Lue keskustelun säännöt.
Mikä on todennäköisyys ettei ole syyllinen seksuaaliseen häirintään tai tekoon, jos siitä syytetään?
09.06.2023 |
Varsinkin julkkisten kohdalla moni epäilee, että uhri on tehnyt kostoksi tai jopa huvikseen ilmoituksia vaikkapa raiskauksesta tai lievemmästä.
Onko tätä asiaa tutkittu? Kuinka usein tämmöistä oikeasti tapahtuu? Kerran 10 tapauksesta vai useamminkin?
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jenkeissähän FBI julkaisi tästä tilastoja ja raiskaussyytöksistä keksittyjä oli joku aivan naurettavan pieni osuus. Taisi olla jopa alle prosentin mitkä paljastuiva tahallisiksi valheiksi. Täytyy yrittää löytää tuo tutkimus jostain, kun tuli vastaan luennolla vuosi sitten tämä asia.
Täälläkin aina muistetaan, kuinka monen "elämä ja ura" on pilattu tekaistuilla syytöksillä, kun tosiasiassa näitä ei pahemmin ole ja nekin jotka ovat saaneet ihan aiheesta tuomion, porskuttavat pääsääntöisesti ongelmitta eteen päin. Ylipäätään kertoo surullista kuvaa yhteiskuntamme asenteista, että kun on kyse seksuaalirikosepäilystä, aina ensimmäisenä muistutetaan, että uhriksi oletettu voi valehdella.
Millä ihmeen konstilla se FBI pystyi keräämään tuollaisia tilastoja? Tuohan edellyttäisi, että joka ainoa tapaus voidaan sataprosenttisen luotettavasti selvittää.
Millähän luennolla tuo tuli vastaan?
Menee puurot ja vellit sekaisin. FBIn tilastot kertovat todistetusti väärät. Se ei kerro mahdollisesti vääriä.
Tuo on jo mahdollinen tilasto! Montako % tehdyistä ilmoituksista päättyy siihen, että tutkinnan valossa väitettyä tekoa tuskin on voinut tapahtua. Tosin jää siihenkin aina mahdollisuus, että teko oli sittenkin todellinen, vaikka joidenkin seikkojen valossa se vaikuttaa todella epätodennäköiseltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko 40% oikeita tapauksia, 30% täysin perättömiä ja 30% rajatapauksia?
Perustuen mihin?
Näppituntumaan ja yleiseen elämänkokemukseen. Tuskin meni osuudet aivan päin mäntyä.
Kukaan ei tiedä todellisia osuuksia millään järjellisellä tarkkuudella, sillä asiaa on käytännössä mahdotonta tutkia.
Jos tiedetään, että esim. raiskauksista vain jäävuoren huippu (jokunen prosentti) ilmoitetaan poliisille, koska kynnys sen tekemiseen on niin korkea, niin en oikein tajua mistä revit tuollaiset lukemat.
Mistä muka voidaan tietää, mikä osuus raiskauksista ilmoitetaan?
Ja oli tuo osuus mikä tahansa, se ei kerro mitään siitä, mikä osuus tehdyistä ilmoituksista on perättömiä.
Jos yhtään todellista raiskausta ei koskaan ilmoitettaisi poliisille, silloin 100% tehdyistä ilmoituksista olisi perättömiä, eikö niin?
Eikä nyt edes ollut raiskauksista kyse.
Maassamme tehdään tutkimusta esim. uhrikokemuksista.
Ja esim. kouluterveyskyselyn mukaan puolet tytöistä kokee seksuaalista häirintää. Puolet! Herätkää.
Eli kuulevat sivukorvalla pikkutuhman vitsin koulukaverin kertomana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jenkeissähän FBI julkaisi tästä tilastoja ja raiskaussyytöksistä keksittyjä oli joku aivan naurettavan pieni osuus. Taisi olla jopa alle prosentin mitkä paljastuiva tahallisiksi valheiksi. Täytyy yrittää löytää tuo tutkimus jostain, kun tuli vastaan luennolla vuosi sitten tämä asia.
Täälläkin aina muistetaan, kuinka monen "elämä ja ura" on pilattu tekaistuilla syytöksillä, kun tosiasiassa näitä ei pahemmin ole ja nekin jotka ovat saaneet ihan aiheesta tuomion, porskuttavat pääsääntöisesti ongelmitta eteen päin. Ylipäätään kertoo surullista kuvaa yhteiskuntamme asenteista, että kun on kyse seksuaalirikosepäilystä, aina ensimmäisenä muistutetaan, että uhriksi oletettu voi valehdella.
Millä ihmeen konstilla se FBI pystyi keräämään tuollaisia tilastoja? Tuohan edellyttäisi, että joka ainoa tapaus voidaan sataprosenttisen luotettavasti selvittää.
Millähän luennolla tuo tuli vastaan?
Eihän mikään tilasto ole ikinä 100 % totuus yhtään mistään.
Kyseessä oli luento (tai ehkä oikeammin koulutus) siitä, kuinka poliisi kohtaa seksuaalirikoksen uhriksi joutuneen henkilön. Samaisella luennolla tuli ilmi myös se, että poliisien keskuudessa elää perätön myytti näistä tekaistuista ilmoituksista, jotka antavat esileiman uhreille ja tämä taas liittyy vahvasti pitkään historiaan siitä kuinka virkavallan taholta on vähätelty seksuaalirikoksen uhreiksi joutuneita henkilöitä.
Lisäksi monissa tapauksissa valheelliseksi raiskaussyytökseksi lasketaan myös ne tapaukset missä raiskaus on oikeasti tapahtunut, mutta uhrin kertoma on joiltain osin valheellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos syytöksiä on yksi, se on 50-50. Kumpi tahansa puoli voi puhua totta tai valhedella.
Jos syytöksiä on useampia, asia on aika selvä. Ei niitä useita tyhjästä nouse.
Yleensä sen kyllä myös tietää muutekin, kun tuntee ihmiset. Ne ahdistelijat on muutenkin ikäviä (ainakin naisille, "Hyvät jätkät" ei välttämättä huomaa kvarissa ongelmaa kun ovat itse samanlaisia).
No ei todellakaan ole 50-50.
Perustuen mihin?
Onko sinusta todella millään lailla uskottavaa, että jos ihmistä syytetään seksuaalisesta häirinnästä, niin se on ihan 50/50 että onko niin tapahtunut?
Uskon että hyvin harva tapaus perustuu valehteluun. Nykyään on hyvin syyllistävä asenne ihmistä kohtaan joka kertoo tällaista ja varsinkin julkkisten kohdalla julkkiksen maine koetaan tärkeämpänä kuin uhrin oikeus. On valtava kynnys lähteä kertomaan tällaista kun tietää miten syyllistävä ja raskas prosessi on. Toivotan voimia jokaiselle joka niin uskaltaa tehdä ja hakee kaikesta painostuksesta huolimatta oikeutta jopa valtavia asianajajakoneistoja vastaan.
Valehtelijat toivotan helvettiin, jos heitä on olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko 40% oikeita tapauksia, 30% täysin perättömiä ja 30% rajatapauksia?
Perustuen mihin?
Näppituntumaan ja yleiseen elämänkokemukseen. Tuskin meni osuudet aivan päin mäntyä.
Kukaan ei tiedä todellisia osuuksia millään järjellisellä tarkkuudella, sillä asiaa on käytännössä mahdotonta tutkia.
Jos tiedetään, että esim. raiskauksista vain jäävuoren huippu (jokunen prosentti) ilmoitetaan poliisille, koska kynnys sen tekemiseen on niin korkea, niin en oikein tajua mistä revit tuollaiset lukemat.
Mistä muka voidaan tietää, mikä osuus raiskauksista ilmoitetaan?
Ja oli tuo osuus mikä tahansa, se ei kerro mitään siitä, mikä osuus tehdyistä ilmoituksista on perättömiä.
Jos yhtään todellista raiskausta ei koskaan ilmoitettaisi poliisille, silloin 100% tehdyistä ilmoituksista olisi perättömiä, eikö niin?
Eikä nyt edes ollut raiskauksista kyse.
Maassamme tehdään tutkimusta esim. uhrikokemuksista.
Ja esim. kouluterveyskyselyn mukaan puolet tytöistä kokee seksuaalista häirintää. Puolet! Herätkää.
Eli kuulevat sivukorvalla pikkutuhman vitsin koulukaverin kertomana.
Sinä olet tässä puolesi selvästi jostain syystâ valinnut rikollisten puolustelijana ja heidän tekojensa vähättelijänä. Eipä siinä mitään. Syysi sinulla siihen kai on.
Raiskausilmoituksista Suomessa noin 10 % todistetaan perättömäksi, 80 % jää tutkintavaiheeseen tai ei johda tuomioon, 10 % johtaa tuomioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko 40% oikeita tapauksia, 30% täysin perättömiä ja 30% rajatapauksia?
Perustuen mihin?
Näppituntumaan ja yleiseen elämänkokemukseen. Tuskin meni osuudet aivan päin mäntyä.
Kukaan ei tiedä todellisia osuuksia millään järjellisellä tarkkuudella, sillä asiaa on käytännössä mahdotonta tutkia.
Jos tiedetään, että esim. raiskauksista vain jäävuoren huippu (jokunen prosentti) ilmoitetaan poliisille, koska kynnys sen tekemiseen on niin korkea, niin en oikein tajua mistä revit tuollaiset lukemat.
Mistä muka voidaan tietää, mikä osuus raiskauksista ilmoitetaan?
Ja oli tuo osuus mikä tahansa, se ei kerro mitään siitä, mikä osuus tehdyistä ilmoituksista on perättömiä.
Jos yhtään todellista raiskausta ei koskaan ilmoitettaisi poliisille, silloin 100% tehdyistä ilmoituksista olisi perättömiä, eikö niin?
Eikä nyt edes ollut raiskauksista kyse.
Maassamme tehdään tutkimusta esim. uhrikokemuksista.
Ja esim. kouluterveyskyselyn mukaan puolet tytöistä kokee seksuaalista häirintää. Puolet! Herätkää.
Eli kuulevat sivukorvalla pikkutuhman vitsin koulukaverin kertomana.
Sinä olet tässä puolesi selvästi jostain syystâ valinnut rikollisten puolustelijana ja heidän tekojensa vähättelijänä. Eipä siinä mitään. Syysi sinulla siihen kai on.
Nytkö pikkutuhman vitsin kertominen on rikos?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko 40% oikeita tapauksia, 30% täysin perättömiä ja 30% rajatapauksia?
Perustuen mihin?
Näppituntumaan ja yleiseen elämänkokemukseen. Tuskin meni osuudet aivan päin mäntyä.
Kukaan ei tiedä todellisia osuuksia millään järjellisellä tarkkuudella, sillä asiaa on käytännössä mahdotonta tutkia.
Jos tiedetään, että esim. raiskauksista vain jäävuoren huippu (jokunen prosentti) ilmoitetaan poliisille, koska kynnys sen tekemiseen on niin korkea, niin en oikein tajua mistä revit tuollaiset lukemat.
Mistä muka voidaan tietää, mikä osuus raiskauksista ilmoitetaan?
Ja oli tuo osuus mikä tahansa, se ei kerro mitään siitä, mikä osuus tehdyistä ilmoituksista on perättömiä.
Jos yhtään todellista raiskausta ei koskaan ilmoitettaisi poliisille, silloin 100% tehdyistä ilmoituksista olisi perättömiä, eikö niin?
Eikä nyt edes ollut raiskauksista kyse.
Maassamme tehdään tutkimusta esim. uhrikokemuksista.
Ja esim. kouluterveyskyselyn mukaan puolet tytöistä kokee seksuaalista häirintää. Puolet! Herätkää.
Eli kuulevat sivukorvalla pikkutuhman vitsin koulukaverin kertomana.
Sinä olet tässä puolesi selvästi jostain syystâ valinnut rikollisten puolustelijana ja heidän tekojensa vähättelijänä. Eipä siinä mitään. Syysi sinulla siihen kai on.
Sinä olet puolesi valinnut miesvihaajana joka maalailee demoneita sinnekin missä niitä ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko 40% oikeita tapauksia, 30% täysin perättömiä ja 30% rajatapauksia?
Perustuen mihin?
Näppituntumaan ja yleiseen elämänkokemukseen. Tuskin meni osuudet aivan päin mäntyä.
Kukaan ei tiedä todellisia osuuksia millään järjellisellä tarkkuudella, sillä asiaa on käytännössä mahdotonta tutkia.
Jos tiedetään, että esim. raiskauksista vain jäävuoren huippu (jokunen prosentti) ilmoitetaan poliisille, koska kynnys sen tekemiseen on niin korkea, niin en oikein tajua mistä revit tuollaiset lukemat.
Mistä muka voidaan tietää, mikä osuus raiskauksista ilmoitetaan?
Ja oli tuo osuus mikä tahansa, se ei kerro mitään siitä, mikä osuus tehdyistä ilmoituksista on perättömiä.
Jos yhtään todellista raiskausta ei koskaan ilmoitettaisi poliisille, silloin 100% tehdyistä ilmoituksista olisi perättömiä, eikö niin?
Eikä nyt edes ollut raiskauksista kyse.
Maassamme tehdään tutkimusta esim. uhrikokemuksista.
Ja esim. kouluterveyskyselyn mukaan puolet tytöistä kokee seksuaalista häirintää. Puolet! Herätkää.
Valitettavasti tytöille tässä on kyse status-asiasta. Jokainen tyttö haluaa kokea itsensä kauniiksi ja haluttavaksi poikien/miesten silmissä. Varmuus tästä saadaan sillä että tyttö sanoo kokeneensa seksuaalista ahdistelua, eli yksinkertaisesti jonkinlaista lähestymisyritystä poikien/miesten taholta. Ensi sijassa tällä nostetaan omaa statusta muiden tyttöjen silmissä, mutta koska mediaa tekevät vain naiset ja lähinnä myös toisille naisille, niin me miehetkin saamme lukea tästä sitten koko ajan mediasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko 40% oikeita tapauksia, 30% täysin perättömiä ja 30% rajatapauksia?
Perustuen mihin?
Näppituntumaan ja yleiseen elämänkokemukseen. Tuskin meni osuudet aivan päin mäntyä.
Kukaan ei tiedä todellisia osuuksia millään järjellisellä tarkkuudella, sillä asiaa on käytännössä mahdotonta tutkia.
Jos tiedetään, että esim. raiskauksista vain jäävuoren huippu (jokunen prosentti) ilmoitetaan poliisille, koska kynnys sen tekemiseen on niin korkea, niin en oikein tajua mistä revit tuollaiset lukemat.
Mistä muka voidaan tietää, mikä osuus raiskauksista ilmoitetaan?
Ja oli tuo osuus mikä tahansa, se ei kerro mitään siitä, mikä osuus tehdyistä ilmoituksista on perättömiä.
Jos yhtään todellista raiskausta ei koskaan ilmoitettaisi poliisille, silloin 100% tehdyistä ilmoituksista olisi perättömiä, eikö niin?
Eikä nyt edes ollut raiskauksista kyse.
Maassamme tehdään tutkimusta esim. uhrikokemuksista.
Ja esim. kouluterveyskyselyn mukaan puolet tytöistä kokee seksuaalista häirintää. Puolet! Herätkää.
Eli kuulevat sivukorvalla pikkutuhman vitsin koulukaverin kertomana.
Luokkatoverit lääppivät ja luokanvalvoja, joka oli kourijan maineessa, koitti käskeä kahdestaan kanssaan takahuoneeseen niinsanotusti auttamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko 40% oikeita tapauksia, 30% täysin perättömiä ja 30% rajatapauksia?
Perustuen mihin?
Näppituntumaan ja yleiseen elämänkokemukseen. Tuskin meni osuudet aivan päin mäntyä.
Kukaan ei tiedä todellisia osuuksia millään järjellisellä tarkkuudella, sillä asiaa on käytännössä mahdotonta tutkia.
Jos tiedetään, että esim. raiskauksista vain jäävuoren huippu (jokunen prosentti) ilmoitetaan poliisille, koska kynnys sen tekemiseen on niin korkea, niin en oikein tajua mistä revit tuollaiset lukemat.
Mistä muka voidaan tietää, mikä osuus raiskauksista ilmoitetaan?
Ja oli tuo osuus mikä tahansa, se ei kerro mitään siitä, mikä osuus tehdyistä ilmoituksista on perättömiä.
Jos yhtään todellista raiskausta ei koskaan ilmoitettaisi poliisille, silloin 100% tehdyistä ilmoituksista olisi perättömiä, eikö niin?
Eikä nyt edes ollut raiskauksista kyse.
Maassamme tehdään tutkimusta esim. uhrikokemuksista.
Ja esim. kouluterveyskyselyn mukaan puolet tytöistä kokee seksuaalista häirintää. Puolet! Herätkää.
Eli kuulevat sivukorvalla pikkutuhman vitsin koulukaverin kertomana.
Sinä olet tässä puolesi selvästi jostain syystâ valinnut rikollisten puolustelijana ja heidän tekojensa vähättelijänä. Eipä siinä mitään. Syysi sinulla siihen kai on.
Perätön ilmianto on rikos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko 40% oikeita tapauksia, 30% täysin perättömiä ja 30% rajatapauksia?
Perustuen mihin?
Näppituntumaan ja yleiseen elämänkokemukseen. Tuskin meni osuudet aivan päin mäntyä.
Kukaan ei tiedä todellisia osuuksia millään järjellisellä tarkkuudella, sillä asiaa on käytännössä mahdotonta tutkia.
Jos tiedetään, että esim. raiskauksista vain jäävuoren huippu (jokunen prosentti) ilmoitetaan poliisille, koska kynnys sen tekemiseen on niin korkea, niin en oikein tajua mistä revit tuollaiset lukemat.
Mistä muka voidaan tietää, mikä osuus raiskauksista ilmoitetaan?
Ja oli tuo osuus mikä tahansa, se ei kerro mitään siitä, mikä osuus tehdyistä ilmoituksista on perättömiä.
Jos yhtään todellista raiskausta ei koskaan ilmoitettaisi poliisille, silloin 100% tehdyistä ilmoituksista olisi perättömiä, eikö niin?
Eikä nyt edes ollut raiskauksista kyse.
Maassamme tehdään tutkimusta esim. uhrikokemuksista.
Ja esim. kouluterveyskyselyn mukaan puolet tytöistä kokee seksuaalista häirintää. Puolet! Herätkää.
Eli kuulevat sivukorvalla pikkutuhman vitsin koulukaverin kertomana.
Sinä olet tässä puolesi selvästi jostain syystâ valinnut rikollisten puolustelijana ja heidän tekojensa vähättelijänä. Eipä siinä mitään. Syysi sinulla siihen kai on.
Nytkö pikkutuhman vitsin kertominen on rikos?
Sinä oletat tyttöjen valittavan turhasta ja valehtelevan, koska sellainen sinun käsityksesi tytöistä on. Sääli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkäs teet kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko 40% oikeita tapauksia, 30% täysin perättömiä ja 30% rajatapauksia?
Perustuen mihin?
Näppituntumaan ja yleiseen elämänkokemukseen. Tuskin meni osuudet aivan päin mäntyä.
Kukaan ei tiedä todellisia osuuksia millään järjellisellä tarkkuudella, sillä asiaa on käytännössä mahdotonta tutkia.
Jos tiedetään, että esim. raiskauksista vain jäävuoren huippu (jokunen prosentti) ilmoitetaan poliisille, koska kynnys sen tekemiseen on niin korkea, niin en oikein tajua mistä revit tuollaiset lukemat.
Mistä muka voidaan tietää, mikä osuus raiskauksista ilmoitetaan?
Ja oli tuo osuus mikä tahansa, se ei kerro mitään siitä, mikä osuus tehdyistä ilmoituksista on perättömiä.
Jos yhtään todellista raiskausta ei koskaan ilmoitettaisi poliisille, silloin 100% tehdyistä ilmoituksista olisi perättömiä, eikö niin?
Eikä nyt edes ollut raiskauksista kyse.
Maassamme tehdään tutkimusta esim. uhrikokemuksista.
Ja esim. kouluterveyskyselyn mukaan puolet tytöistä kokee seksuaalista häirintää. Puolet! Herätkää.
Valitettavasti tytöille tässä on kyse status-asiasta. Jokainen tyttö haluaa kokea itsensä kauniiksi ja haluttavaksi poikien/miesten silmissä. Varmuus tästä saadaan sillä että tyttö sanoo kokeneensa seksuaalista ahdistelua, eli yksinkertaisesti jonkinlaista lähestymisyritystä poikien/miesten taholta. Ensi sijassa tällä nostetaan omaa statusta muiden tyttöjen silmissä, mutta koska mediaa tekevät vain naiset ja lähinnä myös toisille naisille, niin me miehetkin saamme lukea tästä sitten koko ajan mediasta.
Johan tarinaa pukkaa, häpeäisit edes.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jenkeissähän FBI julkaisi tästä tilastoja ja raiskaussyytöksistä keksittyjä oli joku aivan naurettavan pieni osuus. Taisi olla jopa alle prosentin mitkä paljastuiva tahallisiksi valheiksi. Täytyy yrittää löytää tuo tutkimus jostain, kun tuli vastaan luennolla vuosi sitten tämä asia.
Täälläkin aina muistetaan, kuinka monen "elämä ja ura" on pilattu tekaistuilla syytöksillä, kun tosiasiassa näitä ei pahemmin ole ja nekin jotka ovat saaneet ihan aiheesta tuomion, porskuttavat pääsääntöisesti ongelmitta eteen päin. Ylipäätään kertoo surullista kuvaa yhteiskuntamme asenteista, että kun on kyse seksuaalirikosepäilystä, aina ensimmäisenä muistutetaan, että uhriksi oletettu voi valehdella.
Millä ihmeen konstilla se FBI pystyi keräämään tuollaisia tilastoja? Tuohan edellyttäisi, että joka ainoa tapaus voidaan sataprosenttisen luotettavasti selvittää.
Millähän luennolla tuo tuli vastaan?
Eihän mikään tilasto ole ikinä 100 % totuus yhtään mistään.
Kyseessä oli luento (tai ehkä oikeammin koulutus) siitä, kuinka poliisi kohtaa seksuaalirikoksen uhriksi joutuneen henkilön. Samaisella luennolla tuli ilmi myös se, että poliisien keskuudessa elää perätön myytti näistä tekaistuista ilmoituksista, jotka antavat esileiman uhreille ja tämä taas liittyy vahvasti pitkään historiaan siitä kuinka virkavallan taholta on vähätelty seksuaalirikoksen uhreiksi joutuneita henkilöitä.
Lisäksi monissa tapauksissa valheelliseksi raiskaussyytökseksi lasketaan myös ne tapaukset missä raiskaus on oikeasti tapahtunut, mutta uhrin kertoma on joiltain osin valheellinen.
Jotkut virheellisesti tulkitsee tutkintapöydälle jääneet jutut tekaistuiksi ilmiannoiksi. Totuus on se, että juttu ei etene, jos näyttö ei riitä. Valitettavasti perusmuotoisissa raizkauksissa harvoin riittää.
Lisäksi kannattaa huomioida se, ettei näitä rikoksia ylipäätään viedään poliisille.
Itse olen törmännyt aihetta käsittelevää kirjallisuutta lukiessani väitteeseen, että valheellisia ilmiantoja on yhtä paljon kuin muissakin rikoksissa eli n. 2%.
Sivusta vain huutelen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko 40% oikeita tapauksia, 30% täysin perättömiä ja 30% rajatapauksia?
Perustuen mihin?
Näppituntumaan ja yleiseen elämänkokemukseen. Tuskin meni osuudet aivan päin mäntyä.
Kukaan ei tiedä todellisia osuuksia millään järjellisellä tarkkuudella, sillä asiaa on käytännössä mahdotonta tutkia.
Jos tiedetään, että esim. raiskauksista vain jäävuoren huippu (jokunen prosentti) ilmoitetaan poliisille, koska kynnys sen tekemiseen on niin korkea, niin en oikein tajua mistä revit tuollaiset lukemat.
Mistä muka voidaan tietää, mikä osuus raiskauksista ilmoitetaan?
Ja oli tuo osuus mikä tahansa, se ei kerro mitään siitä, mikä osuus tehdyistä ilmoituksista on perättömiä.
Jos yhtään todellista raiskausta ei koskaan ilmoitettaisi poliisille, silloin 100% tehdyistä ilmoituksista olisi perättömiä, eikö niin?
Eikä nyt edes ollut raiskauksista kyse.
Maassamme tehdään tutkimusta esim. uhrikokemuksista.
Ja esim. kouluterveyskyselyn mukaan puolet tytöistä kokee seksuaalista häirintää. Puolet! Herätkää.
Eli kuulevat sivukorvalla pikkutuhman vitsin koulukaverin kertomana.
Luokkatoverit lääppivät ja luokanvalvoja, joka oli kourijan maineessa, koitti käskeä kahdestaan kanssaan takahuoneeseen niinsanotusti auttamaan.
Minua mm. puristettiin rinnoista keskellä katua, junan käytävällä työnnettiin käsi hameen alle pikkuhousuihin ja esiteltiin juoksulenkillä penistä.
Rikoksia ei tutkita todennäköisyyksillä. Siihen on syynsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko 40% oikeita tapauksia, 30% täysin perättömiä ja 30% rajatapauksia?
Perustuen mihin?
Näppituntumaan ja yleiseen elämänkokemukseen. Tuskin meni osuudet aivan päin mäntyä.
Kukaan ei tiedä todellisia osuuksia millään järjellisellä tarkkuudella, sillä asiaa on käytännössä mahdotonta tutkia.
Jos tiedetään, että esim. raiskauksista vain jäävuoren huippu (jokunen prosentti) ilmoitetaan poliisille, koska kynnys sen tekemiseen on niin korkea, niin en oikein tajua mistä revit tuollaiset lukemat.
Mistä muka voidaan tietää, mikä osuus raiskauksista ilmoitetaan?
Ja oli tuo osuus mikä tahansa, se ei kerro mitään siitä, mikä osuus tehdyistä ilmoituksista on perättömiä.
Jos yhtään todellista raiskausta ei koskaan ilmoitettaisi poliisille, silloin 100% tehdyistä ilmoituksista olisi perättömiä, eikö niin?
Eikä nyt edes ollut raiskauksista kyse.
Maassamme tehdään tutkimusta esim. uhrikokemuksista.
Ja esim. kouluterveyskyselyn mukaan puolet tytöistä kokee seksuaalista häirintää. Puolet! Herätkää.
Eli kuulevat sivukorvalla pikkutuhman vitsin koulukaverin kertomana.
Sinä olet tässä puolesi selvästi jostain syystâ valinnut rikollisten puolustelijana ja heidän tekojensa vähättelijänä. Eipä siinä mitään. Syysi sinulla siihen kai on.
Ei ole vaikea arvata mikä se syy on.
Palstan pedot ilmaantyivat ennustettavasti paikalle. Pelastakaa lapsilla on palvelu, johon voi ilmoittaa lasta seksualisoivasta verkkomateriaalista. Tämä tiedoksi kaikille - käyttäkää sitä palvelua.
Ja esim. kouluterveyskyselyn mukaan puolet tytöistä kokee seksuaalista häirintää. Puolet! Herätkää.