Kävi ilmi, että mies antaa äidilleen rahaa

Vierailija kirjoitti:

Avioliitossa tienaamani raha on omaani, en ole siitä tilivelvollinen puolisolle. Siksi en edes ymmärrä tätä ketjua: ei se raha ole lasteni tai puolisoni, se on minun ja yksin minun. Kyllä, minun tulee kykyjeni mukaan osallistua perheen elatukseen, mutta se ei tarkoita, että puoliso tai lapset määräisivät, mihin rahani käytän. Elatus ei tarkoita sitä, että maksan ulkomaanmatkoja ja kylpylälomia siksi, että minulla on rahaa. Maksan ne siksi, että haluan ilahduttaa perhettäni. Sinä päivänä, kun puoliso kysyy, miksi annan rahaa äidilleni/siskolleni/kummitytölleni tms., niin perheen ilahduttaminen loppuu. Silloin minusta on tullut pelkkä maksuautomaatti ja siihen päättyy tämän perheen tarina.

Lässynlässyn. Et taida oikein ymmärtää? Jos perheesi talous on tiukilla, ruokaa saa nippanappa, niin ei se ole sinun asiasi, jos heität rahaa vaikka äidillesi niin, että se on omilta lapsiltasi pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljonko mies mummolle antaa rahaa? Onko kyse siis siitä, että livauttaa parikymppiä kylässä käydessään vai että siirtää joka kuukausi 200 euroa mummon tilille?

En tiedä totuutta asiasta. Enemmän kuin parikymppiä. Se tilisiirto minkä näin oli satasen.

Ap

Jospa jossakin vaiheessa miehelläsi on ollut rahat loppu ja lainannut äidiltään rahaa ja nyt palautti tai äiti on maksanut jonkun yhteisen laskun esim. miehen kummilapsen tai sukulaisen lahjan. Itse laitoin äidilleni juuri 150€, kun osallistuin suvun kolmen ylioppilaan yhteiseen lahjaan, enkä halunnut sitä maksattaa äidilläni.

Ei teidänkään parisuhde kukoista, jos vatvot perheesi asioita julkisesti somessa, etkä miehesi kanssa. Siitä olisin enemmän huolissani.

Miten voi olla noin vaikea myöntää, että on olemassa paskoja äitejä, jotka jopa varastaa lapsenlapsiltaan.

Naisena suuresti ihmettelen, miksi yhdestä satasen pankkitapahtumasta tälläinen sirkus?

Tuoda se julkisuuteen ja kerätä aineistoa, omaa miestä vastaan. Vai onko enää parisuhteesta mitään edes jäljellä, kun ei ole luottamusta ja keskusteluyhteyttä.

Luojalle kiitos, oma mieheni on täysjärkinen, eikä salaa tutki pankkitietojani, enkä joudu tilille, jos olen tililtäni maksanut vaikka äidilleni hänen syntymäpäivälahjan tai osallistunut suvun nuorten ylioppilaslahjaan, joka yksi on ostanut ja muut maksavat tilille.

Olisi se jännä, jos mies olisi ostattanut äidillään lahjan esim. Ap. Syntymäpäiväksi ja antanut rahan siitä äidilleen, joka käy ostamassa lahjan.

Ap. kertoi nähneensä YHDEN 100€ pankkisiirron, joka ei minusta vielä tee kenestäkään elättäjää tai hyväntekijää.

Paljon melua tyhjästä. Sääli miestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap käytkö töissä ja saat yhtä paljon palkkaa kuin miehesi vai elättääkö hän sinua?

Aloituksessakin jo kerroin, että teen pienten lasten vuoksi lyhennettyä työaikaa. Ihan palkkatyössä olen. Ei mies elätä minua. Eikä ole sen puoleen koskaan elättänytkään, äitiyspäivärahakin on Suomessa ansiosidonnainen. En tunne ketään, jota mies elättäisi. Outo kysymyskin.

Ap

Eli miehesi elättää sinua osaksi. Ei ole sananvaltaa miehen tuloihin sulla. Minusta olet naurettava.

Eli koska kaikki tekevät omat päätöksensä,voi ap omalla ilmoituksella siirtyä kokoaikaiseen työhön ja ojentaa miehelle lasten kuskausvuorot. Keskustelua ei tarvita. Mies siinä nikottelemaan, että miten järjestää, työ ei jousta jne perusselitykset. Ihan kuule sama miten järjestät, ehkä vaikka äiti voi auttaa poikaa pulassa.

Kun käännetään itsellisyys päälaelleen, ei moni olekaan enää niin tyytyväinen, eihän niin voi menetellä..?

Eikös työnteko nyt ole jo suunnilleen ihmisoikeus? Eli kyllä mies sen varmaan on ottanut huomioon, että nainen saattaa lähteä töihin.

Vierailija kirjoitti:

Avioliitossa tienaamani raha on omaani, en ole siitä tilivelvollinen puolisolle. Siksi en edes ymmärrä tätä ketjua: ei se raha ole lasteni tai puolisoni, se on minun ja yksin minun. Kyllä, minun tulee kykyjeni mukaan osallistua perheen elatukseen, mutta se ei tarkoita, että puoliso tai lapset määräisivät, mihin rahani käytän. Elatus ei tarkoita sitä, että maksan ulkomaanmatkoja ja kylpylälomia siksi, että minulla on rahaa. Maksan ne siksi, että haluan ilahduttaa perhettäni. Sinä päivänä, kun puoliso kysyy, miksi annan rahaa äidilleni/siskolleni/kummitytölleni tms., niin perheen ilahduttaminen loppuu. Silloin minusta on tullut pelkkä maksuautomaatti ja siihen päättyy tämän perheen tarina.

Näinpä se. AP:n kommenteista paistaa vahvasti läpi se että hänen pitäisi saada päättää mihin mies rahansa käyttää. Näitä on nähty ennenkin eikä rajoitu pelkästään rahaan. Yleensä myös ajankäyttö, harrastukset ym kaikki pitäisi hyväksyttää vaimolla. Kaikki sellainen mikä ei hyödytä vaimoa (tai toissijaiseseti perhettä) tai on vaimon mielestä jotenkin tyhmää, on tietysti väärin ja epäreilua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljonko mies mummolle antaa rahaa? Onko kyse siis siitä, että livauttaa parikymppiä kylässä käydessään vai että siirtää joka kuukausi 200 euroa mummon tilille?

En tiedä totuutta asiasta. Enemmän kuin parikymppiä. Se tilisiirto minkä näin oli satasen.

Ap

Jospa jossakin vaiheessa miehelläsi on ollut rahat loppu ja lainannut äidiltään rahaa ja nyt palautti tai äiti on maksanut jonkun yhteisen laskun esim. miehen kummilapsen tai sukulaisen lahjan. Itse laitoin äidilleni juuri 150€, kun osallistuin suvun kolmen ylioppilaan yhteiseen lahjaan, enkä halunnut sitä maksattaa äidilläni.

Ei teidänkään parisuhde kukoista, jos vatvot perheesi asioita julkisesti somessa, etkä miehesi kanssa. Siitä olisin enemmän huolissani.

Miten voi olla noin vaikea myöntää, että on olemassa paskoja äitejä, jotka jopa varastaa lapsenlapsiltaan.

Naisena suuresti ihmettelen, miksi yhdestä satasen pankkitapahtumasta tälläinen sirkus?

Tuoda se julkisuuteen ja kerätä aineistoa, omaa miestä vastaan. Vai onko enää parisuhteesta mitään edes jäljellä, kun ei ole luottamusta ja keskusteluyhteyttä.

Luojalle kiitos, oma mieheni on täysjärkinen, eikä salaa tutki pankkitietojani, enkä joudu tilille, jos olen tililtäni maksanut vaikka äidilleni hänen syntymäpäivälahjan tai osallistunut suvun nuorten ylioppilaslahjaan, joka yksi on ostanut ja muut maksavat tilille.

Olisi se jännä, jos mies olisi ostattanut äidillään lahjan esim. Ap. Syntymäpäiväksi ja antanut rahan siitä äidilleen, joka käy ostamassa lahjan.

Ap. kertoi nähneensä YHDEN 100€ pankkisiirron, joka ei minusta vielä tee kenestäkään elättäjää tai hyväntekijää.

Paljon melua tyhjästä. Sääli miestä.

Eihän se ole jäänyt siihen yhteen sataseen. Ja sekin on liikaa. Miehen velvollisuus on elättää lapsensa, ei äitiään.

En oikein usko aloitusta. Olisi mahdollista vain se, että poika maksaa aikoinaan lainaamiaan velkoja takaisin. Jos ap:n anoppi tulee vallan hyvin toimeen omillaan, hän ei edes ottaisi vastaan rahaa, jos oli aikoinaan sitä lainannut. Nimittäin koska poika on ainoa lapsi, eikä muita perijöitä olen niin miksi ottaisi kun tulee toimeen ilmankin.

Anopin kuoleman jälkeen perintö jää pojalleen.

Vierailija kirjoitti:

Avioliitossa tienaamani raha on omaani, en ole siitä tilivelvollinen puolisolle. Siksi en edes ymmärrä tätä ketjua: ei se raha ole lasteni tai puolisoni, se on minun ja yksin minun. Kyllä, minun tulee kykyjeni mukaan osallistua perheen elatukseen, mutta se ei tarkoita, että puoliso tai lapset määräisivät, mihin rahani käytän. Elatus ei tarkoita sitä, että maksan ulkomaanmatkoja ja kylpylälomia siksi, että minulla on rahaa. Maksan ne siksi, että haluan ilahduttaa perhettäni. Sinä päivänä, kun puoliso kysyy, miksi annan rahaa äidilleni/siskolleni/kummitytölleni tms., niin perheen ilahduttaminen loppuu. Silloin minusta on tullut pelkkä maksuautomaatti ja siihen päättyy tämän perheen tarina.

Mistä muusta et ole tilivelvollinen puolisollesi? Arvoistasi, suunnitelmistasi, terveydestäsi, mistään? Ne ovat kaikki omiasi. Sinä päivänä kun puoliso näitä tiedustelee, kaikki on loppu? Et halua jakaa näitä tietoja, et halua keskustella. Autonomia kärsii. "Mitä haluaisit tehdä lomalla, kulta? Vattuako kyselet, minun ajatuksia on turha tulla urkkimaan! Tiedä vaikka yrittäisit vaikuttaa suunnitelmiini, jotka ovat VAIN MINUN" :'D Ah, ihmiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioliitossa tienaamani raha on omaani, en ole siitä tilivelvollinen puolisolle. Siksi en edes ymmärrä tätä ketjua: ei se raha ole lasteni tai puolisoni, se on minun ja yksin minun. Kyllä, minun tulee kykyjeni mukaan osallistua perheen elatukseen, mutta se ei tarkoita, että puoliso tai lapset määräisivät, mihin rahani käytän. Elatus ei tarkoita sitä, että maksan ulkomaanmatkoja ja kylpylälomia siksi, että minulla on rahaa. Maksan ne siksi, että haluan ilahduttaa perhettäni. Sinä päivänä, kun puoliso kysyy, miksi annan rahaa äidilleni/siskolleni/kummitytölleni tms., niin perheen ilahduttaminen loppuu. Silloin minusta on tullut pelkkä maksuautomaatti ja siihen päättyy tämän perheen tarina.

Näinpä se. AP:n kommenteista paistaa vahvasti läpi se että hänen pitäisi saada päättää mihin mies rahansa käyttää. Näitä on nähty ennenkin eikä rajoitu pelkästään rahaan. Yleensä myös ajankäyttö, harrastukset ym kaikki pitäisi hyväksyttää vaimolla. Kaikki sellainen mikä ei hyödytä vaimoa (tai toissijaiseseti perhettä) tai on vaimon mielestä jotenkin tyhmää, on tietysti väärin ja epäreilua.

Juupajuu. Kovin miehiseltä vastaukselta vaikuttaa... Olisiko ok, että perheellänne on tiukkaa ja hyvä jos ruokaa saa pöytään, mutta vaimosi kävisi joka kuukausi 100 euron kynsihuollossa? Tienaamillaan rahoilla toki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljonko mies mummolle antaa rahaa? Onko kyse siis siitä, että livauttaa parikymppiä kylässä käydessään vai että siirtää joka kuukausi 200 euroa mummon tilille?

En tiedä totuutta asiasta. Enemmän kuin parikymppiä. Se tilisiirto minkä näin oli satasen.

Ap

Jospa jossakin vaiheessa miehelläsi on ollut rahat loppu ja lainannut äidiltään rahaa ja nyt palautti tai äiti on maksanut jonkun yhteisen laskun esim. miehen kummilapsen tai sukulaisen lahjan. Itse laitoin äidilleni juuri 150€, kun osallistuin suvun kolmen ylioppilaan yhteiseen lahjaan, enkä halunnut sitä maksattaa äidilläni.

Ei teidänkään parisuhde kukoista, jos vatvot perheesi asioita julkisesti somessa, etkä miehesi kanssa. Siitä olisin enemmän huolissani.

Miten voi olla noin vaikea myöntää, että on olemassa paskoja äitejä, jotka jopa varastaa lapsenlapsiltaan.

Naisena suuresti ihmettelen, miksi yhdestä satasen pankkitapahtumasta tälläinen sirkus?

Tuoda se julkisuuteen ja kerätä aineistoa, omaa miestä vastaan. Vai onko enää parisuhteesta mitään edes jäljellä, kun ei ole luottamusta ja keskusteluyhteyttä.

Luojalle kiitos, oma mieheni on täysjärkinen, eikä salaa tutki pankkitietojani, enkä joudu tilille, jos olen tililtäni maksanut vaikka äidilleni hänen syntymäpäivälahjan tai osallistunut suvun nuorten ylioppilaslahjaan, joka yksi on ostanut ja muut maksavat tilille.

Olisi se jännä, jos mies olisi ostattanut äidillään lahjan esim. Ap. Syntymäpäiväksi ja antanut rahan siitä äidilleen, joka käy ostamassa lahjan.

Ap. kertoi nähneensä YHDEN 100€ pankkisiirron, joka ei minusta vielä tee kenestäkään elättäjää tai hyväntekijää.

Paljon melua tyhjästä. Sääli miestä.

Miten niin YHDEN pankkisiirron. Ap kirjoittaa heti aloitusviestissä: "Nyt sain tietää, että mies antaa äidilleen rahaa. Siis joka kuukausi."

Joka kuukausi ei anneta rahaa muualle, jos omalla perheellä tekee tiukkaa!

Miehellä on kallis harrastus, johon hän käyttää palkkarahojaan. Tämä harrastus on oma äiti. Kurjaa vain, että perheessä ei sitten ole muiden harrastuksiin rahaa.

Yks on tosiaan niin, joku suvun keräys ehkä sukulaiselle joka niin ei ole vaimon mieleen. Merkkivuosia, yo-juhlat, yms

Vierailija kirjoitti:

Äiti on tarkeämpi kuin vaimo

Vaimoja vaihdetaan ja saa uusia. Äitejä miehellä on vain yksi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioliitossa tienaamani raha on omaani, en ole siitä tilivelvollinen puolisolle. Siksi en edes ymmärrä tätä ketjua: ei se raha ole lasteni tai puolisoni, se on minun ja yksin minun. Kyllä, minun tulee kykyjeni mukaan osallistua perheen elatukseen, mutta se ei tarkoita, että puoliso tai lapset määräisivät, mihin rahani käytän. Elatus ei tarkoita sitä, että maksan ulkomaanmatkoja ja kylpylälomia siksi, että minulla on rahaa. Maksan ne siksi, että haluan ilahduttaa perhettäni. Sinä päivänä, kun puoliso kysyy, miksi annan rahaa äidilleni/siskolleni/kummitytölleni tms., niin perheen ilahduttaminen loppuu. Silloin minusta on tullut pelkkä maksuautomaatti ja siihen päättyy tämän perheen tarina.

Näinpä se. AP:n kommenteista paistaa vahvasti läpi se että hänen pitäisi saada päättää mihin mies rahansa käyttää. Näitä on nähty ennenkin eikä rajoitu pelkästään rahaan. Yleensä myös ajankäyttö, harrastukset ym kaikki pitäisi hyväksyttää vaimolla. Kaikki sellainen mikä ei hyödytä vaimoa (tai toissijaiseseti perhettä) tai on vaimon mielestä jotenkin tyhmää, on tietysti väärin ja epäreilua.

Juupajuu. Kovin miehiseltä vastaukselta vaikuttaa... Olisiko ok, että perheellänne on tiukkaa ja hyvä jos ruokaa saa pöytään, mutta vaimosi kävisi joka kuukausi 100 euron kynsihuollossa? Tienaamillaan rahoilla toki.

Eläkeläisen taloudellisesta tukemisestahan tässä oli kyse eikä mistään hiton kynsihuolloista. Vähän valoja päälle nyt.

Vierailija kirjoitti:

Yks on tosiaan niin, joku suvun keräys ehkä sukulaiselle joka niin ei ole vaimon mieleen. Merkkivuosia, yo-juhlat, yms

Jos lapsilla on tiukkaa, siinä ei kuule tärvätä joka kuukausi satasia johonkin lahjoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioliitossa tienaamani raha on omaani, en ole siitä tilivelvollinen puolisolle. Siksi en edes ymmärrä tätä ketjua: ei se raha ole lasteni tai puolisoni, se on minun ja yksin minun. Kyllä, minun tulee kykyjeni mukaan osallistua perheen elatukseen, mutta se ei tarkoita, että puoliso tai lapset määräisivät, mihin rahani käytän. Elatus ei tarkoita sitä, että maksan ulkomaanmatkoja ja kylpylälomia siksi, että minulla on rahaa. Maksan ne siksi, että haluan ilahduttaa perhettäni. Sinä päivänä, kun puoliso kysyy, miksi annan rahaa äidilleni/siskolleni/kummitytölleni tms., niin perheen ilahduttaminen loppuu. Silloin minusta on tullut pelkkä maksuautomaatti ja siihen päättyy tämän perheen tarina.

Näinpä se. AP:n kommenteista paistaa vahvasti läpi se että hänen pitäisi saada päättää mihin mies rahansa käyttää. Näitä on nähty ennenkin eikä rajoitu pelkästään rahaan. Yleensä myös ajankäyttö, harrastukset ym kaikki pitäisi hyväksyttää vaimolla. Kaikki sellainen mikä ei hyödytä vaimoa (tai toissijaiseseti perhettä) tai on vaimon mielestä jotenkin tyhmää, on tietysti väärin ja epäreilua.

Juupajuu. Kovin miehiseltä vastaukselta vaikuttaa... Olisiko ok, että perheellänne on tiukkaa ja hyvä jos ruokaa saa pöytään, mutta vaimosi kävisi joka kuukausi 100 euron kynsihuollossa? Tienaamillaan rahoilla toki.

Eläkeläisen taloudellisesta tukemisestahan tässä oli kyse eikä mistään hiton kynsihuolloista. Vähän valoja päälle nyt.

Eläkeläisellä on ihan itsellään ollut 45 vuotta aikaa huolehtia se eläketurvansa.

Vierailija kirjoitti:

Meillä mies antoi äidilleen rahaa ja sai asialle minun siunauksena. Mieheni äiti asui rivarissa ja hänellä oli asuntovelkaa ja rahat vähissä. Minusta omia vanhempiaan saa ja voi tukea taloudellisesti jos haluaa.

Samoin. Tottakai lasten pitää auttaa vanhempiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mieheni maksaa joka kk äidilleen. Lisäksi ostaa lamput, kalusteet jne kun äitinsä pyytää. Äitinsä eläke isompi kuin palkkani ja velaton talo, me vuokralla. Mutta rahat ovat mieheni, ei minun. Joskus kyllä huvittaa, kun en esim itse ole koko 9 vuoden suhteen aikana saanut kertaakaan esim lahjaa tai kukkia mieheltäni.

Ai huvittaa?

Moinen mammanpoika ei paljon naurattaisi.

Jos äiti on leski niin talohan on puoliksi pojan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap käytkö töissä ja saat yhtä paljon palkkaa kuin miehesi vai elättääkö hän sinua?

Aloituksessakin jo kerroin, että teen pienten lasten vuoksi lyhennettyä työaikaa. Ihan palkkatyössä olen. Ei mies elätä minua. Eikä ole sen puoleen koskaan elättänytkään, äitiyspäivärahakin on Suomessa ansiosidonnainen. En tunne ketään, jota mies elättäisi. Outo kysymyskin.

Ap

Eli miehesi elättää sinua osaksi. Ei ole sananvaltaa miehen tuloihin sulla. Minusta olet naurettava.

Eli koska kaikki tekevät omat päätöksensä,voi ap omalla ilmoituksella siirtyä kokoaikaiseen työhön ja ojentaa miehelle lasten kuskausvuorot. Keskustelua ei tarvita. Mies siinä nikottelemaan, että miten järjestää, työ ei jousta jne perusselitykset. Ihan kuule sama miten järjestät, ehkä vaikka äiti voi auttaa poikaa pulassa.

Kun käännetään itsellisyys päälaelleen, ei moni olekaan enää niin tyytyväinen, eihän niin voi menetellä..?

Eikös työnteko nyt ole jo suunnilleen ihmisoikeus? Eli kyllä mies sen varmaan on ottanut huomioon, että nainen saattaa lähteä töihin.

Olisiko noin? En usko sekuntiakaan. Mutta varmaan on ottanut, eikä asiasta tulisi mitään ongelmaa

Äiti menee vaimon edelle. Vaimot voi vaihtua, mutta äiti on aina sama. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä mies antoi äidilleen rahaa ja sai asialle minun siunauksena. Mieheni äiti asui rivarissa ja hänellä oli asuntovelkaa ja rahat vähissä. Minusta omia vanhempiaan saa ja voi tukea taloudellisesti jos haluaa.

Samoin. Tottakai lasten pitää auttaa vanhempiaan.

Ei todellakaan pidä.