Lue keskustelun säännöt.
Mikä on todennäköisyys ettei ole syyllinen seksuaaliseen häirintään tai tekoon, jos siitä syytetään?
09.06.2023 |
Varsinkin julkkisten kohdalla moni epäilee, että uhri on tehnyt kostoksi tai jopa huvikseen ilmoituksia vaikkapa raiskauksesta tai lievemmästä.
Onko tätä asiaa tutkittu? Kuinka usein tämmöistä oikeasti tapahtuu? Kerran 10 tapauksesta vai useamminkin?
Kommentit (81)
Minkäs teet kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko 40% oikeita tapauksia, 30% täysin perättömiä ja 30% rajatapauksia?
Perustuen mihin?
Näppituntumaan ja yleiseen elämänkokemukseen. Tuskin meni osuudet aivan päin mäntyä.
Kukaan ei tiedä todellisia osuuksia millään järjellisellä tarkkuudella, sillä asiaa on käytännössä mahdotonta tutkia.
Jos tiedetään, että esim. raiskauksista vain jäävuoren huippu (jokunen prosentti) ilmoitetaan poliisille, koska kynnys sen tekemiseen on niin korkea, niin en oikein tajua mistä revit tuollaiset lukemat.
Mistä muka voidaan tietää, mikä osuus raiskauksista ilmoitetaan?
Ja oli tuo osuus mikä tahansa, se ei kerro mitään siitä, mikä osuus tehdyistä ilmoituksista on perättömiä.
Jos yhtään todellista raiskausta ei koskaan ilmoitettaisi poliisille, silloin 100% tehdyistä ilmoituksista olisi perättömiä, eikö niin?
Eikä nyt edes ollut raiskauksista kyse.
Maassamme tehdään tutkimusta esim. uhrikokemuksista.
Ja esim. kouluterveyskyselyn mukaan puolet tytöistä kokee seksuaalista häirintää. Puolet! Herätkää.
Valitettavasti tytöille tässä on kyse status-asiasta. Jokainen tyttö haluaa kokea itsensä kauniiksi ja haluttavaksi poikien/miesten silmissä. Varmuus tästä saadaan sillä että tyttö sanoo kokeneensa seksuaalista ahdistelua, eli yksinkertaisesti jonkinlaista lähestymisyritystä poikien/miesten taholta. Ensi sijassa tällä nostetaan omaa statusta muiden tyttöjen silmissä, mutta koska mediaa tekevät vain naiset ja lähinnä myös toisille naisille, niin me miehetkin saamme lukea tästä sitten koko ajan mediasta.
Tässä on oppikirjaesimerkki siitä kuinka seksuaalirikollinen ajattelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minkäs teet kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko 40% oikeita tapauksia, 30% täysin perättömiä ja 30% rajatapauksia?
Perustuen mihin?
Näppituntumaan ja yleiseen elämänkokemukseen. Tuskin meni osuudet aivan päin mäntyä.
Kukaan ei tiedä todellisia osuuksia millään järjellisellä tarkkuudella, sillä asiaa on käytännössä mahdotonta tutkia.
Jos tiedetään, että esim. raiskauksista vain jäävuoren huippu (jokunen prosentti) ilmoitetaan poliisille, koska kynnys sen tekemiseen on niin korkea, niin en oikein tajua mistä revit tuollaiset lukemat.
Mistä muka voidaan tietää, mikä osuus raiskauksista ilmoitetaan?
Ja oli tuo osuus mikä tahansa, se ei kerro mitään siitä, mikä osuus tehdyistä ilmoituksista on perättömiä.
Jos yhtään todellista raiskausta ei koskaan ilmoitettaisi poliisille, silloin 100% tehdyistä ilmoituksista olisi perättömiä, eikö niin?
Eikä nyt edes ollut raiskauksista kyse.
Maassamme tehdään tutkimusta esim. uhrikokemuksista.
Ja esim. kouluterveyskyselyn mukaan puolet tytöistä kokee seksuaalista häirintää. Puolet! Herätkää.
Valitettavasti tytöille tässä on kyse status-asiasta. Jokainen tyttö haluaa kokea itsensä kauniiksi ja haluttavaksi poikien/miesten silmissä. Varmuus tästä saadaan sillä että tyttö sanoo kokeneensa seksuaalista ahdistelua, eli yksinkertaisesti jonkinlaista lähestymisyritystä poikien/miesten taholta. Ensi sijassa tällä nostetaan omaa statusta muiden tyttöjen silmissä, mutta koska mediaa tekevät vain naiset ja lähinnä myös toisille naisille, niin me miehetkin saamme lukea tästä sitten koko ajan mediasta.
Tässä on oppikirjaesimerkki siitä kuinka seksuaalirikollinen ajattelee.
Jep. Vinkki lähti eteenpäin. Nollatoleranssi näille sääliöille.
Nykypäivänä kun naiset käyttävät tuota lakia hyväkseen ja keksii syytteitä vain sen takia kun haluaa kostaa miehelle niin on hyvin todennäköistä että on syytön
Valehtelua on muutenkin koko maailma täynnä, joten ei ole mitenkään ihmeellistä jos joku valehtelee saatuaan pakit varsinkaan julkkiksesta. Tarkkaa prosenttia ei kukaan voi tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkäs teet kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko 40% oikeita tapauksia, 30% täysin perättömiä ja 30% rajatapauksia?
Perustuen mihin?
Näppituntumaan ja yleiseen elämänkokemukseen. Tuskin meni osuudet aivan päin mäntyä.
Kukaan ei tiedä todellisia osuuksia millään järjellisellä tarkkuudella, sillä asiaa on käytännössä mahdotonta tutkia.
Jos tiedetään, että esim. raiskauksista vain jäävuoren huippu (jokunen prosentti) ilmoitetaan poliisille, koska kynnys sen tekemiseen on niin korkea, niin en oikein tajua mistä revit tuollaiset lukemat.
Mistä muka voidaan tietää, mikä osuus raiskauksista ilmoitetaan?
Ja oli tuo osuus mikä tahansa, se ei kerro mitään siitä, mikä osuus tehdyistä ilmoituksista on perättömiä.
Jos yhtään todellista raiskausta ei koskaan ilmoitettaisi poliisille, silloin 100% tehdyistä ilmoituksista olisi perättömiä, eikö niin?
Eikä nyt edes ollut raiskauksista kyse.
Maassamme tehdään tutkimusta esim. uhrikokemuksista.
Ja esim. kouluterveyskyselyn mukaan puolet tytöistä kokee seksuaalista häirintää. Puolet! Herätkää.
Valitettavasti tytöille tässä on kyse status-asiasta. Jokainen tyttö haluaa kokea itsensä kauniiksi ja haluttavaksi poikien/miesten silmissä. Varmuus tästä saadaan sillä että tyttö sanoo kokeneensa seksuaalista ahdistelua, eli yksinkertaisesti jonkinlaista lähestymisyritystä poikien/miesten taholta. Ensi sijassa tällä nostetaan omaa statusta muiden tyttöjen silmissä, mutta koska mediaa tekevät vain naiset ja lähinnä myös toisille naisille, niin me miehetkin saamme lukea tästä sitten koko ajan mediasta.
Tässä on oppikirjaesimerkki siitä kuinka seksuaalirikollinen ajattelee.
Jep. Vinkki lähti eteenpäin. Nollatoleranssi näille sääliöille.
Mä laitoin kanssa ja olen myös alkanut keräämään näistä kuvakaappauksia talteen. Ensin ajattelin laittaa Sanomalle kyselyä miten voivat antaa pedofiilien ja muuta seksuaalirikollisuutta ihannoivien ihmisten julkaista alustallaan törkyä, mutta nyt olen tullut siihen tulokseen, että perustan tälle paskalle punkstoo-henkisen instan, jotta tätä ei paineta Sanoman toimesta villaisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos asia siirtyy esitutkinnan perusteella eteenpäin, niin Suomen tasolla puhutaan jo ihan todellisesta näytöstä.
Joskus tapaukset päättyvät oikeudenkäyntiin, mutta silloin kyseessä on yleensä poikkeavat kertomukset kuin mitä esitutkintamateriaalissa ovat. (Käsittelyajat ovat niin pitkiä, että usein se ei ole ihmekään - oikeudenkäynnissä poikkeavia kertomuksia ei kuitenkaan voida enää hyväksyä ilman perusteluita.)
Tällöin myös mahdollinen uhri ei yleensä jaksa viedä asiaa hovioikeuteen, vaikka lopputulos voisi olla erilainen kuin käräjäoikeudessa.
Urani aikana eteen on tullut vain yksi tapaus, jossa uhri ei ole puhunut täysin totta. Silloinkaan kyse ei ollut suoranaisesta valehtelusta, vaan enemmänkin tapahtumien vääristelystä.
/ Asian parissa työskentelevä
Vierailija kirjoitti:
Ja kuinka moni jättää kokonaan ilmoittamatta, etenkin jos kyseessä on julkkis. Kun aina on näitä jotka puolustaa sitä omaa suosikkia, vaikka sitä vastaan olisi mitkä todisteet. En ymmärrä näitä ihmisiä, ihan kuin se oma suosikki ei voisi näin tehdä. Itselläni olisi ainakin aika korkea kynnys tehdä ilmoitus, jos joku julkkis tekisi minulle jotain. Joten siksikin helpommin uskon näihin. Tottakai voi olla myös vääriä syytöksiä, en sitäkään epäile. Ja usein ne on vielä naisia mitkä epäilee. Tai sitten syytetään uhria, että mitäs lähti. Ihan kuin silloin toisella olisi oikeus vaikka huumata toinen.
Ei ilmoittamatta jätetyt tapaukset vaikuta mitenkään ilmoitettujen todenmukaisuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko 40% oikeita tapauksia, 30% täysin perättömiä ja 30% rajatapauksia?
Perustuen mihin?
Näppituntumaan ja yleiseen elämänkokemukseen. Tuskin meni osuudet aivan päin mäntyä.
Kukaan ei tiedä todellisia osuuksia millään järjellisellä tarkkuudella, sillä asiaa on käytännössä mahdotonta tutkia.
Jos tiedetään, että esim. raiskauksista vain jäävuoren huippu (jokunen prosentti) ilmoitetaan poliisille, koska kynnys sen tekemiseen on niin korkea, niin en oikein tajua mistä revit tuollaiset lukemat.
Mistä muka voidaan tietää, mikä osuus raiskauksista ilmoitetaan?
Ja oli tuo osuus mikä tahansa, se ei kerro mitään siitä, mikä osuus tehdyistä ilmoituksista on perättömiä.
Jos yhtään todellista raiskausta ei koskaan ilmoitettaisi poliisille, silloin 100% tehdyistä ilmoituksista olisi perättömiä, eikö niin?
Eikä nyt edes ollut raiskauksista kyse.
Maassamme tehdään tutkimusta esim. uhrikokemuksista.
Ja esim. kouluterveyskyselyn mukaan puolet tytöistä kokee seksuaalista häirintää. Puolet! Herätkää.
Eli kuulevat sivukorvalla pikkutuhman vitsin koulukaverin kertomana.
Luokkatoverit lääppivät ja luokanvalvoja, joka oli kourijan maineessa, koitti käskeä kahdestaan kanssaan takahuoneeseen niinsanotusti auttamaan.
Minua mm. puristettiin rinnoista keskellä katua, junan käytävällä työnnettiin käsi hameen alle pikkuhousuihin ja esiteltiin juoksulenkillä penistä.
Tuokin on totta, myös kaduilla ja julkisissa lääpittiin.
Kaverin luona (isänsä), sukulaisen luona, harrastuksissa. Normaalit perheenisät. Aika kova luottamus heillä oli, että eivät jää kiinni. Esiteininä ei todellakaan tällaista ahdistelua osannut ottaa puheeksi kenenkään kanssa.
Vähän isompana osasin sitten antaa jo vähän vastusta, eli sanallisesti vähän takaisin. Arvatkaa mihin itsensä puolustaminen se johtaa? Joo, huo*itteluun ja aggressiiviseen käytökseen miesten puolelta.
Tämä oli niin tavallista, että sitä piti melkeinpä normaalina. Sitä se ei tietenkään, ole mutta jos se alkaa jo hieman yli 10-vuotiaana, niin siitä tulee pelottava osa elämää jonka kanssa täytyy vain pärjätä.
Älä jää miesten kanssa kahden. Istu joka paikassa niin, että viereesi ei voi mies istua (esim. nojatuoli, ei sohva). Älä ohita miestä ahtaassa välikössä, älä joudu ahtaisiin väliköihin miesten kanssa. Peitä ne kasvunsa juuri aloittaneet tissit. Älä välitä serkun avoimesti kuolaavasta aviomiehestä. Älä katso miehiä. Tämä koskee ikää 10-15v.
Sen jälkeen samat säännöt aikalailla, lisäksi myös sitten puolustautumista.
Tissit pidän aikalailla piilossa edelleenkin, kun lapsuuden kourimiskokemukset palautuvat heti mieleen jos joku edes näyttää rintavarustuksesta kiinnostuneelta.
Vierailija kirjoitti:
Jenkeissähän FBI julkaisi tästä tilastoja ja raiskaussyytöksistä keksittyjä oli joku aivan naurettavan pieni osuus. Taisi olla jopa alle prosentin mitkä paljastuiva tahallisiksi valheiksi. Täytyy yrittää löytää tuo tutkimus jostain, kun tuli vastaan luennolla vuosi sitten tämä asia.
Täälläkin aina muistetaan, kuinka monen "elämä ja ura" on pilattu tekaistuilla syytöksillä, kun tosiasiassa näitä ei pahemmin ole ja nekin jotka ovat saaneet ihan aiheesta tuomion, porskuttavat pääsääntöisesti ongelmitta eteen päin. Ylipäätään kertoo surullista kuvaa yhteiskuntamme asenteista, että kun on kyse seksuaalirikosepäilystä, aina ensimmäisenä muistutetaan, että uhriksi oletettu voi valehdella.
2-10% voidaan todistaa vangeiksi Yhdysvalloissa. On aika vaikea todistaa, että ei ole raiskannut toista esim kaksi vuotta treffien jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enemmän on varmaankin aiheettomia syytöksiä sekä sellaisia tapauksia, joissa todisteet eivät riitä kiistattomaan langettavaan tuomioon kuin sellaisia tapauksia, joista se langettava tuomio tosiaan annetaan. Esimerkiksi kunnianloukkausjutuista langettava tuomio annetaan jotain alle 10 %:ssa tapauksia. Ihmiset ovat nykyään niin herkkähipiäisiä ja kovia uhriutumaan ja valittamaan, että heillä ei ole arvostelukykyä nähdä, ettei todellisia perusteita jutulle ole. Kuormitetaan oikeuslaitosta ja virkakoneistoa tyhjänpäiväisillä valituksilla.
Minkäs teet kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko 40% oikeita tapauksia, 30% täysin perättömiä ja 30% rajatapauksia?
Perustuen mihin?
Näppituntumaan ja yleiseen elämänkokemukseen. Tuskin meni osuudet aivan päin mäntyä.
Kukaan ei tiedä todellisia osuuksia millään järjellisellä tarkkuudella, sillä asiaa on käytännössä mahdotonta tutkia.
Jos tiedetään, että esim. raiskauksista vain jäävuoren huippu (jokunen prosentti) ilmoitetaan poliisille, koska kynnys sen tekemiseen on niin korkea, niin en oikein tajua mistä revit tuollaiset lukemat.
Mistä muka voidaan tietää, mikä osuus raiskauksista ilmoitetaan?
Ja oli tuo osuus mikä tahansa, se ei kerro mitään siitä, mikä osuus tehdyistä ilmoituksista on perättömiä.
Jos yhtään todellista raiskausta ei koskaan ilmoitettaisi poliisille, silloin 100% tehdyistä ilmoituksista olisi perättömiä, eikö niin?
Eikä nyt edes ollut raiskauksista kyse.
Maassamme tehdään tutkimusta esim. uhrikokemuksista.
Ja esim. kouluterveyskyselyn mukaan puolet tytöistä kokee seksuaalista häirintää. Puolet! Herätkää.
Valitettavasti tytöille tässä on kyse status-asiasta. Jokainen tyttö haluaa kokea itsensä kauniiksi ja haluttavaksi poikien/miesten silmissä. Varmuus tästä saadaan sillä että tyttö sanoo kokeneensa seksuaalista ahdistelua, eli yksinkertaisesti jonkinlaista lähestymisyritystä poikien/miesten taholta. Ensi sijassa tällä nostetaan omaa statusta muiden tyttöjen silmissä, mutta koska mediaa tekevät vain naiset ja lähinnä myös toisille naisille, niin me miehetkin saamme lukea tästä sitten koko ajan mediasta.
Tuokin on ihan totta. Todellisuudessa yhteiskuntamme on siistimpi kuin ikinä. Esimerkiksi 1980-luvulla oli vielä ihan tavanomaista, että tarjoilijoita ja sihteereitä ym. taputettiin pepulle. Ei sitä kukaan pitänyt rikoksena, ja kyseiset työntekijät suhtautuivat itsekin asiaan huumorilla ja osasivat näpäyttää nasevasti takaisin. Nykyään tuollaista ei tapahdu juuri koskaan missään, ja jos tapahtuu, niin se on heti oikeusjutut vireillä ja uhri terapiassa jne. Nykyään ihmiset ovat tavattoman heikkoja ja hauraita, ja kaikki "ahistaa". Ei tarvitse kuin käsi laittaa olkapäälle toista puhutellessa, niin se on jonkun mielestä rikollista ahdistelua tmv. Aivan sairaaksi on mennyt. Monelle suomalaiselle tekisi hyvää viettää vuosi ulkomailla ympäristössä, jossa kosketellaan, annetaan poskisuudelmia, halataan ym. Oppisivat, etteivät mene rikki heti, jos joku koskettaa tai tulee lähelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jenkeissähän FBI julkaisi tästä tilastoja ja raiskaussyytöksistä keksittyjä oli joku aivan naurettavan pieni osuus. Taisi olla jopa alle prosentin mitkä paljastuiva tahallisiksi valheiksi. Täytyy yrittää löytää tuo tutkimus jostain, kun tuli vastaan luennolla vuosi sitten tämä asia.
Täälläkin aina muistetaan, kuinka monen "elämä ja ura" on pilattu tekaistuilla syytöksillä, kun tosiasiassa näitä ei pahemmin ole ja nekin jotka ovat saaneet ihan aiheesta tuomion, porskuttavat pääsääntöisesti ongelmitta eteen päin. Ylipäätään kertoo surullista kuvaa yhteiskuntamme asenteista, että kun on kyse seksuaalirikosepäilystä, aina ensimmäisenä muistutetaan, että uhriksi oletettu voi valehdella.
Millä ihmeen konstilla se FBI pystyi keräämään tuollaisia tilastoja? Tuohan edellyttäisi, että joka ainoa tapaus voidaan sataprosenttisen luotettavasti selvittää.
Millähän luennolla tuo tuli vastaan?
Eihän mikään tilasto ole ikinä 100 % totuus yhtään mistään.
Kyseessä oli luento (tai ehkä oikeammin koulutus) siitä, kuinka poliisi kohtaa seksuaalirikoksen uhriksi joutuneen henkilön. Samaisella luennolla tuli ilmi myös se, että poliisien keskuudessa elää perätön myytti näistä tekaistuista ilmoituksista, jotka antavat esileiman uhreille ja tämä taas liittyy vahvasti pitkään historiaan siitä kuinka virkavallan taholta on vähätelty seksuaalirikoksen uhreiksi joutuneita henkilöitä.
Lisäksi monissa tapauksissa valheelliseksi raiskaussyytökseksi lasketaan myös ne tapaukset missä raiskaus on oikeasti tapahtunut, mutta uhrin kertoma on joiltain osin valheellinen.
Jotkut virheellisesti tulkitsee tutkintapöydälle jääneet jutut tekaistuiksi ilmiannoiksi. Totuus on se, että juttu ei etene, jos näyttö ei riitä. Valitettavasti perusmuotoisissa raizkauksissa harvoin riittää.
Lisäksi kannattaa huomioida se, ettei näitä rikoksia ylipäätään viedään poliisille.
Itse olen törmännyt aihetta käsittelevää kirjallisuutta lukiessani väitteeseen, että valheellisia ilmiantoja on yhtä paljon kuin muissakin rikoksissa eli n. 2%.
Sivusta vain huutelen.
Suomessa todisteeksi riittää johdonmukainen tarina. Luku mikä amerikkalaisessa tutkimuksessa annettiin oli 2-10% jotka voitiin todistaa valheellisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Minkäs teet kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko 40% oikeita tapauksia, 30% täysin perättömiä ja 30% rajatapauksia?
Perustuen mihin?
Näppituntumaan ja yleiseen elämänkokemukseen. Tuskin meni osuudet aivan päin mäntyä.
Kukaan ei tiedä todellisia osuuksia millään järjellisellä tarkkuudella, sillä asiaa on käytännössä mahdotonta tutkia.
Jos tiedetään, että esim. raiskauksista vain jäävuoren huippu (jokunen prosentti) ilmoitetaan poliisille, koska kynnys sen tekemiseen on niin korkea, niin en oikein tajua mistä revit tuollaiset lukemat.
Mistä muka voidaan tietää, mikä osuus raiskauksista ilmoitetaan?
Ja oli tuo osuus mikä tahansa, se ei kerro mitään siitä, mikä osuus tehdyistä ilmoituksista on perättömiä.
Jos yhtään todellista raiskausta ei koskaan ilmoitettaisi poliisille, silloin 100% tehdyistä ilmoituksista olisi perättömiä, eikö niin?
Eikä nyt edes ollut raiskauksista kyse.
Maassamme tehdään tutkimusta esim. uhrikokemuksista.
Ja esim. kouluterveyskyselyn mukaan puolet tytöistä kokee seksuaalista häirintää. Puolet! Herätkää.
Valitettavasti tytöille tässä on kyse status-asiasta. Jokainen tyttö haluaa kokea itsensä kauniiksi ja haluttavaksi poikien/miesten silmissä. Varmuus tästä saadaan sillä että tyttö sanoo kokeneensa seksuaalista ahdistelua, eli yksinkertaisesti jonkinlaista lähestymisyritystä poikien/miesten taholta. Ensi sijassa tällä nostetaan omaa statusta muiden tyttöjen silmissä, mutta koska mediaa tekevät vain naiset ja lähinnä myös toisille naisille, niin me miehetkin saamme lukea tästä sitten koko ajan mediasta.
Tuokin on ihan totta. Todellisuudessa yhteiskuntamme on siistimpi kuin ikinä. Esimerkiksi 1980-luvulla oli vielä ihan tavanomaista, että tarjoilijoita ja sihteereitä ym. taputettiin pepulle. Ei sitä kukaan pitänyt rikoksena, ja kyseiset työntekijät suhtautuivat itsekin asiaan huumorilla ja osasivat näpäyttää nasevasti takaisin. Nykyään tuollaista ei tapahdu juuri koskaan missään, ja jos tapahtuu, niin se on heti oikeusjutut vireillä ja uhri terapiassa jne. Nykyään ihmiset ovat tavattoman heikkoja ja hauraita, ja kaikki "ahistaa". Ei tarvitse kuin käsi laittaa olkapäälle toista puhutellessa, niin se on jonkun mielestä rikollista ahdistelua tmv. Aivan sairaaksi on mennyt. Monelle suomalaiselle tekisi hyvää viettää vuosi ulkomailla ympäristössä, jossa kosketellaan, annetaan poskisuudelmia, halataan ym. Oppisivat, etteivät mene rikki heti, jos joku koskettaa tai tulee lähelle.
Tämä on taitavaa trollausta. Ottakaa nyt lähinnä lällättelylinjalla olijat oppia!
Mutta mikään ei varmasti estä sinua miehenä koskettelemasta miehiä. Jos miehiä ei haittaa koskettelut ja poskipusut, tehkää sitä keskenänne? Ok? Ongelma ratkaistu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkäs teet kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko 40% oikeita tapauksia, 30% täysin perättömiä ja 30% rajatapauksia?
Perustuen mihin?
Näppituntumaan ja yleiseen elämänkokemukseen. Tuskin meni osuudet aivan päin mäntyä.
Kukaan ei tiedä todellisia osuuksia millään järjellisellä tarkkuudella, sillä asiaa on käytännössä mahdotonta tutkia.
Jos tiedetään, että esim. raiskauksista vain jäävuoren huippu (jokunen prosentti) ilmoitetaan poliisille, koska kynnys sen tekemiseen on niin korkea, niin en oikein tajua mistä revit tuollaiset lukemat.
Mistä muka voidaan tietää, mikä osuus raiskauksista ilmoitetaan?
Ja oli tuo osuus mikä tahansa, se ei kerro mitään siitä, mikä osuus tehdyistä ilmoituksista on perättömiä.
Jos yhtään todellista raiskausta ei koskaan ilmoitettaisi poliisille, silloin 100% tehdyistä ilmoituksista olisi perättömiä, eikö niin?
Eikä nyt edes ollut raiskauksista kyse.
Maassamme tehdään tutkimusta esim. uhrikokemuksista.
Ja esim. kouluterveyskyselyn mukaan puolet tytöistä kokee seksuaalista häirintää. Puolet! Herätkää.
Valitettavasti tytöille tässä on kyse status-asiasta. Jokainen tyttö haluaa kokea itsensä kauniiksi ja haluttavaksi poikien/miesten silmissä. Varmuus tästä saadaan sillä että tyttö sanoo kokeneensa seksuaalista ahdistelua, eli yksinkertaisesti jonkinlaista lähestymisyritystä poikien/miesten taholta. Ensi sijassa tällä nostetaan omaa statusta muiden tyttöjen silmissä, mutta koska mediaa tekevät vain naiset ja lähinnä myös toisille naisille, niin me miehetkin saamme lukea tästä sitten koko ajan mediasta.
Tuokin on ihan totta. Todellisuudessa yhteiskuntamme on siistimpi kuin ikinä. Esimerkiksi 1980-luvulla oli vielä ihan tavanomaista, että tarjoilijoita ja sihteereitä ym. taputettiin pepulle. Ei sitä kukaan pitänyt rikoksena, ja kyseiset työntekijät suhtautuivat itsekin asiaan huumorilla ja osasivat näpäyttää nasevasti takaisin. Nykyään tuollaista ei tapahdu juuri koskaan missään, ja jos tapahtuu, niin se on heti oikeusjutut vireillä ja uhri terapiassa jne. Nykyään ihmiset ovat tavattoman heikkoja ja hauraita, ja kaikki "ahistaa". Ei tarvitse kuin käsi laittaa olkapäälle toista puhutellessa, niin se on jonkun mielestä rikollista ahdistelua tmv. Aivan sairaaksi on mennyt. Monelle suomalaiselle tekisi hyvää viettää vuosi ulkomailla ympäristössä, jossa kosketellaan, annetaan poskisuudelmia, halataan ym. Oppisivat, etteivät mene rikki heti, jos joku koskettaa tai tulee lähelle.
Tämä on taitavaa trollausta. Ottakaa nyt lähinnä lällättelylinjalla olijat oppia!
Mutta mikään ei varmasti estä sinua miehenä koskettelemasta miehiä. Jos miehiä ei haittaa koskettelut ja poskipusut, tehkää sitä keskenänne? Ok? Ongelma ratkaistu
Ei ollut trollausta, vaan ihan neutraali kuvaus asiaintilasta ja niissä tapahtuneesta muutoksesta muutaman vuosikymmenen aikana.
Ja kyllä halailen ja vaihdan poskipusuja myös miesten kanssa. Niiden, jotka ovat sellaiseen tottuneet.
Vierailija kirjoitti:
0%
Julkkiksilla 99%
Vierailija kirjoitti:
Valehtelua on muutenkin koko maailma täynnä, joten ei ole mitenkään ihmeellistä jos joku valehtelee saatuaan pakit varsinkaan julkkiksesta. Tarkkaa prosenttia ei kukaan voi tietää.
Ilmoitat kyynisesti että maailma on valehtelua täynnä. Kuitenkin syytät ainoastaan uhria valehtelijaksi. Et sano halaistua sanaa siitä että julkkismies valehtelee, kun väittää olevansa syytön.
Lähtökohtaisesti uskon että syytökset ovat totta. Miehet ovat kohdelleet naisia niin törkeästi vuosikymmeniä, että ei minulla ole mitään syytä kyseenalaistaa naisten kertomuksia.
Vierailija kirjoitti:
Lähtökohtaisesti uskon että syytökset ovat totta. Miehet ovat kohdelleet naisia niin törkeästi vuosikymmeniä, että ei minulla ole mitään syytä kyseenalaistaa naisten kertomuksia.
Perurstatko historian sortoon tuon vihan nykyajan miehiä kohtaan vai mistä johtuu että automaattisesti uskot naiaisen keksimän tarinan? Eihän historiaan voi vaikuttaa kostamalla nykyajan syyttömille
jos 40v sitten on koskenut tyttiksen pilluun se on jo häirintään vaikka samalla tyttis otti suihin.
Tuokin on totta, myös kaduilla ja julkisissa lääpittiin.