Väsynyt taaperon nukuttamiseen
Tällä lapsella on ollut vauvasta asti vaikea nukahtaa. Kun nukahtaa, nukkuu nätisti koko yön, mutta voi jeesus mitä rumbaa jokailtainen nukutus on. Normaali-ilta meillä on, että lapsella kestää 1-2h nukahtaa.
Nyt lapsi on 2v, ja on pyydetty apua nukahtamiseen. Asiantuntijat lähinnä pyörittää päätään ja sanoo samat ohjeet. Että rutiinia, tiukkuutta, ja rauhoittuminen illalla. Joskus hetkeksi onnistumme ja lapsi nukahtaa alle 30min kuluessa, mutta sitten tulee taas joku vaihe ja sitä helpon nukahtamisen auvoa kesti viikon.
Tuntuu että meillä on ikuinen unikoulu käynnissä. Turhauttaa, kun joka nukuttaminen saa kuunnella sitä huutoa tunnin verran. Milloin huudetaan pissahätää, äitiä, janoa, pipiä, mitä ikinä. Tää on yhtä väsytystaistelua.
En vaan jaksaisi enää, tekee joka ilta mieli vain laittaa lapsi sänkyyn, pistää kuulokkeet korville ja jättää se sinne raivoamaan kunnes huutaa itsensä uneen. Nyt piipahdetaan säännöllisesti (oikein kellontarkasti ajoitetaan), koska ei kuulemma sellainen lapsen huudatus ole nykyaikaa. Mut kun tässä on tätä samaa harrastettu yli vuoden päivät, alkaa kuuppa särkeä.
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata uskoa näitä nykypäivän "asiantuntijoita" joiden mielestä lapsi menee rikki jos sen antaa huutaa. Lapsen huudattaminen on ihan normaali käytäntö jota on käytetty maailman sivu ja jota käytetään ympäri maailmaa.
Henkistä väkivaltaa. Mites tukistaminen, sekin varmaan ok?
Meillä esikoinen ei nukkunut millään, ei varsinkaan yksin omassa sängyssä. Vasta neljä vuotiaana alkoi nukkua yöt. Oli vauvasta asti vaikea saada nukkumaan, koliikkivauva ja hankala tapaus nukkumisen osalta sinne neljä vuotiaaksi. Kuopus taas oli alusta asti hyvä nukkumaan omillaan ja mieluummin nukkui omassa sängyssä kuin vieressä.
Esikoisen kanssa luovutin ja otin viereen. Oma uni oli tärkeämpää kuin muiden mielipiteet siitä vieressä nukkumisesta.
Äiti. jano ja pipi vaan annetaan olla eikä yhtenään hypätä palvelemassa. Janoon auttaa juomapullo sängyn vieressä, eikä äiti.
Vaikuttaa siltä, että nukahtaminen ei ole se varsinainen ongelma vaan huuto ja hyppyyttäminen.
Kannattaa kokeilla eri nukkumaanmenoaikaa, sekä aikaisempaa että myöhäisempää. Voi olla, että uniaika on mennyt juuri ohi ja kannattaa laittaa nukkumaan vaikka 40 minuuttia aikaisemmin ja kokeilla sitä viikon. Jos pahentaa tilannetta, niin seuraava viikko sitten 40 minuuttia myöhemmin.
Miksi vanhemmat antavat lasten hyppyyttää itseään? Ihan kuin kaikki terve järki katoaisi ihmisistä silloin, kun heistä tulee vanhempia. Normaali ihminen tajuaa koska häntä käytetään hyväksi, mutta vanhemmat eivät sitä tunnu ymmärtävän.
Vierailija kirjoitti:
Onko niitä pentuja pakko vääntää, kelle tulee yllätyksenä että maailma on ylikansoitettu.
Uniongelmien syy ei todellakaan ole maailman ylikansoitus! Paljon lähempää se löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Miksi vanhemmat antavat lasten hyppyyttää itseään? Ihan kuin kaikki terve järki katoaisi ihmisistä silloin, kun heistä tulee vanhempia. Normaali ihminen tajuaa koska häntä käytetään hyväksi, mutta vanhemmat eivät sitä tunnu ymmärtävän.
Mutta kun se vauva on niin ihana ja tekee mieli paijata. Ja mitä siihen sanoo naapuri/ mummo / anoppi / sisko / kuka lie, jos antaa huutaa eikä hyppää palvelemassa.
Toiset lapset vaan on tuollaisia, meidän keskimmäinen lapsi alkoi nukahtaa helpommin 6 -vuotiaana. On nyt 17v ja edelleen huomattavan vähäuninen. Oli myös koliikkivauva ja allerginen, en tiedä onko näillä mitään yhteyttä.
Esikoinen ja kuopus on aina olleet aivan erilaisia, nukahtivat helposti ja nukkuivat hyvin ja paljon. Että aina tuolle ei vaan voi mitään. Ehkä teilläkin on vähäuninen lapsi siellä.
Vierailija kirjoitti:
Ja mitä siihen sanoo naapuri/ mummo / anoppi / sisko / kuka lie, jos antaa huutaa eikä hyppää palvelemassa.
Tekevät herkästi lasun jos perheessä kasvatetaan autoritaarisesti. Ja sitten perhe joutuu lastensuojelun eteen vastaamaan kasvatusvirheistään.
Meidän kuopus oli 1-2-vuotiaana vähän tuollainen. Kun oppi 1,5-vuotiaana kiipeämään pinnasängyn korkean laidan yli, ja se oli pakko laskea, alkoi iltahulinat. Ensin riemuitsi uudesta vapaudestaan, sitten oli oppimassa yökuivaksi, eli piti käyttää vessassa, sitten tuli iho-ongelmat...
Aika taisi auttaa, ja se, että isommassa talossa lapsille on omat huoneet. Vaikka vieläkin hiipparoi juomaan ja vessan sängystä, ja kaipaa paljon silityksiä, satua ym ennen nukahtamista. Puoli tuntia sängyssä pyörimistä on vieläkin ihan tavallista, viikottain menee varmaan tuntikin jonain iltana. Mutta ei ole enää niin rasittavaa. Tai sitten ollaan vaan luovutettu ja todettu, että hän on illanvirkku.
Vierailija kirjoitti:
Se on kumma juttu että 2 v lapsi vedättää vanhempia kuin märkää rättiä.
Munun äiti oli perhepäivähoitaja ja monet ns vaikeasti nukahtavat lapset kummasti oppivat nukkumaan päiväunet ihan kiltisti vaikka vanhemmat sanoneet ettei meidän jonipetteri sitten nuku helposti.
Sitten vaan kerrot ne taikakeinot ap:lle.
Vierailija kirjoitti:
Onko niitä pentuja pakko vääntää, kelle tulee yllätyksenä että maailma on ylikansoitettu.
Harmi ettei tuo juolahtanut vanhemmillesi mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Se on kumma juttu että 2 v lapsi vedättää vanhempia kuin märkää rättiä.
Munun äiti oli perhepäivähoitaja ja monet ns vaikeasti nukahtavat lapset kummasti oppivat nukkumaan päiväunet ihan kiltisti vaikka vanhemmat sanoneet ettei meidän jonipetteri sitten nuku helposti.
Aivan totta. Pphtyötä vuosia tehneenä, samoin valistivat jotkut vanhemmat minuakin. Ruoka oli toinen, että ei syö sitä tai tätä. Ja koskaan ei juuri ollut ongelmia kummassakaan. Ruokiin totuteltiin ja hyvin meni.
Vanhemmissa oli kyllä syytä moniin pelkoihin ruokaan ym
Olen pidellyt vuosia lapseni kättä sängyn vieressä kun hän käy nukkumaan. Nykyään haluaa, että makaan hetken hänen vieressään ennen nukahtamista. Luemme iltasadun, juttelemme päivästä, tai hieron jalkoja. Tärkeintä, että on itse läsnä ja rauhallinen. Lapsi kyllä vaistoaa jos aikuisella on kiire jonnekin muualle.
Jos se tekee tuota siksi kun sillä on adhd, niin koittakaa kapaloida se jotenkin. Oma lapsi nukahti nopeasti siihen kun otin sen kainaloon, ns,"lusikka" asennossa, ja heitin jalan vielä päälle. Siellä se sätki itsensä uneen nopeasti. Painopeitto voisi olla myös hyvä, mutta sitä ei kyllä voi sitten jättää valvomatta lapsen päälle vaan pitää vaihtaa kevyempään peittoon kun lapsi nukahtaa.
Lapseni on 25 v ja kärsii edelleen nukahtamisvaikeuksista, ja muista uniongelmista kausittain myös, joten mitkään turvattomuuden tunteet ja ei-pakottamiset, tai rutiinit eivät ole auttaneet.
"Riittävä ulkoilu ja touhuaminen" aiheutti lapsellani ylivirittäytyneisyyttä myöhälle yöhön. Päivät saattoivat myös olla täysin samanlaisia, mutta silti toisena yönä nuukminen ihan ok, toisena ei sitten millään. Mitään päiväuniahan lapsi ei nukkunut enää 2v jäkeen.
Päiväunet pois tai lyhentäkää niitä
Vierailija kirjoitti:
Lapsen on siis vaikeaa rauhoittua. Kuunteleeko satua rauhassa tai laulua?
Minun lapsi ei nukkunut satuihin, no puhetta. Nukkui kuutamosonaattiin. Mozart?
Millainen on lapsen iltapala? Hypyttääkö lapsi myös isovanhempiaan, jos se on heillä yökylässä?
Vierailija kirjoitti:
Tulet saamaan tyypillisiä tunnekylmien suomalaisten vastauksia. Jätä vaan yksin huutamaan itsensä uneen. Minä ottaisin lapsen kainaloon ja antaisin nukahtaa siihen. Ei varmasti mene pilalle vaikka saa vähän hellyyttä.
Meinaatko ettei ap olisi tajunnut kokeilla tätä?
Oletteko kokeilleet lukea lapselle?
2-vuotias ei ole enää mikään vauva vaan osaa manipuloida vanhempiaan taitavasti ja iskeä häikäilemättä jos havaitsee vanhemmissa jonkin heikkouden.