Lue keskustelun säännöt.
Ruotsin malli Suomeen: yksi virallinen kieli, usea vähemmistökieli
01.06.2023 |
Suomenruotsalaiset käyttävät edelleenkin yksikielityhjämieli -argumenttia suomenkielisten kielivapautta kannattavia vastaan. He väittävät muka näin, että ruotsista vapautta vaativat suomalaiset olisivat jotenkin tyhmiä.
Ruotsissa on yksi virallinen kieli ja useampi vähemmistökieli.
Samaa, mitä fennomaanit eli suomalaisten kielivapautta vaativat ihmiset ovat kysyneet jo pitkään.
Ovatko Ruotsin ruotsalaiset siis yksikielityhjämieliä? Yksikielityhjämieli -slogan siis viittaa suomenruotsalaisten emämaahan Ruotsiin. Mielenkiintoista.
Pakkoruotsittajat ovat siis jälleen kerran argumentoineet itsensä pussiin.
Kommentit (139)
Sen kuuli lääkär' vastenmielisesti,
mut katse kirkastui jo kohdastaan;
kätensä laski pöytään tyvenesti
ja pyyhkäis siitä kaikki kerrassaan.
"Nyt, kenraali, ei estett' ole näissä." -
Ja puna kirkkahampi poskipäissä
jo Döblen nousi jaloin horjuvin:
"Suur kiitos, ystävä, ja suuta sitte!
Te selvemmin kuin muut mua ymmärsitte,
olette mies, niin olen minäkin."
Jo tykit Juuttahall' on vaienneina,
sielt' ensi viljan tuonen halla vei,
ja Suomen joukko, hajan, pirstaleina,
on valmis kuolohon, vaan voittoon ei.
Vast' yhden rynnäkön torjui puoleltansa.
Ja Kosatshkovski sotalaumojansa
taas järjestääpi, kaikki murtaakseen.
On kolkko hiljaisuus kuin ukkossäällä,
kun vaaru, paennut jo, päämme päällä
taas salamoineen uhkaa uudelleen.
Jäännökset voitoistamme kallehista,
nuo rivit harvat, ken sais kokohon?
On voimaa, mieltä, miehuutt' uskollista,
mut järjestäjä itse poissa on.
Hän, vaaroissamme kirkkain toivon tähti,
mies, jonka johdoss' urhot Porin lähti
satahan verileikkiin ihanaan,
hän miestensä ei näkis kaatumista,
urosten tyyntä kuoloon astumista,
ei hän, mut sattumus nyt ohjais vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta kiitos silti, kun pitää lausettani etusivulla.
Vaan hiljaa! Kuule, kuinka joukollensa
hän äsken hajonneelle huutaa nyt!
Hän ratsastaa sen luo, ja paikallensa
riviinsä joka mies on rientänyt.
Tiheessä miestä välkkyy asehissa,
ja joukko musta ryysyvaattehissa
taas järjestyksessään on hirmuinen.
Ei taistella nyt vain se aio koittaa,
ei enää kuolla vain, mut myöskin voittaa,
uus henki innostunut on sen.
Vahvistuneita rivejänsä pitkin
nyt rauhallisna Döbeln ratsastaa,
jokaisen parven, kaikki soturitkin
terävin silmäyksin katsastaa.
Sen Suomen mies ja Ruotsin saattoi nähdä,
ett' aikoi jotakin hän suurta tehdä,
hän miettivämp' ei ollut milloinkaan;
mut lauhemp' oli myöskin entistänsä,
myhäillen usein jonkun nähdessänsä
jylseitä, arpipäitä tuttujaan.
Sull' ompi, Kothen, joukossas sen moinen
korpraali Standaar, numero seitsemäs;
jalassa saapasroju on, mut toinen
on aivan kengittä ja verikäs.
Luo tultuansa Döbeln seisahtaapi,
hän tuimin silmin ukkoon katsahtaapi,
käs' otsallaan, ja ensin hän on vait.
"Olithan", lausui viimein suuttumalla,
"sä Kauhajoella ja Lapualla;
tämänkö palkan voitoistamme sait?"
"Kenraali", näin lausui vastaan ukko,
"täss' antamanne pyssy vielä on.
Sen piippu viel' on eheä ja lukko
lyö tulta, siinä kylliks' olkohon.
Ei pukuani soimattane vainkaan;
ei muilla verho paremp' ole lainkaan,
ja miest' ei arvattane vaatteihin.
Kengässä taikka ei, ken huoli tuosta;
vaan laittakaatte, ettei täydy juosta,
niin jalka seisoo saappahattakin."
Ja äänetönnä Döbeln hattuansa
vanhuksen kunniaksi kohottaa.
Luo Brakelin nyt rientää ratsullansa;
Larm rumpalin hän siellä nähdä saa.
hän tämän tunsi Kustaan sodast' asti;
nyt ukon käsi liikkui kankeasti,
se pärrytykseen tuskin taipuikaan;
hän paraateissa harvoin nähtiin myötä,
vaan aina, missä tehtiin verityötä.
Näin kernaal' loihe hälle lausumaan:
"Jo etkö, veikko, ole kyllästynnä,
täält' eikö löydy miestä nuorempaa?
Täss' olet kaiken päivää köykistynnä,
et liikkumaan nyt palikoitas saa."
Puhetta kuuli urho mieliharmin:
"Kenraali, kyll' ei pärrätä käy Larmin,
kuin poikain ei se vanhan solju työ;
mut kaks on mulla kättä vahvaa, jäykkää.
jos huudatte kuin Armfelt: 'Päälle käykää!'
Larm harvakseen, mut hartahasti lyö."
Koska rohkenen kyseenalaistaa sitä, onko oikein pakottaa kaikki suomalaiset opiskelemaan ja käyttämään virassa yhtä vähemmistökieltämme, ruotsia, yli muiden vähemmistökielten, on minua kutsuttu mm seuraavilla nimillä:
venäjän trolliksi
venäjän rotaksi
persuksi
persurotaksi
maaniseksi
maanisdepressiiviseksi
skitsofreenikoksi
trolliksi
itätrolliksi
peräkammarin pojaksi
inceliksi
kybervaikuttajaksi
igoriksi
iigoriksi
kaalinsyöjäksi
fennoksi
yksikielitylsämieleksi
suomalaisugrilaiseksi
mongoliksi
länkisääri metsäläiseksi
tolloksi
paskanimijäksi
noloksi
tyhmäksi
kykenemättömäksi oppimaan
sivistymättömäksi
Miksi ruotsinpakotuksen kyseenalaistaminen aiheuttaa joillekin halun tai tarpeen pyrkiä häpäisemään pakkoruotsin kritisoijaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi ruotsalaisten ja suomenruotsalaisten puhuma kieli kuulostaa erilaiselta, nuotti ja ääntäminen? Vai onko joillakin sama? Luulenko vain. Eikö se pitäisi ensin olla sama?
Pöljä. Suomenruotsi on ruotsin kielen variantti, ihan niin kuin amerikan- tai australianenglanti ovat englannin variantteja. Mä en kestä enää tätä ihmisten pöljyyttä!
Ei Suomeen oteta Ruotsin mallia, koska se olisi järkevää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella saa olla oma äidinkieli mutta pakkoruotsi on ajan ja rahan hukkaamista koska suurin osa suomenkielisistä ei opi sitä puhumaan.
Olen samaa mieltä. Mutta haluan korostaa, ettei oppimattomuuden tausta useinkaan ole tyhmyys, kuten pakkoruotsittajat ivailevat, vaan se, ettei ole motivaatiota opiskella ruotsia. Sitä vastoin ruotsia oppimaton voisi helpostikin oppia oikeasti tarpeellisen ja hyödyllisen kielen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Det passar inte!
T: Svenska folkpartiet i Finland
En voi ottaa vakavasti ihmistä joka ei osaa ruotsia. Kuitenkin virallinen kieli maassamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi tietää, paljonko oikeasti on ruotsinkielisiä? Siis ei kaksikielisiä, vaan puhtaasti yksikielisiä. Mielestäni on harhaanjohtavaa, kun kaksikielisistä puhutaan ruotsinkielisinä. Onko missään tilastoa, paljonko on kaksikielisiä (suomi-ruotsi) ja paljonko on yksikielisiä (ruotsi).
Väitän, että ruotsinkielisiä on alle prosentti. Kaksikieliset tähän päälle tekee yhteensä sen viisi prossaa.
Ahvenanmaa käytännössä kokonaan yksin ruotsinkielistä. Mutta muualla Suomessa ummikkoruotsinkieliset on nyt jotain 60-90-vuotiaita, ja siis ku0lemassa pois ihan justiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi tietää, paljonko oikeasti on ruotsinkielisiä? Siis ei kaksikielisiä, vaan puhtaasti yksikielisiä. Mielestäni on harhaanjohtavaa, kun kaksikielisistä puhutaan ruotsinkielisinä. Onko missään tilastoa, paljonko on kaksikielisiä (suomi-ruotsi) ja paljonko on yksikielisiä (ruotsi).
Väitän, että ruotsinkielisiä on alle prosentti. Kaksikieliset tähän päälle tekee yhteensä sen viisi prossaa.
Ahvenanmaa käytännössä kokonaan yksin ruotsinkielistä. Mutta muualla Suomessa ummikkoruotsinkieliset on nyt jotain 60-90-vuotiaita, ja siis ku0lemassa pois ihan justiinsa.
Piti kirjoittaa 80-90 -vuotiaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ruotsalaisten ja suomenruotsalaisten puhuma kieli kuulostaa erilaiselta, nuotti ja ääntäminen? Vai onko joillakin sama? Luulenko vain. Eikö se pitäisi ensin olla sama?
Pöljä. Suomenruotsi on ruotsin kielen variantti, ihan niin kuin amerikan- tai australianenglanti ovat englannin variantteja. Mä en kestä enää tätä ihmisten pöljyyttä!
Kyllä. Junttiruotsia ruotsalaisten mielestä samalla tavalla kuin australianenglanti on superjunttia ja rahvaanomaista englantilaisten mielestä.
Mv lehdet luettu ja ap muna pystyssä taas spammaamassa pakkoruotsi lankoja palstalle uuh uuh kun kielitaidotonta rassea kiihottaa
Vierailija kirjoitti:
Mv lehdet luettu ja ap muna pystyssä taas spammaamassa pakkoruotsi lankoja palstalle uuh uuh kun kielitaidotonta rassea kiihottaa
Ei tämä oma kommenttisi kovin korkeaa sivistystasoa osoita.
Eikö suomenruotsin kalliista asemasta saa keskustella muut kuin persut?
Tervettä järkeä tukkia hyödytön rahareikä.
Ei siitä mihinkään taida päästä että ruotsi on paljon parempi kieli kuin suomi siitä päätellen, että ruotsiksi kirjotettuja romaaneita sun muita käännetään rutkasti useille kielille ja myydään miljoonittain maailmalla.
Tuo kyllä kyrsii aika lailla sen trauman takia mikä syntyi joskus 60-luvulla kun ruotsinkielisen mökkinaapurin alle 10-vuotiaan pojan puhuessa minulle suomea Hämeenkyrön maisemissa, hänen teini-ikäinen siskonsa kivahti: Börje (nimi muutettu), vi e' int' finnar!
Vähän riepoo että esimerkiksi katsellessa Efter Nio'a, jos haastateltava puhuu suomea, kouraisee ilkeästi mahanpohjasta, kun korva on esimerkiksi puolisen tuntia tottunut kuulemaan ruotsia. Tosin usein kyse on myös siitä että kantasuomalaiset ilmeisesti historiallisista syistä tuppaavat häpeämään kieltään, koska vaikkapa virolaisen puhuessa hyvin suomea, se kuulostaa paljon miellyttävämmältä ja sujuvammalta kuin esim. tyypillisen stadilaisen kyldyyripersoonan niinkuttelu ja ähkinä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ruotsalaisten ja suomenruotsalaisten puhuma kieli kuulostaa erilaiselta, nuotti ja ääntäminen? Vai onko joillakin sama? Luulenko vain. Eikö se pitäisi ensin olla sama?
Pöljä. Suomenruotsi on ruotsin kielen variantti, ihan niin kuin amerikan- tai australianenglanti ovat englannin variantteja. Mä en kestä enää tätä ihmisten pöljyyttä!
Kyllä. Junttiruotsia ruotsalaisten mielestä samalla tavalla kuin australianenglanti on superjunttia ja rahvaanomaista englantilaisten mielestä.
Ohis: Lontoon murre, cockney, se vasta juntilta kuulostaakin, glottaaliklusiileineen ynnä muineen?
En tiedä kuka tuo on ja mikä agenda hänellä on. T:ap