Lue keskustelun säännöt.
Mitä sellaista entisaikana sai tehdä/tehtiin, mikä nykypäivänä ei tulis kuuloonkaan?
02.06.2023 |
Mun tuttu kertoi, että hän oli muuttanut kotoa pois jo 15-vuotiaana ja löytänyt töitä esim lapsenlikkana. Sillä sitten elättänyt itsensä.
Eihän tuollainen tulisi kuuloonkaan enää nykyään. 15 vuotias on vielä kotona ja peruskoulu vielä kesken. Eihän tuon ikäinen saisi nykyään enää työpaikkaakaan mistään.
Kommentit (157)
Luin joskus kuvauksen entisajan maatilaelämästä, jossa piiat olivat käytännössä kaikkien miesten (isäntien, poikien, renkien...) vapaasti otettavissa vaikka väkisin. Se oli käytäntö joka kuului asiaan mutta josta ei pitänyt ääneen puhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla ei kukaan sanonut mitään, kun Vantaalla kanniskeli ilmapistoolia/ilmakivääriä ja meni lähimetsikköihin ammuskelemaan. Nyt tulee paha poliisi ja tyyliin ampuu sitä lasta.
No, joku aika sitten Hesarissa oli juttu yläkouluikäisestä pojasta, joka harrasti ruoan metsästämistä perheelleen Vantaan metsistä. Vähän sellainen "tällaistakin vielä nykyään tapahtuu" -sävy siinä jutussa kyllä oli.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen orvot lapset jätettiin kunnan huutolaisiksi ja annettiin eniten tarjoavalle talolliselle, jolla oli mahdollisuus elättää ja kasvattaa ipanat kunnon kansalaisiksi. Siis, lapsipoloiset annettiin ilmaiseksi lapsityövoimaksi.
Ei kun kunta maksoi huutolaisesta ottajalle korvauksen.
Huutokauppa oli käänteinen, pienin tarjous voitti.
Halvimmalla menivät juurikin sopivan ikäiset, terveet lapset, joista oli hyötyä työntekijöinä.
Isoisäni(syntynyt1899) joutui 9-vuotiaana huutolaiseksi isänsä kuoltua.
1. huutolaispaikassa häntä kohdeltiin niin huonosti, että sivulliset valittivat siitä kunnan viranomaisille ja hän pääsi parempaan taloon.Oliko isäsi yli 40-vuotias, kun synnyit?
Ei. Hänen isänsä oli nelikymppinen isäni syntyessä. Olen itse jo yli 50.
Ennen vanhaan syrjintä sukupuolen, ihonvärin tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella oli sallittua. Onneksi ei ole enää.
Vierailija kirjoitti:
Luin joskus kuvauksen entisajan maatilaelämästä, jossa piiat olivat käytännössä kaikkien miesten (isäntien, poikien, renkien...) vapaasti otettavissa vaikka väkisin. Se oli käytäntö joka kuului asiaan mutta josta ei pitänyt ääneen puhua.
Eipä tuo ihan noin ainakaan yleisesti mennyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen orvot lapset jätettiin kunnan huutolaisiksi ja annettiin eniten tarjoavalle talolliselle, jolla oli mahdollisuus elättää ja kasvattaa ipanat kunnon kansalaisiksi. Siis, lapsipoloiset annettiin ilmaiseksi lapsityövoimaksi.
Ei kun kunta maksoi huutolaisesta ottajalle korvauksen.
Huutokauppa oli käänteinen, pienin tarjous voitti.
Halvimmalla menivät juurikin sopivan ikäiset, terveet lapset, joista oli hyötyä työntekijöinä.
Isoisäni(syntynyt1899) joutui 9-vuotiaana huutolaiseksi isänsä kuoltua.
1. huutolaispaikassa häntä kohdeltiin niin huonosti, että sivulliset valittivat siitä kunnan viranomaisille ja hän pääsi parempaan taloon.Oliko isäsi yli 40-vuotias, kun synnyit?
Ei. Hänen isänsä oli nelikymppinen isäni syntyessä. Olen itse jo yli 50.
Ok. Tuli vain mieleen, kun autismin kirjolla olevia lapsia syntyy enemmän iäkkäille vanhemmille. Etenkin isän iällä on merkitystä. Varmaan tiesit itsekin tämän.
Raiskaus avioliitossa oli täysin sallittua 1994 saakka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Autossa ei pidetty turvavöitä, niitä ei edes ollut. Lapsilla ei ollut turvaistuimia tai kaukaloita. Kauhea edes ajatella niitä (lapsi)kuolleisuuden lukuja..
Eikä talvirenkaita
70-luvulla poltettiin aivan kaikkialla eikä siinä kukaan nähnyt mitään epänormaalia.
Ei ollut nykyistä CV-kulttuuria työelämässä. Ketään kiinnostanut sinun historiasi. Ihmistä ei ennen arvosteltu hänen menneisyytensä perusteella. Nykyään se normi.
Nyt vaaditaan lumien pudottamiseen katolta ceevee. Siis oikeasti, näin sellaisen ilmoituksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen syntynyt kasarin puolivälissä. Äitini sanoi, että kun olin vauva, heillä oli tapana kastaa tuttini hunajaan, joka sitten rauhoitti minua. Nykypäivänä hunajaa ei saa antaa vauvoille. Ja muutenkin; tällaisellahan vain varmistetaan että lapsella on jatkuva happohyökkäys suussa.
Vierailija kirjoitti:
tännään ostetaan ... kirjoitti:
Lakuja ja salmiakkia mainostettiin tummaihoisten esiintyjien avulla. Nykyään ei suvaita rasismia.
Ei sillä mitään tekemistä minkään rasismin kanssa ollut silloin.
Jenkkikulttuurin apinointi teki siitä rasismia. Ihan niin kuin n-sanasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun katson taaksepäin omaan lapsuuteeni, näen miten paljon olin yksin. Vanhemmat olivat läsnä hyvin vähän, etenkin isäni. Työ oli heille ykkösprioriteetti, ja lapset tulivat sen jälkeen.
Saatoin olla yksin kotona jopa 8h päivässä kun äitini teki vuorotyötä hoitoalalla. Isäni reissasi paljon työnsä puolesta, ja saattoi olla monta päivää työmatkalla. Vietin ensimmäistä kertaa yön yksin kotona ollessani noin 8-9 v. Asuttiin vieläpä haja-asutusalueella, eli jos jokin hätä olisi tullut, ei olisi voinut mennä soittamaan naapurin ovikelloa.
Nykypäivänä tuntuisi hurjalta jättää lapsi koko päiväksi yksin. Eikä pelkästään turvallisuuden vuoksi, vaan myös hänen henkisen hyvinvointinsa vuoksi. Miten joku on voinut ajatella, että on ihan OK jos ekaluokkalainen on iltapäiväkahdesta iltakymppiin yksin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tännään ostetaan ... kirjoitti:
Lakuja ja salmiakkia mainostettiin tummaihoisten esiintyjien avulla. Nykyään ei suvaita rasismia.
Ei sillä mitään tekemistä minkään rasismin kanssa ollut silloin.
Ennen ei tiedetty rodullistettujen ihmisoikeuksista. Kuviteltiin esim. että musta mies riisipaketin kyljessä on ok.
Ketä sellainen oikeasti vaivaisi? Oikeitakin ongelmia piisaisi ilman, että pitää vääntämällä vääntää neutraaleista asioista ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen orvot lapset jätettiin kunnan huutolaisiksi ja annettiin eniten tarjoavalle talolliselle, jolla oli mahdollisuus elättää ja kasvattaa ipanat kunnon kansalaisiksi. Siis, lapsipoloiset annettiin ilmaiseksi lapsityövoimaksi.
Niin, käytännössä orjiksi. Myös orjuus oli aikoinaan sallittua. Myös eri kahvilat, ravintolat yms. mustille ja valkoisille.
Suomessa? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eka- ja tokaluokkalaiset saivat ajaa pyörällä kouluun. Nykyään kuulemma kiellettyä monessa paikassa. Ylipäätään alakouluikäiset osasivat lähteä itsenäisesti kouluun ja saivat olla yksin kotona koulun jälkeen muutaman tunnin. Nykyään pitää olla joku kerho, jonne mennä, tai muu seuralainen, muuten vissiin tulee traumoja tai tekevät jotain niin hölmöä, että vaarantavat itsensä ja muut.
Tämä oli normaalia vielä 2000-luvun alkuvuosina.
Omasta mielestä oli jo lapsena parasta, kun sai olla hetken yksin kotona. Ihan älytön ajatus, että joka päivä pitäisi koulun jälkeen olla jossain kerhossa ettei vaan joudu olemaan kotona ilman vanhempia.
Vierailija kirjoitti:
8-vuotias koululainen haki 5-vuotiaan pikkuveljensä koulun jälkeen hoidosta jos äidille tuli ylitöitä tai isällä iltavuoro. Ei ne varmaan antais enää mukaan?
Joillakin kavereillani oli tällainen kuvio, että kun niiden vanhemmilla oli muita kiireitä, niin ollessaan jotain alle 10-vuotiaita ne joutuivat vastentahtoisesti raahaamaan alle kouluikäistä sisarustaan mukana leikkiessään oman omanikäisen kaveriporukkansa kanssa, tietenkin ulkoilmassa kaukana kotoa ja ilman puhelinta kenelläkään. Ja sitten jos sattui jotain, niin koivuniemen herra lauloi.
Mä oon kyllä tipahtanut kärryiltä nykymeiningistä, mutta yritetään. Epäilen, että nykyään ei
-annettaisi 10 -vuotiaan lapsen olla viikonloppua yksin kotona, joka päivä yksin iltapäivät, useita viikkoja vuodessa yksin (rakastin noita hetkiä, paitsi silloin kun himaan pölähti juopunut romaniporukka, kyllä oli työn ja tuskan takana saada ne ulos kämpästä, maalla omakotitalo)
-matkustelin paljon yksin, niin kai naiset tekevät nytkin, mutta matkustelin myös reppumatkoilla esim. arabimaissa, en älynnyt pelätä mitään, jenkeissä en sentään mennyt ihan minne tahansa, mutta muualla kyllä
-no tupakan polttelu ja muu tällainen nyt on päivänselviä asioita, silloin polteltiin toimistollakin, yhden asiantuntijan huone oli niin sikarinhajuinen, että melkein piti ottaa happiteltta aina mukaan, että selvisi
-18-vuotiaana työkokemukseni oli: mm lastenvahti, lähetti eli juoksutyttö, toimistoapulainen, jätski- ja kukkamyyjä, mansikanpoimija, puutarhatyöläinen, hevostenhoitaja, vapaaehtoistyöntekijä erilaisissa urheilukilpailuissa, lapsimalli, maanmittausapulainen, työskentely kibbutzilla maataloustöissä, kassapalvelua jenkeissä (epäilen että nykyään on ehkä vaikeampi saada töitä eri aloilta)
Lapsuudessa 90-luvun alkupuolella aikuisilla oli tapana polttaa sisätiloissa, myös lasten läsnäollessa. Minun vanhempani eivät tupakoineet, mutta muistan kuinka monen tuttavaperheen olohuone oli kuin kaasukammio. Myös autossa ja lentokoneessa tupakoitiin, mikä ei tulisi nykypäivänä mieleenkään.
Mies sai hakata vaimoaan ilman rangaistusta, jos ei nyt aivan henkihieveriin mukiloinut.
Näin.
Järjestelmän tarkoitus nimenomaan oli huolehtia vähäosaisista, mutta usein huutolaiset, varsinkin lapset joutuivat riistetyiksi.
Parhaimmillaan huutolaisia kohdeltiin kuin omia lapsia, huonoimmillaan kuin orjia.
Viimeiset kaiut huutolaisuudesta nähtiin sotaorpojen sijoituksessa jatkosodan aikoihin.
Köyhän yhteiskunnan sosiaalihuolto oli köyhä.