Lue keskustelun säännöt.
Toimittelijoiden suomen kielen taidon puute
07.06.2023 |
Toisinaan törmää erikoisiin lauserakenteisiin tai yksittäisiin kirjoitusvirheisiin, mutta Iltalehden teksti liittyen kyykäärmeen puremiin on harvinaisen heikkoa tasoa. Tässäpä lainaus:
"Suomen luonnossa ei myrkylliset eläimet eivät uhkaa luonnossa kulkevia, silti ainoastaan kyykäärmeen purema on myrkyllinen. Vaikka jotkut kyyn puremat voivat olla myrkyttömiä, mutta puremaan pitää suhtautua aina vakavasti, sillä isot oireet voivat tulla viiveellä."
"Ensioireina on purema kohdan arkuus,kuumotus, turpoaminen ja punoitus. Nämä oireet ilmenevät heti pureman jälkeen tai tuntien aikana puremasta."
Pureman sattuessa on soitettava avoinna olevaan ensiapuun tai tai numeroon 112."
Miten kukaan kehtaa julkaista omalla nimellään noin kehnoa tekstiä? :D
Kommentit (171)
Koulussa oli jo näitä varoittavia esimerkkejä: Lammas määki navetassa, joka oli nälkäinen. Laiva upposi mereen, jonka pohja oli puhki. Mies maalasi taloa, joka omisti sen.
Taloa maalasi maalari, joka tuli keltaiseksi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Partitiivistuminen on surullinen ilmiö, joka kuvaa paitsi suomen mukautumista muunkielisten helpommin omaksuttavaksi (suunta siis kohti yhtä ainoaa objektin sijaa), myös nykyajalle tyypillistä epävarmuutta. Mikään ei ole varmaa, lopullista tai kokonaan suoritettua.
Esimerkiksi Ylellä tänään irtisanomisen helpottamista koskevassa uutisessa kirjoitetaan, "että työsopimus itsessään sisältää molemminpuolista velvoitetta lojaalisuudesta". Ennen olisi aina valittu tuohon genetiivi. Samoin Hesarin jutussa tammikuulta "Haaviston tulkittiin avanneen mahdollisuutta sille, että Suomi etenisi Naton jäseneksi ilman Ruotsia". Tuossakin genetiivi olisi luontevampi, mutta kun ei uskalleta! Kaikki esitetään osittaisena ja epävarmana, ilmeisesti ei uskalleta ilmaista asioita jämäkästi.
Yksi kummallinen asia on se, että kielioppisäännöt muuttuvat. Ennen oli yksi oikea tapa, nyt sallitaan useampia. Ennen olisi saanut karttakepistä sormille, jos olisi sanonut: Alkaa sataMAAN! Nyt se on sallittu???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskoisin, että liittyy nykyiseen clickbait julkaisukulttuuriin enemmän kuin toimittajien taidottomuuteen. Juttuja ei hiota entiseen malliin.
Juttuja ei hiota mutta OIKEINKIRJOITUS on eri asia.
En kyllä muista aikaa, jolloin teksteissä ei olisi ollut kirjoitusvirheitä. Kun lukee vanhoja lehtiä, niitä löytyy kyllä. Katsos kun uutistekstiä ei ole ikinä ollut mahdollista hioa virheettömäksi. Teetkö oman työsi aina virheettömästi?
Kyllähän sanomalehdillä oli oikolukijansa, tekstit pyrittiin korjaamaan mahdollisimman oikeakielisiksi ennen painoon menoa.
Nykyään jutut tehdään ensin kiireellä nettiin, eikä niitä kukaan tarkista. Englannistuminen on kyllä lisännyt huonoa suomen kieltä teksteissä, koska nuoret aikuiset eivät yksinkertaisesti enää osaa niin sanottua äidinkieltään äidinkielentasoisesti. Aika on uhrattu englanninkielisten tekstien lukemiseen.
Kaikissa sanomalehdissä on toimitussihteereitä ja muita juttuja käsitteleviä toimittajia. Kyllä joku lukee painettavaan lehteen menevät jutut ja lyhentää, muokkaa, korjaa ja otsikoi niitä.
Virheitä sattuu, kun ihmisiä on töissä. Jos lukee mitä tahansa vanhaa lehteä, löytää virheitä myös.
Vierailija kirjoitti:
Yksi kummallinen asia on se, että kielioppisäännöt muuttuvat. Ennen oli yksi oikea tapa, nyt sallitaan useampia. Ennen olisi saanut karttakepistä sormille, jos olisi sanonut: Alkaa sataMAAN! Nyt se on sallittu???
Ehkä olisi syytä kerrata suomen kielen historiaa. Kieli ja kielioppi muuttuvat aina. Vain kuollut kieli pysyy ennallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sä-passiivi huonoa suomea?
Se ei ole suomea.
Lainattu varmaankin itämurteista. Täällä käytetään paljon se-passiivia ihan normaalikeskustelussakin. Joku kysyy keskustelukumppaniltaan, onko joku asia tehty: Joko se sen asian teki?
Eihän tuo ole passiivi geneerisessä mielessä kuten sinä-passiivi. Tuo on lähempänä entisaikain puhuttelua: Ruusa on hyvä ja ottaa lisää kakkua. Tuotan voisi ennemminkin kutsua hän-teitittelyksi.
Vierailija kirjoitti:
Arvi Lind on kävelevä "kielipoliisi". Hänen kunniatehtävänsä oli lukea moitteetonta suomen kieltä ja lausua sanat oikein.
Arvi kirjoitti kirjankin kielenhuollosta toimittajille. Erittäin pätevä kirja, ostin sen itselleni kun se sattui olemaan kirjakaupan alessa jokunen vuosi sitten. Pätevää tekstiä vieläkin. Arvihan oli koulutukseltaan äidinkielenopettaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan suomalaisella nimellä esiintynyt toimittelija taivutti sanan veri > vereä! Olisi kai pitänyt olla verta... Voi talikynttilät.
Olen myös nähnyt kammotuksia kuten 'mieheä' ja 'velin'.
Turun sanomissa toimittaja taivutti "kivipaasin". Ei varmaan ollut koskaan kuullut sanaa "paasi". Kyllä huomaa, etteivät ihmiset enää lue kirjoja, kun sanavarasto on niin suppea.
Tuo sama oli Hesarissa. Laitoin toimittajalle asiallisen, ystävällisen viestin tuosta, ja kas! verkkohesariin virhe korjattiin heti.
Vierailija kirjoitti:
Yksi kummallinen asia on se, että kielioppisäännöt muuttuvat. Ennen oli yksi oikea tapa, nyt sallitaan useampia. Ennen olisi saanut karttakepistä sormille, jos olisi sanonut: Alkaa sataMAAN! Nyt se on sallittu???
Omana kouluaikanani monta -sanaa ei saanut taivuttaa, mikä on myös loogista. Sehän on jo taivutusmuoto sanasta moni. Särähtää korviin ja sattuu silmiin tuon sanan taivuttelu, koska sen taivuttelu on huolimatonta kielenkäyttöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eka lause näyttäis siltä, että toimittaja on lähtenyt muokkaamaan lausettaan ja sitten unohtanut poistaa toiston. Ja sitten jättänyt tarkistamatta sanailunsa ja julkaissut. Minulle käy aika usein juuri näin. Ainakin av:lla.
t:add lukihäiriöinen
Vierailija kirjoitti:
Partitiivistuminen on surullinen ilmiö, joka kuvaa paitsi suomen mukautumista muunkielisten helpommin omaksuttavaksi (suunta siis kohti yhtä ainoaa objektin sijaa), myös nykyajalle tyypillistä epävarmuutta. Mikään ei ole varmaa, lopullista tai kokonaan suoritettua.
Esimerkiksi Ylellä tänään irtisanomisen helpottamista koskevassa uutisessa kirjoitetaan, "että työsopimus itsessään sisältää molemminpuolista velvoitetta lojaalisuudesta". Ennen olisi aina valittu tuohon genetiivi. Samoin Hesarin jutussa tammikuulta "Haaviston tulkittiin avanneen mahdollisuutta sille, että Suomi etenisi Naton jäseneksi ilman Ruotsia". Tuossakin genetiivi olisi luontevampi, mutta kun ei uskalleta! Kaikki esitetään osittaisena ja epävarmana, ilmeisesti ei uskalleta ilmaista asioita jämäkästi.
Olen samaa mieltä muuten, mutta ennen muinoin olisi kylläkin puhuttu akkusatiivista eikä genetiivistä. No, ehkä genetiiviakkusatiivista tai genetiivimuotoisesta akkusatiivista. Näin se kieli muuttuu, asioita yksinkertaistetaan tyhmempien ja huonompien kielenkäyttäjien ehdoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuten olen Arvi Lindin erinomaisesta suomen kielen taidosta samaa mieltä, mutta äidinkielenopettajaksi hän ei koskaan valmistunut, opinnot jäivät kesken.
Toimittajat kirjoittavat joskus tarkoituksenmukaisesti, kun tarkoittavat tarkoituksella tai tahallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eka lause näyttäis siltä, että toimittaja on lähtenyt muokkaamaan lausettaan ja sitten unohtanut poistaa toiston. Ja sitten jättänyt tarkistamatta sanailunsa ja julkaissut. Minulle käy aika usein juuri näin. Ainakin av:lla.
t:add lukihäiriöinen
Vapaalla keskustelupalstalla ei lie niin nokon nuukaa, mutta julkisessa lehdistössä asian pitäisi olla parempi. Tuskinpa sinäkään telläydyt toimittajan töihin. Itse en esimerkiksi hakeudu missään nimessä käsityöalan töihin, koska jälkeni on aina sutta ja sekundaa vaikka kuinka harjoittelisin.
Vierailija kirjoitti:
Kuten aiemmat kirjoittajat ovat jo todenneet, toimittajat eivät enää tunnu tietävän sanojen merkityksiä ja lisäksi puuttuu kokonaan tyylitaju. Kirjoitetaan jostain tapahtumasta esim. kuningatar Elisabetin pölähtäneen paikalle! Ja Bidenin tapaamisesta kuningas Charlesin kanssa kerrottiin Bidenin auton kaahanneen Windsorin pihalle. Satuin näkemään netissä juuri tuon pätkän Bidenin saapumisesta, ja hänen autonsa ajoi kyllä rauhallisesti ja varmasti etukäteen sovitun ohjelman mukaisesti paikalle.
Aiavan, eikä kuningas todellakaan saavu kruunajaisiinsa millään hiton kärryillä vaan vaunuilla!!
Vierailija kirjoitti:
Leipäkin tehdään nykyään ruiksesta. Ei siis rukiista. Syödään lohea eikä lohta. Ostetaan kaalta eikä kaalia.
Toisessa ketjussa joku juuri äsken kirjoitti 'graavilohea'
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan suomalaisella nimellä esiintynyt toimittelija taivutti sanan veri > vereä! Olisi kai pitänyt olla verta... Voi talikynttilät.
Olen myös nähnyt kammotuksia kuten 'mieheä' ja 'velin'.
Turun sanomissa toimittaja taivutti "kivipaasin". Ei varmaan ollut koskaan kuullut sanaa "paasi". Kyllä huomaa, etteivät ihmiset enää lue kirjoja, kun sanavarasto on niin suppea.
Tuo sama oli Hesarissa. Laitoin toimittajalle asiallisen, ystävällisen viestin tuosta, ja kas! verkkohesariin virhe korjattiin heti.
Hesarin otsikkotoimittelijat ovat ainakin aivan ulalla. Sukunimiä ei ole aikoihin taivutettu oikein. Erään kerran oli otsikko "Marja Kangaksen" ja toisen kerran joku, jonka sukunimi on Kangaskortet, oli taivutettu "Kangaskortetin". Miten nuo raasut on edes onnistuneet saamaan töitä?
Toimittelijoita, todellakin. Viime aikoina olen bongannut mm. nuorukainen (nuori mies) termin käyttöä nuoresta naisesta. Samoin kansallisuuksien ja kielien kirjoittamista isolla alkukirjaimella, ei kuulu suomeen vaan englantiin tämä. Eräässä tekstissä henkilö "julistettiin kuoliaaksi" :D Tarkoitus oli siis sanoa, että julistettiin kuolleeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi kummallinen asia on se, että kielioppisäännöt muuttuvat. Ennen oli yksi oikea tapa, nyt sallitaan useampia. Ennen olisi saanut karttakepistä sormille, jos olisi sanonut: Alkaa sataMAAN! Nyt se on sallittu???
Omana kouluaikanani monta -sanaa ei saanut taivuttaa, mikä on myös loogista. Sehän on jo taivutusmuoto sanasta moni. Särähtää korviin ja sattuu silmiin tuon sanan taivuttelu, koska sen taivuttelu on huolimatonta kielenkäyttöä.
Kaksoispartitiivi sanasta moni on ihan sallittu, ja siihen on perusteltu syykin. On eri sanoa "hän ampui monta miestä" kuin "hän ampui montaa miestä".
Kyllähän sanomalehdillä oli oikolukijansa, tekstit pyrittiin korjaamaan mahdollisimman oikeakielisiksi ennen painoon menoa.
Nykyään jutut tehdään ensin kiireellä nettiin, eikä niitä kukaan tarkista. Englannistuminen on kyllä lisännyt huonoa suomen kieltä teksteissä, koska nuoret aikuiset eivät yksinkertaisesti enää osaa niin sanottua äidinkieltään äidinkielentasoisesti. Aika on uhrattu englanninkielisten tekstien lukemiseen.