Lue keskustelun säännöt.
Sosiaalialan ajatusvääristymiä ja outoja uskomuksia
07.06.2023 |
Sosiaalialan työntekijät ovat omanlaisensa joukko, joita näyttää yhdistävän jotkin ajatusvääristymät ja oudot uskomukset.
Olen itse koulutettu ihminen akateemisessa työssä ja olen tottunut siihen, että asioista keskustellessa ollaan toisia huomioivia ja puhutaan asiapohjalta.
Nyt olen erään kiusaajaperheen vuoksi joutunut pari kertaa keskustelemaan sosiaalialan ihmisten kanssa, kun ovat halunneet kuulla minun näkemykseni asioihin. Tai niin ovat sanoneet, että haluavat kuulla. On ollut silmiinpistävää miten huonot vuorovaikutustaidot noilla alan ihmisillä on. Puhuvat asioista jyrkillä mielipiteillä höystettynä. Ja sitä minun näkemystäni eivät ole kuunnelleet, edes suunvuoroa ei ole usein annettu.
Sama on toistunut eri työntekijöillä. Tästä tuli mieleen, että mitä ajatusvääristymiä ja outoja uskomuksia te olette kohdanneet sosiaalialan ihmisillä olevan.
Minun vastaukseni kysymykseen on, että ovat usein erittäin kaikkitietäviä. Faktoja ei edes tarvita, sillä hehän tietävät jo totuuden.
Kommentit (34)
Ap jatkaa.
Sosiaaliala kuulostaa sanana sosiaaliselta, joten voisi kuvitella, että vuorovaikutustaidot kuuluisivat alan ihmisille automaattisesti. Mutta alkeellisiakaan vuorovaikutuksen periaatteita ei osata. Päällepuhumista, kostonhimoa, hyökkäävyyttä, kykenemättömyyttä kuuntelemiseen, jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No toisaalta ei se sinunkaan näkemyksesi mikään totuus ole vaan vain yksi näkökulma.
Ja siksi se ei ansaitse tulla edes kuulluksi?
Itse olen terveydenhoitoalalla ja kouluni aikana meillä oli pakollinen sosiaalialan työntekijän pitämä kurssi. Oli kyllä aika valaiseva, ihan uskomattoman tiukassa oli se näkökulma mitä tämä asiantuntija esitti, vaikka toimme päinvastaisia faktoja esille kurssilla, ei näkemyksiin ollut mitään vaikutusta. Laski kyllä arvosanoja niiltä jotka uskalsivat tilastofaktoja tuoda esille.
Olen opettaja alakoulussa, ja kokemukseni sosiaalipuolen työntekijöistä on myös aika ikävä. Joudun silloin tällöin palavereihin oppilaiden asioista. Minua kuulustellaan, mutta minulle ei tietenkään kerrota mitään, koska vaitiolovelvollisuus. Minä en tiedä mitään, sosiaalitoimi tietää. Olen oppilaiden kanssa 20 tuntia viikossa, mutta silti minua kohdellaan kuin roskaa. Sossu näkee lapsen pari kertaa ja tietää paremmin. Pari kivaa sossua olen tavannut, mutta he ovatkin tehneet aiemmin sijaisuuksia koulussa ja tietävät, että opettaja ihan oikeasti tuntee lapsen paljon paremmin.
Naisvaltainen ala. Niihin ei järkevä nainen koske pitkällä tikullakaan, ja sinä olet valitettavasti ilman omaa syytäsi joutunut näiden kanssa tekemisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tuota, olen lapsena huostaanotettu, sen takia olen elämäni aikana jonkunverran tähänkin puoleen tutustumaan.
On tietysti olemassa harvoja helmia sote-alalla, mutta yleisin linja...jos joku työkseen vuosikausia näkee mitä suurempia kauheuksia, on se aika loogista, että paatuu.
Vierailija kirjoitti:
Naisvaltainen ala. Niihin ei järkevä nainen koske pitkällä tikullakaan, ja sinä olet valitettavasti ilman omaa syytäsi joutunut näiden kanssa tekemisiin.
Niin, olen saanut elää pitkälle keski-ikään olematta tekemisissä sosiaalialan ihmisten kanssa ammatillisessa mielessä. Onhan tähän ikään mennessä elämänkokemusta kertynyt jo aika paljon. Siksi olenkin varsin hämmästynyt, miten irrallaan muusta maailmasta ja yleisistä toimintatavoista tuo sosiaaliala vaikuttaa olevan.
En tietenkään koko laajaa alaa tunne eikä mikään väite koskaan koske kaikkia alan ihmisiä. Sehän on selvä. Joitain trendejä olen silti havainnut. Eikä kyse ole mistään yksittäisestä ihmisestä, vaan kun vaikkapa kaikkitietävyys toistuu henkilö toisensa perään, niin alan käytäntö se silloin näyttäisi olevan. Ja vääristymäksi sitä sanoisin, kun ei samanlaista läpi alan kulkevaa trendiä tule vastaan esim. muualla työelämässä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap jatkaa.
Sosiaaliala kuulostaa sanana sosiaaliselta, joten voisi kuvitella, että vuorovaikutustaidot kuuluisivat alan ihmisille automaattisesti. Mutta alkeellisiakaan vuorovaikutuksen periaatteita ei osata. Päällepuhumista, kostonhimoa, hyökkäävyyttä, kykenemättömyyttä kuuntelemiseen, jne.
Tavallista sosiaali- ja muilla ihmisläheisillä aloilla. Niille hakeutuvat omasta mielestään sosiaaliset ihmiset, jotka haluavat auttaa muita. Sosiaalisuus ja auttamisenhalu näkyy osalla sitten päällepäsmäröintinä, paremmintietämisenä, projisointina ja kyvyttömyytenä olla objektiivinen. Itsetuntemus ja sitä myöten itsereflektiotaidot ovat heillä surkealla tolalla. Samat henkilöt syyllistyvät usein myös työpaikkakiusaamiseen ja ajavat ne fiksut ja hyvät työntekijät joko toiseen työpaikkaan, saikulle tai kokonaan pois alalta.
Kiinnostaisi myös, minkämoisia kokemuksia ihmisillä on kriminologian parissa olevista työntekijöistä, itselläni, kun ei ole mitään henkilökohtaista kosketuspintaa aiheeseen.
Eivät taida silti päästä Nettiinkään vastailemaan.
Sielläkin varmaan helmiä joidenkin työntekijöiden joukossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen opettaja alakoulussa, ja kokemukseni sosiaalipuolen työntekijöistä on myös aika ikävä. Joudun silloin tällöin palavereihin oppilaiden asioista. Minua kuulustellaan, mutta minulle ei tietenkään kerrota mitään, koska vaitiolovelvollisuus. Minä en tiedä mitään, sosiaalitoimi tietää. Olen oppilaiden kanssa 20 tuntia viikossa, mutta silti minua kohdellaan kuin roskaa. Sossu näkee lapsen pari kertaa ja tietää paremmin. Pari kivaa sossua olen tavannut, mutta he ovatkin tehneet aiemmin sijaisuuksia koulussa ja tietävät, että opettaja ihan oikeasti tuntee lapsen paljon paremmin.
Sinä näen lapsen koulussa, me tiedämme hänen kotiolonsa. Meillä on lain vaatima vaitiolovelvollisuus niistä kotioloista. Me emme myöskään voi kertoa sinulle millaista työskentelyä teemme esim. vanhempien kanssa.
Sossut on vähän kuin isoja kurittomia lapsia joita ei koske faktat, ei lait eikä säädökset. Heillä on virkanaisen huivi kaulan ympärillä kesät talvet, mukavat kengät ja tunnukset kunnan tietoverkkoon. Ovat pysäyttämättömiä. Ovat aina silminnähden vihaisia kun muistuttaa miten asiat menee lain mukaan ja että se mitä he sanoo soveltamiseksi on yleensä virkavirhe ja lain rikkomista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen opettaja alakoulussa, ja kokemukseni sosiaalipuolen työntekijöistä on myös aika ikävä. Joudun silloin tällöin palavereihin oppilaiden asioista. Minua kuulustellaan, mutta minulle ei tietenkään kerrota mitään, koska vaitiolovelvollisuus. Minä en tiedä mitään, sosiaalitoimi tietää. Olen oppilaiden kanssa 20 tuntia viikossa, mutta silti minua kohdellaan kuin roskaa. Sossu näkee lapsen pari kertaa ja tietää paremmin. Pari kivaa sossua olen tavannut, mutta he ovatkin tehneet aiemmin sijaisuuksia koulussa ja tietävät, että opettaja ihan oikeasti tuntee lapsen paljon paremmin.
Ymmärrätkö, että heitä sitoo salassapitovelvollisuus? Se on lain sanelema juttu. Hei eivät jätä kertomatta sinulle asioita pelkkää ilkeyttään.
> Olen itse koulutettu ihminen akateemisessa työssä ja olen tottunut siihen, että asioista keskustellessa ollaan toisia huomioivia ja puhutaan asiapohjalta.
Aha! Palstan amishömppää, taas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelen alaa. Kun mietin opiskelutovereitani, he ovat hyvin kahtiajakautunut porukka. Toinen puolisko koostuu ihanista, maanläheisistä, empaattisista ja sydämellisistä ihmisistä. Toisen puoliskon kohdalla mietin, mitä ihmettä he tuolla tekevät. Jyrkkiä, mustavalkoisia, tuomitsevia ja kapeakatseisia ihmisiä, joilla ei riitä ymmärrystä kenellekään, joka poikkeaa jollakin tavalla heidän omasta kuplastaan.
Iäkkään sukulaisen puolesta ihan neutraalissa ja itselleni mitään etua tuomattomassa etuusasiassa asioidessa sossun asenne oli jo lähtökohtaisesti jotenkin hyökkäävä ja määräilevä, minkä lisäksi toi hyvin hanakasti oma-aloitteisesti esiin sitä, että juuri hänellä viranomaistahona on "oikeus ja valtuudet". Toisaalta melko vastavalmistuneena ei osannut vastata simppeleihinkään kysymyksiin vaan kaikki piti erikseen googlailla netistä tai varmistella kokeneemmalta kollegalta.
Millähän metodeilla heitä oikein koulutetaan?
Mulla on kokemusta sosiaalialan työntekijöistä ainoastaan vanhuspuolelta eikä ole kyllä pahaa sanottavaa heistä. Tapaamani työntekijät ovat olleet jo vähän iäkkäämpiä ja ihan mahdollista, että heillä on ammattinsa lisäksi ihan omakohtaistakin kokemusta vanhuksista. Viimeksi eilen soitin seniorineuvontaan ja puhelun lopuksi sosiaalityöntekijä vielä sanoi "tsemppiä!". En sitten tiedä, osaanko ilmaista asiani jotenkin paremmin ymmärrettävällä tavalla, koska olen aikoinaan ollut sairaanhoitajana sekä kotihoidossa että vanhainkodissa, mutta mitään päälle päsmäröintiä, jyrkkiä mielipiteitä tai muutakaan en ole - ainakaan toistaiseksi - kokenut sosiaalityöntekijöiden taholta.
Parin aiemman vastaajan tavoin minäkin olen alkanut miettimään, että mitä sosiaalialan opinnot sisältävät. Ja ennen kaikkea millä asenteella siellä opetetaan ja mitä asennetta opiskelijoille opetetaan. Tulos ei ainakaan välttämättä ole ihan onnistunut.
Ap
Sossupomo "määrää" kuinka sossussa toimitaan.
Opettajille tiedoksi, että se vaitiolovelvollisuus koskee myös teitä. Ja varsinkin teitä.
On laitonta pitää seläntakanarinkejä joissa ei ole kuulija kuultavana, ja tuottaa ns virallista tekstiä jonkun omiin harhoihin perustuen.
Vit ja teeksi.
Vierailija kirjoitti:
Sossupomo "määrää" kuinka sossussa toimitaan.
Opettajille tiedoksi, että se vaitiolovelvollisuus koskee myös teitä. Ja varsinkin teitä.
On laitonta pitää seläntakanarinkejä joissa ei ole kuulija kuultavana, ja tuottaa ns virallista tekstiä jonkun omiin harhoihin perustuen.
Vit ja teeksi.
Juuri näinhän sosiaalitoimi kuitenkin säännönmukaisesti tekee.
-Eri, juristi, ihan riittävästi ollut tekemisissä sossun lastensuojelun kanssa.
No toisaalta ei se sinunkaan näkemyksesi mikään totuus ole vaan vain yksi näkökulma.