Asuntolainan korko nousi 800 euroa. Yhtiövastike 50 euroa. Mökkilaina 150 euroa. Ruoka (vaikka nipistetty) 80 euroa.
Viisihenkinen perhe. Kaksi ylemmän keskitulon palkansaajaa, kolme lasta. Aivan tavallinen rivitalohuoneisto Helsingissä, lainaa 350 000 euroa (omaa pääomaa oli 120 000 euroa). Ei todellakaan mikään ökylukaali.
Stressitestattu on ja kaikkeen varauduttu, mutta kyllähän tällainen nyt ottaa päähän. Palkankorotukset olivat kummallakin yhteensä 350 euroa, josta puolet menee veroihin. Eipä paljoa nyt ilahduttanut.
Me pärjätään. Mutta tämä on kaikki sitten pois kaikesta ylimääräisestä. Palveluista, teatterista, konserteista, koululuokkien myyjäisistä, hyväntekeväisyydestä, ihmisten lahjoista, ihan kaikesta ylimääräisestä. Annetaan valmistuvalle ylioppilaalle 20 euroa, vaikka ennen 50 euroa. Pidennetään parturissa käymisten välejä. Ei laiteta keräyksiin rahaa. Ei osteta mokkapaloja partiolaisten myyjäisistä. Eikä varmaan niiden kalentereitakaan jouluna.
Korkojen nousu ei tullut yllätyksenä, mutta se, että ne pompsahtivat yhtäkkiä taivaisiin, tuli. Palkat eivät ehtineet mukaan ja nyt sitten nipistetään oikein kunnolla kaikesta.
Kommentit (849)
Kliseisesti sanottuna elämä on valintoja. Helsingissä ei ole pakko asua ja ehkä lapsilukuakin olisi voinut miettiä toimeentulon kannalta. Meillä molemmat aikuiset ovat hyvätuloisia, mutta lapsiluku jäi kahteen osittain siksi, että rahaa riittää myös muuhun kuin lapsiin. Asumme uudessa ok-talossa reilu 20 min junamatkan päässä Helsingin keskustasta, jossa hinnat ovat jo huomattavasti halvemmat. Emmekä ostaneet taloa heti, vaan olemme vähitellen aina muuttaneet isompaan, kunnes omaa rahoitusta oli riittävästi eikä lainasumma noussut yli 300 000 euroon.
Mutta ymmärrän hyvin, ettei ap:n tilanteessa ole helppo tehdä isoja muutoksia asuinpaikan tai varsinkaan lapsiluvun suhteen. Ei varmaan auta kuin kiristää vyötä ja odotella parempia aikoja. Ensi vuonna korot saattavat jo tippua, joten ehkä sitten helpottaa vähän.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä, kun täällä jotkut ylitsää itseään jonain "viisaana" ja parempana ihmisenä, koka kituuttaa koko elämänsä mahdollisimman kurjasti, ei käytä rahaa mihinkään vaan pistää joka ikisen irtoavan pennin lainanlyhennykseen ja suurin piirtein syö kynsiään. Tällä sitten kehuskellaan, että kylläpä olin fiksu kun jätin elämän elämättä, mutta onpahan asuntolaina maksettu mahdollisimman aikaisin ja paljon rahaa säästetty tilille sitten vanhana kääkkänä.
Itse kyllä olen sitä mieltä, että nuoruus ja (esim se aika, kun lapset on pieniä) on arvokkaampaa kuin mikään raha, ja silloin haluan elää ja tehdä asioita, joihin sitä rahaa tarvitsee. Nyt kun vielä on intoa, energiaa ja jaksamista. Mitä iloa niistä isoista säästöistä on sitten vanhana, kun ei enää huvita tai jaksa tehdä mitään? Eikä sekään ole taattua, että edes elää vanhaksi tai että ei sairastu vakavasti, jolloin ei pysty niistä rahoistaan nauttimaan. Voin vaikka jäädä auton alle huomenna tai sairastua syöpään kymmenen vuoden päästä. Elämä on nyt.
Kyllä se elämä on nyt vielä 57-vuotiaanakin, vaikka kolmikymppisenä on vielä niin tyhmä ja märkäkorva, että ei sellaista usko. Elämä opettaa vielä teitä pikkulapsiakin.
Vierailija kirjoitti:
Tylsillä osinko-osakkeilla voi saada helposti 3,5% nettotuoton pääomalle, joka tarvittaessa auttaa lainahoidossa, ja pitkän aikavälin arvonnousu siihen päälle.
Mitkä ovat nuo tylsät osakkeet, joista saa varmuudella nettona 3,5% tuoton?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en nyt usko tätä juttua. Jos teillä on pari sataa tonnia lainaa jos omaa pääomaa oli yli satatonnia niin korko ei voi noista 800euroa noin pienellä lainan pääomalla. Joku pari sataa ehkä
Siis et ymmärtänyt että kun AP kirjoitti että lainaa 350 000e niin silloin lainaa tosiaan oli 350 000e eikä esimerkiksi esittämäsi 200 000e?
Sekoittiko tuo että lainan päälle oli omaa pääomaa 120 000e? Eli siis vajaan puolen miljoonan kämpästä puhutaan.
no eipä nouse kyl 300tonnilkaa ku max 350e . Laskeppa vaikka jos osaat. Jos et osaa ni kokeile laskuria joka löytyy joka pankin sivulta
Mitäpä jos laskisit itse ja tulisit sitten ihan rehellisesti omin sanoin kertomaan oliko 350e korotus lähelläkään oikeaa kun lainapääoma 350 000e ja euribor nousee nollilta 3.8 prosenttiin. Lonkalta heitän että saat tuplata tuon 350e.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä, kun täällä jotkut ylitsää itseään jonain "viisaana" ja parempana ihmisenä, koka kituuttaa koko elämänsä mahdollisimman kurjasti, ei käytä rahaa mihinkään vaan pistää joka ikisen irtoavan pennin lainanlyhennykseen ja suurin piirtein syö kynsiään. Tällä sitten kehuskellaan, että kylläpä olin fiksu kun jätin elämän elämättä, mutta onpahan asuntolaina maksettu mahdollisimman aikaisin ja paljon rahaa säästetty tilille sitten vanhana kääkkänä.
Itse kyllä olen sitä mieltä, että nuoruus ja (esim se aika, kun lapset on pieniä) on arvokkaampaa kuin mikään raha, ja silloin haluan elää ja tehdä asioita, joihin sitä rahaa tarvitsee. Nyt kun vielä on intoa, energiaa ja jaksamista. Mitä iloa niistä isoista säästöistä on sitten vanhana, kun ei enää huvita tai jaksa tehdä mitään? Eikä sekään ole taattua, että edes elää vanhaksi tai että ei sairastu vakavasti, jolloin ei pysty niistä rahoistaan nauttimaan. Voin vaikka jäädä auton alle huomenna tai sairastua syöpään kymmenen vuoden päästä. Elämä on nyt.
Kyllä se elämä on nyt vielä 57-vuotiaanakin, vaikka kolmikymppisenä on vielä niin tyhmä ja märkäkorva, että ei sellaista usko. Elämä opettaa vielä teitä pikkulapsiakin.
Niin onkin, heillä, jotka sinne asti elävät. Itseäni ainakin ketuttaisi tajuta 57-vuotiaana, että kituutin viimeiset 20 vuotta vain säästääkseni. Ihminen rapistuu väistämättä, eikä moni asia ole mahdollista ihan fyysisestikään enää 57-vuotiaan kuin mitä se oli vaikka 30-40-vuotiaana.
Edelleen, kultainen keskitie, mutta painottaen nykyhetkeä. Elämä on nyt ja tästä et ainakaan enää nuoremmaksi tule, etkä useimmiten terveemmäksikään.
Rahat, jotka laitetaan korkoihin huvien sijasta, ovat pois jonkun toisen palkasta. Jos tämä toinen on yrittäjä, hänen tulonsa vähenevät. Koko duuni voi hävitä jos on työntekijä. Häviö ei suinkaan ole vain sen joka maksaa enemmän korkoja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tylsillä osinko-osakkeilla voi saada helposti 3,5% nettotuoton pääomalle, joka tarvittaessa auttaa lainahoidossa, ja pitkän aikavälin arvonnousu siihen päälle.
Mitkä ovat nuo tylsät osakkeet, joista saa varmuudella nettona 3,5% tuoton?
Selvitä itse, ei ole ilmaisia lounaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä, kun täällä jotkut ylitsää itseään jonain "viisaana" ja parempana ihmisenä, koka kituuttaa koko elämänsä mahdollisimman kurjasti, ei käytä rahaa mihinkään vaan pistää joka ikisen irtoavan pennin lainanlyhennykseen ja suurin piirtein syö kynsiään. Tällä sitten kehuskellaan, että kylläpä olin fiksu kun jätin elämän elämättä, mutta onpahan asuntolaina maksettu mahdollisimman aikaisin ja paljon rahaa säästetty tilille sitten vanhana kääkkänä.
Itse kyllä olen sitä mieltä, että nuoruus ja (esim se aika, kun lapset on pieniä) on arvokkaampaa kuin mikään raha, ja silloin haluan elää ja tehdä asioita, joihin sitä rahaa tarvitsee. Nyt kun vielä on intoa, energiaa ja jaksamista. Mitä iloa niistä isoista säästöistä on sitten vanhana, kun ei enää huvita tai jaksa tehdä mitään? Eikä sekään ole taattua, että edes elää vanhaksi tai että ei sairastu vakavasti, jolloin ei pysty niistä rahoistaan nauttimaan. Voin vaikka jäädä auton alle huomenna tai sairastua syöpään kymmenen vuoden päästä. Elämä on nyt.
Kyllä se elämä on nyt vielä 57-vuotiaanakin, vaikka kolmikymppisenä on vielä niin tyhmä ja märkäkorva, että ei sellaista usko. Elämä opettaa vielä teitä pikkulapsiakin.
Niin onkin, heillä, jotka sinne asti elävät. Itseäni ainakin ketuttaisi tajuta 57-vuotiaana, että kituutin viimeiset 20 vuotta vain säästääkseni. Ihminen rapistuu väistämättä, eikä moni asia ole mahdollista ihan fyysisestikään enää 57-vuotiaan kuin mitä se oli vaikka 30-40-vuotiaana.
Edelleen, kultainen keskitie, mutta painottaen nykyhetkeä. Elämä on nyt ja tästä et ainakaan enää nuoremmaksi tule, etkä useimmiten terveemmäksikään.
Minua ei kyllä harmittaisi: tietäisin että rahani jäävät helpottamaan lasteni elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en nyt usko tätä juttua. Jos teillä on pari sataa tonnia lainaa jos omaa pääomaa oli yli satatonnia niin korko ei voi noista 800euroa noin pienellä lainan pääomalla. Joku pari sataa ehkä
Siis et ymmärtänyt että kun AP kirjoitti että lainaa 350 000e niin silloin lainaa tosiaan oli 350 000e eikä esimerkiksi esittämäsi 200 000e?
Sekoittiko tuo että lainan päälle oli omaa pääomaa 120 000e? Eli siis vajaan puolen miljoonan kämpästä puhutaan.
no eipä nouse kyl 300tonnilkaa ku max 350e . Laskeppa vaikka jos osaat. Jos et osaa ni kokeile laskuria joka löytyy joka pankin sivulta
Mitäpä jos laskisit itse ja tulisit sitten ihan rehellisesti omin sanoin kertomaan oliko 350e korotus lähelläkään oikeaa kun lainapääoma 350 000e ja euribor nousee nollilta 3.8 prosenttiin. Lonkalta heitän että saat tuplata tuon 350e.
Jep, aiempi arvioi perseelleen. Itselläni ihan tässä nenäni edessä oma lainani, jonka pelkän koron osuus nousi juurikin 350€ ollen nyt yli 400€/kk ja lainaa on "enää" alle 120 000€.
Vtuttaa kuin pientä oravaa, mutta näillä mennään seuraava vuosi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä, kun täällä jotkut ylitsää itseään jonain "viisaana" ja parempana ihmisenä, koka kituuttaa koko elämänsä mahdollisimman kurjasti, ei käytä rahaa mihinkään vaan pistää joka ikisen irtoavan pennin lainanlyhennykseen ja suurin piirtein syö kynsiään. Tällä sitten kehuskellaan, että kylläpä olin fiksu kun jätin elämän elämättä, mutta onpahan asuntolaina maksettu mahdollisimman aikaisin ja paljon rahaa säästetty tilille sitten vanhana kääkkänä.
Itse kyllä olen sitä mieltä, että nuoruus ja (esim se aika, kun lapset on pieniä) on arvokkaampaa kuin mikään raha, ja silloin haluan elää ja tehdä asioita, joihin sitä rahaa tarvitsee. Nyt kun vielä on intoa, energiaa ja jaksamista. Mitä iloa niistä isoista säästöistä on sitten vanhana, kun ei enää huvita tai jaksa tehdä mitään? Eikä sekään ole taattua, että edes elää vanhaksi tai että ei sairastu vakavasti, jolloin ei pysty niistä rahoistaan nauttimaan. Voin vaikka jäädä auton alle huomenna tai sairastua syöpään kymmenen vuoden päästä. Elämä on nyt.
Kyllä se elämä on nyt vielä 57-vuotiaanakin, vaikka kolmikymppisenä on vielä niin tyhmä ja märkäkorva, että ei sellaista usko. Elämä opettaa vielä teitä pikkulapsiakin.
Niin onkin, heillä, jotka sinne asti elävät. Itseäni ainakin ketuttaisi tajuta 57-vuotiaana, että kituutin viimeiset 20 vuotta vain säästääkseni. Ihminen rapistuu väistämättä, eikä moni asia ole mahdollista ihan fyysisestikään enää 57-vuotiaan kuin mitä se oli vaikka 30-40-vuotiaana.
Edelleen, kultainen keskitie, mutta painottaen nykyhetkeä. Elämä on nyt ja tästä et ainakaan enää nuoremmaksi tule, etkä useimmiten terveemmäksikään.
Minua ei kyllä harmittaisi: tietäisin että rahani jäävät helpottamaan lasteni elämää.
Ok, no ei muuta kuin kuula kalloon. Mitäs sitä enempiä elämään, kun lapsille on rahat.
Vierailija kirjoitti:
Rahat, jotka laitetaan korkoihin huvien sijasta, ovat pois jonkun toisen palkasta. Jos tämä toinen on yrittäjä, hänen tulonsa vähenevät. Koko duuni voi hävitä jos on työntekijä. Häviö ei suinkaan ole vain sen joka maksaa enemmän korkoja
Eivät ne korkorahat mihinkään katoa. Käsittääkseni ne kulkeutuvat pankin kautta Euroopan keskuspankkiin joka maksaa voitosta osinkoa valtiolle. Valtio käyttää rahaa julkisiin palveluihin eli työllistää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä, kun täällä jotkut ylitsää itseään jonain "viisaana" ja parempana ihmisenä, koka kituuttaa koko elämänsä mahdollisimman kurjasti, ei käytä rahaa mihinkään vaan pistää joka ikisen irtoavan pennin lainanlyhennykseen ja suurin piirtein syö kynsiään. Tällä sitten kehuskellaan, että kylläpä olin fiksu kun jätin elämän elämättä, mutta onpahan asuntolaina maksettu mahdollisimman aikaisin ja paljon rahaa säästetty tilille sitten vanhana kääkkänä.
Itse kyllä olen sitä mieltä, että nuoruus ja (esim se aika, kun lapset on pieniä) on arvokkaampaa kuin mikään raha, ja silloin haluan elää ja tehdä asioita, joihin sitä rahaa tarvitsee. Nyt kun vielä on intoa, energiaa ja jaksamista. Mitä iloa niistä isoista säästöistä on sitten vanhana, kun ei enää huvita tai jaksa tehdä mitään? Eikä sekään ole taattua, että edes elää vanhaksi tai että ei sairastu vakavasti, jolloin ei pysty niistä rahoistaan nauttimaan. Voin vaikka jäädä auton alle huomenna tai sairastua syöpään kymmenen vuoden päästä. Elämä on nyt.
Kyllä se elämä on nyt vielä 57-vuotiaanakin, vaikka kolmikymppisenä on vielä niin tyhmä ja märkäkorva, että ei sellaista usko. Elämä opettaa vielä teitä pikkulapsiakin.
Niin onkin, heillä, jotka sinne asti elävät. Itseäni ainakin ketuttaisi tajuta 57-vuotiaana, että kituutin viimeiset 20 vuotta vain säästääkseni. Ihminen rapistuu väistämättä, eikä moni asia ole mahdollista ihan fyysisestikään enää 57-vuotiaan kuin mitä se oli vaikka 30-40-vuotiaana.
Edelleen, kultainen keskitie, mutta painottaen nykyhetkeä. Elämä on nyt ja tästä et ainakaan enää nuoremmaksi tule, etkä useimmiten terveemmäksikään.
Minua ei kyllä harmittaisi: tietäisin että rahani jäävät helpottamaan lasteni elämää.
Ok, no ei muuta kuin kuula kalloon. Mitäs sitä enempiä elämään, kun lapsille on rahat.
Se on sinun valintasi jos niin haluat tehdä. Tsemppiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tylsillä osinko-osakkeilla voi saada helposti 3,5% nettotuoton pääomalle, joka tarvittaessa auttaa lainahoidossa, ja pitkän aikavälin arvonnousu siihen päälle.
Mitkä ovat nuo tylsät osakkeet, joista saa varmuudella nettona 3,5% tuoton?
Selvitä itse, ei ole ilmaisia lounaita.
On niitä. Indeksiin vaan. Ei tarvitse tietää mistään mitään.
Hallituksen täytyy antaa verohelpotuksia asuntovelallisille. Korkojen verovähennykset takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tylsillä osinko-osakkeilla voi saada helposti 3,5% nettotuoton pääomalle, joka tarvittaessa auttaa lainahoidossa, ja pitkän aikavälin arvonnousu siihen päälle.
Mitkä ovat nuo tylsät osakkeet, joista saa varmuudella nettona 3,5% tuoton?
Selvitä itse, ei ole ilmaisia lounaita.
On niitä. Indeksiin vaan. Ei tarvitse tietää mistään mitään.
Mistä indeksistä saa osinkotuottoja.?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tylsillä osinko-osakkeilla voi saada helposti 3,5% nettotuoton pääomalle, joka tarvittaessa auttaa lainahoidossa, ja pitkän aikavälin arvonnousu siihen päälle.
Mitkä ovat nuo tylsät osakkeet, joista saa varmuudella nettona 3,5% tuoton?
Selvitä itse, ei ole ilmaisia lounaita.
On niitä. Indeksiin vaan. Ei tarvitse tietää mistään mitään.
Mistä indeksistä saa osinkotuottoja.?
Ei mistään, mutta ilmaisen lounaan saa ja mukavaa tuottoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahat, jotka laitetaan korkoihin huvien sijasta, ovat pois jonkun toisen palkasta. Jos tämä toinen on yrittäjä, hänen tulonsa vähenevät. Koko duuni voi hävitä jos on työntekijä. Häviö ei suinkaan ole vain sen joka maksaa enemmän korkoja
Eivät ne korkorahat mihinkään katoa. Käsittääkseni ne kulkeutuvat pankin kautta Euroopan keskuspankkiin joka maksaa voitosta osinkoa valtiolle. Valtio käyttää rahaa julkisiin palveluihin eli työllistää.
Kyllä ne häviää palveluista yms miten tahansa sen ajattelet. Irtisanomisia tulee
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä, kun täällä jotkut ylitsää itseään jonain "viisaana" ja parempana ihmisenä, koka kituuttaa koko elämänsä mahdollisimman kurjasti, ei käytä rahaa mihinkään vaan pistää joka ikisen irtoavan pennin lainanlyhennykseen ja suurin piirtein syö kynsiään. Tällä sitten kehuskellaan, että kylläpä olin fiksu kun jätin elämän elämättä, mutta onpahan asuntolaina maksettu mahdollisimman aikaisin ja paljon rahaa säästetty tilille sitten vanhana kääkkänä.
Itse kyllä olen sitä mieltä, että nuoruus ja (esim se aika, kun lapset on pieniä) on arvokkaampaa kuin mikään raha, ja silloin haluan elää ja tehdä asioita, joihin sitä rahaa tarvitsee. Nyt kun vielä on intoa, energiaa ja jaksamista. Mitä iloa niistä isoista säästöistä on sitten vanhana, kun ei enää huvita tai jaksa tehdä mitään? Eikä sekään ole taattua, että edes elää vanhaksi tai että ei sairastu vakavasti, jolloin ei pysty niistä rahoistaan nauttimaan. Voin vaikka jäädä auton alle huomenna tai sairastua syöpään kymmenen vuoden päästä. Elämä on nyt.
Arvokkain aika on nyt. Ei eilen eikä huomenna.
Mutta on ihan järjevää varautua myös siihen huomisen aikaan. Ei elämää voi elää varastoon nuorena ja "kääkkänä" nautiskella menneistä ajoista. Kyllä se arvokkain aika silloin "kääkkänäkin" on nyt.
Nuoruuttaan voi tietysti aina muistella, mutta ei sitä vanhuuteensa mukaan voi viedä.
Loppujen lopuksi jokainen on kuitenkin ihan sama ihminen läpi elämänsä, lapsuudesta vanhuuteen. Eri aikoina sitä vaan kohtaa erilaisia haasteita ja erilaisia iloja. Mummoni sanoi joskus kauan sitten, jotenkin näin: "Vanhana tuntuu ihan samalta kuin nuorenakin. Peilistä vaan katsoo vanhat kasvot."
Hän oli silloin jo hyvin iäkäs ja pitkään kärsinyt monista sairauksista. Silti hän koki olevansa ihan samanlainen ihminen kuin nuorena tyttönä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tylsillä osinko-osakkeilla voi saada helposti 3,5% nettotuoton pääomalle, joka tarvittaessa auttaa lainahoidossa, ja pitkän aikavälin arvonnousu siihen päälle.
Mitkä ovat nuo tylsät osakkeet, joista saa varmuudella nettona 3,5% tuoton?
Selvitä itse, ei ole ilmaisia lounaita.
On niitä. Indeksiin vaan. Ei tarvitse tietää mistään mitään.
Mistä indeksistä saa osinkotuottoja.?
Ei mistään, mutta ilmaisen lounaan saa ja mukavaa tuottoa.
Eli täytyy tietää mistään mitään jos haluaa osinkotuottoja. Kiitos aikani tuhlaamisesta.
Nojaa, mieluummin elän nyt ja tarjoan lapsilleni ihmisarvoisen elämän kuin huolehdin siitä, että heille jää perintöä sitten joskus kun kuolen satavuotiaana ja he ovat itsekin jo eläkeläisiä.