Mitä sellaista entisaikana sai tehdä/tehtiin, mikä nykypäivänä ei tulis kuuloonkaan?
Mun tuttu kertoi, että hän oli muuttanut kotoa pois jo 15-vuotiaana ja löytänyt töitä esim lapsenlikkana. Sillä sitten elättänyt itsensä.
Eihän tuollainen tulisi kuuloonkaan enää nykyään. 15 vuotias on vielä kotona ja peruskoulu vielä kesken. Eihän tuon ikäinen saisi nykyään enää työpaikkaakaan mistään.
Kommentit (157)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tännään ostetaan ... kirjoitti:
Lakuja ja salmiakkia mainostettiin tummaihoisten esiintyjien avulla. Nykyään ei suvaita rasismia.
Ei sillä mitään tekemistä minkään rasismin kanssa ollut silloin.
Ennen ei tiedetty rodullistettujen ihmisoikeuksista. Kuviteltiin esim. että musta mies riisipaketin kyljessä on ok.
Ketä sellainen oikeasti vaivaisi? Oikeitakin ongelmia piisaisi ilman, että pitää vääntämällä vääntää neutraaleista asioista ongelmia.
Terveisin valkoihoinen suomalainen heteroseksuaali
Vierailija kirjoitti:
Ennenvanhaan sai huoletta hyppiä heinikoissa paljain jaloin, mutta nykyjään estetään ja sanotaan että kumpparit jalkaan kun voi olla punkkeja. Yhtäkkiä punkeista tuli niin kumman vaarallisia.
Yhtäkkiä punkeista tuli vaarallisia, kun ne 20~ vuotta sitten levisivät saaristosta mantereelle. Eli entisaikaan ei ollut borrelioosipunkkeja joka heinikossa.
Vierailija kirjoitti:
Luin joskus kuvauksen entisajan maatilaelämästä, jossa piiat olivat käytännössä kaikkien miesten (isäntien, poikien, renkien...) vapaasti otettavissa vaikka väkisin. Se oli käytäntö joka kuului asiaan mutta josta ei pitänyt ääneen puhua.
Kirkonkirjoja tutkimalla löytyy helposti piikomassa olleita nuoria naisia, joilla oli avioton lapsi.
Lihavalle naiselle sanottiin terkkarissa että laihduttaa oman terveytensä takia. Toki tällaisia ei montaa 80-luvulla ollut.
Melkein kaikkialla sai polttaa tupakkaa.
Minulle on uhattu antaa piiskaa, kun tupakansavua täynnä olevassa autossa alan kyllästyneenä kiipeillä ja pomppia takapenkillä, jossa ei ole olemassa turvavöitä joita käyttää. Entisaikabingo!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennenvanhaan sai huoletta hyppiä heinikoissa paljain jaloin, mutta nykyjään estetään ja sanotaan että kumpparit jalkaan kun voi olla punkkeja. Yhtäkkiä punkeista tuli niin kumman vaarallisia.
Yhtäkkiä punkeista tuli vaarallisia, kun ne 20~ vuotta sitten levisivät saaristosta mantereelle. Eli entisaikaan ei ollut borrelioosipunkkeja joka heinikossa.
Tämä. Lapsuudessani ei ollut punkkeja asuinseudullani. Nykyisin on. Minua punkki In purrut kerran, sain borrelioosin. Ei naurattanut, sillä terveysvaivat jäivät pysyviksi. Lapseni ei saa juosta heinikossa ja teen punkkisyynin sulan maan aikana joka ilta.
Vierailija kirjoitti:
Autossa ei pidetty turvavöitä, niitä ei edes ollut. Lapsilla ei ollut turvaistuimia tai kaukaloita. Kauhea edes ajatella niitä (lapsi)kuolleisuuden lukuja..
Minä olen tuon ajan lapsi. Käytiin joka kesä Euroopassa ajelemassa Italiaa myöden Suomen lisäksi. Asuin keskikokoisessa kaupungissa eikä yksikään tuntemani kaveri tai koulukaveri edes loukkaantuneet saatikka kuolleet kolarissa. Oikeastaan eivät edes joutuneet kolareihin. Läheskään kaikissa perheissä tai sinkuilla ei ollut autoa. (Hoikkia oltiin kaikki lapsista vanhuksiin.)
Silloin ei myöskään ollut nopeusrajoituksia ja oli hauskaa, kun vanhemmat ajoivat kovaa varsinkin mutkissa ja mäissä. Me lapset luisuimme takapenkillä puolelta toiselle naureskellen. Lehdissäkään ei ollut mitään isoja juttuja kolareista koskien kaupunkimme asukkaita.
Tämä ei ainakaan taida enää kyseeseen tulla. 90-luvulla mentiin aina kaveriporukalla kauppaan pelaamaan rahapelejä, hedelmäpelejä, pokeria ja vastaavia. Ikää itse kullekin noin 10 silloin. Enää ei onnistu tämän päivän lapsilta.
Onneksi on tuo tupakkavapaus vähentynyt.
Tuo huutolaislapsen elämä on ollut ihan kauheaa. Mummoni isä myytiin lapsena huutolaislapsena.
Söi koiran kanssa samasta, nukkui eteisessä olkien päällä, hakattiin ja kärsi orjuuteen verrattavissa olevasta työstä maatilalla. Tuskin kaikkea edes me jälkipolvet tiedämme. Kärsi koko ikänsä erilaisista ongelmista sekä henkisistä ja fyysisistä.
tännään ostetaan ... kirjoitti:
Lakuja ja salmiakkia mainostettiin tummaihoisten esiintyjien avulla. Nykyään ei suvaita rasismia.
Myös erästä vakuutusyhtiötä mainosti tumma kaveri iloisesti moikaten rannalla. Luin haastattelun hänestä eikä hän kokenut mainosta rasismiksi tai muitakaan mainoksia. Oli iloinen, että sai töitä ja rahaa. Todella huumorintajuinen mies.
Siihen aikaan suomalaiset vaaleahiuksiset lapset olivat Etelä- ja Keski-Euroopassa niin eksoottisia, että vieraat ihmiset silittelevät ihmeissään hiuksia. Joka paikassa päiviteltiin vaaleita hiuksia. Onko tämäkin nykyään rasismia? Hyväntahtoinen ja aito ihmettely? Jos on, niin suomalaisetkin olivat rasismin uhreja, oi ja voi sitä traumaa :DDD
Vierailija kirjoitti:
Asuin keskikokoisessa kaupungissa eikä yksikään tuntemani kaveri tai koulukaveri edes loukkaantuneet saatikka kuolleet kolarissa. Oikeastaan eivät edes joutuneet kolareihin.
Ei se nyt niin yleistä ole koskaan ollut, että kaikki olisivat tunteneet jonkun.
Vastapainoksi voin itse mainita, että äitini serkku, oma kummitätini, kuoli itse ajamassaan, ilmeisesti keliolosuhteiden aiheuttamassa kolarissa. Isäni yksi hyvä kaveri kuoli yhdessä vauvansa kanssa, kun ajoi rautatien tasoristeyksessä junan alle. Ja sitten vielä opiskeluaikainen kämppäkaverini kuoli hirvikolarissa.
Jos lukee vanhoja sanomalehtiä vaikka viikon tai kuukauden ajalta, kolariuutisten nykynäkökulmasta hätkähdyttävään toistuvuuteen ei voi olla törmäämättä. Liikenteessä kuolleiden määrä Suomessa on 50 viime vuoden aikana supistunut noin yhteen kuudesosaan (huippuvuonna 1972 kuoli 1 156, viime vuonna 189). Samalla lisäksi autojen määrä ja niille ajettujen kilometrien määrä on kasvanut valtavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autossa ei pidetty turvavöitä, niitä ei edes ollut. Lapsilla ei ollut turvaistuimia tai kaukaloita. Kauhea edes ajatella niitä (lapsi)kuolleisuuden lukuja..
Minä olen tuon ajan lapsi. Käytiin joka kesä Euroopassa ajelemassa Italiaa myöden Suomen lisäksi. Asuin keskikokoisessa kaupungissa eikä yksikään tuntemani kaveri tai koulukaveri edes loukkaantuneet saatikka kuolleet kolarissa. Oikeastaan eivät edes joutuneet kolareihin. Läheskään kaikissa perheissä tai sinkuilla ei ollut autoa. (Hoikkia oltiin kaikki lapsista vanhuksiin.)
Silloin ei myöskään ollut nopeusrajoituksia ja oli hauskaa, kun vanhemmat ajoivat kovaa varsinkin mutkissa ja mäissä. Me lapset luisuimme takapenkillä puolelta toiselle naureskellen. Lehdissäkään ei ollut mitään isoja juttuja kolareista koskien kaupunkimme asukkaita.
Vuosi 1972 oli Suomen tiehistorian synkin vuosi. Tuolloin liikenneonnettomuuksissa kuoli 1156 ihmistä. Luku on vielä hätkähdyttävämpi kun ottaa huomioon, että teillä oli yli kaksi kertaa vähemmän liikennettä kuin nykyisin.
Eli sellainen 20-kertainen todennäköisyys kuolla liikenteessä nykyiseen verrattuna, mutta eihän se tietysti siltikään tarkoittanut että niitä kolareita ihan alvariinsa sattui. Lehdissä varmaan kyllä kirjoiteltiin koska noihin aikoihin alettiin liikennesääntöjä kiristää kun haluttiin onnettomuudet kuriin.
Vierailija kirjoitti:
Mitää lapsettomuushoitoja ei ollut virallisesti. Jos ei muuten tullut raskaaksi saattoi miehen veli tai hyvä naapuri auttaa sänkyhommissa. Tai jos siskolla oli vaikka neljä lasta, hän antoi pienimmään siskolleen, joka ei saanut yhtää lasta Näitä oli vielä 60-luvulla ja meiilä kahdella tuttavalla oli siskon lapsi sitten omana lapsena. Lapsi ei itse tiennyt asiasta .Useimmat koulua kyvät pojat olivat jo työssä 14 vuotiaina. Helsingissä kaupungille pääsi ajamaan nurmikoita jos oli jonkun virkamiehen lapsi. Paljon oli myös nuoria juoksupoikina eli tsuppareina. Saattoi olla hyvinkin vastuullinen työ. Itse olin 100 lapsen kartanossa ohjaajana kesäleirillä alaikäisenä. Sain samojen ihmisten ansiosta vielä jatkossa kivoja töitä. Talvella oltiin puoluetoimistossa apulaisina ym. Poikaystävä oli mainostoimistossa taittajana. Vaihtoikoulunsa iltalukioon. Kaikki oltiin virkamiesperheestä ja käytiin lukio ym.
Toi on kyllä vale, että lapsettomia kävi joku muu hedelmöittämässä. Ei taatusti käynyt. Lapsia ei myöskään lahjoitettu sisaruksille, Lapsettomia tai yksilapsisia perheitä oli ihan niinkuin nykyäänkin. Ei saa valehdella!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autossa ei pidetty turvavöitä, niitä ei edes ollut. Lapsilla ei ollut turvaistuimia tai kaukaloita. Kauhea edes ajatella niitä (lapsi)kuolleisuuden lukuja..
Minä olen tuon ajan lapsi. Käytiin joka kesä Euroopassa ajelemassa Italiaa myöden Suomen lisäksi. Asuin keskikokoisessa kaupungissa eikä yksikään tuntemani kaveri tai koulukaveri edes loukkaantuneet saatikka kuolleet kolarissa. Oikeastaan eivät edes joutuneet kolareihin. Läheskään kaikissa perheissä tai sinkuilla ei ollut autoa. (Hoikkia oltiin kaikki lapsista vanhuksiin.)
Silloin ei myöskään ollut nopeusrajoituksia ja oli hauskaa, kun vanhemmat ajoivat kovaa varsinkin mutkissa ja mäissä. Me lapset luisuimme takapenkillä puolelta toiselle naureskellen. Lehdissäkään ei ollut mitään isoja juttuja kolareista koskien kaupunkimme asukkaita.
Tuon artikkelin lopussa on tilastoa Suomessa liikenteessä kuolleista ja loukkaantuneista vuodesta 1931 vuoteen 2012. Lähteenä Tilastokeskus.
Esimerkiksi 1960- ja 70-luvuilla liikenteessä kuolleita oli 3-4 kertaa nykyistä enemmän, loukkaantuneitakin joinain vuosina liki kaksinkertaisesti. Tämä siitä huolimatta, että liikennettä oli ennen vähemmän.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Liikenneturvallisuus_Suomessa
Uudempia tilastoja täällä:
https://www.liikenneturva.fi/tutkimukset/ajankohtaiset-tilastot/#7230dd…
Poltettiin tervaa ja keitettiin pontikkaa..
Vierailija kirjoitti:
tännään ostetaan ... kirjoitti:
Lakuja ja salmiakkia mainostettiin tummaihoisten esiintyjien avulla. Nykyään ei suvaita rasismia.
Myös erästä vakuutusyhtiötä mainosti tumma kaveri iloisesti moikaten rannalla. Luin haastattelun hänestä eikä hän kokenut mainosta rasismiksi tai muitakaan mainoksia. Oli iloinen, että sai töitä ja rahaa. Todella huumorintajuinen mies.
Siihen aikaan suomalaiset vaaleahiuksiset lapset olivat Etelä- ja Keski-Euroopassa niin eksoottisia, että vieraat ihmiset silittelevät ihmeissään hiuksia. Joka paikassa päiviteltiin vaaleita hiuksia. Onko tämäkin nykyään rasismia? Hyväntahtoinen ja aito ihmettely? Jos on, niin suomalaisetkin olivat rasismin uhreja, oi ja voi sitä traumaa :DDD
Käypä Kiinassa, niin kohtaat edelleen samaa ihmettelyä.
Vierailija kirjoitti:
Ennenvanhaan sai huoletta hyppiä heinikoissa paljain jaloin, mutta nykyjään estetään ja sanotaan että kumpparit jalkaan kun voi olla punkkeja. Yhtäkkiä punkeista tuli niin kumman vaarallisia.
Nykyään punkit levittävät tauteja, itse olen sairastanut borrelioosin. Aika kamala tauti, onneksi nykyään on lääkitys.
Laita linkkiä tilastoihin poliisien ampumista lapsista. Lukisin mielelläni lisää.