YLE: Opiskelijat kertoivat Ylelle opintolaina-ahdingosta: Olen pudonnut asunnonostajien junasta todennäköisesti loppuelämäkseni

Vierailija kirjoitti:

Mun loppusummaksi tulee jotain 50-60 000 euron väliltä. Oon alanvaihtaja ja veikkaan, et niin on tuo uutisenkin ihminen. Toinen vaihtoehto on se, että opintolainaa on jo toisen asteen tutkinnon ajalta. 

Opintotukikuukausia voi kierrättää: nostat tuet ja lainat, palautat opintorahan osuuden, nostat uudestaan tuet ja lainat.

Lainaosuus muuten kasvaa taas elokuussa 200 eurolla eli 850 euroon.

Jatkan vielä. Opiskelin ekan kerran 2014-2017. Opintorahan (reilu 300€) sai silloinkin oman veroprosenttinsa mukaisesti, jos vaan viitsi lähettää verokorttinsa Kelalle. Jos ei, niin sai saman rahan sitten veronpalautuksina takaisin. Lainan osuus oli 400€/kk, eli yli puolet pienempi kuin mitä se elokuussa tulee olemaan.

Sillon kulut oli muutenkin aika paljon pienemmät kuin nykyään. Vuokra oli yli 200€ vähemmän, ruoka oli reilusti halvempaa. En käynyt töissä ja jopa rellestin menemään bileissä, eikä rahapulaa ollut. Lainakin meni turhuuksiin, olin silloin typerä ja hyvin nuori.

Nyt opiskelen taas. Teen samalla töitä, koska ei ole muuta vaihtoehtoa. Eläisin kyllä tuella + lainalla, mutta en kovin pitkään, sillä tukikuukausia on jäljellä niin vähän. Kierrätän niitä, eli käytännössä opintorahan osuus jää pois kuukausituloista. Ala jota opiskelen on vaativa - paljon läsnäoloa, paljon opiskeltavaa, vähän aikaa. Kesällä pitäisi tehdä mahdollisimman paljon harkkaa, mutta itselleni se ei ole rahallisesti mahdollista. Käytännön kokemus jää siis vähäisemmäksi. Taiteilen jatkuvasti jaksamisen äärirajoilla, vapaapäiviä on liian vähän, lomatkin pitäisi olla töissä. Haaveilen siitä, että saisin keskittyä opiskeluun, mutta se ei ole nyt mahdollista. Onneksi on se työ - se on opiskelijan normitasoon verrattuna helppo ja hyväpalkkainen.

Opintotuen tulorajat on hyvät, mutta asumistuesta leikataan pienilläkin tienesteillä. Kohta vielä enemmän, kun muutokset astuvat voimaan.

Tätä halusin ja tämän teen. Helppoa se ei kuitenkaan ole, ja kaupanpäällisiksi saa kuunnella joka puolelta sättimistä siitä, miten laiska olet. 



Elin yhtenä kesänä 2 kuukautta toimeentulotuella. Se oli LUKSUSTA normaaliin arkeen verrattuna. (Ja ennen kuin joku kysyy: oli kesätyö, mutta palkka tuli aina kuukauden jäljessä eli sain kesäkuun palkan vasta heinäkuun lopussa. Huhti- ja toukokuussa taas ei ollut työvuoroja tarjolla.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten voi olla yli 50 000€ opintolainaa? Ihan enimmillään opintotukikuukausia on 57, joista jokaisena lainaa voi nostaa 650 €. Jos nostaa kaiken irti lähtevän lainan, sitä on opintojen lopuksi n. 37 000€. 

Tavanomaisessa maisterin tutkinnossa vielä tuotakin vähemmän, puhumattakaan AMK-tutkinnoista.

Mun loppusummaksi tulee jotain 50-60 000 euron väliltä. Oon alanvaihtaja ja veikkaan, et niin on tuo uutisenkin ihminen. Toinen vaihtoehto on se, että opintolainaa on jo toisen asteen tutkinnon ajalta. 

 

Opintotukikuukausia voi kierrättää: nostat tuet ja lainat, palautat opintorahan osuuden, nostat uudestaan tuet ja lainat.

Lainaosuus muuten kasvaa taas elokuussa 200 eurolla eli 850 euroon.

Lainaosuus kasvaa, sillä tukia leikataan. Se korvataan tuol

Oon sun kanssa täysin samaa mieltä. En ottais lainaa, jos ei olis pakko.

Niin no hallitus laittoi leikkauksillaan kapuloita nimenomaan nuorten rattaisiin. Opintotuen indeksikorotusten jäädyttäminen ja ensiasunnonostajan varainsiirtoverovapauden poistaminen. Nuorten on yhä hankalampaa päästä omaan asuntoon nyt kiinni. Opintolainojen korot korkeat. 

Samalla eläkkeisiin korotus ja ylemmille tuloluokille vero-ale. Suomi alkaa olla auringonlaskun maa, kun otetaan pois nuorilta ja annetaan elämän ehtoopuolella oleville vanhoille. Näin ei yhteiskunta kehity eikä vaurastu eikä ainakaan saada syntyvyyttä nousemaan, kun nuoret elää kädestä suuhun kaikenmaailman palkattomissa harjoitteluissa ja silpputöissä vuosikausia. Hienosti ajateltu tämäkin homma. 

Isovanhemmilla on hätä ettei nuori yliopisto-opiskelija vaan ota mitään työtä tai hanttihommaa vastaan, joka haittaisi opintoihin panostamista. Joten tukevat laspsenlastaan taloudellisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Ei omistusasunnon pitäisikään olla mikään jokaisen oikeus. Miksi nämä ihmiset eivät voi asua vuokralla, sekin on koti. Saksassa ja Englannissa suurin osa keskiluokastakin asuu vuokralla.

Vuokralla asuminen tulee Suomessa kalliiksi. Jos jää vuokra-asujaksi siksi, että opiskeli yliopistossa, ei se ole erityisen houkuttelevaa.

Asumisoikeusasuntojen tuotannonkin hallitus lopettaa. Ne on olleet monelle välimuoto, jossa on vuokralaista turvatummassa asemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistovuosia 8 aikoinaan 80-luvulla, opintolainaa 70 000 mk, opintoraha + kesätyöt lisäksi. Näillä mentiin, töihin sinne mistä niitä löytyi eli aivan vieraaseen kaupunkiin. Sitten lainanmaksua ja oma asunto 40 vuotiaana, johon tietenkin myös asuntolaina. Nyt isona kaikki maksettu. Ihmettelen tätä valitusta opintolainasta, kyllä siitä selviää, kun on valmis tinkimään luksuksesta ja määrätietoisesti hoitaa lainan pois. 

Laskitko korot mukaan? Nykyään kaikki hinnat ja lainat ovat nousseet ja myös ovat korotkin. 

Voi että, silloinhan ne korot vasta kovia olikin. 90-luvulla laman aikoina muistan maksaneeni opintolainasta 13, 75 %, asuntolaina myöhemmin oli myös jotain ihan muuta kuin tänä aikana. Maksoin ja maksoin, vuosikausia, niin että tilillä 25 mk ennen seuraavan päivän palkkaa. Kädestä suuhunhan se oli, ja oli kyllä outo olo kun lainat maksettuani tilistä jäi käteenkin. Ihan vitsi nuo nykyiset korot. Ja vielä pitkä tovi nollakorkoa takana.

Vierailija kirjoitti:

Nykynuorison vaatimustaso on vaan nykyään hurjaa. On itsestään selvää, että asutaan yksiössä eikä halvassa solussa kuten aiemmin oli tapana. Pitää syödä ulkona, bilettää, käydä ulkomailla vähintään kerran vuodessa ja pelkät hiustuotteet on kalliita. Ja noita asioita pidetään jotenkin itsestään selvinä. Ja niihin menee aika paljon rahaa verrattuna jos asuisit halvassa solussa, tekisit itse ruokasi ja liikkuisit ilmaiseksi metsissä. Jälkimmäiseen elämäntapaan riitti aiemmin oma opintotuki kokonaan. Sain toki ruokarahaa välillä kotoa. Ja niin saa kaikki tietämäni opiskelijat nykyisinkin. Mihin ne rahat menee? Voisiko elintasosta tinkiä vähän kunnes se on itse ansaittua?

Ei riitä nykyään eikä varsinkaan leikkausten jälkeen opintotuki ilman lainaa elämiseen edes halvimmassa solussa. 

Kaiken huipuksi työtulot leikkaa entistä enemmän asumistukea. Vähäinenkin työnteko kannattaa huonommin tai töitä pitäisi tehdä lähes täysipäiväisesti, mikä ei useimmiten ole mahdollista, jos aikomus on valmistua ajallaan.

Vierailija kirjoitti:

asun opiskelijatalon naapurissa ja opiskelijat näyttävät nykyisin myös ajelevan taksilla, kulkevan ostokahvikupillisten kanssa, energiajuomaa, kuntosalijäsenyyksiä, sähköautoja, merkkivaatteita... että kyllä sitä rahaa on käytetty, mutta ehkä kuitenkin vääriin kohteisiin sitten.... ehtisi noita ostella sitten kun on töitä löytynyt ja asuntolainojen maksamisen lomassakin...

nuoret eivät vain osaa elää köyhäillen eivätkä nykyisin enää ymmärrä, että nimenomaan opiskeluaikana kannattaisi elää köyhäillen  (kroppa on vielä mintissä kunnossa ja jaksaisi mennä joka paikkaan kävellen tai vaikka vanhanmallisella lihasvoimapyörällä, kahvitkin voisi keittää kotona) ja laittaa ne opintolainat kasvamaan korkoa

Tää on sun fantasia, että opiskelijoilla on sähköautoja yms. Oma lapseni kävelee joka paikkaan ja elää nuukasti, kahvia ei juo. Sä tykkäät osallistua mielikuvitusjutuilla, se on outoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistovuosia 8 aikoinaan 80-luvulla, opintolainaa 70 000 mk, opintoraha + kesätyöt lisäksi. Näillä mentiin, töihin sinne mistä niitä löytyi eli aivan vieraaseen kaupunkiin. Sitten lainanmaksua ja oma asunto 40 vuotiaana, johon tietenkin myös asuntolaina. Nyt isona kaikki maksettu. Ihmettelen tätä valitusta opintolainasta, kyllä siitä selviää, kun on valmis tinkimään luksuksesta ja määrätietoisesti hoitaa lainan pois. 

Laskitko korot mukaan? Nykyään kaikki hinnat ja lainat ovat nousseet ja myös ovat korotkin. 

Voi että, silloinhan ne korot vasta kovia olikin. 90-luvulla laman aikoina muistan maksaneeni opintolainasta 13, 75 %, asuntolaina myöhemmin oli myös jotain ihan muuta kuin tänä aikana. Maksoin ja maksoin, vuosikausia, niin että tilillä 25 mk ennen seuraavan päivän palkkaa. Kädest

Lama-aikana lainojen korot oli pahimmillaan vielä korkeammat. Siksi valtio lopetti korkotuetun opintolainan tarjoamisen, koska valtion maksettavaksi tuli niin suuret opintolainojen korkotukimenot. Riitti niissä silti velkaisille itselleenkin maksamista, mutta olisi ollut markkinakoroilla vielä enemmän.

Nyt opiskelijoiden on pakko ottaa sitä kallista lainaa, jossa korkoa kertyy korolle täysimääräisesti jo opiskeluaikana. Se ei ole erityisen reilua. Korkojen vaihtelu kun ei ole mihinkään vieläkään loppunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei silloin 90-luvun alkuvuosina ollut ketään opiskelukaveria joka kävi balilla tai muualla reppureissaamassa.

Kaikki ketä tiesin oli kesät ja muut vapaat töissä, niin ja soluissa asuttiin.

Opiskelin maakunta yliopistossa en hesassa.

Se oli silloin. Nyt on nyt. Tule takaisin nykyaikaan boomeri.

Soluissa asuttiin eikä haikailtu mahdottomia. Samoin itse opiskelin Jyväskylässä opiskelija-asunnoissa. Se oli hyvää aikaa, opiskeluaikaa, pärjättiin lainalla ja opintorahalla, tehtiin kesät töitä eikä matkusteltu. Eikä valitettu. (Eri)

Se on kun pitää olla ripsipidennykset, merkkivaatteet , hieno vuokrayksiö (kukaanhan ei suostu enää soluja edes vilkaisemaan). Tilataan woltista ruokaa ja kuljetaan taksilla. Sitten yhyy kun rahat loppui. Ihme käsitys on, että tosiaan elintason pitäisi opiskelijana olla sama kun työssäkäyvällä keskiluokalla. Tämä on se mikä on muuttunut.

Piti muka leikata kannustinloukkuja, mutta tässä on nyt luotu nuorille aivan uusia kannustinloukkuja, kiitos hallitus.

Jos opiskelijana teet liikaa töitä, ja se liikaakin tarkoittaa matalapalkka-alojen tienestitasoa, menetät opintotuet ja asumistuet eikä siinä vielä kaikki vaan joudut maksamaan niitä takaisin 15%korko päälle lätkittynä. Kuinka moni nuori uskaltaa tehdä töitä enää, jos opiskelee?

Vierailija kirjoitti:

Se on kun pitää olla ripsipidennykset, merkkivaatteet , hieno vuokrayksiö (kukaanhan ei suostu enää soluja edes vilkaisemaan). Tilataan woltista ruokaa ja kuljetaan taksilla. Sitten yhyy kun rahat loppui. Ihme käsitys on, että tosiaan elintason pitäisi opiskelijana olla sama kun työssäkäyvällä keskiluokalla. Tämä on se mikä on muuttunut.

Aina on ollut näitä pappa betalar opiskelijoita, aina.

Et silti voi yleistää heistä ja heidän kulutustottumuksista, että kaikki opiskelijat. Koetapa itse elää noin parilla satasella kuussa.

Tyttäreni kirjoitti 2022 keväällä ja on siitä asti tehnyt kahta työtä, jotka saa säästettyä sen verran rahaa, että voi hakea opiskelemaan. Jouluna kun asiasta viimeksi puhuttiin,  hänellä on säästössä n. 12000€. Ensi syksyn yhteishaussa kuulemma aikoo vihdoin hakea. 

Toki jos opiskelupaikan saa, niin töitä ajatteli tehdä myös opintojen ajan, mutta tuntimäärää tietenkin joutuu radikaalisti vähentämään.

Vierailija kirjoitti:

Tyttäreni kirjoitti 2022 keväällä ja on siitä asti tehnyt kahta työtä, jotka saa säästettyä sen verran rahaa, että voi hakea opiskelemaan. Jouluna kun asiasta viimeksi puhuttiin,  hänellä on säästössä n. 12000€. Ensi syksyn yhteishaussa kuulemma aikoo vihdoin hakea. 

Toki jos opiskelupaikan saa, niin töitä ajatteli tehdä myös opintojen ajan, mutta tuntimäärää tietenkin joutuu radikaalisti vähentämään.

Se osa-aikatyö tarkoittaa, että ne vähät tuet leikkaantuu entisestään. Tarkoituksena on kannustaa ihmiset ottamaan kokopäivätyön. Ihan kuin opiskelija voisi tehdä kokopäivätyötä.

Tyttäresi on fiksu, kun on säästänyt rahaa. Opiskelijoiden välivuosia halutaan vähentää, mutta kalliiksi tulee opiskelijalle lähteä opiskelemaan ilman säästöjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin ollen päätimme lapseni kanssa, että hän asuu opintojen ajan kotona. Tietysti se aiheutti sen, että opintoihin oli pakko hakea kotiseudulle ja onneksi ovet aukenivatkin yliopistoon. Tiukkaa meillä tulee olemaan, koska olen työkyvyttömyyseläkkeellä, mutta en soisi, että lapsella on valmistuttuaan kymppitonnien velat niskassa. Säästöjä on ja lapsi ei kuluta turhuuksiin, ei käytä päihteitä, ei käy juhlimassa, ei ostele vaatteita tai kalliita härpäkkeitä. Ehkä selviydymme.

Ei tuo nyt oikeen huolettomalta nuoruudelta eikä opiskelijaelämältä kuulosta. Sanattomaksi vetää.

Olisko lapsen kuitenkin parempi muuttaa omilleen ja huolehtia sun pörjäämisestä vähän vähemmän.

Aika ankeaa, jos ei opiskeluaikana käy juhlimassa, miksei? Ei se nyt niin kallista ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on kun pitää olla ripsipidennykset, merkkivaatteet , hieno vuokrayksiö (kukaanhan ei suostu enää soluja edes vilkaisemaan). Tilataan woltista ruokaa ja kuljetaan taksilla. Sitten yhyy kun rahat loppui. Ihme käsitys on, että tosiaan elintason pitäisi opiskelijana olla sama kun työssäkäyvällä keskiluokalla. Tämä on se mikä on muuttunut.

Aina on ollut näitä pappa betalar opiskelijoita, aina.

Et silti voi yleistää heistä ja heidän kulutustottumuksista, että kaikki opiskelijat. Koetapa itse elää noin parilla satasella kuussa.

Jos ottaa opintolainaa, niin helpottaa. Käytössä enemmän kuin pari sataa kuussa.

Vierailija kirjoitti:

Mun opintolaina oli aikanaan valtion takaamaa ja VAIN 9% korolla!

Opintorahaa sain nykyrahassa n. 20 euron verran. Asumistukea 80% vuokrasta mutta ilman lainaa ei oltaisi opiskeltu.

Lainan maksuun meni pitkääään. Lama-aika ja pienet palkat. Tosiaan, ostin oman talon mieheni kanssa vasta yli 50-kymppisenä.

En tosiaan ymmärrä tätä valitusta lainan ottamisesta. Jollain tavalla piti pysyä elossa. Kukin elättää itsensä. Miten se on unohtunut?

Kiva boomer, että jaksat halveksia nykyopiskelijoita.

Käyttäjä44649 kirjoitti:

Minua harmittaa, että ihmiset yhä edelleen kannustavat opiskeluun.

Humanististen tieteiden opiskelu EI kannata. Paljon parempi on käydä ammattikoulu ja ruveta vaikkapa putkiasentajaksi tai sähköasentajaksi, palkka on parempi ja valmistuu nopeammin. Palkkanäkymät ovat humanistilla surkeat, opiskeluun menee turhan paljon aikaa (keskimäärin 6-7 vuotta), terveys menee helposti stressatessa ja huonosti nukkuessa, köyhistä lähtökohdista tuleva kerryttää kymmeniätuhansia opintolainaa, eikä humanistin palkalla tule ikinä saamaan takaisin sitä tulonmenetystä, mikä aiheutuu seitsemän vuoden opiskelusta.

Ainostaan lääketiede, oikeustiede, arkkitehtuuri, tekniikan ala, tietotekniikka yms. tarkat ja hyödylliset tieteet ovat kannattavia. Ne ovat hyödyllisiä yhteiskunnalle ja niistä saa yleensä hyvää palkkaa. Humanistiset tieteet ovat aika turhia. Minä kuitenkin uskoin (tähän asti) sen mantran siitä, kuinka opiskelu kannattaa ja takaa hyvän

Ehkä muut osaa ottaa selvää asioista etukäteen. Sori, mutta olet aikuinen ja sulle vaan hupsis tapahtuu juttuja. Jos olet toi sama joka nukkuu sängyssä ja mies patjalla lattialla niin joku järjdn köyhyys on kaikissa järjestelyissä. Sairastumiselle et tietty voi mitään.

Vierailija kirjoitti:

Tyttäreni kirjoitti 2022 keväällä ja on siitä asti tehnyt kahta työtä, jotka saa säästettyä sen verran rahaa, että voi hakea opiskelemaan. Jouluna kun asiasta viimeksi puhuttiin,  hänellä on säästössä n. 12000€. Ensi syksyn yhteishaussa kuulemma aikoo vihdoin hakea. 

Toki jos opiskelupaikan saa, niin töitä ajatteli tehdä myös opintojen ajan, mutta tuntimäärää tietenkin joutuu radikaalisti vähentämään.

Mun poika kirjoitti myös -22 mutta sitten meni 9kk päivärahoilla, jotka oli aluksi 5 e/pv. Ei voi mitään, onneksi sai opiskelupaikan sieltä mistä halusi.