjan suunnilleen joka kerta. Kuvittelin, että nuo on kivoja lahjoja tai ilahduin, jos löysin halvalla jotain "kalliimpaa". Oman lapsen saatuani tajusin, että järkevämpää on kysyä, mitä perheessä tarvittaisiin.
Mitä perheessä tarvittaisiin?? Onko lahjan antajan siis tarkoitus ostaa perheelle jotain tarpeellista? Olen käsittänyt, että se on vanhempien tehtävä.
Eli lahjanko pitäisi olla jotain "tarpeetonta"?
Vanhemmat hankkivat perheelle tarpeellisen. Jos sen lisäksi joku mummo tai kummi tai anoppi haluaa antaa lapselle synttärilahjan, niin se on vain lasta varten, ei lapsen perustarpeisiin liittyvää. Ne vaatteet yms tarpeet hankkivat vanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en tajunnut ennen lapsen saamista tuota lahja-asiaa. Olin juuri se ärsyttävä vieras, joka vei lahjaksi pehmoleluja tai jonkun alelaarista löytyneen lastenkirjan suunnilleen joka kerta. Kuvittelin, että nuo on kivoja lahjoja tai ilahduin, jos löysin halvalla jotain "kalliimpaa". Oman lapsen saatuani tajusin, että järkevämpää on kysyä, mitä perheessä tarvittaisiin.
Mitä perheessä tarvittaisiin?? Onko lahjan antajan siis tarkoitus ostaa perheelle jotain tarpeellista? Olen käsittänyt, että se on vanhempien tehtävä.
Eli lahjanko pitäisi olla jotain "tarpeetonta"?
Vanhemmat hankkivat perheelle tarpeellisen. Jos sen lisäksi joku mummo tai kummi tai anoppi haluaa antaa lapselle synttärilahjan, niin se on vain lasta varten, ei lapsen perustarpeisiin liittyvää. Ne vaatteet yms tarpeet hankkivat vanhemmat.
Olen itse saanut aikoinaan ja lapseni on myöhemmin saanut lahjaksi kummeilta mm. seuraavia: kylpypyyhe, lakanat, yöpuku yms. Ovat olleet tosi mieluisia, mutta sinun logiikallasi eivät kelpaa lahjaksi.
Minusta isoin ongelma näissä "vääränlaisissa" lahjoissa on, että ne tuottavat usein ylimääräistä työtaakkaa lapsen äidille. Jos lapsi saa lahjaksi kirkkaanpunaisen bodyn ja perheessä ei muuten käytetä punaista, niin tuon bodyn saa pyykätä erillään muusta pyykistä (=ylimääräistä työtä). Tai jos lahjaksi tulee söpö käsinpestävä pörröasu, niin aika usein äiti sen joutuu käsin pyykkäämään sen sijaan, että jonkun kunnon pesua kestävän vaatteen voisi vaan heittää muiden vaatteiden joukkoon koneeseen. Tai jos annetaan lahjaksi vaikeasti napitettava yöpuku sen vetoketjullisen sijaan, niin sekin on arjessa työläämpi kuin se toivottu vetoketjullinen yöpuku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en tajunnut ennen lapsen saamista tuota lahja-asiaa. Olin juuri se ärsyttävä vieras, joka vei lahjaksi pehmoleluja tai jonkun alelaarista löytyneen lastenkirjan suunnilleen joka kerta. Kuvittelin, että nuo on kivoja lahjoja tai ilahduin, jos löysin halvalla jotain "kalliimpaa". Oman lapsen saatuani tajusin, että järkevämpää on kysyä, mitä perheessä tarvittaisiin.
Mitä perheessä tarvittaisiin?? Onko lahjan antajan siis tarkoitus ostaa perheelle jotain tarpeellista? Olen käsittänyt, että se on vanhempien tehtävä.
Eli lahjanko pitäisi olla jotain "tarpeetonta"?
Vanhemmat hankkivat perheelle tarpeellisen. Jos sen lisäksi joku mummo tai kummi tai anoppi haluaa antaa lapselle synttärilahjan, niin se on vain lasta varten, ei lapsen perustarpeisiin liittyvää. Ne vaatteet yms tarpeet hankkivat vanhemmat.
Olen itse saanut aikoinaan ja lapseni on myöhemmin saanut lahjaksi kummeilta mm. seuraavia: kylpypyyhe, lakanat, yöpuku yms. Ovat olleet tosi mieluisia, mutta sinun logiikallasi eivät kelpaa lahjaksi.
Noi eihän täällä tunnu mikään kelpaavan. Anoppien tms. lahjat haukutaan lyttyyn, kun eivät ole sitä mitä äiti haluaa. Kiva, jos teille on osunut sinuakin miellyttäviä lahjoja. Lahjojen tarkoitus ei kuitenkaan ole ensisijaisesti miellyttää vanhempia, vaan ovat lasta varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en tajunnut ennen lapsen saamista tuota lahja-asiaa. Olin juuri se ärsyttävä vieras, joka vei lahjaksi pehmoleluja tai jonkun alelaarista löytyneen lastenkirjan suunnilleen joka kerta. Kuvittelin, että nuo on kivoja lahjoja tai ilahduin, jos löysin halvalla jotain "kalliimpaa". Oman lapsen saatuani tajusin, että järkevämpää on kysyä, mitä perheessä tarvittaisiin.
Mitä perheessä tarvittaisiin?? Onko lahjan antajan siis tarkoitus ostaa perheelle jotain tarpeellista? Olen käsittänyt, että se on vanhempien tehtävä.
Eli lahjanko pitäisi olla jotain "tarpeetonta"?
Vanhemmat hankkivat perheelle tarpeellisen. Jos sen lisäksi joku mummo tai kummi tai anoppi haluaa antaa lapselle synttärilahjan, niin se on vain lasta varten, ei lapsen perustarpeisiin liittyvää. Ne vaatteet yms tarpeet hankkivat vanhemmat.
Miksi niitä vaatteita sitten kannetaan? Tai huonekaluja, astioita, sisustustavaraa, tekstiilejä ja niitä jättipehmoja joille pitää olla oma huone siellä vanhempien kodissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valivalivali.
Lahjoissa on sellainen perustava juttu, että antaja päättää. Ei saaja eikä varsinkaan saajan äitykkä.Kelpaako sinulle lahjaksi ihan mikä tahansa?
Olen eri, mutta jos joku antaa minulle lahjan, niin kyllä, se kelpaa minulle. Kiitän lahjasta. Jos sille ei ole minulla mitään käyttöä, laitan sen eteenpäin.
Voi kuule, lahjaksi saatua ei ole soveliasta laittaa eteenpäin, jos lahjan antaja on sitä mieltä.
Vierailija kirjoitti:
On ne anopit vaan kamalia.
Omalle äidille asian voi sanoa niin, että viesti menee perille, vaikka huutamalla. Anopille ei voi sanoa samoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ne anopit vaan kamalia.
Omalle äidille asian voi sanoa niin, että viesti menee perille, vaikka huutamalla. Anopille ei voi sanoa samoin.
Jätä se sika!
Kaikilla on saman verran aikaa. Joka vuorokaudessa täsmälleen 24 tuntia.
Kyse on siitä, mihin sen käyttää.