Ruotsin malli Suomeen: yksi virallinen kieli, usea vähemmistökieli

Tarina jatkuu: ”Tunnin kuluttua olimme molemmat parrattomat päälliköt matkalla muutaman venäjänvirstan päässä sijaitsevaan kenttävartioon. Sivuuttaessaan omat vartionsa tiedusteli päällikkö, onko mitään epäilyttävää näkynyt, johon vartiossa oleva sotamies selitti leveällä aunuksenmurteellaan, että juuri äsken kävi kaksi polsua hänestä noin 50 metrin päässä kutsuen häntä luokseen, mutta kun hän ei mennyt, niin lähtivät pois.

– Senkin pöhkö, miksi et ampunut? tiuskaisi päällikkö, saaden rauhallisen vastauksen:

– A ku hyö velliks oltih…

– Saakeli tappele sitten tällaisten, puolipunaisten akkojen kanssa, murisi päällikkö lyöden kylästä ottamaansa ratsua kylkeen.”

Tämä oli naapurisovun rakentamista kuusikymmentä vuotta sitten ja niin sota syttyikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakkoruotsilla ei kukaan tee mitään, se vain loukkaa meitä turhaan ja iskee kiilaa enemmistön, ruotsin vähemmistön ja muiden vähemmistöjen väliin.

Minua kiinnostavat yhteispohjoismaiset työmarkkinat. Silloin kun ei ole ollut töitä Suomenssa, olen tehnyt töitä Ruotsissa tai Norjassa. Kiitos siuomalainen koulutusjärjestelmä, että mahdollistat tämän ja elannon köyhän kodin lapselle.

Ja ei, minulle ei työttömänä kärvistely Suomessa ole vaihtoehto jos saan naapurimaista töitä. Hyödyn siitä silloinkin kun olen eläkkeellä.

Työmarkkinoita on myös muualla Euroopassa

Minun koulutuksellani töitä löytyy kätevästi läheltä. Voin lomailla muualla Euroopassa.

Silloin sinulle on hyvä opiskella sitä kieltä. Monelle muulle ei. Ratkaisu: kielivapaus omien hyötyjen ja mieltymysten mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Pietarin trollitehtaan iltavuoro on aloittanut

Pietarin trollitehtaan iltavuoro on aloittanut

Pietarin trollitehtaan iltavuoro on aloittanut

Pietarin trollitehtaan iltavuoro on aloittanut

Pietarin trollitehtaan iltavuoro on aloittanut

Pietarin trollitehtaan iltavuoro on aloittanut

Pietarin trollitehtaan iltavuoro on aloittanut

Pietarin trollitehtaan iltavuoro on aloittanut

Pietarin trollitehtaan iltavuoro on aloittanut

Siellä ei edes tiedetä tästä pakkoruotsi-instituutiosta.

Älkää esittäkö, että Suomen ja Ruotsin suhde olisi millään tasolla verrattavissa esimerkiksi Afrikan tai Amerikan entisiin siirtomaihin... keksikää parempia argumentteja kuin "Ruotsi on kolonialistien kieli", kuulostatte sivistymättömiltä.

Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,

soi, sana kultainen!

Ei laaksoa, ei kukkulaa,

ei vettä, rantaa rakkaampaa

kuin kotimaa tää pohjoinen,

maa kallis isien.

Vierailija kirjoitti:

Ahnvenanmaa pitää avata työperäiselle maahanmuutolle.

Sehän on jo nyt auki työperäiselle maahanmuutolle. Ota asioista selvää äläkä vaahtoa.

On maamme köyhä, siksi jää,

jos kultaa kaivannet.

Sen vieras kyllä hylkäjää,

mut meille kallein maa on tää,

sen salot, saaret, manteret

ne meist' on kultaiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakkoruotsilla ei kukaan tee mitään, se vain loukkaa meitä turhaan ja iskee kiilaa enemmistön, ruotsin vähemmistön ja muiden vähemmistöjen väliin.

Minua kiinnostavat yhteispohjoismaiset työmarkkinat. Silloin kun ei ole ollut töitä Suomenssa, olen tehnyt töitä Ruotsissa tai Norjassa. Kiitos siuomalainen koulutusjärjestelmä, että mahdollistat tämän ja elannon köyhän kodin lapselle.

Ja ei, minulle ei työttömänä kärvistely Suomessa ole vaihtoehto jos saan naapurimaista töitä. Hyödyn siitä silloinkin kun olen eläkkeellä.

Työmarkkinoita on myös muualla Euroopassa

Minun koulutuksellani töitä löytyy kätevästi läheltä. Voin lomailla muualla Euroopassa.

Silloin sinulle on hyvä opiskella sitä kieltä. Monelle muulle ei. Ratkaisu: kielivapaus omien hyötyjen ja mieltymysten mukaan.

Sain koulussa ja kesätöissä niin hyvän pohjan, että lukion jälkeen jatkoin opintojani ruotsinkielisessä oppilaitoksessa.

Ai nyt kyllä kelpaa mallit Ruotsista!

Sven Dufvan isä köyhä ol', viraton kersantti,

jo ikämies, kun Kustavin sodassa taisteli;

maatilkustansa niukan sai nyt leipäpalasen,

ja lasta häll' ol' yhdeksän, ja nuorin niistä Sven.

Älyä kuinka äijällä lie ollut itsellään

jaella lapsijoukollen, ei tiedä yksikään;

mut vanhemmille varmaankin lie liiaks antanut,

kuin nuorimmalle muuta ei kuin hiukka ripponut.

Voin opiskella missä haluan, osaan suomea, ruotsia ja englantia erinomaisesti.

"Miks, Herran nimess', aikonet sinäkin, poloinen?"

näin ukko Dufva useinkin saneli tuskaillen.

Kun laulu tuo ei loppunut, Sven maltin menettää

ja itse käypi miettimään, min parhain ymmärtää.

Kun tuli Dufva kersantti siis kerran jällehen

ja laski vanhaa virttänsä: "Voi, miks aiot, Sven?"

niin aivan ukko ällistyi, kun poika aukaisi

leveän suunsa, vastaten: "He, sotamieheksi!"

Ivaten vanhus hymyili. "Sinäkö, nulikka,

sinäkö sotamieheksi? He, tiedä huutia!"

"Niin", lausui poika, "täällä teen ma kaikki hullusti,

ehk' eestä maan ja kuninkaan on kuolla selvempi."

Tuost' ukko Dufva hämmästyi ja heltyi itkemään;

Sven, pussin selkääns' ottaen, läks joukkoon lähimpään.

Hän terve oli, mittava, no, muusta huoli viis,

rekryytiks väkeen Dunckerin pääs tinkimättä siis.

Tulipa sotatemppuja nyt Dufva harjoittaa,

se omituist' ol' laatuaan ja nähdä hupaisaa;

korpraali huusi nauraen ja nauroi huutaen,

Sven toimessa ja leikissä ol' yhtä totinen.

Niin uupumaton oli hän kuin tuskin yksikään,

hän maata polki tömisti ja astui hiessään;

mut käännöstä kun käskettiin, he pettyi ainiaan,

tek' "oikeaan" ja "vasempaan", päinvastoin aina vaan.

"Jalalle pyssy" oppi hän ja "pyssy olkahan",

tanahan laski painetin ja teki kunnian;

vaan "kunniaa" kun huudettiin, hän laski painetin,

kun pyssyn piti jalalle, se olkaan lensikin.

Näin tuli Dufva kuuluksi äkseerauksestaan,

ja kaikki, miehet, päälliköt, ne häntä nauramaan.

Mut vakaana hän astui vain ja tyytyi kaikkihin

ja toivoi aikaa parempaa, - niin sota syttyikin.

Kun joukon tuli lähteä, niin miehet miettimään,

kyllinkö viisas Dufva lie sotahan lähtemään.

Hän antoi heidän hölpöttää ja tyynnä tuumi vaan:

"Jos muiden kanss' en mennä saa, tok' yksin mennä saan."

Hyvä trolliaihe, herättää aina epäsopua.

"Sinusta kannett' aina nyt kuulen vaan,

sua kaikkialla pöyhkeäksi moititaan;

paraikaa tähdätessähän miestä

lyöt ja ylvästellen mälliä kahta syöt."

Mut Brask hän saarnaa yrmivi majurin:

"Mies halpa arvon sain tosin korpraalin,

mut alttiist' uljuudestani sain ma sen

ja hurmehesta nousin, mut liejust' en."

"Jos lyönkin joskus, ken sitä kummaksuu,

teen niinkuin tekin teette ja moni muu;

vaikk' yksin löisittekin, mä mairetyön

suon muiden tehtäväksi ja myöskin lyön."

"Tuon vieruskumppanuuteni kunniaks

on kaikkein nähdä mälliä suussain kaks;

vaan halpaa jos se kunnia teistä ois,

voin toisen mällin suustani heittää pois."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika jännä juttu, että Ruotsiin muutti lähes miljoona suomalaista 60- ja 70-luvuilla, eikä ole saatu pakkosuomea Ruotsiin.

Ja Suomeenkin tuli pakkoruot si vasta peruskoulun tullessa eli 70-luvulla.

Sitä ennen koulunsa käyneet, heidän ei ollut pakko lukea ruotsia.

Ehkäpä tämä onkin se oikea syy miksi meillä on pakkoruotsi, jotta ruotsin teollisuus saisi ruotsin kieltä puhuvia työntekijöitä suomesta. Nythän tälle ei ole enää tarve, suomalaiset eivät enää muuta oikeastaan ruotsiin.

Suomea osaavalle on vaikka millä alalla töitä Ruotsissa. Katso Jobbsafari.se:stä.