Miehen haluttomuuden vaikutus puolison itsetuntoon
Meillä rakkaudentäyteinen avioliitto. Mies 43v ja minä 35v, mies aina ollut halukas ja innostunut herkästi, nyt kuitenkin käynyt dramaattinen muutos. Mies haluaisi haluta, epäilee että testosteroni tasot ovat laskeneet, kun haluja ei ole. Vakuuttaa että ei missään nimessä johdu minusta, meillä kaikki muu tosi hyvin ja ollaan tiivis pari. Silti, vielä kun emme tiedä mistä äkillinen haluttomuus johtuu,pelkään että se johtuu kuitenkin minusta. Nään itseni nyt ällöttävänä ja välillä mietin etten ihmettele miksi mies halua. En uskalla edes yrittää seksiä, kun tulee inhottava olo kun toinen ei halua ollenkaan tai jos ryhdymme puuhuin, erektio ei kestä tai on heikohko alunperin. Lisäksi tämä haluttomuus vie tietyn särmän pois suhteesta. Ennen mies vilkuili "sillä silmällä", saattoi kouraista takapuolesta ja kertoa haluistaan..nyt kun tätä ei ole enää, tuntuu todella todella ikävältä. Mitä jos mikään ei auta, jos johtuu testosteronista mutta lääke ei auta? olemme niin nuoria.. pelottaa. Onko muilla ollut samaa?
Kommentit (112)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monille miehille on kova pala jos nainen kieltäytyy ehdotuksesta ja kaikkein kamalinta kun se loukkaantuminen saattaa tulla vaikka olisi itse tullut ehdottelemaan ihan ihmeelliseen aikaan esim. kun toinen jo nukkumassa tai flunssaisena Herran jestas. Joskus on joltain tullut jopa vähän ikävää tekstiä kun on kieltäytynyt esim. Erään exän kanssa matkan jälkeen ja parin tunnin yöunien jälkeen ei oikein huvittanut ja toinen loukkaantuu ja tulee sellasta f..k you tekstiä huoh. Miehet ei aina osaa oikein katsoa tilannekohtaisesti. Melko lapsellista.
En usko että monikaan nainen loukkaantuu jos mies painuu pehkuihin aikaisin, jos seuraavana päivänä aikainen herätys eikä jaksa odotella sitä naikkosta sänkyyn tai jos mies on ihan seis jostain aineista en ainakaan itse toivo että ehdotuksia tai vaatimuksia tulisi juuri silloin. Suoraan sanottuna parempi jos sammuu silloin.
Nojaa, itsellä juurikin kokemukset päinvastaiset, että naiset eivät osaa katsoa tilannekohtaisesti ja suuttuvat helposti. Itsekin juuri viime kuussa tein puolisolle ehdotuksia, usein illalla kun katseltiin vielä elokuvaa tai mentiin yhdessä suihkuun jne, tuli joka kerta tyrmäys. Kun sitten eräänä päivänä sanoin pihatöiden jälkeen että särkee päätä ja on huono olo, että menen nukkumaan niin herätti alle tunnin päästä kun olisi tehnyt mieli ja itse halusin nukkua. Tästä sitten seurasi taas seuraavina päivinä "ei tarvitse koskea" "älä tule siihen pussailemaan" jne. Sama jos yöllä tulee tyttöjen illasta umpipäissään enkä innostu niin tulee kommenttia.
Eikä vain yksi tai kaksi naista.
Tyttöjen illan jälkeen kannattaa ehdottomasti suostua kaikkeen. Oma kokemus kertoo, että parhaat kyydit saa silloin. Naisilla ei tunnu tuolloin olevan mitään estoja.
Illan toinen tai kolmas.
Mies kotona.
Ihmettelen miksi jotkut ovat yhdessä. Parikymppinen pariskunta, kaunis, pieni, siro, hauska, koulutettu, hyvin tienaava nainen yhdessä ruman, lihavan, lehmittelevän, köyhän ja epäsosiaalisen pelaajanörtin kanssa, jolla on huono hygienia ja pihtaa.
Tavallisin syy on psykologinen. Jos aivot eivät suostu haluamaan ei erektiota tule. Voi olla monta syytä. Esim vaimon käytös muita ihmisiä kohtaan tai inho jostain muusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin matalalibidoisena minulle on aina ollut mysteeri, miksi monella seksuaalisemmalla ihmisellä itsetunto tuntuu olevan niin paljon kiinni kumppanin halukkuudesta. Välillä tuntuu, että tärkeää ei ole se seksi oman nautinnon vuoksi vaan se, että seksillä kumppani todistaa pitävän sinua haluttavana. Eikö olisi huojentavaa oppia ajattelemaan, ettei itsetunnon tarvitsisi olla toisen ihmisen halujen varassa?
Ja sama jatkaa vielä: ymmärrän kyllä, jos on tyytymätön suhteeseen siksi, että tuntee olevansa jatkuvasti fyysisessä puutteessa. Se on varmaan epämiellyttävä tunne. Näitä keskusteluita lukiessa tulee kuitenkin tunne, että monet eivät kaipaa seksiä itsessään vaan heille seksi on enemmänkin todiste siitä, että "en ole ällöttävä, en ole kauhea, sillä tuo haluaa minua". Ja heti kun toinen ei halua, niin se otetaan todisteeksi siitä, että onkin ällöttävä ja kauhea.
Meillä on ollut seksiä viimeksi joskus viime syksynä, enkä tosiaan pidä sitä osoituksena siitä, että minussa olisi jotain pielessä.
Ensinnäkin se on se toistuva torjutuksi tuleminen, mikä laskee itsetuntoa. Toisekseen, ihminen tarvitsee toisen ihmisen kosketusta elääkseen tasapainoista elämää. Kosketus hahmottaa pienelle lapselle maailmaa ja aikuisella laskee stressitasoja, molemmille se tuo turvallisuuden tunnetta.
Itse pärjään vähällä seksuaalisella kanssakäymisellä mikäli sen lisäksi tyydytän itseni säännöllisesti (stressinpurku) ja saan muuta kosketusta ja läheisyyttä kumppaniltani.
Ymmärrän. Huomauttaisin kuitenkin, että seksittömässä suhteessa voi olla ja monesti onkin kosketusta. Jos ei ole niin eikö kannattaisi lähteä ratkomaan tilannetta ei-seksuaalisen kosketuksen lisäämisellä? Siis sellaisella, jonka kumpikaan ei odota johtavan seksiin. Sehän on yleensä se välttämätön ensiaskel, jotta halut edes teoriassa voisivat syttyä.
Sama
Tää on vanha ketju, mutta painin itse nyt saman ongelman kanssa kuin aloittaja. Tätä kyllä ihmettelen, miksi aina ratkaisuksi ehdotetaan koskettelua niin, että ei saa odottaa, että se johtaa seksiin. Jos olet jo valmiiksi puutteessa niin pelkkää kidutusta siinä vaiheessa tuollainen koskettelu, joka ei johda mihinkään…. Ei kyllä ratkaise mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin matalalibidoisena minulle on aina ollut mysteeri, miksi monella seksuaalisemmalla ihmisellä itsetunto tuntuu olevan niin paljon kiinni kumppanin halukkuudesta. Välillä tuntuu, että tärkeää ei ole se seksi oman nautinnon vuoksi vaan se, että seksillä kumppani todistaa pitävän sinua haluttavana. Eikö olisi huojentavaa oppia ajattelemaan, ettei itsetunnon tarvitsisi olla toisen ihmisen halujen varassa?
Ja sama jatkaa vielä: ymmärrän kyllä, jos on tyytymätön suhteeseen siksi, että tuntee olevansa jatkuvasti fyysisessä puutteessa. Se on varmaan epämiellyttävä tunne. Näitä keskusteluita lukiessa tulee kuitenkin tunne, että monet eivät kaipaa seksiä itsessään vaan heille seksi on enemmänkin todiste siitä, että "en ole ällöttävä, en ole kauhea, sillä tuo haluaa minua". Ja heti kun toinen ei halua, niin se otetaan todisteeksi siitä, että onkin ällöttävä ja kauhea.
Meillä on ollut seksiä viimeksi joskus viime syksynä, enkä tosiaan pidä sitä osoituksena siitä, että minussa olisi jotain pielessä.
Ensinnäkin se on se toistuva torjutuksi tuleminen, mikä laskee itsetuntoa. Toisekseen, ihminen tarvitsee toisen ihmisen kosketusta elääkseen tasapainoista elämää. Kosketus hahmottaa pienelle lapselle maailmaa ja aikuisella laskee stressitasoja, molemmille se tuo turvallisuuden tunnetta.
Itse pärjään vähällä seksuaalisella kanssakäymisellä mikäli sen lisäksi tyydytän itseni säännöllisesti (stressinpurku) ja saan muuta kosketusta ja läheisyyttä kumppaniltani.
Ymmärrän. Huomauttaisin kuitenkin, että seksittömässä suhteessa voi olla ja monesti onkin kosketusta. Jos ei ole niin eikö kannattaisi lähteä ratkomaan tilannetta ei-seksuaalisen kosketuksen lisäämisellä? Siis sellaisella, jonka kumpikaan ei odota johtavan seksiin. Sehän on yleensä se välttämätön ensiaskel, jotta halut edes teoriassa voisivat syttyä.
Sama
Tää on vanha ketju, mutta painin itse nyt saman ongelman kanssa kuin aloittaja. Tätä kyllä ihmettelen, miksi aina ratkaisuksi ehdotetaan koskettelua niin, että ei saa odottaa, että se johtaa seksiin. Jos olet jo valmiiksi puutteessa niin pelkkää kidutusta siinä vaiheessa tuollainen koskettelu, joka ei johda mihinkään…. Ei kyllä ratkaise mitään.
Tiedän mitä tarkoitat. Meillä oikeasti on todella paljon kaikkea muuta läheisyyttä. Halailua, pussailua, silittelyä, lusikassa makoilemista jne. Välillä sitä vaan toivoisi että se joskus johtaisi seksiinkin. Että se toinenkin kokisi sen läheisyyden sellaisena että alkaisi haluta minua samalla tavalla kuin mikä haluan häntä. Sitä ei vaan juuri koskaan tapahdu. Jos on oikein pitkä tauko niin kyllä väkisin tulee mieleen että olisi helpompaa jos ei olisi niin paljon sitä muuta läheisyyttä.
Vanha ketju mutta eiköhän kyseessä ole sellainen asia joka on aina jollekin ajankohtainen. Itse olen kipuillut ihan saman asian kanssa. Mieheni erektiohäiriö ja hänen haluttomuutensa tehdä asialle mitään (no testot kävi mittauttamassa, ne oli normaalit) on käynyt ihan tosissaan itsetuntoni päälle. Itsetuntoni ei ole koskaan ollut mitenkään hyvä, ja tämä tilanne on heikentänyt sitä entisestään. Olen varmasti kipuillut samalla ihan omia epävarmuuksiani muutenkin. Ikääntymisen vaikutukset kehossa ja kasvoissa ovat olleet merkittäviä viime vuosina, ja kun samaan aikaan seksielämä on alkanut sakata niin väkisin sitä alkaa miettiä että olisiko miehellä näitä ongelmia jonkun nuoremman ja kauniimman kanssa. Ja jos olisikin, olisiko hän edes motivoituneempi tekemään asialle jotain jonkun toisen kanssa? Olisiko hän onnellisempi jonkun toisen kanssa.
En voi tietää.
Vertaistukea? Haluttomien miesten näkemyksiä?
Vierailija kirjoitti:
Vertaistukea? Haluttomien miesten näkemyksiä?
Miksi ette touhua naiset keskenänne? Ettehän edes halua yhdyntää ettekä nauti siitä.
Ei tuossa iässä pitäisi vielä lerpahtaa. Mies tutkimuksiin. Voi olla joku sairaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vertaistukea? Haluttomien miesten näkemyksiä?
Miksi ette touhua naiset keskenänne? Ettehän edes halua yhdyntää ettekä nauti siitä.
No minä haluaisin ja minä nautin.
Tämäkö nyt oli se haluttoman miehen näkemys?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vertaistukea? Haluttomien miesten näkemyksiä?
Miksi ette touhua naiset keskenänne? Ettehän edes halua yhdyntää ettekä nauti siitä.
No minä haluaisin ja minä nautin.
Tämäkö nyt oli se haluttoman miehen näkemys?
Et halua etkö nauti. Kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vertaistukea? Haluttomien miesten näkemyksiä?
Miksi ette touhua naiset keskenänne? Ettehän edes halua yhdyntää ettekä nauti siitä.
No minä haluaisin ja minä nautin.
Tämäkö nyt oli se haluttoman miehen näkemys?
Et halua etkö nauti. Kyllä.
Ok. Uskoisin että omalla haluttomalla miehellä on vähän edistyneempää aivotoimintaa.
Vierailija kirjoitti:
On hyvin yleistä, että seksi saman naisen kanssa alkaa maistua puulle ajan mittaan kun uutuuden viehätys häviää.
Se on se 1-3 vuotta. Loppu.
Uusi suhde. (Miehellä on jo).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vertaistukea? Haluttomien miesten näkemyksiä?
Miksi ette touhua naiset keskenänne? Ettehän edes halua yhdyntää ettekä nauti siitä.
No minä haluaisin ja minä nautin.
Tämäkö nyt oli se haluttoman miehen näkemys?
Et halua etkö nauti. Kyllä.
Ok. Uskoisin että omalla haluttomalla miehellä on vähän edistyneempää aivotoimintaa.
😅 naaraat aina haukkumassa muita keskustelijoita kun ei vastaukset miellytä.
Palstalla yleisesti tiedetään ettei yli 30 vuotiailla papoilla seiso. Sen takia mummot preferoi teini- ikäisiä poikia. Ja miehille suositellaan homoilua naisten sijaan niin suosittelen sinulle lesboilua.
Ei kai kukaan jaksa panna samaa naista vuosia, varsinkin kun nainen on ikääntynyt. Uusi pillu on paras pillu.
Miesoletettujen ajattelu on ameeban tasolla tässäkin ketjussa. Miksi en ylläty.
Testotasoista aina puhutaan, vaikka yleisin alkavan erektiohäiriön syy on sydän- ja verisuonitaudeissa