Asuntolainan korko nousi 800 euroa. Yhtiövastike 50 euroa. Mökkilaina 150 euroa. Ruoka (vaikka nipistetty) 80 euroa.
Viisihenkinen perhe. Kaksi ylemmän keskitulon palkansaajaa, kolme lasta. Aivan tavallinen rivitalohuoneisto Helsingissä, lainaa 350 000 euroa (omaa pääomaa oli 120 000 euroa). Ei todellakaan mikään ökylukaali.
Stressitestattu on ja kaikkeen varauduttu, mutta kyllähän tällainen nyt ottaa päähän. Palkankorotukset olivat kummallakin yhteensä 350 euroa, josta puolet menee veroihin. Eipä paljoa nyt ilahduttanut.
Me pärjätään. Mutta tämä on kaikki sitten pois kaikesta ylimääräisestä. Palveluista, teatterista, konserteista, koululuokkien myyjäisistä, hyväntekeväisyydestä, ihmisten lahjoista, ihan kaikesta ylimääräisestä. Annetaan valmistuvalle ylioppilaalle 20 euroa, vaikka ennen 50 euroa. Pidennetään parturissa käymisten välejä. Ei laiteta keräyksiin rahaa. Ei osteta mokkapaloja partiolaisten myyjäisistä. Eikä varmaan niiden kalentereitakaan jouluna.
Korkojen nousu ei tullut yllätyksenä, mutta se, että ne pompsahtivat yhtäkkiä taivaisiin, tuli. Palkat eivät ehtineet mukaan ja nyt sitten nipistetään oikein kunnolla kaikesta.
Kommentit (849)
Vierailija kirjoitti:
Eihän ole hölmö vertaus. Tässä esimerkki, viitaten aiempaan. Jos sinulla on esim. nyt kokonaiskorko 4,4% ja 200 000€ lainaa, niin kivasti menee korkoihin rahaa vuodessa. Sitten kuitenkin sanot, että ei ole tarvetta toimenpiteille ennen kuin korot nousee. Tarkoittaa siis sitä, että odotat pörssituotoista verojen jälkeen vähintään 4,4% tuottoa, joka on toki mahdollista, mutta ei varmaa. Sen sijaan jos lyhentäisit esimerkkinä mahdollisilla varoillasi 100 000 lainaasi, niin se olisi varma 4,4% veroton tuotto vuodessa, sekä toki siitä eteenpäinkin lainan korkojen pienentymisenä ja lainan kokonaishinnan pienentymisenä.
Tässä on nyt iso ajatusvirhe. Ylimääräisellä lyhennyksellä saa sen 4,4% tuoton vain sille ajalle, kuin se tämänhetkinen korkojakso on voimassa. Sitten kun korko taas tarkistetaan, niin se ylimääräisen lyhennyksenkin tuotto tarkistetaan uusiksi.
Tuo, että sille ylimääräiselle lyhennykselle saisi varman 4,4% tuoton edellyttäisi sitä, että tästä hetkestä siihen asti, kunnes laina on maksettu normaaleilla lyhennyksillä, sen lainan korko on 4,4%. Mitä pidempi se jäljelläoleva laina-aika on, sitä epävarmempi on myös sen ylimääräisen lyhennyksen tuotto.
Jos henkilöllä sattuu olemaan korottomalla pankkitilillä reilusti ylimääräistä rahaa, niin kyllähän tuollaisen rahan laittaminen ylimääräiseen lyhennykseen on järkevää. Tilillä inflaatio syö sen rahan arvon ja lainanlyhennyksestä saa edes sen korkotuoton. Mutta jos henkilö arpoo, laittaako ylimääräiset 20000€ lainanlyhennykseen vai sijoituksiin, niin lainanlyhennys ei tällaisessa tilanteessa ole mikään itsestäänselvä voittaja, koska pitkällä tähtäimellä osakkeet tuottavat paremmin kuin korkosijoitukset.
Se, onko sitten turvallisuushakuinen, vaikuttaa tietenkin näihin päätöksiin. Jos pelkää lainaa ja osakesijoituksia, niin tämä on ihan perusteltu syy laittaa ne ylimääräiset rahat lainanlyhennykseen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sitä maksuerää voi myös tasaerässä muokata jos tuntuu että laina ei lyhene sitä tahtia kuin haluat. Ero annuiteettiin on siinä että voit päättää sen maksuerän ihan itse etkä ole sen armoilla miten korot heittelevät. Jos nyt maksat tonnin niin voit vaikka päättää maksavasi jatkossa 1400 jos se on omalle budjetillesi sopiva. Mutta jos maksat annuiteettilainaa niin se kuukausimaksu voikin olla äkkiä 1800 ja sille et voi mitään.
Mekin olemme laina-ajan kuluessa muutelleet kuukausierää moneen otteeseen ylös ja alas sekä korkojen että elämäntilanteen mukaan.
Meillä on lainat Nordeasta ja niissä on lyhennysjousto. Joka kuussa se verkkopankki ehdottaa jonkinlaista lainanlyhennystä, mutta sen lyhennysmäärän voi itse säätää verkkopankissa tilanteeseen sopivaksi. Korot pitää maksaa tietty aina eikä siitä alkuperäisestä maksuohjelmasta voi jäädä jälkeen kuin korkeintaan 10% alkuperäisen lainapääoman verran.
Me on käytetty tuota niin, että nyt kun korot on korkeammalla, niin on laitettu isompia lyhennyksiä. Ei tarvitse säätää lainaohjelmaa tai olla pankkiin yhteydessä, verkkopankista vaan muokataan se lyhennyssumma kohdilleen. Nyt kun korot on tässä asennossa, niin painotetaan lyhennyksiä siihen lainaan, missä ei ole korkosuojausta. 1,18% korolla olevaa lainaa lyhennetään rauhallisempaan tahtiin.
Vierailija kirjoitti:
Työmarkkinatuesta menee vero
Itselläni on verovähennyksiä sen verran, ettei työmarkkinatuesta menisi veroa. Turha laukoa tällaisia yleistyksiä, kun ne verot menee verokortin mukaan ja jos verokortissa lukee 0% niin silloin veroja ei mene.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keksittyjä ongelmia. Suurimmalla osalla on tasaerälainat, eikä koron nousu näy kuukausierässä, eikä se ole kulutuksesta pois. Laina aika vaan pitenee tai viimeinen erä kasvaa.
Puhut kiinteästä tasaerästä. Suurimmalla osalla on annuiteetti eikä kiinteä tasaerä. Annuiteettikin on tasaerä mutta laina-aika ei jousta vaan tasaerä lasketaan aina korontarkistushetkellä uudestaan. Kiinteässä tasaerässä laina-aika joustaa (ellei maksimi tule vastaan). Annuiteetti on käytännössä oletusarvoinen lyhennystyyppi kaikilla pankeilla ellei asiakas pyydä muuta.
Kyllä, ja todella huono vaihtoehto. Annuiteetissä maksat tasaerää ja koron osuus siitä varsinkin alkuvaiheessa on tosi suuri. Nyt kun korot nousevat voi käydä niinkin että maksat tasaerässä pelkkää korkoa eikä lainan pääoma lyhene juuri ollenkaan. Sitten kun haluat vaihtaa asuntoa ja myydä nykyistä, niin huomaatkin että olet maksanut lainaa muutaman vuoden, mutta pelkkiä korkoja. Itse lainasumma ei olekaan lyhentynyt. Pankit tietenkin tyrkyttää tätä lainaa kun se on tosi tuottoisa pankeille. Kannattaa vaatia tasalyhenntstä, jossa maksat saman määrän lainan pääomaa joka kuukausi ja koron määrä on se joka vaihtuu (pienenee luonnollisesti mitä pidempään lainaa maksaa).
Viimeisen kymmenen vuoden aikana ei mitään merkitystä kun korot olleet nollassa. Ja nyt kun lainaa on enää 100k jäljellä niin korkojen noustessakaan ei mitenkään merkittävää vaikutusta laina-ajan pituuteen, ja kuukausittaiseen maksuun ei tietenkään mitään. Eli tasaerä ollut erittäin hyvä vaihtoehto aikaisemmin ja etenkin nyt kun korkojen nousu ei aiheuta minkäänlaista muutosta kuukausittaisiin rahavirtoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän ole hölmö vertaus. Tässä esimerkki, viitaten aiempaan. Jos sinulla on esim. nyt kokonaiskorko 4,4% ja 200 000€ lainaa, niin kivasti menee korkoihin rahaa vuodessa. Sitten kuitenkin sanot, että ei ole tarvetta toimenpiteille ennen kuin korot nousee. Tarkoittaa siis sitä, että odotat pörssituotoista verojen jälkeen vähintään 4,4% tuottoa, joka on toki mahdollista, mutta ei varmaa. Sen sijaan jos lyhentäisit esimerkkinä mahdollisilla varoillasi 100 000 lainaasi, niin se olisi varma 4,4% veroton tuotto vuodessa, sekä toki siitä eteenpäinkin lainan korkojen pienentymisenä ja lainan kokonaishinnan pienentymisenä.
Tässä on nyt iso ajatusvirhe. Ylimääräisellä lyhennyksellä saa sen 4,4% tuoton vain sille ajalle, kuin se tämänhetkinen korkojakso on voimassa. Sitten kun korko taas tarkistetaan, niin se ylimääräisen lyhennyksenkin tuotto tarkistetaan uusiksi.
Tuo, että sille ylimääräiselle lyhennykselle saisi varman 4,4% tuoton edellyttäisi sitä, että tästä hetkestä siihen asti, kunnes laina on maksettu normaaleilla lyhennyksillä, sen lainan korko on 4,4%. Mitä pidempi se jäljelläoleva laina-aika on, sitä epävarmempi on myös sen ylimääräisen lyhennyksen tuotto.
Jos henkilöllä sattuu olemaan korottomalla pankkitilillä reilusti ylimääräistä rahaa, niin kyllähän tuollaisen rahan laittaminen ylimääräiseen lyhennykseen on järkevää. Tilillä inflaatio syö sen rahan arvon ja lainanlyhennyksestä saa edes sen korkotuoton. Mutta jos henkilö arpoo, laittaako ylimääräiset 20000€ lainanlyhennykseen vai sijoituksiin, niin lainanlyhennys ei tällaisessa tilanteessa ole mikään itsestäänselvä voittaja, koska pitkällä tähtäimellä osakkeet tuottavat paremmin kuin korkosijoitukset.
Se, onko sitten turvallisuushakuinen, vaikuttaa tietenkin näihin päätöksiin. Jos pelkää lainaa ja osakesijoituksia, niin tämä on ihan perusteltu syy laittaa ne ylimääräiset rahat lainanlyhennykseen.
Näin se on, että sen lainan korko (esim. vuosittainen) ei ole sama, vaan se muuttuu, ja näin myös pörssin tuotot eivät ole joka vuosi sama, vaan ne muuttuvat. Eli loppukaneettina voidaan sanoa, että kannattaa pelata todennäköisyyksillä. Lisäksi osittain luottaa historiaan pienin varauksin.
On todennäköistä, että pitkällä välillä pörssi tuottaa sen n. 6% vuodessa ja on todennäköistä, että lainojen korot eivät nouse tästä kovin paljon, vaan ennemmin laskevat tulevina vuosina.
Kuitenkin, mikään tae historia ei ole tulevasta, vaan kaikki voi mennä päin persettä, teki niin tai näin.
Matalalla on taivas jos korot sinne yltävät. 80-luvulla oli sentään 16 - 17%, 90-luvulla 8 - 10%.
Ööö kukaan ei sitten oikeasti lue ja tajua World Economic Forumin juttuja. Agendaa 2030. Puhdas tai vihreä siirtymä. Vuoteen 2030 mennessä tavalliset kansalaiset eli +99% väestöstä on ajettu niin loukkuun ja varattomiksi, että agenda on toteutettu.
Eräänlaistä n*tsismia. Ehkä on tajuttu että vesi, ruoka, ja luonnonvarat oikeasti loppuu kun ihmiset on viimeiset 70 vuotta kuluttaneet surutta ja luoneet muovia ja muuta *askaa, niin että jopa meidän veri on muovipartikkeleita täynnä sekä äidinmaito. Että tästä eteenpäin ei enää kyetä elättämään ja auttamaan kaikkia ihmisia, vaan vain eliittia. Kovaa vauhtia kehitellään ulospääsyä myös mm. Marsiin. Tiedän että kuulostaa foliohattu puheelta, mutta kun silmät avaa ja ajattelee kaikkea tätä viime vuosien touhua ja kuinka meno tuntuu vain hullunevan, olisiko tässä jotain perää?
Vierailija kirjoitti:
Ööö kukaan ei sitten oikeasti lue ja tajua World Economic Forumin juttuja. Agendaa 2030. Puhdas tai vihreä siirtymä. Vuoteen 2030 mennessä tavalliset kansalaiset eli +99% väestöstä on ajettu niin loukkuun ja varattomiksi, että agenda on toteutettu.
Eräänlaistä n*tsismia. Ehkä on tajuttu että vesi, ruoka, ja luonnonvarat oikeasti loppuu kun ihmiset on viimeiset 70 vuotta kuluttaneet surutta ja luoneet muovia ja muuta *askaa, niin että jopa meidän veri on muovipartikkeleita täynnä sekä äidinmaito. Että tästä eteenpäin ei enää kyetä elättämään ja auttamaan kaikkia ihmisia, vaan vain eliittia. Kovaa vauhtia kehitellään ulospääsyä myös mm. Marsiin. Tiedän että kuulostaa foliohattu puheelta, mutta kun silmät avaa ja ajattelee kaikkea tätä viime vuosien touhua ja kuinka meno tuntuu vain hullunevan, olisiko tässä jotain perää?
Ei.
Tuollaisia skenaarioita voi kehitellä monia, ja saada niistä mahdollisen kuuloisia, mutta mitään pitäviä todisteita ei silti olisi esittää.
Tässä ihan avoimestikin, vailla salaliittoja, pyritään tekemään elämisestämme ja kuluttamisestamme kestävää. Siitä jauhetaan joka päivä ja joka puolella, eikä se ole n * tsismia, vaan maailman muuttumista.
Tottakait menee vero se työllistää verovirkailijoita ja näinollen työttömyys on pienempi kun kaikille on jotain puuhaa