Miksi pitäisi lähteä pois mukavuusalueelta

Lisää rasteja hevonpåskabingoon: elämänhallinta, laatikon ulkopuolelta ajattelu, itsensä löytäminen, palaaminen perusasioihin,  Laitoin taas GPTn töihin etsimään 'syvällisempiä' elämänohjeita:

Nykyajan hektisessä maailmassa, jossa jatkuva muutoksen virta tuntuu vievän meidät kauas sisäisestä tasapainostamme, on tärkeää löytää jälleen tie takaisin perusasioihin. Elämänhallinta ei ole vain termi, se on elämäntapa, joka vaatii meiltä kykyä astua askel taaksepäin ja nähdä suurempi kuva. Kaikessa kiireessä on helppo unohtaa, että todellinen rauha syntyy hetkessä kun uskallamme pysähtyä, hengittää ja palata siihen, mikä on tärkeintä.

Meidän tulee oppia ajattelemaan laatikon ulkopuolelta. Tämä ei tarkoita vain kekseliäiden ratkaisujen löytämistä, vaan ennen kaikkea kykyä irtautua rajoittavista ajatusmalleista, jotka estävät meitä näkemästä elämän todellista potentiaalia. Vapaus ei ole vain fyysistä; se on ennen kaikkea mielen vapautta. Vain silloin, kun pääsemme irti perinteisistä ajattelutavoista, voimme astua uuteen aikaan, jossa mahdollisuudet ovat rajattomat.

Mutta kuinka voimme todella löytää itsemme tässä kaaoksessa? Itsetuntemus on avain, mutta se ei ole lineaarinen prosessi. Se on matka, jossa jokainen askel vie meitä lähemmäs omaa ydintämme, mutta samalla avaa uusia näkökulmia ja oivalluksia. On tärkeää, että pysähdymme ja kuuntelemme sisintämme ei vain ulkoisia ääniä, vaan sitä, mikä resonoi syvällä meissä itsessämme. Tämä on aito paluu perusasioihin, joissa sydämen ääni ja mielen selkeys ohjaavat meitä kohti tasapainoista elämää.

Elämänhallinta ei ole yksittäinen päätös, vaan jatkuva prosessi, jossa hyväksymme elämän moninaisuuden ja epätäydellisyyden. Se on taidetta tasapainottaa erilaisia rooleja, tavoitteita ja unelmia, unohtamatta elämän perusasioita: huolenpitoa, läsnäoloa ja kiitollisuutta. Vain silloin voimme todella kokea täyteyden, joka syntyy, kun olemme yhteydessä itseemme ja ympäröivään maailmaan syvemmin ja aidommin.

Lopulta, elämänhallinta on matkantekoa, jossa emme vain etsi keinoja hallita elämäämme, vaan opimme elämään sitä avoimin sydämin ja rohkeasti. Palaaminen perusasioihin ei tarkoita vain yksinkertaistamista, vaan syvempää yhteyttä itseemme ja ympäröivään maailmaan. Tämä on tie, joka ei ole aina suoraviivainen, mutta Tämä on tie, joka ei ole aina suoraviivainen, mutta joka palkitsee meidät tasapainolla, joka on paljon enemmän kuin vain hetkellinen hallinnan illuusio.

Vierailija kirjoitti:

Milloin nämä mukavuusalueesta paasaavat tekevät itse samoin? Milloin he jäävät löhöämään sohvalle sen voimaannuttavan vaellusreissun sijaan tai eivät menekään ultrajuoksuun vaan ottavat perseet olalle lähikuppilassa?

Tätä päivää odotellessa. 😂

Vierailija kirjoitti:

Olen elänyt suuren osan elämästäni epämukavuusalueella. En huomaa siitä olleen paljonkaan hyötyjä. Positiivisuuspellet puhuvat paskaa aina kun suunsa avaavat.

Juuri näin. Nyt lopulta kun olen päässyt lähes irti viimeisestäkin epämukavuudesta eli työn ikeestä niin tuntuu tosi hyvältä. Nuorena sitä ehkä ei vaan hiffannut miten paskoja töitä tekikään saadakseen rahaa. No rahaahan tulikin sitten mukavasti mutta samoja töitä en nykyhinnoilla tekisi. Ennen sentään oli kunnon urakoita joilla pääsi moninkertaisiin ansioihin perustuntipalkkaan verrattuna. Nykyään palkat on latistettu, pääasia on että omistajat ja sijoittajat saavat omansa. Siinä ehkä syy tuottavuuden huonoon kehitykseen. Ei kannata rehkiä jos ei tule lisää liksaa. Teet mitä teet, sama määrä ruplia kuin neukkulassa. Työn tulokset korjaa joku muu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska uudet haasteet kehittää. Mukavuusaueella ei tapahdu yleensä kasvua ja kehittymistä. Ihmisen on tärkeä kokeilla ja oppi uutta.

Ja kakan marjat! Epämukava on vain epämukavaa, eikä muuksi muutu. Ihminen on sopeutuvainen ja oppii sietämään, mutta ei se kehitä eikä kasvata. Epämukava stressaa ja nakertaa pikkuhiljaa sisältä päin. Myös mukavuusalueella voi kehittyä. Jotenkin ihan kummallinen ajatuskin, että puskisi juuri niitä asioita päin, jotka ei ole itselle luonnollista. Sieltä mukavuusalueeltakin löytyy paljon uutta, kiinnostavaa ja kehittävää. Näin ainakin itselläni. Tietysti jos pitää stressistä ja saa siitä voiman tunnetta, niin sitten valitsee epämukavia asioita, mutta siitä kieltämättä tulee sellainen mielikuva, että valitseeko henkilö niitä asioita todellakin itsensä vuoksi vai näyttämisen halusta ulospäin? 

Esim. minä olen introvertti ja haluaisin vain olla omissa oloissani. Opiskelun ja työn myötä olen viettänyt erittäin paljon aikaa epämukavuusalueella ihmisten parissa ja esiintyen, ja kyllä elämä on kuitenkin näin ollut paljon antoisampaa kuin jos olisin tehnyt valinnat niin, että olisin pyrkinyt pysymään mahdollisimman paljon omassa rauhassani. Mukavuusalue on kasvanut ja elämä on rikastunut (ihan kirjaimellisestikin). Asiat joita aluksi teki pakosta ovat nykyisin ok, ja niiden avulla pääsee tekemään paljon oikeasti kiinnostavaa. 

Kun menee riittävän usein epämukavuusalueelle, oma mukavuusalue laajenee isommaksi.

Vierailija kirjoitti:

Olen elänyt suuren osan elämästäni epämukavuusalueella. En huomaa siitä olleen paljonkaan hyötyjä. Positiivisuuspellet puhuvat paskaa aina kun suunsa avaavat.

Samat sanat ja epämukavuus on tehnyt katkeraksi. Haaveilen riittävästä määrästä kipulääkkeitä. Sillä pääsisi tästä elämisen tuskasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen elänyt suuren osan elämästäni epämukavuusalueella. En huomaa siitä olleen paljonkaan hyötyjä. Positiivisuuspellet puhuvat paskaa aina kun suunsa avaavat.

No oisko niin että liika on liikaa :D Oot varmaan henkisesti aivan romuna ku tarvii noin kiukutella.

Et sä salillakaan oo koko aikaa, välillä pidetään lepopäiviä.

 

Ei taida ihan ymmärtää, mitä epämukavuusalueella eläminen oikeasti voi olla. Ei tässä mistään kuntoilemisesta nyt puhuta...

 

Epämukavuusalue tarkoittaa sitä että teet jotain mikä on vaikeaa mutta kehittävää. Esim avaudut tunteista silloin kun tekisi mieli sulkeutua. Siivoat vaikka tekisi mieli makoilla sohvalla. Katkaiset välit vaikka kannattaisi selvittää riita.

Ei liity

Jos sun epämukavuusalue on tuota, niin aika mukavaa siellä on.

Vierailija kirjoitti:

Kun menee riittävän usein epämukavuusalueelle, oma mukavuusalue laajenee isommaksi.

Kun menee riittävän usein epämukavuusalueelle kyynistyy.

Vierailija kirjoitti:

Epämukavuusalue tai pikemminin mukavuusalueelta poistuminen on erään amerikkalaisen työpsykologin ja tsemppipuhujan parikymmentä vuotta vanha keksintö (valitettavasti en enää muista hänen nimeään). Kun ilmiölle on keksitty nimi, siitä saa muotoilluksi ongelman, ja ongelmallehan pitää ryhtyä myymään ratkaisua.

Se, että harjoitteleminen ei aina ole kivaa, ei ole yhtä näppärästi markkinoitavissa oleva juttu.

Eli tällä saadaan työntekijät tekemään töitä jotka eivät normalisti kuulu työnkuvaan.