Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Asuntolainan korko nousi 800 euroa. Yhtiövastike 50 euroa. Mökkilaina 150 euroa. Ruoka (vaikka nipistetty) 80 euroa.
31.05.2023 |
Viisihenkinen perhe. Kaksi ylemmän keskitulon palkansaajaa, kolme lasta. Aivan tavallinen rivitalohuoneisto Helsingissä, lainaa 350 000 euroa (omaa pääomaa oli 120 000 euroa). Ei todellakaan mikään ökylukaali.
Stressitestattu on ja kaikkeen varauduttu, mutta kyllähän tällainen nyt ottaa päähän. Palkankorotukset olivat kummallakin yhteensä 350 euroa, josta puolet menee veroihin. Eipä paljoa nyt ilahduttanut.
Me pärjätään. Mutta tämä on kaikki sitten pois kaikesta ylimääräisestä. Palveluista, teatterista, konserteista, koululuokkien myyjäisistä, hyväntekeväisyydestä, ihmisten lahjoista, ihan kaikesta ylimääräisestä. Annetaan valmistuvalle ylioppilaalle 20 euroa, vaikka ennen 50 euroa. Pidennetään parturissa käymisten välejä. Ei laiteta keräyksiin rahaa. Ei osteta mokkapaloja partiolaisten myyjäisistä. Eikä varmaan niiden kalentereitakaan jouluna.
Korkojen nousu ei tullut yllätyksenä, mutta se, että ne pompsahtivat yhtäkkiä taivaisiin, tuli. Palkat eivät ehtineet mukaan ja nyt sitten nipistetään oikein kunnolla kaikesta.
Kommentit (849)
Vierailija kirjoitti:
-Kapanteri.- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perustarpeet kirjoitti:
Aivan kuten kirjoitit, ylimääräisestä.
Kyllä, se ylimääräinen = elämä. Kaikki raha menee pelkkään pakolliseen, eli ympärillä oleviin seiniin ja ruokaan, töihin kulkemiseen ja rikki menevien vaatteiden korvaamiseen uudella/korjatulla. Vähän ankeat ajat edessä.
ap
Tervetuloa sinne, minne Kokoomus keskiluokan toimittaa. Meidän köyhien elämään. Teillä toisaalta on mahdollisuus vuokrata mökki pois ainakin osaksi aikaa, meillä oikeasti köyhillä ei.
Meillä ei ole hätää. Jos oikeasti olisi, mökki olisi jo myyty. Asuntokin varmaan vaihdettu halvempaan vaikka Vantaan puolelle. Tiedostan tämän.
Ankean tästä tekee se, että totuttu elintaso murskattiin alle vuodessa pelkillä koronnousuilla. Tämän "hyväksyisi" paremmin, jos toinen olisi jäänyt työttömäksi tai olisi tapahtunut jotain muuta. Mutta kun tehdään ihan yhtä lailla töitä samoissa työpaikoissa, samassa asunnossa eletään ja samaa ruokaa syödään (paitsi nyt ei enää kalaa joka viikko ja kaikesta on vähennetty muutenkin), niin tulihan se yllättäen tuollainen yli 1000 euron lovi kuukausibudjettiin.
ap
Se, että koronnousu "yllättäen" "murskaa" elintason, tarkoittaa vain sitä stressitestauksen tekemättömyyttä. Ei asuntolainan suuruutta voi arvioida suhteessa yleiseen hintatasoon, vaan lainan ottajien maksukykyyn. Koronnostohan oli nähtävissä jo vuosia, jos talousuutisia harrastaa lukea.
Mutta selvästikin olet aivan oikein ymmärtänyt, mitkä ovat ne keinot, joihin tuossa tilanteessa ryhtyä: Helsingin rivarista pois ympäryskuntien kerrostaloon. Mökki myyntiin (jos käy kaupaksi). Tyytyminen siihen, mihin vastaavalla käteenjäävällä rahalla olevat työväenluokkaisemmat perheet ovat tottuneet elämään - mokkapaloista se ei ole pois kuitenkaan.
Uusjaon mahdollisuus on vaanimassa. Usein vanha raha voittaa. Meillä olisi tarve myös torjua lähestyvä ja etenevä sukupuutto, aika on käymässä vähiin. Jos uusjako tulee päälle, aika tulee yhä nopeammin väliin.
Vanha raha yleensä voittaa.
Tuulipukukansan perisynti on ostaa päät märkinä kun nousua on jatkunut pitkään, ja myydä pettyneinä kun on tullut laskua.
Asuntojen kanssa menee niin että kun hinnat laskevat, vanha raha poimii käteisellä marjat pois kuleksimasta. Sijoitusasunnot on jo myyty tuulipuvuille joilla oli kiire hypätä asuntojunaan, hintojen rommattua on aika hankkia niitä takaisin.
Asuntojen kanssa on tosin niin, että rommaajat ovat odottaneet jo viimeiset 20 vuotta, että asuntokupla puhkeaa. Pieniä korkoja oli viimeiset 10 vuotta. Jossain rommaajat ovat asuneet itsekin viimeiset 10-20 vuotta.
No nyt sitten viimein on oikeasti alkanut tulla vaikeuksia ihmisille, ja saattaa olla mahdollista, että rommaaja hyötyy, mutta sekin jää nähtäväksi, koska vasta vuosi menty isommilla koroilla. Ehkä odotus nyt palkitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että jotkut kehtaakin kitistä. Ole hiljaa, hyväosainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tylsillä osinko-osakkeilla voi saada helposti 3,5% nettotuoton pääomalle, joka tarvittaessa auttaa lainahoidossa, ja pitkän aikavälin arvonnousu siihen päälle.
Mitkä ovat nuo tylsät osakkeet, joista saa varmuudella nettona 3,5% tuoton?
Selvitä itse, ei ole ilmaisia lounaita.
On niitä. Indeksiin vaan. Ei tarvitse tietää mistään mitään.
Mistä indeksistä saa osinkotuottoja.?
Kaikista ja ei mistään. Osinkotuotot jätetään rahastoon ja uudelleensijoitetaan.
https://www.sijoittaja.fi/371409/naista-suomi-osakkeista-parhaat-osinko…
Tuosta tietoa parhaista osingonmaksajista. Jos osinkoja haluaa, kannattaa valita yhtiöitä jotka ovat m aksaneet tasaista osinkoa pitkään.
Vaihtoehtona ovat kasvuyhtiöt, jotka harvemmin maksavat isoa osinkoa siksi koska ne käyttävät pääomia investointeihin.
https://www.nordnet.fi/markkinakatsaus/etf-listat/16326392-i-shares-cor…
https://www.nordnet.fi/markkinakatsaus/etf-listat/16128325-i-shares-cor…
Eikö tuo "Osinkopolitiikka: Tuotto-osuus" tarkoita että näistä maksetaan osingot ulos? Noitahan on tuolla sadoittain. Suosituimmat ETF:t näyttä kyllä olevan sitävastoin kasvu-osuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni on myös ottanut maltillisen lainan, eikä koskaan ole elänyt rillutellen, ja nyt hekin kärsivät. Ei jokainen jota koskee hintojen/korkojen raju nousu ole mitään lainarahalla eläviä taivaanrannanmaalareita. Mutta ymmärrän että näitä kommentteja kirjoittelevatkin koko elämänsä pikkuyksiössä kituutelleet jotka eivät uskalla tehdä mitään. Nyt on hyvä hetki paistatella omissa kateuden tunteissaan, kohta kaikki kääntyy taas paremmaksi, mutta pelkääjä pelkää edelleen yksiössään ja kadehtii, ja odottaa seuraavaa taantumaa kieli pitkällä jotta "pääsee taas sanomaan".
Miten sen nyt ottaa. Ollaan tässä nollakorkojen aikana maksettu 500 000 euron asuntolaina pois tinkien ehkä vähän jostain hummailuista. Kateudesta en piehtaroi, vaan oikeastaan vähän hymähtelen niille talousneroille, jotka hehkuttivat nollakorkojen ihanuutta ja sitä, ettei velkoja nollakoron aikana kannata mitenkään maksaa, koska "ilmaista" rahaa ja velkaa velkaa tsatsataa. No, ilmaista ja ilmaista. Nyt kun osakkeet on pohjilla, asunnot on pohjilla, niin minähän sijoitain kestävästi. Asun mukavasti ja edullisesti lähes kuluttomassa asunnossa. Ei minua tämä turbulenssi keikuta, mutta niitä keikuttaa, joilla on se velkapääoma syöty jo moneen kertaan leveään elämään ja jätetty velat maksamatta.
Ei pörssi missään pohjilla ole. Tuohon 2021 jälkimmäisen puoliskon piikkiin tuli pieni korjausliike mutta nyt ainakin omat ETF:t ovat olleet hienoisessa kasvussa jo hyvän tovin ja pyörivät jossain tuolla 2021 alun paikkeilla.
Nollakorkojen ihanuuksista toitottajien ongelma monilla taisi olla se että vaikka puhuivat kaikenlaista niin sittenkin pistivät sen korkohyödyn lähinnä kulutukseen eivätkä sijoittamiseen. Tasaisesti ja liikaa juhlimatta sijoittaneet ovat tehneet ihan hyvää tiliä eikä heillä hirveästi mitään syytä rutinaan olekaan.
Oma tilanne on ainakin se että vielä saa korot noustakin ennen kuin on järkeä miettiä lainojen ylimääräisiä lyhennyksiä.
Eikö yleensä pörssiin sijoittajat sano, että kulut minimiin, koska ne syö tuottoja. Silloin puhutaan esim. ETF:ien kohdalla usein 0,2 - 1% välillä olevista kuluista, joita sen hallinnointi maksaa. Miksi silloin 1% kulu ajatellaan olevan paljon, mutta nyt asuntolainan kohdalla 4% korko ei olekaan mitään toimenpiteitä aiheuttavaa?
Hölmö vertaus.
Siksi koska korkotasoon et voi vaikuttaa, mutta hallinnointipalkkioon voit.
Korkotasoa voisi verrata osakkeiden tuottoihin, hallinnointipalkkiota lainan marginaaliin.
Eihän ole hölmö vertaus. Tässä esimerkki, viitaten aiempaan. Jos sinulla on esim. nyt kokonaiskorko 4,4% ja 200 000€ lainaa, niin kivasti menee korkoihin rahaa vuodessa. Sitten kuitenkin sanot, että ei ole tarvetta toimenpiteille ennen kuin korot nousee. Tarkoittaa siis sitä, että odotat pörssituotoista verojen jälkeen vähintään 4,4% tuottoa, joka on toki mahdollista, mutta ei varmaa. Sen sijaan jos lyhentäisit esimerkkinä mahdollisilla varoillasi 100 000 lainaasi, niin se olisi varma 4,4% veroton tuotto vuodessa, sekä toki siitä eteenpäinkin lainan korkojen pienentymisenä ja lainan kokonaishinnan pienentymisenä.
Unohtuu se vaihtoehtoiskustannus taas.
Lainan lyhentäminen olisi varma tuotto, mutta sen vaihtoehtoiskustannus taas on se mikä arvioimasi sijoituksen tuotto. Eli lopullinen nettotuotto olisi 4.4%-x jossa x se arvioimasi sijoitustuotto. 4.4%:kin on oikeastaan pidemmällä aikavälillä arvio siinä mielessä että et voi tietää mitä se on seuraavan korontarkistuksen jälkeen eli se laskennallinen tuotto (oikeammin korkokustannusten vähentyminen) olisi varma vain korontarkistukseen asti.
Miten voi asuntolainan korko nousta 800 euroa? Oliko teillä nollakorko ennen? Ja sitten ihmettelette, kun nollakorko ei säilykään ikuisesti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tylsillä osinko-osakkeilla voi saada helposti 3,5% nettotuoton pääomalle, joka tarvittaessa auttaa lainahoidossa, ja pitkän aikavälin arvonnousu siihen päälle.
Mitkä ovat nuo tylsät osakkeet, joista saa varmuudella nettona 3,5% tuoton?
Selvitä itse, ei ole ilmaisia lounaita.
On niitä. Indeksiin vaan. Ei tarvitse tietää mistään mitään.
Mistä indeksistä saa osinkotuottoja.?
Kaikista ja ei mistään. Osinkotuotot jätetään rahastoon ja uudelleensijoitetaan.
https://www.sijoittaja.fi/371409/naista-suomi-osakkeista-parhaat-osinko…
Tuosta tietoa parhaista osingonmaksajista. Jos osinkoja haluaa, kannattaa valita yhtiöitä jotka ovat m aksaneet tasaista osinkoa pitkään.
Vaihtoehtona ovat kasvuyhtiöt, jotka harvemmin maksavat isoa osinkoa siksi koska ne käyttävät pääomia investointeihin.
https://www.nordnet.fi/markkinakatsaus/etf-listat/16326392-i-shares-cor…
https://www.nordnet.fi/markkinakatsaus/etf-listat/16128325-i-shares-cor…
Eikö tuo "Osinkopolitiikka: Tuotto-osuus" tarkoita että näistä maksetaan osingot ulos? Noitahan on tuolla sadoittain. Suosituimmat ETF:t näyttä kyllä olevan sitävastoin kasvu-osuuksia.
Tarkoittaa. mm. tuo Dist (=distribution) (vs. Acc = accumulate) tarkoittaa tuotto-osuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni on myös ottanut maltillisen lainan, eikä koskaan ole elänyt rillutellen, ja nyt hekin kärsivät. Ei jokainen jota koskee hintojen/korkojen raju nousu ole mitään lainarahalla eläviä taivaanrannanmaalareita. Mutta ymmärrän että näitä kommentteja kirjoittelevatkin koko elämänsä pikkuyksiössä kituutelleet jotka eivät uskalla tehdä mitään. Nyt on hyvä hetki paistatella omissa kateuden tunteissaan, kohta kaikki kääntyy taas paremmaksi, mutta pelkääjä pelkää edelleen yksiössään ja kadehtii, ja odottaa seuraavaa taantumaa kieli pitkällä jotta "pääsee taas sanomaan".
Miten sen nyt ottaa. Ollaan tässä nollakorkojen aikana maksettu 500 000 euron asuntolaina pois tinkien ehkä vähän jostain hummailuista. Kateudesta en piehtaroi, vaan oikeastaan vähän hymähtelen niille talousneroille, jotka hehkuttivat nollakorkojen ihanuutta ja sitä, ettei velkoja nollakoron aikana kannata mitenkään maksaa, koska "ilmaista" rahaa ja velkaa velkaa tsatsataa. No, ilmaista ja ilmaista. Nyt kun osakkeet on pohjilla, asunnot on pohjilla, niin minähän sijoitain kestävästi. Asun mukavasti ja edullisesti lähes kuluttomassa asunnossa. Ei minua tämä turbulenssi keikuta, mutta niitä keikuttaa, joilla on se velkapääoma syöty jo moneen kertaan leveään elämään ja jätetty velat maksamatta.
Ei pörssi missään pohjilla ole. Tuohon 2021 jälkimmäisen puoliskon piikkiin tuli pieni korjausliike mutta nyt ainakin omat ETF:t ovat olleet hienoisessa kasvussa jo hyvän tovin ja pyörivät jossain tuolla 2021 alun paikkeilla.
Nollakorkojen ihanuuksista toitottajien ongelma monilla taisi olla se että vaikka puhuivat kaikenlaista niin sittenkin pistivät sen korkohyödyn lähinnä kulutukseen eivätkä sijoittamiseen. Tasaisesti ja liikaa juhlimatta sijoittaneet ovat tehneet ihan hyvää tiliä eikä heillä hirveästi mitään syytä rutinaan olekaan.
Oma tilanne on ainakin se että vielä saa korot noustakin ennen kuin on järkeä miettiä lainojen ylimääräisiä lyhennyksiä.
Eikö yleensä pörssiin sijoittajat sano, että kulut minimiin, koska ne syö tuottoja. Silloin puhutaan esim. ETF:ien kohdalla usein 0,2 - 1% välillä olevista kuluista, joita sen hallinnointi maksaa. Miksi silloin 1% kulu ajatellaan olevan paljon, mutta nyt asuntolainan kohdalla 4% korko ei olekaan mitään toimenpiteitä aiheuttavaa?
Hölmö vertaus.
Siksi koska korkotasoon et voi vaikuttaa, mutta hallinnointipalkkioon voit.
Korkotasoa voisi verrata osakkeiden tuottoihin, hallinnointipalkkiota lainan marginaaliin.
Eihän ole hölmö vertaus. Tässä esimerkki, viitaten aiempaan. Jos sinulla on esim. nyt kokonaiskorko 4,4% ja 200 000€ lainaa, niin kivasti menee korkoihin rahaa vuodessa. Sitten kuitenkin sanot, että ei ole tarvetta toimenpiteille ennen kuin korot nousee. Tarkoittaa siis sitä, että odotat pörssituotoista verojen jälkeen vähintään 4,4% tuottoa, joka on toki mahdollista, mutta ei varmaa. Sen sijaan jos lyhentäisit esimerkkinä mahdollisilla varoillasi 100 000 lainaasi, niin se olisi varma 4,4% veroton tuotto vuodessa, sekä toki siitä eteenpäinkin lainan korkojen pienentymisenä ja lainan kokonaishinnan pienentymisenä.
Unohtuu se vaihtoehtoiskustannus taas.
Lainan lyhentäminen olisi varma tuotto, mutta sen vaihtoehtoiskustannus taas on se mikä arvioimasi sijoituksen tuotto. Eli lopullinen nettotuotto olisi 4.4%-x jossa x se arvioimasi sijoitustuotto. 4.4%:kin on oikeastaan pidemmällä aikavälillä arvio siinä mielessä että et voi tietää mitä se on seuraavan korontarkistuksen jälkeen eli se laskennallinen tuotto (oikeammin korkokustannusten vähentyminen) olisi varma vain korontarkistukseen asti.
Jos nyt yksinkertaistuksen vuoksi olisi seuraavat 12 kuukautta 4,4%. Se olisi varma tuotto. Sen jälkeen voisi korko olla vielä korkeampi tai hyvin myös matalampi seuraavat 12kk. Sen sijaan vaihtoehto eli pörssi voi tuottaa tuona aikana mitä vaan. Esim. -10% tappiokin olisi mahdollinen, koska elämme kovin erikoisia aikoja rahan painamisen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Perustarpeet kirjoitti:
Aivan kuten kirjoitit, ylimääräisestä.
Kyllä, se ylimääräinen = elämä. Kaikki raha menee pelkkään pakolliseen, eli ympärillä oleviin seiniin ja ruokaan, töihin kulkemiseen ja rikki menevien vaatteiden korvaamiseen uudella/korjatulla. Vähän ankeat ajat edessä.
ap
Oma valinta. Ei ole pakko asua rivitalohuoneistossa Helsingissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni on myös ottanut maltillisen lainan, eikä koskaan ole elänyt rillutellen, ja nyt hekin kärsivät. Ei jokainen jota koskee hintojen/korkojen raju nousu ole mitään lainarahalla eläviä taivaanrannanmaalareita. Mutta ymmärrän että näitä kommentteja kirjoittelevatkin koko elämänsä pikkuyksiössä kituutelleet jotka eivät uskalla tehdä mitään. Nyt on hyvä hetki paistatella omissa kateuden tunteissaan, kohta kaikki kääntyy taas paremmaksi, mutta pelkääjä pelkää edelleen yksiössään ja kadehtii, ja odottaa seuraavaa taantumaa kieli pitkällä jotta "pääsee taas sanomaan".
Miten sen nyt ottaa. Ollaan tässä nollakorkojen aikana maksettu 500 000 euron asuntolaina pois tinkien ehkä vähän jostain hummailuista. Kateudesta en piehtaroi, vaan oikeastaan vähän hymähtelen niille talousneroille, jotka hehkuttivat nollakorkojen ihanuutta ja sitä, ettei velkoja nollakoron aikana kannata mitenkään maksaa, koska "ilmaista" rahaa ja velkaa velkaa tsatsataa. No, ilmaista ja ilmaista. Nyt kun osakkeet on pohjilla, asunnot on pohjilla, niin minähän sijoitain kestävästi. Asun mukavasti ja edullisesti lähes kuluttomassa asunnossa. Ei minua tämä turbulenssi keikuta, mutta niitä keikuttaa, joilla on se velkapääoma syöty jo moneen kertaan leveään elämään ja jätetty velat maksamatta.
Ei pörssi missään pohjilla ole. Tuohon 2021 jälkimmäisen puoliskon piikkiin tuli pieni korjausliike mutta nyt ainakin omat ETF:t ovat olleet hienoisessa kasvussa jo hyvän tovin ja pyörivät jossain tuolla 2021 alun paikkeilla.
Nollakorkojen ihanuuksista toitottajien ongelma monilla taisi olla se että vaikka puhuivat kaikenlaista niin sittenkin pistivät sen korkohyödyn lähinnä kulutukseen eivätkä sijoittamiseen. Tasaisesti ja liikaa juhlimatta sijoittaneet ovat tehneet ihan hyvää tiliä eikä heillä hirveästi mitään syytä rutinaan olekaan.
Oma tilanne on ainakin se että vielä saa korot noustakin ennen kuin on järkeä miettiä lainojen ylimääräisiä lyhennyksiä.
Eikö yleensä pörssiin sijoittajat sano, että kulut minimiin, koska ne syö tuottoja. Silloin puhutaan esim. ETF:ien kohdalla usein 0,2 - 1% välillä olevista kuluista, joita sen hallinnointi maksaa. Miksi silloin 1% kulu ajatellaan olevan paljon, mutta nyt asuntolainan kohdalla 4% korko ei olekaan mitään toimenpiteitä aiheuttavaa?
Hölmö vertaus.
Siksi koska korkotasoon et voi vaikuttaa, mutta hallinnointipalkkioon voit.
Korkotasoa voisi verrata osakkeiden tuottoihin, hallinnointipalkkiota lainan marginaaliin.
Eihän ole hölmö vertaus. Tässä esimerkki, viitaten aiempaan. Jos sinulla on esim. nyt kokonaiskorko 4,4% ja 200 000€ lainaa, niin kivasti menee korkoihin rahaa vuodessa. Sitten kuitenkin sanot, että ei ole tarvetta toimenpiteille ennen kuin korot nousee. Tarkoittaa siis sitä, että odotat pörssituotoista verojen jälkeen vähintään 4,4% tuottoa, joka on toki mahdollista, mutta ei varmaa. Sen sijaan jos lyhentäisit esimerkkinä mahdollisilla varoillasi 100 000 lainaasi, niin se olisi varma 4,4% veroton tuotto vuodessa, sekä toki siitä eteenpäinkin lainan korkojen pienentymisenä ja lainan kokonaishinnan pienentymisenä.
Unohtuu se vaihtoehtoiskustannus taas.
Lainan lyhentäminen olisi varma tuotto, mutta sen vaihtoehtoiskustannus taas on se mikä arvioimasi sijoituksen tuotto. Eli lopullinen nettotuotto olisi 4.4%-x jossa x se arvioimasi sijoitustuotto. 4.4%:kin on oikeastaan pidemmällä aikavälillä arvio siinä mielessä että et voi tietää mitä se on seuraavan korontarkistuksen jälkeen eli se laskennallinen tuotto (oikeammin korkokustannusten vähentyminen) olisi varma vain korontarkistukseen asti.
Jos nyt yksinkertaistuksen vuoksi olisi seuraavat 12 kuukautta 4,4%. Se olisi varma tuotto. Sen jälkeen voisi korko olla vielä korkeampi tai hyvin myös matalampi seuraavat 12kk. Sen sijaan vaihtoehto eli pörssi voi tuottaa tuona aikana mitä vaan. Esim. -10% tappiokin olisi mahdollinen, koska elämme kovin erikoisia aikoja rahan painamisen jälkeen.
Velan ylimääräinen lyhentäminen tarjoaa sen mitä se sama raha velkanatuottaa pankille. Sen maksetun ylimäärisen lyhennyksen koron verran varmaa tuottoa. Sitä ei voi kukaan kieltää. Sijoituksissa voi menettää koko pääoman, tuototkin vielä todennäköisemmin. Puhumattakaan sen sijoituksen hallinnointi kuluista ja veroista 30%.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jättilaina ap:lla. Me myytiin asunto juuri ennen korkojen nousua vuosi sitten. Nyt velattomina vuokralla ja rahat sijoituksissa. Saadaan rahaa säästöön. Uskaltakaa tehdä isoja ratkaisuja, jos asuntolainan maksu ei maistu. Toki nyt ei ole paras aika myydä asuntoa pois
Tein saman.
Voi olla että loppuvuodesta mietin asunnon ostoa, koska vuokrissa on nousupainetta ja asuntojen hinnoissa laskupainetta.
Naapurinperkele myi koronahuipun ollessa kuumimmillaan sekä vanhan rivarinsa että uuden juuri valmistuneen okt:nsa josta oli hinta lukittu ja ennakkomaksu maksettu jo aiemmin ja muutti myös vuokralle. Täällä maksettiin ihan naurettavia hintoja, jonkun 25 pinnaa yli v.2019 hintojen noista. Uuden myynnistä sentään joutui maksamaan verot, mutta jonkun 150 000e teki tiliä silti. Naama niin leveässä virneessä että ihme ettei haljennut, kun tuossa törmäsin ja kysyin kuulumisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni on myös ottanut maltillisen lainan, eikä koskaan ole elänyt rillutellen, ja nyt hekin kärsivät. Ei jokainen jota koskee hintojen/korkojen raju nousu ole mitään lainarahalla eläviä taivaanrannanmaalareita. Mutta ymmärrän että näitä kommentteja kirjoittelevatkin koko elämänsä pikkuyksiössä kituutelleet jotka eivät uskalla tehdä mitään. Nyt on hyvä hetki paistatella omissa kateuden tunteissaan, kohta kaikki kääntyy taas paremmaksi, mutta pelkääjä pelkää edelleen yksiössään ja kadehtii, ja odottaa seuraavaa taantumaa kieli pitkällä jotta "pääsee taas sanomaan".
Miten sen nyt ottaa. Ollaan tässä nollakorkojen aikana maksettu 500 000 euron asuntolaina pois tinkien ehkä vähän jostain hummailuista. Kateudesta en piehtaroi, vaan oikeastaan vähän hymähtelen niille talousneroille, jotka hehkuttivat nollakorkojen ihanuutta ja sitä, ettei velkoja nollakoron aikana kannata mitenkään maksaa, koska "ilmaista" rahaa ja velkaa velkaa tsatsataa. No, ilmaista ja ilmaista. Nyt kun osakkeet on pohjilla, asunnot on pohjilla, niin minähän sijoitain kestävästi. Asun mukavasti ja edullisesti lähes kuluttomassa asunnossa. Ei minua tämä turbulenssi keikuta, mutta niitä keikuttaa, joilla on se velkapääoma syöty jo moneen kertaan leveään elämään ja jätetty velat maksamatta.
Ei pörssi missään pohjilla ole. Tuohon 2021 jälkimmäisen puoliskon piikkiin tuli pieni korjausliike mutta nyt ainakin omat ETF:t ovat olleet hienoisessa kasvussa jo hyvän tovin ja pyörivät jossain tuolla 2021 alun paikkeilla.
Nollakorkojen ihanuuksista toitottajien ongelma monilla taisi olla se että vaikka puhuivat kaikenlaista niin sittenkin pistivät sen korkohyödyn lähinnä kulutukseen eivätkä sijoittamiseen. Tasaisesti ja liikaa juhlimatta sijoittaneet ovat tehneet ihan hyvää tiliä eikä heillä hirveästi mitään syytä rutinaan olekaan.
Oma tilanne on ainakin se että vielä saa korot noustakin ennen kuin on järkeä miettiä lainojen ylimääräisiä lyhennyksiä.
Eikö yleensä pörssiin sijoittajat sano, että kulut minimiin, koska ne syö tuottoja. Silloin puhutaan esim. ETF:ien kohdalla usein 0,2 - 1% välillä olevista kuluista, joita sen hallinnointi maksaa. Miksi silloin 1% kulu ajatellaan olevan paljon, mutta nyt asuntolainan kohdalla 4% korko ei olekaan mitään toimenpiteitä aiheuttavaa?
Hölmö vertaus.
Siksi koska korkotasoon et voi vaikuttaa, mutta hallinnointipalkkioon voit.
Korkotasoa voisi verrata osakkeiden tuottoihin, hallinnointipalkkiota lainan marginaaliin.
Eihän ole hölmö vertaus. Tässä esimerkki, viitaten aiempaan. Jos sinulla on esim. nyt kokonaiskorko 4,4% ja 200 000€ lainaa, niin kivasti menee korkoihin rahaa vuodessa. Sitten kuitenkin sanot, että ei ole tarvetta toimenpiteille ennen kuin korot nousee. Tarkoittaa siis sitä, että odotat pörssituotoista verojen jälkeen vähintään 4,4% tuottoa, joka on toki mahdollista, mutta ei varmaa. Sen sijaan jos lyhentäisit esimerkkinä mahdollisilla varoillasi 100 000 lainaasi, niin se olisi varma 4,4% veroton tuotto vuodessa, sekä toki siitä eteenpäinkin lainan korkojen pienentymisenä ja lainan kokonaishinnan pienentymisenä.
Unohtuu se vaihtoehtoiskustannus taas.
Lainan lyhentäminen olisi varma tuotto, mutta sen vaihtoehtoiskustannus taas on se mikä arvioimasi sijoituksen tuotto. Eli lopullinen nettotuotto olisi 4.4%-x jossa x se arvioimasi sijoitustuotto. 4.4%:kin on oikeastaan pidemmällä aikavälillä arvio siinä mielessä että et voi tietää mitä se on seuraavan korontarkistuksen jälkeen eli se laskennallinen tuotto (oikeammin korkokustannusten vähentyminen) olisi varma vain korontarkistukseen asti.
Jos nyt yksinkertaistuksen vuoksi olisi seuraavat 12 kuukautta 4,4%. Se olisi varma tuotto. Sen jälkeen voisi korko olla vielä korkeampi tai hyvin myös matalampi seuraavat 12kk. Sen sijaan vaihtoehto eli pörssi voi tuottaa tuona aikana mitä vaan. Esim. -10% tappiokin olisi mahdollinen, koska elämme kovin erikoisia aikoja rahan painamisen jälkeen.
Velan ylimääräinen lyhentäminen tarjoaa sen mitä se sama raha velkanatuottaa pankille. Sen maksetun ylimäärisen lyhennyksen koron verran varmaa tuottoa. Sitä ei voi kukaan kieltää. Sijoituksissa voi menettää koko pääoman, tuototkin vielä todennäköisemmin. Puhumattakaan sen sijoituksen hallinnointi kuluista ja veroista 30%.
Kyllä. Sitä minäkin tuossa juuri kirjoitin. Pörssi ei ole ollenkaan varmaa ja se voi helposti tuottaa tappiota. Siksi palaankin siihen alkuperäiseen pointtiin, että miksi ollaan niin pirun tarkkoja jostain ETF:n 0,2% - 1% kuluista, mutta samaan aikaan 4,4% korkokulut ei tunnu missään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jättilaina ap:lla. Me myytiin asunto juuri ennen korkojen nousua vuosi sitten. Nyt velattomina vuokralla ja rahat sijoituksissa. Saadaan rahaa säästöön. Uskaltakaa tehdä isoja ratkaisuja, jos asuntolainan maksu ei maistu. Toki nyt ei ole paras aika myydä asuntoa pois
Tein saman.
Voi olla että loppuvuodesta mietin asunnon ostoa, koska vuokrissa on nousupainetta ja asuntojen hinnoissa laskupainetta.
Naapurinperkele myi koronahuipun ollessa kuumimmillaan sekä vanhan rivarinsa että uuden juuri valmistuneen okt:nsa josta oli hinta lukittu ja ennakkomaksu maksettu jo aiemmin ja muutti myös vuokralle. Täällä maksettiin ihan naurettavia hintoja, jonkun 25 pinnaa yli v.2019 hintojen noista. Uuden myynnistä sentään joutui maksamaan verot, mutta jonkun 150 000e teki tiliä silti. Naama niin leveässä virneessä että ihme ettei haljennut, kun tuossa törmäsin ja kysyin kuulumisia.
Kohta saa asuntoja murto-osalla mitä huipulla maksoivat. Kiinteistöjätti on kaatumassa ruotsissa ja omistaa suomestakin 200 kiinteistöä. Vaikuttaa koko alaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni on myös ottanut maltillisen lainan, eikä koskaan ole elänyt rillutellen, ja nyt hekin kärsivät. Ei jokainen jota koskee hintojen/korkojen raju nousu ole mitään lainarahalla eläviä taivaanrannanmaalareita. Mutta ymmärrän että näitä kommentteja kirjoittelevatkin koko elämänsä pikkuyksiössä kituutelleet jotka eivät uskalla tehdä mitään. Nyt on hyvä hetki paistatella omissa kateuden tunteissaan, kohta kaikki kääntyy taas paremmaksi, mutta pelkääjä pelkää edelleen yksiössään ja kadehtii, ja odottaa seuraavaa taantumaa kieli pitkällä jotta "pääsee taas sanomaan".
Miten sen nyt ottaa. Ollaan tässä nollakorkojen aikana maksettu 500 000 euron asuntolaina pois tinkien ehkä vähän jostain hummailuista. Kateudesta en piehtaroi, vaan oikeastaan vähän hymähtelen niille talousneroille, jotka hehkuttivat nollakorkojen ihanuutta ja sitä, ettei velkoja nollakoron aikana kannata mitenkään maksaa, koska "ilmaista" rahaa ja velkaa velkaa tsatsataa. No, ilmaista ja ilmaista. Nyt kun osakkeet on pohjilla, asunnot on pohjilla, niin minähän sijoitain kestävästi. Asun mukavasti ja edullisesti lähes kuluttomassa asunnossa. Ei minua tämä turbulenssi keikuta, mutta niitä keikuttaa, joilla on se velkapääoma syöty jo moneen kertaan leveään elämään ja jätetty velat maksamatta.
Ei pörssi missään pohjilla ole. Tuohon 2021 jälkimmäisen puoliskon piikkiin tuli pieni korjausliike mutta nyt ainakin omat ETF:t ovat olleet hienoisessa kasvussa jo hyvän tovin ja pyörivät jossain tuolla 2021 alun paikkeilla.
Nollakorkojen ihanuuksista toitottajien ongelma monilla taisi olla se että vaikka puhuivat kaikenlaista niin sittenkin pistivät sen korkohyödyn lähinnä kulutukseen eivätkä sijoittamiseen. Tasaisesti ja liikaa juhlimatta sijoittaneet ovat tehneet ihan hyvää tiliä eikä heillä hirveästi mitään syytä rutinaan olekaan.
Oma tilanne on ainakin se että vielä saa korot noustakin ennen kuin on järkeä miettiä lainojen ylimääräisiä lyhennyksiä.
Eikö yleensä pörssiin sijoittajat sano, että kulut minimiin, koska ne syö tuottoja. Silloin puhutaan esim. ETF:ien kohdalla usein 0,2 - 1% välillä olevista kuluista, joita sen hallinnointi maksaa. Miksi silloin 1% kulu ajatellaan olevan paljon, mutta nyt asuntolainan kohdalla 4% korko ei olekaan mitään toimenpiteitä aiheuttavaa?
Hölmö vertaus.
Siksi koska korkotasoon et voi vaikuttaa, mutta hallinnointipalkkioon voit.
Korkotasoa voisi verrata osakkeiden tuottoihin, hallinnointipalkkiota lainan marginaaliin.
Eihän ole hölmö vertaus. Tässä esimerkki, viitaten aiempaan. Jos sinulla on esim. nyt kokonaiskorko 4,4% ja 200 000€ lainaa, niin kivasti menee korkoihin rahaa vuodessa. Sitten kuitenkin sanot, että ei ole tarvetta toimenpiteille ennen kuin korot nousee. Tarkoittaa siis sitä, että odotat pörssituotoista verojen jälkeen vähintään 4,4% tuottoa, joka on toki mahdollista, mutta ei varmaa. Sen sijaan jos lyhentäisit esimerkkinä mahdollisilla varoillasi 100 000 lainaasi, niin se olisi varma 4,4% veroton tuotto vuodessa, sekä toki siitä eteenpäinkin lainan korkojen pienentymisenä ja lainan kokonaishinnan pienentymisenä.
Unohtuu se vaihtoehtoiskustannus taas.
Lainan lyhentäminen olisi varma tuotto, mutta sen vaihtoehtoiskustannus taas on se mikä arvioimasi sijoituksen tuotto. Eli lopullinen nettotuotto olisi 4.4%-x jossa x se arvioimasi sijoitustuotto. 4.4%:kin on oikeastaan pidemmällä aikavälillä arvio siinä mielessä että et voi tietää mitä se on seuraavan korontarkistuksen jälkeen eli se laskennallinen tuotto (oikeammin korkokustannusten vähentyminen) olisi varma vain korontarkistukseen asti.
Jos nyt yksinkertaistuksen vuoksi olisi seuraavat 12 kuukautta 4,4%. Se olisi varma tuotto. Sen jälkeen voisi korko olla vielä korkeampi tai hyvin myös matalampi seuraavat 12kk. Sen sijaan vaihtoehto eli pörssi voi tuottaa tuona aikana mitä vaan. Esim. -10% tappiokin olisi mahdollinen, koska elämme kovin erikoisia aikoja rahan painamisen jälkeen.
Velan ylimääräinen lyhentäminen tarjoaa sen mitä se sama raha velkanatuottaa pankille. Sen maksetun ylimäärisen lyhennyksen koron verran varmaa tuottoa. Sitä ei voi kukaan kieltää. Sijoituksissa voi menettää koko pääoman, tuototkin vielä todennäköisemmin. Puhumattakaan sen sijoituksen hallinnointi kuluista ja veroista 30%.
Kyllä. Sitä minäkin tuossa juuri kirjoitin. Pörssi ei ole ollenkaan varmaa ja se voi helposti tuottaa tappiota. Siksi palaankin siihen alkuperäiseen pointtiin, että miksi ollaan niin pirun tarkkoja jostain ETF:n 0,2% - 1% kuluista, mutta samaan aikaan 4,4% korkokulut ei tunnu missään.
Asuntolainalla saa asunnon osakkeita ostamalla ei mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keksittyjä ongelmia. Suurimmalla osalla on tasaerälainat, eikä koron nousu näy kuukausierässä, eikä se ole kulutuksesta pois. Laina aika vaan pitenee tai viimeinen erä kasvaa.
Puhut kiinteästä tasaerästä. Suurimmalla osalla on annuiteetti eikä kiinteä tasaerä. Annuiteettikin on tasaerä mutta laina-aika ei jousta vaan tasaerä lasketaan aina korontarkistushetkellä uudestaan. Kiinteässä tasaerässä laina-aika joustaa (ellei maksimi tule vastaan). Annuiteetti on käytännössä oletusarvoinen lyhennystyyppi kaikilla pankeilla ellei asiakas pyydä muuta.
Kyllä, ja todella huono vaihtoehto. Annuiteetissä maksat tasaerää ja koron osuus siitä varsinkin alkuvaiheessa on tosi suuri. Nyt kun korot nousevat voi käydä niinkin että maksat tasaerässä pelkkää korkoa eikä lainan pääoma lyhene juuri ollenkaan. Sitten kun haluat vaihtaa asuntoa ja myydä nykyistä, niin huomaatkin että olet maksanut lainaa muutaman vuoden, mutta pelkkiä korkoja. Itse lainasumma ei olekaan lyhentynyt. Pankit tietenkin tyrkyttää tätä lainaa kun se on tosi tuottoisa pankeille. Kannattaa vaatia tasalyhenntstä, jossa maksat saman määrän lainan pääomaa joka kuukausi ja koron määrä on se joka vaihtuu (pienenee luonnollisesti mitä pidempään lainaa maksaa).
Mitä ihmettä, mulla on annuiteettilaina, jonka kuukausikustannus muuttuu kerran vuodessa, kun korko tarkastetaan. Laina-aika on kiinteä eli se tulee maksetuksi silloin, kun laina-aika loppuu. Tuossa tasalyhennyksessä on se ongelma, että aluksi sen kustannukset on valtavat, joten ei onnistu kovin monelta, ainakaan yhtään isompaan lainaan.
Onpa keskituloisilla rankkaa. Mieti, kun olisit pienituloinen.
Vierailija kirjoitti:
Onpa keskituloisilla rankkaa. Mieti, kun olisit pienituloinen.
Suuremmat palkat, suuremmat murheet...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni on myös ottanut maltillisen lainan, eikä koskaan ole elänyt rillutellen, ja nyt hekin kärsivät. Ei jokainen jota koskee hintojen/korkojen raju nousu ole mitään lainarahalla eläviä taivaanrannanmaalareita. Mutta ymmärrän että näitä kommentteja kirjoittelevatkin koko elämänsä pikkuyksiössä kituutelleet jotka eivät uskalla tehdä mitään. Nyt on hyvä hetki paistatella omissa kateuden tunteissaan, kohta kaikki kääntyy taas paremmaksi, mutta pelkääjä pelkää edelleen yksiössään ja kadehtii, ja odottaa seuraavaa taantumaa kieli pitkällä jotta "pääsee taas sanomaan".
Miten sen nyt ottaa. Ollaan tässä nollakorkojen aikana maksettu 500 000 euron asuntolaina pois tinkien ehkä vähän jostain hummailuista. Kateudesta en piehtaroi, vaan oikeastaan vähän hymähtelen niille talousneroille, jotka hehkuttivat nollakorkojen ihanuutta ja sitä, ettei velkoja nollakoron aikana kannata mitenkään maksaa, koska "ilmaista" rahaa ja velkaa velkaa tsatsataa. No, ilmaista ja ilmaista. Nyt kun osakkeet on pohjilla, asunnot on pohjilla, niin minähän sijoitain kestävästi. Asun mukavasti ja edullisesti lähes kuluttomassa asunnossa. Ei minua tämä turbulenssi keikuta, mutta niitä keikuttaa, joilla on se velkapääoma syöty jo moneen kertaan leveään elämään ja jätetty velat maksamatta.
Ei pörssi missään pohjilla ole. Tuohon 2021 jälkimmäisen puoliskon piikkiin tuli pieni korjausliike mutta nyt ainakin omat ETF:t ovat olleet hienoisessa kasvussa jo hyvän tovin ja pyörivät jossain tuolla 2021 alun paikkeilla.
Nollakorkojen ihanuuksista toitottajien ongelma monilla taisi olla se että vaikka puhuivat kaikenlaista niin sittenkin pistivät sen korkohyödyn lähinnä kulutukseen eivätkä sijoittamiseen. Tasaisesti ja liikaa juhlimatta sijoittaneet ovat tehneet ihan hyvää tiliä eikä heillä hirveästi mitään syytä rutinaan olekaan.
Oma tilanne on ainakin se että vielä saa korot noustakin ennen kuin on järkeä miettiä lainojen ylimääräisiä lyhennyksiä.
Eikö yleensä pörssiin sijoittajat sano, että kulut minimiin, koska ne syö tuottoja. Silloin puhutaan esim. ETF:ien kohdalla usein 0,2 - 1% välillä olevista kuluista, joita sen hallinnointi maksaa. Miksi silloin 1% kulu ajatellaan olevan paljon, mutta nyt asuntolainan kohdalla 4% korko ei olekaan mitään toimenpiteitä aiheuttavaa?
Hölmö vertaus.
Siksi koska korkotasoon et voi vaikuttaa, mutta hallinnointipalkkioon voit.
Korkotasoa voisi verrata osakkeiden tuottoihin, hallinnointipalkkiota lainan marginaaliin.
Eihän ole hölmö vertaus. Tässä esimerkki, viitaten aiempaan. Jos sinulla on esim. nyt kokonaiskorko 4,4% ja 200 000€ lainaa, niin kivasti menee korkoihin rahaa vuodessa. Sitten kuitenkin sanot, että ei ole tarvetta toimenpiteille ennen kuin korot nousee. Tarkoittaa siis sitä, että odotat pörssituotoista verojen jälkeen vähintään 4,4% tuottoa, joka on toki mahdollista, mutta ei varmaa. Sen sijaan jos lyhentäisit esimerkkinä mahdollisilla varoillasi 100 000 lainaasi, niin se olisi varma 4,4% veroton tuotto vuodessa, sekä toki siitä eteenpäinkin lainan korkojen pienentymisenä ja lainan kokonaishinnan pienentymisenä.
Unohtuu se vaihtoehtoiskustannus taas.
Lainan lyhentäminen olisi varma tuotto, mutta sen vaihtoehtoiskustannus taas on se mikä arvioimasi sijoituksen tuotto. Eli lopullinen nettotuotto olisi 4.4%-x jossa x se arvioimasi sijoitustuotto. 4.4%:kin on oikeastaan pidemmällä aikavälillä arvio siinä mielessä että et voi tietää mitä se on seuraavan korontarkistuksen jälkeen eli se laskennallinen tuotto (oikeammin korkokustannusten vähentyminen) olisi varma vain korontarkistukseen asti.
Jos nyt yksinkertaistuksen vuoksi olisi seuraavat 12 kuukautta 4,4%. Se olisi varma tuotto. Sen jälkeen voisi korko olla vielä korkeampi tai hyvin myös matalampi seuraavat 12kk. Sen sijaan vaihtoehto eli pörssi voi tuottaa tuona aikana mitä vaan. Esim. -10% tappiokin olisi mahdollinen, koska elämme kovin erikoisia aikoja rahan painamisen jälkeen.
Velan ylimääräinen lyhentäminen tarjoaa sen mitä se sama raha velkanatuottaa pankille. Sen maksetun ylimäärisen lyhennyksen koron verran varmaa tuottoa. Sitä ei voi kukaan kieltää. Sijoituksissa voi menettää koko pääoman, tuototkin vielä todennäköisemmin. Puhumattakaan sen sijoituksen hallinnointi kuluista ja veroista 30%.
Kyllä. Sitä minäkin tuossa juuri kirjoitin. Pörssi ei ole ollenkaan varmaa ja se voi helposti tuottaa tappiota. Siksi palaankin siihen alkuperäiseen pointtiin, että miksi ollaan niin pirun tarkkoja jostain ETF:n 0,2% - 1% kuluista, mutta samaan aikaan 4,4% korkokulut ei tunnu missään.
Kuluista ollaan tarkkoja ainakin kahdesta syystä:
Ensinnäkin se on kulu johon voi valinnoillaan selkeästi ja varmasti vaikuttaa.
Toisakseen sen vaikutus tuottoon on helppo aliarvioida erityisesti pitkällä aikavälillä.
Tuossa sinun esittämässäsi hintahaarukassa 20 vuoden sijoituksella, 6% keskimääräisellä vuosituotolla ja 100 000e alkupääomalla tuotossa oisi eroa ~40 000e. Tämä vielä korostuu kun aletaan puhumaan aktiivisesti hoidetuista rahastoista joita esimerkiksi pankit tykkäävät tarjota ja joissa kulut voivat olla helposti parinkin prosentin luokkaa. Joku tyypillinen satunnaiselle asiakkaalle turvallisena myymä korko- ja osakemarkkinoille sijoittava pankin aktiivisesti hoidettu yhdistelmärahasto on turvallinen lähinnä siinä mielessä että voi turvallisin mielin luottaa siihen että se ei tuota juurikaan enemmän kuin rahan makuuttaminen patjan alla, koska jo lähtökohtaisestikin matala tuotto-odotus menee lähes pelkästään rahastonhoitokuluihin.
Minä olen se vastaaja joka alunperin ei ollut erityisen huolissaan nykyisistä koroista eikä ainakaan toistaiseksi aikonut maksaa lainojaan korkojen pelossa sijoituksilla pois. Tarkemmat perustelut liittyy mm. siihen että koska sijoitan melko pitkällä tähtäimellä eli tarkoitus ei ole suuremmin myydä mitään vielä ainakaan pariinkymmeneen vuoteen eikä ole mitään tiettyä päivää, vuotta tai edes vuosikymmentä jolloin rahat olisi pakko ottaa ulos ja sijoitukset on hajautettu niin ajallisesti, aloittain kuin maantieteellisestikin erilaisiin matalakuluisiin indekseihin niin voin olla suhteellisen luottavainen sen suhteen että aikanaan saan niistä suurinpiirtein markkinoiden keskimääräisen pitkän aikavälin tuoton ulos ja se on todennäköisesti suurempi tai vähintään yhtä suuri kuin korkomenoni nyt.
Toisakseen, mikäli myisin sijoituksia nyt maksaakseni lainani pois, niin sen jälken lainanhoitokulut (lyhennys+korot) menisivät kuitenkin sijoituksiin eli käytännössä lopulta vaihtaisin vain vanhoja lappuja uusiin, mikä heikentäisi sijoitusteni ajallista hajautusta ja aiheuttaisi turhia veroja.
Jos sijoitushorisonttisi on esimerkiksi 20 vuoden päässä niin 100 000e sijoitus jota pidät 10 vuotta, myyt, maksat verot ja ostat takaisin toiseksi 10 vuodeksi, kunnes myyt lopullisesti tuottaa hyvinkin parikymmentä tonnia vähemmän kuin 20 vuotta yhtenäisesti pidettynä ihan vain verojen takia.
Ja tärkein juttu on tietysti se että talouteni on suunniteltu niin että pystyn koronnousut makselemaan ilman että se kummemmin vaikuttaa elämääni, mikä on tietysti edellytys sille että ylipäätään on mahdollista pohtia vaihtoehtoja myös pidemmän aikavälin kannalta.
Olishan se kiva nauttia niistä rahoista ja että pystyisi jotain ekstraa tekemään kun ensin kouluttautuu pitkään ja sitten painaa niska limassa duunia. Eikä että palkka menee peruselämiseen ja muuhun ei ole rahaa.
Onneksi ei ole lapsia eikä isoa asuntolainaa. Pärjäilee kivasti vaikka kaikki kustannukset nousee.
Alue: Aihe vapaa
Eihän ole hölmö vertaus. Tässä esimerkki, viitaten aiempaan. Jos sinulla on esim. nyt kokonaiskorko 4,4% ja 200 000€ lainaa, niin kivasti menee korkoihin rahaa vuodessa. Sitten kuitenkin sanot, että ei ole tarvetta toimenpiteille ennen kuin korot nousee. Tarkoittaa siis sitä, että odotat pörssituotoista verojen jälkeen vähintään 4,4% tuottoa, joka on toki mahdollista, mutta ei varmaa. Sen sijaan jos lyhentäisit esimerkkinä mahdollisilla varoillasi 100 000 lainaasi, niin se olisi varma 4,4% veroton tuotto vuodessa, sekä toki siitä eteenpäinkin lainan korkojen pienentymisenä ja lainan kokonaishinnan pienentymisenä.