Lue keskustelun säännöt.
En ymmärrä miksi exän uuden pitää tunkea kaikkiin lasten juhliin ja tapahtumiin
30.05.2023 |
Oikein väen väkisin on pitänyt päästä tapahtumiin, joihin esim pyritty rajaamaan yleisöä. En todellakaan näe näitä tilanteita sellaisena että olisi jotenkin lapsen takia näissä. Jotkut omat motiivit tässä on takana, koska päin vastoin jos olisi ajattelisi tai olisi ajatellut asioita lapsen kannalta olisi toiminut toisin ja olisi antanut tilaa sekä aikaa heille. Onko muilla samoja fiiliksiä? Ja toisaalta jos olet tällainen nyxän lasten tapahtumiin tuppautuja niin miksi? Nyt ehkä vaan v**uttaa yleisesti tämä itsensä korostaminen.
Kommentit (342)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies lähti viidenkympin villityksessä itseään 26 vuotta nuoremman naisen perään.
Mulle ei valitettavasti tullut mieleen, että olisin alkanut nillittää saati kieltää exän nyxän mukanaoloa lasten juhlissa. Lapset olivat kuolla häpeästä kun, kun exä pamahti nyxänsä kanssa koulun kevätjuhlaan. Teini sai myöhemmin samana päivänä jumalattomat itkupotkuraivarit aiheesta ja melkein syttyi perhesota.
Nimittäin vaikka mies osoittaa miehisyyttään ja pääsee elvistelemään kavereilleen, että olenpa kova jätkät kun mulla on nuori puoliso, niin eihän ne lapset eikä muut läheiset sitä noin katso. Ei todellakaan! Sama juttu sukujuhlissa. Nyt lapset eivät lähde enää minnekään juhliin/tapahtumiin, jos isänsä tulee sinne edes yksin. Pakottaminen ei tuon ikäisiin tehoa.
Meillä sama. Isä tuli kevätjuhlaan nyksän kanssa, niin teini tuli itkien kotiin, että miksi heidän pitää aina pilata kaikki.
Niinpä. Pitäisi muistaa, että lapset ovat tässä keskiössä. Heidän takiaan sitä eksää kutsutaan, jos kutsutaan. Lähtijä on hylännyt myös heidät ja rikkonut heidän kotinsa, joten on ihan selvää, että heillä on todella monenlaisia tunteita jättäjää kohtaan.
Isoilta lapsilta kysytään miten he haluaisivat toimittavan. Jos eivät halua eksää nyksineen paikalle, ei kutsuta ja eksä saa itse järjestää lapselle omannäköisensä huomionosoitukset.
Omalla kohdallani ex-mies oli se, joka laittoi eron vireille. Mutta eihän hän ole lastaan hylännyt, vaikka halusi erota. Päin vastoin, ottanut isän vastuun tosissaan myös eron jälkeen.
Meillä on hyvät välit ja yhteisymmärrys yhteishuoltajuudessa.
Jos löytäisi uuden, itselleen sopivamman naisen kuin mitä minä olin, niin olisi vain hyvä juttu.
Ero herättää aina tunteita. Mutta niistä kannattaa yrittää päästä jossain vaiheessa yli ja eteenpäin. Jäätävä katkeruus kuormittaa lopulta eniten itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies lähti viidenkympin villityksessä itseään 26 vuotta nuoremman naisen perään.
Mulle ei valitettavasti tullut mieleen, että olisin alkanut nillittää saati kieltää exän nyxän mukanaoloa lasten juhlissa. Lapset olivat kuolla häpeästä kun, kun exä pamahti nyxänsä kanssa koulun kevätjuhlaan. Teini sai myöhemmin samana päivänä jumalattomat itkupotkuraivarit aiheesta ja melkein syttyi perhesota.
Nimittäin vaikka mies osoittaa miehisyyttään ja pääsee elvistelemään kavereilleen, että olenpa kova jätkät kun mulla on nuori puoliso, niin eihän ne lapset eikä muut läheiset sitä noin katso. Ei todellakaan! Sama juttu sukujuhlissa. Nyt lapset eivät lähde enää minnekään juhliin/tapahtumiin, jos isänsä tulee sinne edes yksin. Pakottaminen ei tuon ikäisiin tehoa.
Meillä sama. Isä tuli kevätjuhlaan nyksän kanssa, niin teini tuli itkien kotiin, että miksi heidän pitää aina pilata kaikki.
Ja tämä johtuu vain ja ainoastaan siitä että olette olleet kelvottomia vanhempia. Jos teini häpeää vanhempiaan, turha siitä on muita syyttää. Jos et olisi hänelle naukunut että isänne on nolo kun tollasen otti ja esittelee sitä, teini osaisi suhtautua asiaa niin kuin se on. Eli te erositte ja isällänne on uusi kumppani.
Lopetapa uusien sanojen tunkeminen minun lauseeseeni. Osoitat vain olevasi harhainen, kun vedät omasta päästäsi asioita, jotka eivät ole totta. Ei anna sinusta kovin hyvää kuvaa.
Vierailija kirjoitti:
Minulle ei tulisi mieleenikään mennä mihinkään muihin miehen lasten juhliin kuin rippijuhliin ja yo-juhliin. Sielläkin seison sivussa, onnittelen toki, mutta siirryn taka-alalle, vaikka suhteemme ei edes pettämisestä alkanut.
Käytöstapoja.
Jos kyseessä olisi jo yhdessäasuminen, niin olisi vähän outoa joutua poistumaan kotoaan, mikäli siellä järjestetään esim. lapsen syntymäpäiväjuhlia.
Palatakseni alkuperäiseen kysymykseen, niin ymmärrän molempia näkökohtia tiettyyn pisteeseen. Jos ero on oikein tuore, niin ei ole vielä asiallista osallistua puolison lasten tapahtumiin, mutta jos siitä on jokunen vuosi ja omakin parisuhde on vakiintunut, niin sitten pitää kaikkien kasvaa aikuiseksi lasten takia. Itse olen järjestänyt juhlat aina kotonani (rippijuhlia kahdet ja ylioppilasjuhlat) ja heti alusta alkaen ex-mieheni puoliso on perheineen ollut mukana, koska he ovat myös osa lasteni elämää. Exäni puolisolla on vieläpä tosi mukava sisko, jota aina ilolla tapaan. Vaikeinta oli ehkä ex-appivanhemmillani, mutta kun he näkivät, miten hoidamme homman exäni kanssa, niin tilanne on oikein hyvä :) Ongelmaa on nyt enemmän sen kanssa, että nykyisen puolisoni, tulevan aviosellaisen, kanssa olemme olleet kaksi vuotta yhdessä nyt ja ex-vaimo järjestää kaikki juhlat vain omalle suvulleen, kuten ensi kuussa olevat tyttären rippijuhlat. Harmittaa, että hän on ollut noin sivistymättömän ihmisen kanssa, joka totta vieköön, tekee hallaa näin lapsilleen. Mieheni lapset ovat minulle läheisiä ja meillä on aina kivaa yhdessä. Sain vihdoin ne tyttäret, joita olen aina toivonut. Mutta tämä juhlapäätös tietenkin on hyväksyttävä ja äidin päätöstä harmista huolimatta kunnioitettava ja käymme sitten koko perheen kera syömässä yhdessä ja näin juhlistamme ripille pääsyä jälkikäteen. Vaikka eihän se sama asia ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ei tulisi mieleenikään mennä mihinkään muihin miehen lasten juhliin kuin rippijuhliin ja yo-juhliin. Sielläkin seison sivussa, onnittelen toki, mutta siirryn taka-alalle, vaikka suhteemme ei edes pettämisestä alkanut.
Käytöstapoja.Jos kyseessä olisi jo yhdessäasuminen, niin olisi vähän outoa joutua poistumaan kotoaan, mikäli siellä järjestetään esim. lapsen syntymäpäiväjuhlia.
Ei kai nyt kukaan järjestä normijuhlia yhdessä?
Meidän lapsilla oli kahdet synttärijuhlat ja kahdet joulut. Molemmilla vanhemmilla omansa. Lapset sanoivatkin, että erossa parasta on se, että on kaksin kappalein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On vaikea uskoa että joku menisi innoissaan moniin lasten juttuihin. Voiko tylsempää olla kuin lasten harrastusjutut, koulun juhlat tms. Tuskin niihin uudet puolisot haluaa tulla.
Olen uusioperheessä ja valitettavasti pakotettuna joudun rippijuhliin/yojuhliin osallistua. Vaikka mun puolesta voisivat pitää juhlat ilman mua. Enkä todellakaan osallistu mihinkään muihin lasten juttuihin. Enkä vaadi enkä halua että puolisoni osallistuu mun lasten juttuihin.
Synttärit kotona on eri asia kun ne on kotikutoiset ja kahvittelua tms. Eikä kotoa ajeta puolisoita pois sen takia
Ehkä ap:n olisi pitänyt muotoilla otsikko näin: "Miksi olen pikkumainen, katkera ja kateellinen kiukuttelija, joka ei osaa suhtautua asioihin kuin aikuinen?"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On vaikea uskoa että joku menisi innoissaan moniin lasten juttuihin. Voiko tylsempää olla kuin lasten harrastusjutut, koulun juhlat tms. Tuskin niihin uudet puolisot haluaa tulla.
Olen uusioperheessä ja valitettavasti pakotettuna joudun rippijuhliin/yojuhliin osallistua. Vaikka mun puolesta voisivat pitää juhlat ilman mua. Enkä todellakaan osallistu mihinkään muihin lasten juttuihin. Enkä vaadi enkä halua että puolisoni osallistuu mun lasten juttuihin.
Synttärit kotona on eri asia kun ne on kotikutoiset ja kahvittelua tms. Eikä kotoa ajeta puolisoita pois sen takia
Samoin ajattelen. Omien lasten koulujuhlat oli kärsimystä, en halua sitä toiste kokea miehen lasten kohdalla. Siksi olen taipuvainen ajattelemaan, että nyksän ilmaantuminen niihin on vain ja pelkästään näyttämisenhalua.
Vierailija kirjoitti:
Totta on, jos osanottajamäärä on rajattu, uudet puolisot pysyköön poissa.
Ja äiti ja isä pysykööt yhdessä ja loppuelämänsä sinkkuina jos ei voi hyväksyä uutta puolisoa. Olisitte iloisia että se uusi puoliso yleensäkin haluaa olla noissa mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On vaikea uskoa että joku menisi innoissaan moniin lasten juttuihin. Voiko tylsempää olla kuin lasten harrastusjutut, koulun juhlat tms. Tuskin niihin uudet puolisot haluaa tulla.
Olen uusioperheessä ja valitettavasti pakotettuna joudun rippijuhliin/yojuhliin osallistua. Vaikka mun puolesta voisivat pitää juhlat ilman mua. Enkä todellakaan osallistu mihinkään muihin lasten juttuihin. Enkä vaadi enkä halua että puolisoni osallistuu mun lasten juttuihin.
Synttärit kotona on eri asia kun ne on kotikutoiset ja kahvittelua tms. Eikä kotoa ajeta puolisoita pois sen takia
Samoin ajattelen. Omien lasten koulujuhlat oli kärsimystä, en halua sitä toiste kokea miehen lasten kohdalla. Siksi olen taipuvainen ajattelemaan, että nyksän ilmaantuminen niihin on vain ja pelkästään näyttämisenhalua.
Samaa mieltä. Menin bonuslapseni rippujuhliin vain siksi, etten kehdannut olla menemättä. Yhdessä 8 vuotta, ja näin lapsen äidin ensimmäistä kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle ei tulisi mieleenikään mennä mihinkään muihin miehen lasten juhliin kuin rippijuhliin ja yo-juhliin. Sielläkin seison sivussa, onnittelen toki, mutta siirryn taka-alalle, vaikka suhteemme ei edes pettämisestä alkanut.
Käytöstapoja.Jos kyseessä olisi jo yhdessäasuminen, niin olisi vähän outoa joutua poistumaan kotoaan, mikäli siellä järjestetään esim. lapsen syntymäpäiväjuhlia.
Ei kai nyt kukaan järjestä normijuhlia yhdessä?
Meidän lapsilla oli kahdet synttärijuhlat ja kahdet joulut. Molemmilla vanhemmilla omansa. Lapset sanoivatkin, että erossa parasta on se, että on kaksin kappalein.
Mikä ongelma siis asiassa on? Jos isompiin juhliin (rippi-/yo-juhlat yms) ok osallistua yhdessä, ja pienemmät taas molemmilla vanhemmilla erikseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On vaikea uskoa että joku menisi innoissaan moniin lasten juttuihin. Voiko tylsempää olla kuin lasten harrastusjutut, koulun juhlat tms. Tuskin niihin uudet puolisot haluaa tulla.
Olen uusioperheessä ja valitettavasti pakotettuna joudun rippijuhliin/yojuhliin osallistua. Vaikka mun puolesta voisivat pitää juhlat ilman mua. Enkä todellakaan osallistu mihinkään muihin lasten juttuihin. Enkä vaadi enkä halua että puolisoni osallistuu mun lasten juttuihin.
Synttärit kotona on eri asia kun ne on kotikutoiset ja kahvittelua tms. Eikä kotoa ajeta puolisoita pois sen takia
Samoin ajattelen. Omien lasten koulujuhlat oli kärsimystä, en halua sitä toiste kokea miehen lasten kohdalla. Siksi olen taipuvainen ajattelemaan, että nyksän ilmaantuminen niihin on vain ja pelkästään näyttämisenhalua.
...tai sitten osallistuu juuri siksi ettei kyräiltäisi sen takia, että jätti tulematta.
Tässä asiassa kun ei vaan voi tehdä oikein.
Minun teini-ikäiset tyttäret eivät ole tulleet toimeen isän puolison kanssa. Sen sijaan ovat hyvissä väleissä minun uuden puolisoni kanssa. Juhlia ei juuri järjestetä tai pelkästään omalla porukalla tai minun sukulaisille. Ex miehen uutta puolisoa en ole koskaan tavannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On vaikea uskoa että joku menisi innoissaan moniin lasten juttuihin. Voiko tylsempää olla kuin lasten harrastusjutut, koulun juhlat tms. Tuskin niihin uudet puolisot haluaa tulla.
Olen uusioperheessä ja valitettavasti pakotettuna joudun rippijuhliin/yojuhliin osallistua. Vaikka mun puolesta voisivat pitää juhlat ilman mua. Enkä todellakaan osallistu mihinkään muihin lasten juttuihin. Enkä vaadi enkä halua että puolisoni osallistuu mun lasten juttuihin.
Synttärit kotona on eri asia kun ne on kotikutoiset ja kahvittelua tms. Eikä kotoa ajeta puolisoita pois sen takia
Samoin ajattelen. Omien lasten koulujuhlat oli kärsimystä, en halua sitä toiste kokea miehen lasten kohdalla. Siksi olen taipuvainen ajattelemaan, että nyksän ilmaantuminen niihin on vain ja pelkästään näyttämisenhalua.
Kaikki ei ole noin pikkusieluisia. Lapsille ne tylsät juhlat on tärkeitä vaikka sulle ei olisikaan.
Oletkohan mieheni ex? Nyt on kuunneltu viikkotolkulla kiukuttelua ja haukkumista siitä, että osallistun heidän lapsensa yo-juhliin, jotka kaiken lisäksi järjestetään meidän kotonamme.
Hienotunteisuutta tarvitaan sekä exältä että nyxältä.
Jos erosta on kovin vähän aikaa ja puolisolla on jo uusi kumppani, niin ei varmaankaan olisi hyvä tuoda uutta kumppania vielä perhejuhliin.
Tilanne voi olla vielä arka. Lapsiakin ja heidän tunteitaan on ajateltava.
Asioille on oma aikansa ja aika usein tasoittaa tunteita ja pettymyksiä.
Ap:n kaltaisesti ajatelleen eronneen yhteishuoltajaäidin lapsena minulla on ap:lle yksi neuvo. Lopeta tuo katkeruus keinolla millä hyvänsä. Siitä on haittaa vain sinulle ja lapsellesi, muille lähinnä huvia.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ex ja puoliso yrittävät rakentaa lapsille kasvuympäristöä, jossa lasten on helppo olla ja kaikki tulevat toimeen?
Tämä... Osallistumisella yhdessä osoitetaan että tämä on nyt tämä meidän perhe. Meitä on exät ja nyxät ja kaikki on osa lasten läheisverkkoa ja kotia. Aikuismainen tapa hoitaa tilanne lasten suuntaan. Lapsilla on muutenkin jo riittävästi epätietoisuutta tuollaisessa tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kaltaisesti ajatelleen eronneen yhteishuoltajaäidin lapsena minulla on ap:lle yksi neuvo. Lopeta tuo katkeruus keinolla millä hyvänsä. Siitä on haittaa vain sinulle ja lapsellesi, muille lähinnä huvia.
Minä itse olen osallistunut kaikkii juhliin, enkä ole kieltänyt ketään tulemasta enkä itse kieltäytynyt menemästä. Tilanteet ja juhlat ovat minulle neutraaleita tapahtumia.
Ihmettelen tässä vain syytöksiä katkeruudesta sekä ylläolevalta että aikaisemmilta kirjoittajilta. Ei minusta asialla ole katkeruuden kanssa mitäön tekemistä, vaan se, ettei halua nähdä nyksiä tai eksiä niin kertoo vain paranemisprosessin olevan kesken. Haavat ovat vielä auki, omaa elämää ollaan vasta rakentamassa, tai omia rajoja, tunteita ja tarpeita vasta karkoitetaan.
Jos eksälle tai nyksälle kiukutellaan vielä viiden vuoden jälkeen, niin sitten vasta mennään katkeruuden puolelle. Ja silloinkaan katkeruus ei lopu käskemällä, vaan silloin se padottu viha pitää purkaa. Eli jälleen mennään niitten omien rajojen, tunteiden ja tarpeiden käsittelyyn, koska se jäi silloin alussa kesken.
Annas esimerkki tapahtumasta, nyt jätät asiat ikävästi auki.