Mitä sellaista entisaikana sai tehdä/tehtiin, mikä nykypäivänä ei tulis kuuloonkaan?
Mun tuttu kertoi, että hän oli muuttanut kotoa pois jo 15-vuotiaana ja löytänyt töitä esim lapsenlikkana. Sillä sitten elättänyt itsensä.
Eihän tuollainen tulisi kuuloonkaan enää nykyään. 15 vuotias on vielä kotona ja peruskoulu vielä kesken. Eihän tuon ikäinen saisi nykyään enää työpaikkaakaan mistään.
Kommentit (157)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen orvot lapset jätettiin kunnan huutolaisiksi ja annettiin eniten tarjoavalle talolliselle, jolla oli mahdollisuus elättää ja kasvattaa ipanat kunnon kansalaisiksi. Siis, lapsipoloiset annettiin ilmaiseksi lapsityövoimaksi.
Ne annettiin vähiten tarjoavalle eli joka suostui halvimmalla hinnalla huolehtimaan. Tosiasiassa oli just noin että orjatyövoimana käytettiin ja muutenkin huonosti kohdeltiin.
Yksi harvoja kertoja kun olen itkenyt jonkun tv-ohjelman ääressä oli kun katsoin jotain lyhyttä dokkaripätkää vanhoista ihmisistä, jotka olivat olleet huutolaislapsia. Varsinkin siinä ollen naisen kertomus ja hänen tuskansa epäoikeudenmukaisesta kohtelusta oli riipaiseva. Pystyin hyvin ymmärtämään sellaisen jäytävän katkeruuden mikä hänellä oli, että pienille lapsille oli saatu näin tehdä, koskaan ei kukaan pyytänyt anteeksi tai pahoitellut. Nielit vain kaiken ja selvisit miten parhaiten kykenit. Ja sinua kaltoinkohdelleet ja hyväksikäyttäneet tyypit mellestivät yhteiskunnan arvostettuina tukipylväinä.
Olen "polttanut" savusaunan, koska minut laitettiin 5-vuotiaana lisäämään puita saunan kiukaan alle . Saunassa oli tosi paljon savua, mutta en ymmärtänyt, että sitä liian paljon. Jäin leikkimään lumihankeen ja odottamaan, että savu vähän vähenisi ja voisin lisätä puita. Yhtäkkiä näin, että saunan molemmista päädyistä näkyivät tulenlieskat ja sauna oli ihan tulessa. Juoksin kotiin (sauna oli vähän kauempana pihasta palovaaran takia), mutta mitään ei ullut tehtävissä.. Sauna paloi poroksi.
Tulipalot ovat seuranneet minua. Olin erään kunnalliskodin tulipalossa paikalla siinä vaiheessa kun sitä yritettiin sammuttaa. Muistaakseni 33 ihmistä kuoli. Tapahtui 1960-luvulla. Sittemmin puurakennuksessa ei saanut olla potilaita kuin ensimmäisessä kerroksessa. Johtui tästä ja eräästä vähän myöhemmin tapahtuneesta laitospalosta.
Olin Mariella-laivan tulipalossa 3 pienen lapsen ja sairaan äitini kanssa
Vierailija kirjoitti:
Tulipalot ovat seuranneet minua. Olin erään kunnalliskodin tulipalossa paikalla siinä vaiheessa kun sitä yritettiin sammuttaa. Muistaakseni 33 ihmistä kuoli. Tapahtui 1960-luvulla.
Sen on täytynyt olla tämä. 31 kuoli.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lapinlahden_kunnalliskodin_tulipalo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen orvot lapset jätettiin kunnan huutolaisiksi ja annettiin eniten tarjoavalle talolliselle, jolla oli mahdollisuus elättää ja kasvattaa ipanat kunnon kansalaisiksi. Siis, lapsipoloiset annettiin ilmaiseksi lapsityövoimaksi.
Ne annettiin vähiten tarjoavalle eli joka suostui halvimmalla hinnalla huolehtimaan. Tosiasiassa oli just noin että orjatyövoimana käytettiin ja muutenkin huonosti kohdeltiin.
Yksi harvoja kertoja kun olen itkenyt jonkun tv-ohjelman ääressä oli kun katsoin jotain lyhyttä dokkaripätkää vanhoista ihmisistä, jotka olivat olleet huutolaislapsia. Varsinkin siinä ollen naisen kertomus ja hänen tuskansa epäoikeudenmukaisesta kohtelusta oli riipaiseva. Pystyin hyvin ymmärtämään sellaisen jäytävän katkeruuden mikä hänellä oli, että pienille lapsille oli saatu näin tehdä, koskaan ei kukaan pyytänyt anteeksi tai pahoitellut. Nielit vain kaiken ja selvisit miten parhaiten kykenit. Ja sinua kaltoinkohdelleet ja hyväksikäyttäneet tyypit mellestivät yhteiskunnan arvostettuina tukipylväinä.
Miehen isä ollut huutolaislapsi. Ei unohtanut sitä kohtelua koskaan, humalassa itki vanhoja tapahtumia. Lapsi ollut silloin hän ja huonostikohdeltu paikassa, jonne myyty työvoimaksi.
Lattiat pestiin kerran viikossa ja matot kannettiin ulos. Tätä siis harjoitti kaikki emännät jotka eivät olleet työelämässä.
olla yksin kotona, kun vanhemmat oli töissä tai vaikka jäädä kotiin viikonlopuksi yksin, kun vanhemmat kävivät oman vanhempansa luona vierailulla
tuolloin lasten vain piti osata. mekin osasimme tehdä ruokaa ja pitää huolta itsestämme, tiesimme mitä pitää tehdä, jos tulee hätätilanne jne. Osasimme myös pyytää toisilta apua ja tiesimme aina missä on ns. turvalliset aikuiset. Silloin ei ollut juurikaan sellaisia lapsia, jotka olisivat jämähtäneet kauhusta paikalleen ilman että saisivat sanojakaan suustaan. Meidän luokalla oli yksi, mutta hän ei sitten saanutkaan olla missään yksin, kun oli niin arka. Hän kävi sen vuoksi terapiassa, siis tuollaista arkuutta pidettiin psyykkisenä sairautena.
Vierailija kirjoitti:
Lattiat pestiin kerran viikossa ja matot kannettiin ulos. Tätä siis harjoitti kaikki emännät jotka eivät olleet työelämässä.
Exällä oli katumusmaanantaisiivous eli AINA maanantaisin imuroitiin ja luututtiin. Viikonlopun ryypiskelyn jälkeen. Ja siis mies hän
Vierailija kirjoitti:
olla yksin kotona, kun vanhemmat oli töissä tai vaikka jäädä kotiin viikonlopuksi yksin, kun vanhemmat kävivät oman vanhempansa luona vierailulla
tuolloin lasten vain piti osata. mekin osasimme tehdä ruokaa ja pitää huolta itsestämme, tiesimme mitä pitää tehdä, jos tulee hätätilanne jne. Osasimme myös pyytää toisilta apua ja tiesimme aina missä on ns. turvalliset aikuiset. Silloin ei ollut juurikaan sellaisia lapsia, jotka olisivat jämähtäneet kauhusta paikalleen ilman että saisivat sanojakaan suustaan. Meidän luokalla oli yksi, mutta hän ei sitten saanutkaan olla missään yksin, kun oli niin arka. Hän kävi sen vuoksi terapiassa, siis tuollaista arkuutta pidettiin psyykkisenä sairautena.
Ennen vanhaan lapset osasivat tosi paljon asioita. Laittaa ruokaa ja hakea apua , selvitä tilanteesta kuin tilanteesta. Nykyisin varmaan lastensuojelutapaus, että lapselle annettaisiin vastuu selviytymisestä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lattiat pestiin kerran viikossa ja matot kannettiin ulos. Tätä siis harjoitti kaikki emännät jotka eivät olleet työelämässä.
Exällä oli katumusmaanantaisiivous eli AINA maanantaisin imuroitiin ja luututtiin. Viikonlopun ryypiskelyn jälkeen. Ja siis mies hän
Tämä on ketjun paras 😁
Menin 13v lapsenlikaksi ja muutin 16v pois kotoa.
Lapsena leikittiin aamusta iltaan ulkona eikä ollu kännyköitä, jonku naapurin täti huuteli syömään niin kaikki lähtivät käymään kotonaan syömässä ja sitte taas ulos, ruoka ajat ku oli samaan aikaan.
Oveja ei pidetty lukossa, luuta oven päälle jos kävi kaupassa.
Ja kaikki tiesi jos joku oli vähän pelottava/outo että piti varoa.
Kotona oli kuri, siivottiin, laitettiin ruokaa ja pyykättiin, leivottiin leivät piha uunissa isolla porukalla.
Vierailija kirjoitti:
Lattiat pestiin kerran viikossa ja matot kannettiin ulos. Tätä siis harjoitti kaikki emännät jotka eivät olleet työelämässä.
Meillä harjoitti kyllä myös työelämässä oleva äiti n. 20 vuotta sitten. Ja lapset auttoi kantamaan ja tamppaamaan.
Liikenneonnettomuudessa kuoli 1500 ihmistä vuodessa Suomessa. 70-luvulla. Nuoria moottoripyöräilijöitä monet. Ei kypäräpakkoa.
Pikkulapset saattoivat seisoskella autossa takapenkillä, vauva irrallaan vaunukopassa samalla penkillä. Auto harmaana tupakansavusta ja mummolaan kurvattiin tyylillä.
Mummolla taas aikanaan lapset pärjäsivät keskenään. Pienin laitettiin narulla pöydänjalkaan kiinni ja 5v vahti 3v ja 2v siskot ja antoi ruokaa sille narulla köytetylle 11kk. Näin molemmat vanhemmat pääsivät töihinsä.
Osa ukoista kopaisi jalkovälistä tai tissistä ties ketä naista, kun kylässä/juhlissa riehaannuttiin. Kuului nauraa remakasti tupakan karhentamalla äänellä ja lapset katsoivat hiljaa vierestä. Muutenkin lasten piti olla aina hiljaa.
Lapsille puhuttiin seksuaalisuuteen liittyvistä asioista niin, että se aiheutti varmasti traumoja joka suuntaan. Tyyliin "jokos Maijalla karvat kasvaa?", "Mitenkäs ne Tiinan tisulit noin pullottaa?" ja poikia nyt kehotettiin sitten polkemaan tyttöjä kuin pappatunturia ja kyseltiin, joko on päässyt kokeilemaan. Tyttöjen taas piti olla siveitä, mitä nyt sietää aikuisten juttuja ja tisulinpuristeluja.
Moottoripyöräkortin sai 60-luvulla 16v vaikka kuinka tehokkaaseen pyörään, eikä ollut maanteillä nop.rajoituksia. markkinoille tuli suht.edullisia tehokkaita pyöriä. Lopputulos oli karmea. Eräskin maahantuojan edustaja kauhisteli myytyjen pyörien omistajien kuolinilmoituksia.
Vierailija kirjoitti:
olla yksin kotona, kun vanhemmat oli töissä tai vaikka jäädä kotiin viikonlopuksi yksin, kun vanhemmat kävivät oman vanhempansa luona vierailulla
tuolloin lasten vain piti osata. mekin osasimme tehdä ruokaa ja pitää huolta itsestämme, tiesimme mitä pitää tehdä, jos tulee hätätilanne jne. Osasimme myös pyytää toisilta apua ja tiesimme aina missä on ns. turvalliset aikuiset. Silloin ei ollut juurikaan sellaisia lapsia, jotka olisivat jämähtäneet kauhusta paikalleen ilman että saisivat sanojakaan suustaan. Meidän luokalla oli yksi, mutta hän ei sitten saanutkaan olla missään yksin, kun oli niin arka. Hän kävi sen vuoksi terapiassa, siis tuollaista arkuutta pidettiin psyykkisenä sairautena.
Ennen lapset pärjäsivätkin.
On jotenkin menty äärilaidasta toiseen? Miksi, oi miksi??
Jos turha kurittaminen olisi kielletty, hellyyttä annettu enemmän ja opeteltu puhumaan asioista, se olisi riittänyt.
Nyt tämä maa on täynnä pilalle hemmoteltuja tenavia, joiden tulevaisuus on jo valmiiksi pilattu pirjopetteri-lässytyksillä ja paapomisella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
8-vuotias koululainen haki 5-vuotiaan pikkuveljensä koulun jälkeen hoidosta jos äidille tuli ylitöitä tai isällä iltavuoro. Ei ne varmaan antais enää mukaan?
Laissa ei ole perustetta miksei 8-vuotias voisi toimia 5-vuotiaan hakijana. Eli jos 8-vuotias on vanhempien määritelemä hakija, niin päiväkoti syyllistyy vapaudenriistoon jos eivät anna sitä 5-vuotiasta mukaan.
Ja jos 5-vuotias on jo aloittanut eskarin, niin hän saa kulkea aivan itsekseenkin matkat.
Ei ainakaan mun kaverin 5-vuotiasta lasta saa saattaa eikä hakea eskarista hänen isosiskonsa. Aikuinen täytyy olla.
Lain mukaan saa. Jos päiväkoti kieltää sen, niin päiväkodillä on laiton käytäntö. Asiaan auttaa yhteydenotto kuntaan tai ylempään viranomaiseen.
Jos vanhemmat haluavat järjestää lapsen kotimatkan päiväkodin henkilöstön arvion mukaan vaarallisella tavalla eikä keskustelu muuta vanhempien kantaa, on päiväkodin otettava yhteyttä lastensuojeluun. Opetushallituksen ohjeesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen orvot lapset jätettiin kunnan huutolaisiksi ja annettiin eniten tarjoavalle talolliselle, jolla oli mahdollisuus elättää ja kasvattaa ipanat kunnon kansalaisiksi. Siis, lapsipoloiset annettiin ilmaiseksi lapsityövoimaksi.
Niin, käytännössä orjiksi. Myös orjuus oli aikoinaan sallittua. Myös eri kahvilat, ravintolat yms. mustille ja valkoisille.
Muistan erään huutolaislapsena olleen miehen kertomuksen miten oli myyty 3 vuotiaana johonkin taloon. Oli porstuan puulaatikossa nukkunut yönsä kun perhe nukkui sängyissä. Miettikin sitä kylmää eteistilaa ja että taaperona siellä nukkumassa. Eikä siitä edes ole tosiaan kovin pitkä aika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autossa ei pidetty turvavöitä, niitä ei edes ollut. Lapsilla ei ollut turvaistuimia tai kaukaloita. Kauhea edes ajatella niitä (lapsi)kuolleisuuden lukuja..
Minä olen tuon ajan lapsi. Käytiin joka kesä Euroopassa ajelemassa Italiaa myöden Suomen lisäksi. Asuin keskikokoisessa kaupungissa eikä yksikään tuntemani kaveri tai koulukaveri edes loukkaantuneet saatikka kuolleet kolarissa. Oikeastaan eivät edes joutuneet kolareihin. Läheskään kaikissa perheissä tai sinkuilla ei ollut autoa. (Hoikkia oltiin kaikki lapsista vanhuksiin.)
Silloin ei myöskään ollut nopeusrajoituksia ja oli hauskaa, kun vanhemmat ajoivat kovaa varsinkin mutkissa ja mäissä. Me lapset luisuimme takapenkillä puolelta toiselle naureskellen. Lehdissäkään ei ollut mitään isoja juttuja kolareista koskien kaupunkimme asukkaita.
Vuosi 1972 oli Suomen tiehistorian synkin vuosi. Tuolloin liikenneonnettomuuksissa kuoli 1156 ihmistä. Luku on vielä hätkähdyttävämpi kun ottaa huomioon, että teillä oli yli kaksi kertaa vähemmän liikennettä kuin nykyisin.
Eli sellainen 20-kertainen todennäköisyys kuolla liikenteessä nykyiseen verrattuna, mutta eihän se tietysti siltikään tarkoittanut että niitä kolareita ihan alvariinsa sattui. Lehdissä varmaan kyllä kirjoiteltiin koska noihin aikoihin alettiin liikennesääntöjä kiristää kun haluttiin onnettomuudet kuriin.
Monikohan noista onnettomuuksista johtui siitä että kuski oli juovuksissa. Silloin oli enemmän näitä jotka lähtivät ajelemaan vaikka oli kaljoiteltu. Rattijuopomus oli enemmänkin sellainen soo soo kuin ehdoton kielto.
Jätteet saattoi heittää tunkiolle.
Ei siitä niin kauaa oo kun.. ajeltiin ilman turvavöitä eikä lapsilla mitään turvaistuimia. Röökiä vedettiin autossa, työpaikoilla ja lentokoneessa. Lapsi lähetettiin kiskalle ostamaan vanhemmille pari saunaolutta. Irtokarkkeja oli samassa kioskissa mistä sai valita monellako pennillä ottaa mitäkin.