Kuinka pitkiä hoitopäiviä alle 3-vuotiailla lapsillanne on päiväkodissa?
Kommentit (231)
Lapsi hoidossa 8.00 - 16.30 ja sekin vaatii järjestelyjä kun kummallakin vanhemmalla pitkä työmatka.
Minä lähden töihin jo 6.40 junalla, jotta olen töissä heti 7.30 (meidän liukumamahdollisuus alkaa silloin). Kotia kohti lähden puoli neljä, ja ehdin päiväkodille puoli viideksi.
Mies puolestaan vie lapsen päiväkotiin aamupalalle kahdeksaksi ja on itse töissä vasta vähän yhdeksän jälkeen jolloin hän palaa töistä kotiin vasta kuuden jälkeen.
Lapsi täyttää syksyllä 3
Vierailija kirjoitti:
Oma lapseni aloitti hoidon perhepäivähoidossa 2,5-vuotiaana 6 tunnin päivillä. Tätä pienempää en veisi ainakaan päiväkotiin.
Kehityspsykologisesta näkökulmasta ryhmässä toiminen ei kuulu alle 3-vuotiaan kehitystehtäviin. Pienelle lapselle sopiva ryhmäkoko lasketaan ikävuodet + 2. Eli kaksivuotiaalle sopiva ryhmä on 4 henkilöä. Toteutuu ainoastaan perhepäivähoidossa. En ymmärrä, miksi perhepäivähoito on niin vähätelty, koska kehityspsykologinen tieto tukee sen hyötyjä. Ihanteellinen päivän pituus on alle 6 tuntia kolme vuotiaalle.
Alle 3-vuotiaan kehitystehtävä on turvallisten ihmissuhteiden pysyvyyden vaaliminen. Päivähoidossa lapset eivät voi varmuudella tietää, että heitä hoitamassa on tuttu aikuinen. Hoitajat ja sijaiset vaihtuvat. Stressaavaa lapselle.
Lukuisissa kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että varhainen päivähoidon aloitus kasvattaa riskiä aggressiiviseen käytökseen. Suomessa tästä(kään) ei juuri puhuta.
Joka tapauksessa mikään tutkimus ei puolla sitä, että pienelle lapselle olisi hyötyä olla meluisassa ja isossa ryhmässä 9 tuntia päivässä.
Sillä alkaa olla kansanterveydellisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia, että lapsia pusketaan hoitoon niin aikaisin ja ryhmät on isoja ja hoitajat vaihtuu. Johtaa korkeaan stressitasoon, ahdistukseen ja masennukseen, työelämässä uupumiseen, vähäiseen empatiaan, agressiivisuudeen jne.
Esimerkiksi Lea Pulkkinen on pyrkinyt tuomaan esiin näitä riskitekijöitä, mitä nykyiseen päivähoitoon liittyy.
Ois kiva tietää, että mistä tätä varmaa tietoasi ammennat. Perhepäivähoidon ongelma on se, että sen valvonta on lähes kaikkialla melkoisen retuperällä. Esimerkkejä löytyy vaikka kuinka. Mistä repäiset tuon ihanteellisen päivän pituuden? Onko se kaikille lapsille, kaikissa päiväkodeissa kiveen hakattu ihanteellinen pituus? Miten niin lapsi ei voi varmuudella tietää? Ihan hyvin voi tietää, jos on päiväkodissa, jossa on pääsääntöisesti samat aikuiset koko ajan. Mistä se lapsi silloin stressaantuu?
Riski aggressiivisen käytöksen lisääntymiseen synny pelkästä varhaisesta aloituksesta, vaan vaatii useita osatekijöitä. Kuten mainitsitkin. Sitä kun on todella paljon päiväkoteja, joissa ei asiat ole noin huonosti. Ei kannata kuvitella, että pääkaupunkiseudun ongelmat koskevat koko maata. Ei todellakaan koske. Älä muokkaa faktoja mielipiteeseesi sopivaksi, vaan mielipidettäsi faktojen mukaan. Ja kyllä aiheesta puhutaan. Tutkijat puhuu, ja tutkii koko ajan. Ja juuri siksi yleinen käsitys ei ole, että varhainen aloitus olisi haitallista. Vain silloin, jos siihen liittyy useita muita tekijöitä. Ja tässä kohtaa tulee mukaan myös se, että mitkä ne kotiolot on.
Tietenkin päivähoitoon liittyy ongelmia. Mutta kaikkeen liittyy ongelmia. Mikään yleisratkaisu siihen ei ole se, että lapsi pidetään pitkään kotona. Ja edelleen, ihmisten elämäntilanteet ovat erilaisia. Ne voivat muuttua myös sen lapsen syntymisen jälkeen, ja täysin ennakoimattomasti, ja todella voimakkaasti. Ei kaikkea voi ennustaa, tai tietää etukäteen. Unelmamaailmassa kaikki menee hyvin, ja kaikki ongelmat ovat helposti ratkaistavissa. Todellisuus ei suurimmalle osalle ole sellainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Projektityössä ainakin katsotaan vähän kieroon, jos yksi jäsen lähtee joka ikinen päivä monta tuntia ennen muita. Olkoonkin, että laki sallii vanhemmille lyhyemmän työpäivän.
Riippuu tietysti alasta, millä työskentelee.
Siinäpähän kahtokoot. Jokaiselle sen oman lapsen pitäisi olla etusijalla ja siinä ei muiden kieroonkatsomiset paljon kiinnosta.
Missä ihmeen haavemaailmassa sinä elät? Ihmisiä on eri tilanteissa, joihin heidän vaikuttamismahdollisuudet ovat rajalliset. Sinua ei taida kiinnostaa mikään muu kuin sinun ikioma kultaakin kalliimpi mielipiteesi.
Jokainen kieroonkatsoja hankkikoot itse lapsia niin saavat itsekin tehdä osa-aikaista työtä.
Voitko vähän avata, että mitä tarkoitat tällä viimeisellä lauseellasi? Luuletko oikeasti, että jokaisella on mahdollisuus osa-aikaiseen työhön? Aika itsekeskeistä ajattelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Projektityössä ainakin katsotaan vähän kieroon, jos yksi jäsen lähtee joka ikinen päivä monta tuntia ennen muita. Olkoonkin, että laki sallii vanhemmille lyhyemmän työpäivän.
Riippuu tietysti alasta, millä työskentelee.
Siinäpähän kahtokoot. Jokaiselle sen oman lapsen pitäisi olla etusijalla ja siinä ei muiden kieroonkatsomiset paljon kiinnosta.
Missä ihmeen haavemaailmassa sinä elät? Ihmisiä on eri tilanteissa, joihin heidän vaikuttamismahdollisuudet ovat rajalliset. Sinua ei taida kiinnostaa mikään muu kuin sinun ikioma kultaakin kalliimpi mielipiteesi.
Jokainen kieroonkatsoja hankkikoot itse lapsia niin saavat itsekin tehdä osa-aikaista työtä.
Voitko vähän avata, että mitä tarkoitat tällä viimeisellä lauseellasi? Luuletko oikeasti, että jokaisella on mahdollisuus osa-aikaiseen työhön? Aika itsekeskeistä ajattelua.
No jos on raha-asiat niin retuperällä niin jätetään lapset tekemättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Projektityössä ainakin katsotaan vähän kieroon, jos yksi jäsen lähtee joka ikinen päivä monta tuntia ennen muita. Olkoonkin, että laki sallii vanhemmille lyhyemmän työpäivän.
Riippuu tietysti alasta, millä työskentelee.
Siinäpähän kahtokoot. Jokaiselle sen oman lapsen pitäisi olla etusijalla ja siinä ei muiden kieroonkatsomiset paljon kiinnosta.
Missä ihmeen haavemaailmassa sinä elät? Ihmisiä on eri tilanteissa, joihin heidän vaikuttamismahdollisuudet ovat rajalliset. Sinua ei taida kiinnostaa mikään muu kuin sinun ikioma kultaakin kalliimpi mielipiteesi.
Jokainen kieroonkatsoja hankkikoot itse lapsia niin saavat itsekin tehdä osa-aikaista työtä.
Voitko vähän avata, että mitä tarkoitat tällä viimeisellä lauseellasi? Luuletko oikeasti, että jokaisella on mahdollisuus osa-aikaiseen työhön? Aika itsekeskeistä ajattelua.
No jos on raha-asiat niin retuperällä niin jätetään lapset tekemättä.
Niinkö se menee? Et pidemmälle pysty ajattelemaan? Rautalangasta sitten. Tiedätkö, että kaikki työantajat eivät suostu osa-akaiseen työhön? Entä jos rahat riittää hyvin, kun on kokoaikaisesti töissä, mutta ei osa-aikaiseen. Onko silloin raha-asiat retuperällä? Mitä luulet, että syntyvyydelle tapahtuisi, jos vain noihin järjestelyihin pystyvät tekisivät lapsia? Se ois aika kestämätön tilanne yhteiskunnalle, kun ei syntyis uusia veronmaksajia. Nyt jo ollaan melko kusessa asian kanssa. Entä jos tulee ero? Toinen vanhemmista kuolee? Sairastuu syöpään, masennukseen, jne jne. Mieti nyt vähän hyvä ihminen ennen kuin päästelet älyttömyyksiä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Projektityössä ainakin katsotaan vähän kieroon, jos yksi jäsen lähtee joka ikinen päivä monta tuntia ennen muita. Olkoonkin, että laki sallii vanhemmille lyhyemmän työpäivän.
Riippuu tietysti alasta, millä työskentelee.
Siinäpähän kahtokoot. Jokaiselle sen oman lapsen pitäisi olla etusijalla ja siinä ei muiden kieroonkatsomiset paljon kiinnosta.
Missä ihmeen haavemaailmassa sinä elät? Ihmisiä on eri tilanteissa, joihin heidän vaikuttamismahdollisuudet ovat rajalliset. Sinua ei taida kiinnostaa mikään muu kuin sinun ikioma kultaakin kalliimpi mielipiteesi.
Jokainen kieroonkatsoja hankkikoot itse lapsia niin saavat itsekin tehdä osa-aikaista työtä.
Voitko vähän avata, että mitä tarkoitat tällä viimeisellä lauseellasi? Luuletko oikeasti, että jokaisella on mahdollisuus osa-aikaiseen työhön? Aika itsekeskeistä ajattelua.
No jos on raha-asiat niin retuperällä niin jätetään lapset tekemättä.
Niinkö se menee? Et pidemmälle pysty ajattelemaan? Rautalangasta sitten. Tiedätkö, että kaikki työantajat eivät suostu osa-akaiseen työhön? Entä jos rahat riittää hyvin, kun on kokoaikaisesti töissä, mutta ei osa-aikaiseen. Onko silloin raha-asiat retuperällä? Mitä luulet, että syntyvyydelle tapahtuisi, jos vain noihin järjestelyihin pystyvät tekisivät lapsia? Se ois aika kestämätön tilanne yhteiskunnalle, kun ei syntyis uusia veronmaksajia. Nyt jo ollaan melko kusessa asian kanssa. Entä jos tulee ero? Toinen vanhemmista kuolee? Sairastuu syöpään, masennukseen, jne jne. Mieti nyt vähän hyvä ihminen ennen kuin päästelet älyttömyyksiä...
Muuhun en ota kantaa, kuin että ihan yleisesti tiedoksi vaan että osa-aikaisuuteen ei tosiaan tarvita työnantajan suostumusta. Pienten lasten vanhemmilla on siihen lain mukaan oikeus. Änkyröidä toki voi, jättää jatkamatta määräaikaista työsuhdetta, irtisanoa jollain keksityllä perusteella tai savustaa ulos, mutta sellainen on työnantajalle riskialtista puuhaa.
2-vuotias on 5,5 - 7,5 tuntia 3-5 päivänä viikossa. Meidän työajat menee vähän ristiin ja toisella on arkivapaitakin välillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Projektityössä ainakin katsotaan vähän kieroon, jos yksi jäsen lähtee joka ikinen päivä monta tuntia ennen muita. Olkoonkin, että laki sallii vanhemmille lyhyemmän työpäivän.
Riippuu tietysti alasta, millä työskentelee.
Siinäpähän kahtokoot. Jokaiselle sen oman lapsen pitäisi olla etusijalla ja siinä ei muiden kieroonkatsomiset paljon kiinnosta.
Missä ihmeen haavemaailmassa sinä elät? Ihmisiä on eri tilanteissa, joihin heidän vaikuttamismahdollisuudet ovat rajalliset. Sinua ei taida kiinnostaa mikään muu kuin sinun ikioma kultaakin kalliimpi mielipiteesi.
Jokainen kieroonkatsoja hankkikoot itse lapsia niin saavat itsekin tehdä osa-aikaista työtä.
Voitko vähän avata, että mitä tarkoitat tällä viimeisellä lauseellasi? Luuletko oikeasti, että jokaisella on mahdollisuus osa-aikaiseen työhön? Aika itsekeskeistä ajattelua.
No jos on raha-asiat niin retuperällä niin jätetään lapset tekemättä.
Niinkö se menee? Et pidemmälle pysty ajattelemaan? Rautalangasta sitten. Tiedätkö, että kaikki työantajat eivät suostu osa-akaiseen työhön? Entä jos rahat riittää hyvin, kun on kokoaikaisesti töissä, mutta ei osa-aikaiseen. Onko silloin raha-asiat retuperällä? Mitä luulet, että syntyvyydelle tapahtuisi, jos vain noihin järjestelyihin pystyvät tekisivät lapsia? Se ois aika kestämätön tilanne yhteiskunnalle, kun ei syntyis uusia veronmaksajia. Nyt jo ollaan melko kusessa asian kanssa. Entä jos tulee ero? Toinen vanhemmista kuolee? Sairastuu syöpään, masennukseen, jne jne. Mieti nyt vähän hyvä ihminen ennen kuin päästelet älyttömyyksiä...
Työnantajan on siihen on suostuttava, jos on pienet lapset.
Vierailija kirjoitti:
Projektityössä ainakin katsotaan vähän kieroon, jos yksi jäsen lähtee joka ikinen päivä monta tuntia ennen muita. Olkoonkin, että laki sallii vanhemmille lyhyemmän työpäivän.
Riippuu tietysti alasta, millä työskentelee.
Onpas teillä ikävä työpaikka. Meilläkin on osa-aikaisia, joiden aikaisin lähtö aiheuttaa kuormitusta muille, mutta ei ole tullut mieleenkään katsoa heitä kieroon. Ei kenenkään tarvitse laittaa lapsiaan pitkäksi aikaa hoitoon vain työkavereiden vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Projektityössä ainakin katsotaan vähän kieroon, jos yksi jäsen lähtee joka ikinen päivä monta tuntia ennen muita. Olkoonkin, että laki sallii vanhemmille lyhyemmän työpäivän.
Riippuu tietysti alasta, millä työskentelee.
Siinäpähän kahtokoot. Jokaiselle sen oman lapsen pitäisi olla etusijalla ja siinä ei muiden kieroonkatsomiset paljon kiinnosta.
Missä ihmeen haavemaailmassa sinä elät? Ihmisiä on eri tilanteissa, joihin heidän vaikuttamismahdollisuudet ovat rajalliset. Sinua ei taida kiinnostaa mikään muu kuin sinun ikioma kultaakin kalliimpi mielipiteesi.
Jokainen kieroonkatsoja hankkikoot itse lapsia niin saavat itsekin tehdä osa-aikaista työtä.
Voitko vähän avata, että mitä tarkoitat tällä viimeisellä lauseellasi? Luuletko oikeasti, että jokaisella on mahdollisuus osa-aikaiseen työhön? Aika itsekeskeistä ajattelua.
No jos on raha-asiat niin retuperällä niin jätetään lapset tekemättä.
Niinkö se menee? Et pidemmälle pysty ajattelemaan? Rautalangasta sitten. Tiedätkö, että kaikki työantajat eivät suostu osa-akaiseen työhön? Entä jos rahat riittää hyvin, kun on kokoaikaisesti töissä, mutta ei osa-aikaiseen. Onko silloin raha-asiat retuperällä? Mitä luulet, että syntyvyydelle tapahtuisi, jos vain noihin järjestelyihin pystyvät tekisivät lapsia? Se ois aika kestämätön tilanne yhteiskunnalle, kun ei syntyis uusia veronmaksajia. Nyt jo ollaan melko kusessa asian kanssa. Entä jos tulee ero? Toinen vanhemmista kuolee? Sairastuu syöpään, masennukseen, jne jne. Mieti nyt vähän hyvä ihminen ennen kuin päästelet älyttömyyksiä...
Työnantajan on siihen on suostuttava, jos on pienet lapset.
Mutta vasta työsuhteen kestettyä 6 kuukautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi on päiväkodissa 8-9 h ma-pe. Olin ihan tarpeeksi kauan lapsen kanssa kotona (1v 7kk), että alkoi jo minua ja lastakin tympimään, kun ei ollut riittävästi lapsella tekemistä ja oppimista., eikä leikkiseuraa.
Seliseli. Mitäs teit kun et jaksa tarjota perusasioita?
Niin mitä perusasioita? Kävin lapsen kanssa puistossa, olin joka päivä 2x ulkona hänen kanssaan, kävin muskarissa kerran viikossa, tein kotitöitä, olin kodin remonttivastaava, leikin lapsen kanssa päivittäin. Mut eihän lapsi tuossa saa kunnolla leikkiseuraa. Kun ollaan kotona, niin kotitöitäkin on enempi. Ruoanlaittoon menee aikaa ja se on hankalaa taaperon kanssa. Kyseessä vauhdikas lapsi, joka ei juuri paikoillaan ole.
Kukaan alle 2-vuotias ei tartte 9 tunnin hoitopäiviä "saadakseen leikkiseuraa". Sen ikäinen leikkii muutenkin korkeintaan rinnakkaisleikkejä muiden lasten seurassa. Päiväkotipäivät on todella rankkoja.
Kyllä vaan täälläkin on alle 2v jolla on paljon hauskempaa kun seurana on muitakin kuin äiti ja isi. Kun koko perheemme sairasti lähes viikon, alkoi lapsi muutaman päivän jälkeen jo pyytämään että pääsisi päikkyyn kun kotona oli niin tylsää. Ei tarvitse muita leikkiseuraksi, mutta luomaan elävää ympäristöä johon reagoida. Muskarissakin viihtyi todella hyvin kun oli muita lapsia juoksemassa samalla tasolla, ihmettelemässä käsinukkeja ja kiljumassa saippuakuplille. Me ei kaksistaan saada mitenkään aikaiseksi samaa fiilistä mitä päiväkodissa/harrastuksissa on.
Ma-to klo 6.40-16.40. Mies vie autolla ja menee töihin myöhässä, minä haen ja lähden 15 min etuajassa, junalla kuljen. Molemmilla työaika olisi 7-15.30. Työnantaja ei suostu lyhyempään päivään, mutta työviikkoa saa lyhentää. Työnantaja kun saa päättää miten lyhennetty työaika tehdään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi on päiväkodissa 8-9 h ma-pe. Olin ihan tarpeeksi kauan lapsen kanssa kotona (1v 7kk), että alkoi jo minua ja lastakin tympimään, kun ei ollut riittävästi lapsella tekemistä ja oppimista., eikä leikkiseuraa.
Seliseli. Mitäs teit kun et jaksa tarjota perusasioita?
Niin mitä perusasioita? Kävin lapsen kanssa puistossa, olin joka päivä 2x ulkona hänen kanssaan, kävin muskarissa kerran viikossa, tein kotitöitä, olin kodin remonttivastaava, leikin lapsen kanssa päivittäin. Mut eihän lapsi tuossa saa kunnolla leikkiseuraa. Kun ollaan kotona, niin kotitöitäkin on enempi. Ruoanlaittoon menee aikaa ja se on hankalaa taaperon kanssa. Kyseessä vauhdikas lapsi, joka ei juuri paikoillaan ole.
No ei se siellä päiväkodissakaan saa mitään leikkiseuraa. Yksinään ne noin pienet palloilevat tuntikaupalla ja kakat housuissa ties kuinka pitkään, ennenkuin kukaan ehtii huomata. Kyllä noista mainitsemistasi asioista selviää ja on selvinnyt miljoonat vanhemmat ilman tarvetta laittaa oma lapsi pois silmistä. Ja mikä hiivatin pakko on remontoida silloin kun lapsi eniten seuraa ja läheisyyttä tarvitsee?
Vierailija kirjoitti:
Ma-to klo 6.40-16.40. Mies vie autolla ja menee töihin myöhässä, minä haen ja lähden 15 min etuajassa, junalla kuljen. Molemmilla työaika olisi 7-15.30. Työnantaja ei suostu lyhyempään päivään, mutta työviikkoa saa lyhentää. Työnantaja kun saa päättää miten lyhennetty työaika tehdään.
Niin ja piti lisätä että tämä 2v on meidän neljäs lapsi. Ei vaan rahat riitä kotihoidontuella oloon ison perheen kanssa, töissä käydessä pärjätään oikein mukavasti.
Vierailija kirjoitti:
Oma lapseni aloitti hoidon perhepäivähoidossa 2,5-vuotiaana 6 tunnin päivillä. Tätä pienempää en veisi ainakaan päiväkotiin.
Kehityspsykologisesta näkökulmasta ryhmässä toiminen ei kuulu alle 3-vuotiaan kehitystehtäviin. Pienelle lapselle sopiva ryhmäkoko lasketaan ikävuodet + 2. Eli kaksivuotiaalle sopiva ryhmä on 4 henkilöä. Toteutuu ainoastaan perhepäivähoidossa. En ymmärrä, miksi perhepäivähoito on niin vähätelty, koska kehityspsykologinen tieto tukee sen hyötyjä. Ihanteellinen päivän pituus on alle 6 tuntia kolme vuotiaalle.
Alle 3-vuotiaan kehitystehtävä on turvallisten ihmissuhteiden pysyvyyden vaaliminen. Päivähoidossa lapset eivät voi varmuudella tietää, että heitä hoitamassa on tuttu aikuinen. Hoitajat ja sijaiset vaihtuvat. Stressaavaa lapselle.
Lukuisissa kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että varhainen päivähoidon aloitus kasvattaa riskiä aggressiiviseen käytökseen. Suomessa tästä(kään) ei juuri puhuta.
Joka tapauksessa mikään tutkimus ei puolla sitä, että pienelle lapselle olisi hyötyä olla meluisassa ja isossa ryhmässä 9 tuntia päivässä.
Sillä alkaa olla kansanterveydellisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia, että lapsia pusketaan hoitoon niin aikaisin ja ryhmät on isoja ja hoitajat vaihtuu. Johtaa korkeaan stressitasoon, ahdistukseen ja masennukseen, työelämässä uupumiseen, vähäiseen empatiaan, agressiivisuudeen jne.
Esimerkiksi Lea Pulkkinen on pyrkinyt tuomaan esiin näitä riskitekijöitä, mitä nykyiseen päivähoitoon liittyy.
Vakaopena olen huomannut, että vasta yli 2-vuotiaana päiväkotiin tuodut lapset ovat useimmiten niitä, joilla sanavarasto on huomattavasti parempi, kuin ihan pieninä aloittaneilla. Sen sijaan sosiaalisissa taidoissa yli 3-vuotiaana tulleilla on ollut harjoittelua, mutta ennenpitkää he ovat olleet ne, ketkä lopulta loistavat reilun kaverin taidoissa. Veikkaan sen johtuvan siitä klassisesta perusturvan tunteen turvallisesta kehityksestä, joka on mielenterveyden peruspilari aikuisuudessakin. Havaintoini siis isolta osalta näin, mutta on kyllä perhekohtaista, on niitäkin, jotka ovat päikkyyn tullessaan jo levottomia ruutuaddikteja, ja joilla on ehdottomasti parempi olla ns ihmisten ilmoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä täällä tuomitaan niin paljon pitkiä hoitopäiviä? Ei meillä ainakaan ole vaihtoehtoja, kumpikin vanhemmista työskentelee "toimistotunteja" ja päiväkoti on täysin eri suunnassa kuin työt (on yritetty vaihtaa, ei onnistu) Mies vie aamulla 7.15 ja minä haen 16.20, välillä venyy puoli viiteen jos on pahasti ruuhkaa.
Osittainen hoitovapaa on keksitty. Vaikea kuvitella, ettei muka onnistu kun on yksi lapsi ja kaksi ilmeisen normaalituloista vanhempaa.
Jos on aloittanut uudessa työssä niin ei kait sillon ole mahdollisuutta tehdä lyhyempää päivää?
Työntekijä voi tehdä lyhennettyä työaikaa eli olla osittaisella hoitovapaalla lapsen hoidon vuoksi, kun hän on ollut samalla työnantajalla töissä vähintään kuusi kuukautta viimeisten 12 kuukauden aikana. Lähtökohtaisesti työnantaja ei voi kieltäytyä osittaisen hoitovapaan myöntämisestä. Työntekijä voi saada osittaista hoitovapaata lapsen hoidon vuoksi siihen saakka, kunnes perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy (31.7.).
Ennen osattiin kyllä suhtautua siihen, että lapsen ollessa pieni tulot laskee, ja eletään sitten sen aikaa sen mukaan. Nykyään eletään kaikki mulle heti nyt -mentaliteetilla, ja elämän on pakko näyttää ylemmältä keskiluokalta jo lasten ollessa pieniä. Vielä muutamia vuosia sitten oli ihan normaalia, että aluksi asutaan muutama vuosi pienemmässä asunnossa, ja vasta kun molemmat vanhemmat pääsee takaisin töihin, aletaan suunnitella isompia hankintoja. Nyt täällä huudetaan, että on pakko tehdä pitkää päivää kun on lainat ja vastikkeet ja kaikki. Miten ihmeessä kuitenkin tuhannet muut pärjää niin, että lapsi saa olla omien vanhempien hoidossa sen tärkeimmän ajan?
Kesällä 3v täyttävä on 9–16.30 neljä päivää viikossa, usein viedään vielä myöhemmin ja haetaan jo neljältä. Yksi päivä viikossa kokonaan vapaa ja kotona isän kanssa. Molemmat vanhemmat tekevät 80% viikkoa ja Kelalta saadaan joustavaa hoitorahaa. Asutaan vaatimattomasti tän satsauksen takia.
Järkyttävän pitkä työpäivä taaperolle.
Jokainen kieroonkatsoja hankkikoot itse lapsia niin saavat itsekin tehdä osa-aikaista työtä.