Väsynyt taaperon nukuttamiseen
Tällä lapsella on ollut vauvasta asti vaikea nukahtaa. Kun nukahtaa, nukkuu nätisti koko yön, mutta voi jeesus mitä rumbaa jokailtainen nukutus on. Normaali-ilta meillä on, että lapsella kestää 1-2h nukahtaa.
Nyt lapsi on 2v, ja on pyydetty apua nukahtamiseen. Asiantuntijat lähinnä pyörittää päätään ja sanoo samat ohjeet. Että rutiinia, tiukkuutta, ja rauhoittuminen illalla. Joskus hetkeksi onnistumme ja lapsi nukahtaa alle 30min kuluessa, mutta sitten tulee taas joku vaihe ja sitä helpon nukahtamisen auvoa kesti viikon.
Tuntuu että meillä on ikuinen unikoulu käynnissä. Turhauttaa, kun joka nukuttaminen saa kuunnella sitä huutoa tunnin verran. Milloin huudetaan pissahätää, äitiä, janoa, pipiä, mitä ikinä. Tää on yhtä väsytystaistelua.
En vaan jaksaisi enää, tekee joka ilta mieli vain laittaa lapsi sänkyyn, pistää kuulokkeet korville ja jättää se sinne raivoamaan kunnes huutaa itsensä uneen. Nyt piipahdetaan säännöllisesti (oikein kellontarkasti ajoitetaan), koska ei kuulemma sellainen lapsen huudatus ole nykyaikaa. Mut kun tässä on tätä samaa harrastettu yli vuoden päivät, alkaa kuuppa särkeä.
Kommentit (71)
Se on kumma juttu että 2 v lapsi vedättää vanhempia kuin märkää rättiä.
Munun äiti oli perhepäivähoitaja ja monet ns vaikeasti nukahtavat lapset kummasti oppivat nukkumaan päiväunet ihan kiltisti vaikka vanhemmat sanoneet ettei meidän jonipetteri sitten nuku helposti.
Varmaan jo kokeilisin antaa raivota itekseen pari iltaa. Jos sekään ei auta, että siellä käy. Lapset kyllä osaa pompottaa vanhempia pienestä pitäen. Vesihörpyt ennen sänkyyn menoa ja lisää ei tule, lisänä pissillä käydään ennen sänkyyn menoa, eikä sen jälkeen enää mennä. Ei ne päivälläkään ravaa koko ajan pissillä, niin kumma kun illalla pitäisi. Omat lapset myös yrittänyt usein pitkittää nukkumaan menoa, mutta älä lähde niihin mukaan.
Vierailija kirjoitti:
2v on kuitenkin vielä hyvin pieni, kaipaako turvaa? Meillä ei pientä pakoteta nukahtamaan yksin, vaikka se asiantuntijoiden mukaan varmaan hienoa olisikin. Yhdessä kun mennään sänkyyn pötköttelemään niin taapero on vartissa unessa. Tärkeää on myös riittävä ulkoilu ja touhuaminen että on varmasti väsynyt.
Eiköhän aloittaja huolehdi riittävästä ulkoilusta kerta ihan asiantuntijan luonakin käynyt. Kyllä sitä siihen mennessä on varmasti itse jo aika paljon ottanut selvää ja koittanut ties mitä.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan jo kokeilisin antaa raivota itekseen pari iltaa. Jos sekään ei auta, että siellä käy. Lapset kyllä osaa pompottaa vanhempia pienestä pitäen. Vesihörpyt ennen sänkyyn menoa ja lisää ei tule, lisänä pissillä käydään ennen sänkyyn menoa, eikä sen jälkeen enää mennä. Ei ne päivälläkään ravaa koko ajan pissillä, niin kumma kun illalla pitäisi. Omat lapset myös yrittänyt usein pitkittää nukkumaan menoa, mutta älä lähde niihin mukaan.
Tämä! Luulisi olevan aikuiselle ihmiselle täysin selvää.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan jo kokeilisin antaa raivota itekseen pari iltaa. Jos sekään ei auta, että siellä käy. Lapset kyllä osaa pompottaa vanhempia pienestä pitäen. Vesihörpyt ennen sänkyyn menoa ja lisää ei tule, lisänä pissillä käydään ennen sänkyyn menoa, eikä sen jälkeen enää mennä. Ei ne päivälläkään ravaa koko ajan pissillä, niin kumma kun illalla pitäisi. Omat lapset myös yrittänyt usein pitkittää nukkumaan menoa, mutta älä lähde niihin mukaan.
Voithan myös kokeilla jotain unisatuja laittaa esim tabletilta kuulumaan, jos se rauhottaisi. Tietty yksi vaihtoehto on ihan nukutus. Aikuinen on huoneessa sen aikaa, että lapsi nukahtaa.
Mikä tämä kellon tarkka piipahtaminen on ja miksi lapsi menee yksin nukkumaan? Oletko ajatellut, että unen tarve ei ole koko ajan sama? Näetkö lapsestasi, koska alkaa olla väsynyt? Vaikea sanoa näin palstalla onko yliväsymystä vai väsynyt ollenkaan.
Tulet saamaan tyypillisiä tunnekylmien suomalaisten vastauksia. Jätä vaan yksin huutamaan itsensä uneen. Minä ottaisin lapsen kainaloon ja antaisin nukahtaa siihen. Ei varmasti mene pilalle vaikka saa vähän hellyyttä.
Miksi lapsi siis huutaa illalla? Onko yliväsynyt, liian myöhäinen nukkumaanmenoaika?
Kokeiltiin ensin niin, että pissalla käytiin kerran ja vettä sai kerran, mut nyt on todettu, et pakko lopettaa. Sanotaan ennen sänkyynmenoa, et enää ei sitten pääse pissalle. Kyllä hän kovasti koittaa meidän huomion saada ja selvästi keksii huutoaiheita.
Ja mitä vieressä oloon tulee, se on ehdoton ei tuolle lapselle. Sitä on yritetty, mutta villiintyy entisestään tai ei se nukahtaminen siitä edisty. Olen minä siellä vierellä maannut tunnin lapsen höpöttäessä vieressä ja koittaessa saada mut reagoimaan. Silittelyä ei halua, siirtää ihan itse käteni pois.
Päiväunille mennään vaihtelevalla menestyksellä, joskus nukkuu, joskus ei. Päiväkodissa sama homma.
Mä yritän suhtautua et kyllä tää tästä joskus vielä. Kouluiässä kai. Nyt hirvittää juniorisänkyyn siirtyminen, tuntuu että ollaan pitkitetty sitä kun pinnasängystä ei itse kiipeä pois...
Ap
Lopeta se unikoulu, kun ei se selvästikään tehoa. Kuuntele lastasi, mikä on vialla?
Lopeta se nukuttaminen, anna valvoa jos ei nuku.
Minä olen aina ollut huono nukahtamaan, muistan alle kouluikäisenä kun kuuntelin vanhempien nukkumista ja itse olin hereillä, vaikka äiti vei minut ennen seitsemää hoitoon. Muistan sen järkyttävän väsymyksen joka helvetin aamu, oli huono olo ja hoitotäti sanoi että voit kyllä levätä siinä sohvalla, eipä se mitään auttanut ja sitten olisi pitänyt nukkua päiväunet, yleensä en nukahtanut.
Nyt olen 48v, ja edelleen mun sisäinen kello käy eri aikaa kuin aamuvirkkujen, ja nukahtaminen kestää lähes aina pidempään kuin sen puoli tuntia joka on normaalin raja.
Minulla on paha raudanpuute ollut varmaan aina, se voi olla syynä nukahtamisen vaikeuteen. Tiedostin sen vasta muutama vuosi sitten kun ferritiinistä alettiin puhua. Äitini oli aneeminen kun odotti minua, joten todennäköisesti mun rautavarastot ei ole koskaan olleet täynnä.
Laitatte liian aikaisin nukkumaan, ei ole väsynyt silloin vielä.
Ei ihme etteivät monet nuoret halua enää lapsia, kun jonkun taaperon kanssa on noin vaikeaa. Kun on aika mennä nukkumaan, sitten mennään nukkumaan. Ei siinä tarvitse lapsen kanssa alkaa neuvotella, haluaako hän.
Ethän puhu lapselle kun käyt katsomassa? Ei enää keskustelua, ei katsekontaktia. Peitto päälle ja korkeintaan hyvää yötä.
Lapsen on siis vaikeaa rauhoittua. Kuunteleeko satua rauhassa tai laulua?
Ollaan yritetty nukkumaanmenoajan säätöäkin, myöhempi ei ainakaan toimi. Jos laitetaan ysiksi, kukkuu yhteentoista. Jos kasiksi, niin nukkuu kymmeneen mennessä.
Oon ehkä eniten väsynyt tähän jatkuvaan säätöön. Kuukausi menty näin, ei toimi, mitä koitetaan seuraavaksi? Siitä nukkumaanmenosta tuntuu kasvavan liian iso mörkö. Koittaa ottaa rennosti ja mennä samalla iltarutiinilla, mutta kun "tulosta" ei näy, niin turhauttaa ja väsyttää. Joskus suututtaa. Siihen turtuu kun sama meno päivästä ja kuukaudesta toiseen. Haluaisi vaan kerrankin rauhallisen illan.
Ap
Meillä helpotti, kun päikkärit jäi pois. Sama määrä unta tuli silti vuorokaudessa.
Vierailija kirjoitti:
Kokeiltiin ensin niin, että pissalla käytiin kerran ja vettä sai kerran, mut nyt on todettu, et pakko lopettaa. Sanotaan ennen sänkyynmenoa, et enää ei sitten pääse pissalle. Kyllä hän kovasti koittaa meidän huomion saada ja selvästi keksii huutoaiheita.
Ja mitä vieressä oloon tulee, se on ehdoton ei tuolle lapselle. Sitä on yritetty, mutta villiintyy entisestään tai ei se nukahtaminen siitä edisty. Olen minä siellä vierellä maannut tunnin lapsen höpöttäessä vieressä ja koittaessa saada mut reagoimaan. Silittelyä ei halua, siirtää ihan itse käteni pois.
Päiväunille mennään vaihtelevalla menestyksellä, joskus nukkuu, joskus ei. Päiväkodissa sama homma.
Mä yritän suhtautua et kyllä tää tästä joskus vielä. Kouluiässä kai. Nyt hirvittää juniorisänkyyn siirtyminen, tuntuu että ollaan pitkitetty sitä kun pinnasängystä ei itse kiipeä pois...
Ap
Lapsi vaistoaa, että olet jo valmiiksi ärtynyt kun on mentävä nukkumaan. Se ei ole ollenkaan kiva juttu teillä, vaan kurja ja pakollinen paha. Onko teillä siis kaksi vanhempaa? Olisiko mahdollista että toinen teistä menisi samaan aikaan nukkumaan kuin lapsi edes jonkin aikaa? Nukkumaanmenosta voisi tulla turvallinen kokemus ja se olisi ihanaa lepoa vanhemman lähellä, eikä 2-vuotiaan tarvitsisi hädissään hakea huomiota. Ihmiset on iät ja ajat nukkuneet yhdessä.
2v on kuitenkin vielä hyvin pieni, kaipaako turvaa? Meillä ei pientä pakoteta nukahtamaan yksin, vaikka se asiantuntijoiden mukaan varmaan hienoa olisikin. Yhdessä kun mennään sänkyyn pötköttelemään niin taapero on vartissa unessa. Tärkeää on myös riittävä ulkoilu ja touhuaminen että on varmasti väsynyt.