Miksi pitäisi lähteä pois mukavuusalueelta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivot tykkää kun tekee joskus jotain uutta (tai vanhaa) eri lailla kuin ennen. Rohkeus karttuu, itseluottamus kasvaa. Se lisää sekä osaamista että uuden oppimista, koska oppiminen on kumuloituvaa. Sopeutumiskyky, resilienssi kasvaa.

Siksihän nää perämökkien urpot on niin surkeita ja äärioikeistolaisia, että ne pelkää kaikkea muutosta. 

Listaa tähän kaikki epämukavuusjuttusi, joista et tykkää, ja sit vaan niitä suorittamaan, niin tulee parempi ihminen.

Esim. Jos pelkäät korkeita paikkoja, on ehdottomasti aloitettava laskuvarjohyppy. Jos mummoihmiset pitkästyttävät, täytyy oleilla päivätpitkät mummojen kanssa. Ja jos omat ajatukset hiljaisuudessa ovat epämukavuutta, niin eikun eristysselliin niitä kuuntelemaan.

No ei nyt noinkaan, mutta jos vaikka unelmanasi on mennä Australiaan, mutta pelkäät lentämistä niin tuolloin lentopelon selättäminen on aiheellista, koska siitä seuraa jotain mikä on tärkeää sinulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivot tykkää kun tekee joskus jotain uutta (tai vanhaa) eri lailla kuin ennen. Rohkeus karttuu, itseluottamus kasvaa. Se lisää sekä osaamista että uuden oppimista, koska oppiminen on kumuloituvaa. Sopeutumiskyky, resilienssi kasvaa.

Siksihän nää perämökkien urpot on niin surkeita ja äärioikeistolaisia, että ne pelkää kaikkea muutosta. 

Aivot tykkää = ei ole epämukavaa.

Aivot tykkäävät sitten kun rasituksesta on toipunut. Kuten lihakset tulevat kipeiksi treenistä, mutta kipu kasvattaa.

MItä enemmän olet oppinut, sitä hitaammin dementoidut ja menetät osaamisesi. Mitä matalampi osaamistaso on siinä kohtaa kun ikääntyy, sitä nopeammin menetät sen vähänkin toimintakykysi. Selvä?

En tiedä. Mulla on todella korkea älykkyys enkä ole koskaan kokenut uutta oppiessani olevani epämukavuusalueella vaan tykännyt aina oppia uutta. Mulle siis epämukavuusalue on se, missä ei ole mitään virikettä eikä uutta opittavaa. Eli epämukavaa on passiivinen oleminen ja mukavaa on aktiivinen tekeminen. 

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Kaiketi sillä tarkoitetaan sitä, että kun teet jotain omasta mielestäsi epämiellyttävää tarpeeksi monta kertaa, huomaatkin, ettei se olekaan enää niin epämiellyttävää. Ei siitä välttämättä miellyttävääkään tule, mutta turrut sen epämiellyttävyyteen. 

Huomenna taas työpäivä, jossa tuota tulee testattua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivot tykkää kun tekee joskus jotain uutta (tai vanhaa) eri lailla kuin ennen. Rohkeus karttuu, itseluottamus kasvaa. Se lisää sekä osaamista että uuden oppimista, koska oppiminen on kumuloituvaa. Sopeutumiskyky, resilienssi kasvaa.

Siksihän nää perämökkien urpot on niin surkeita ja äärioikeistolaisia, että ne pelkää kaikkea muutosta. 

Listaa tähän kaikki epämukavuusjuttusi, joista et tykkää, ja sit vaan niitä suorittamaan, niin tulee parempi ihminen.

Esim. Jos pelkäät korkeita paikkoja, on ehdottomasti aloitettava laskuvarjohyppy. Jos mummoihmiset pitkästyttävät, täytyy oleilla päivätpitkät mummojen kanssa. Ja jos omat ajatukset hiljaisuudessa ovat epämukavuutta, niin eikun eristysselliin niitä kuuntelemaan.

No ei nyt noinkaan, mutta jos vaikka unelmanasi on mennä Australiaan, mutta pelkäät lentämistä niin tuolloin lentopelon selättäminen on aiheellista, koska siitä seuraa jotain mikä on tärkeää sinulle.

Niin. Tai sitten voi vaihtaa unelmaansa toiseksi, ihan mikä itsestä HYVÄLTÄ TUNTUU eli on mukavaa. 

Kannattaa jokaisen muistaa, että kun pakottaa itseään toimimaan vastoin omia tunteitaan, voi syntyä masennusta, paniikki- ja ahdistusoireita. Älä siis turhaan tunne itseäsi luuseriksi, jos et tuosta epämukavuusjargonista huolimatta pysty pakottamaan itseäsi tai se ei tunnukaan hyvältä vaan entistä epämukavammalta. 

Vierailija kirjoitti:

No kun löytys edes se mukavuusalue joskus, edes hetkeksi.

ja joo, etsintää on ,pitkään, ei oo löytyny.

Saikulla  ollaan vaan .

On mukavuusalueita ja on mukavuusalueita. Minusta tuntuu, että traumatisoituneet ihmiset eivät käsitä sitä samoin kuin muut. Kun töissä sanotaan, että pitää mennä epämukavuusalueelle niin trauma-aivolle se on sama kuin että tekee niin pitkään, kovaa ja raskaasti, että aivot hajoavat burn outiin. Urheillessa tekee niin, että oksentaa tai sydän jää luuppiin kahdensadan sykkeeseen hakkaamaan osaamatta rauhoittua. Tällaisille kaltaisilleni ihmisille on haitallista ja jopa vaarallista puhua mukavuusalueelta poistumisesta, koska meidän koko elämä on yhtä epämukavuusaluetta, joten ei hahmoteta rajoja mitenkään. 

Vierailija kirjoitti:

Jos vietän aikaa mukavien kavereiden kanssa, se on mielettömän kivaa ja myös kehittävää monin tavoin. Jos joku alkaisi haastaa riitaa ja raivota, kaikki joutuisivat epämukavuusalueelle, mutta olisiko se kehittävää ja hyödyllistä? Murhetta ainakin riitäisi pitkäksi aikaa.

Älä nyt ei elämän kuulukaan olla pelkkää ruusuilla tanssimista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivot tykkää kun tekee joskus jotain uutta (tai vanhaa) eri lailla kuin ennen. Rohkeus karttuu, itseluottamus kasvaa. Se lisää sekä osaamista että uuden oppimista, koska oppiminen on kumuloituvaa. Sopeutumiskyky, resilienssi kasvaa.

Siksihän nää perämökkien urpot on niin surkeita ja äärioikeistolaisia, että ne pelkää kaikkea muutosta. 

Listaa tähän kaikki epämukavuusjuttusi, joista et tykkää, ja sit vaan niitä suorittamaan, niin tulee parempi ihminen.

Esim. Jos pelkäät korkeita paikkoja, on ehdottomasti aloitettava laskuvarjohyppy. Jos mummoihmiset pitkästyttävät, täytyy oleilla päivätpitkät mummojen kanssa. Ja jos omat ajatukset hiljaisuudessa ovat epämukavuutta, niin eikun eristysselliin niitä kuuntelemaan.

No ei nyt noinkaan, mutta jos vaikka unelmanasi on mennä Australiaan, mutta pelkäät lentämistä niin tuolloin lentopelon selättäminen on aiheellista, koska siitä seuraa jotain mikä on tärkeää sinulle.

Niin. Tai sitten voi vaihtaa unelmaansa toiseksi, ihan mikä itsestä HYVÄLTÄ TUNTUU eli on mukavaa. 

Kannattaa jokaisen muistaa, että kun pakottaa itseään toimimaan vastoin omia tunteitaan, voi syntyä masennusta, paniikki- ja ahdistusoireita. Älä siis turhaan tunne itseäsi luuseriksi, jos et tuosta epämukavuusjargonista huolimatta pysty pakottamaan itseäsi tai se ei tunnukaan hyvältä vaan entistä epämukavammalta. 

Usein ne unelmat ovat kuitenkin sellaisia, joista ei haluta luopua ja elämänlaatusi pysyy heikkona jos jäät nykyiseen tilanteeseen. Mitä jos unelmasi on löytää kavereita, mutta olet niin ujo ettet uskalla puhua kenellekään tai unelmana on jättää parisuhde, jossa voit henkisesti pahoin, mutta pelkäät jääväsi tyhjän päälle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vietän aikaa mukavien kavereiden kanssa, se on mielettömän kivaa ja myös kehittävää monin tavoin. Jos joku alkaisi haastaa riitaa ja raivota, kaikki joutuisivat epämukavuusalueelle, mutta olisiko se kehittävää ja hyödyllistä? Murhetta ainakin riitäisi pitkäksi aikaa.

Älä nyt ei elämän kuulukaan olla pelkkää ruusuilla tanssimista.

Ei, välillä se on myös shamppanjassa kylpemistä. 

Kannattaa maksimoida kaikki hyvä elämässään, elämä tuo kyllä ihan taatusti aina kaiken kurjan ja vastoinkäymisen ihan yrittämättäkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivot tykkää kun tekee joskus jotain uutta (tai vanhaa) eri lailla kuin ennen. Rohkeus karttuu, itseluottamus kasvaa. Se lisää sekä osaamista että uuden oppimista, koska oppiminen on kumuloituvaa. Sopeutumiskyky, resilienssi kasvaa.

Siksihän nää perämökkien urpot on niin surkeita ja äärioikeistolaisia, että ne pelkää kaikkea muutosta. 

Listaa tähän kaikki epämukavuusjuttusi, joista et tykkää, ja sit vaan niitä suorittamaan, niin tulee parempi ihminen.

Esim. Jos pelkäät korkeita paikkoja, on ehdottomasti aloitettava laskuvarjohyppy. Jos mummoihmiset pitkästyttävät, täytyy oleilla päivätpitkät mummojen kanssa. Ja jos omat ajatukset hiljaisuudessa ovat epämukavuutta, niin eikun eristysselliin niitä kuuntelemaan.

No ei nyt noinkaan, mutta jos vaikka unelmanasi on mennä Australiaan, mutta pelkäät lentämistä niin tuolloin lentopelon selättäminen on aiheellista, koska siitä seuraa jotain mikä on tärkeää sinulle.

Niin. Tai sitten voi vaihtaa unelmaansa toiseksi, ihan mikä itsestä HYVÄLTÄ TUNTUU eli on mukavaa. 

Kannattaa jokaisen muistaa, että kun pakottaa itseään toimimaan vastoin omia tunteitaan, voi syntyä masennusta, paniikki- ja ahdistusoireita. Älä siis turhaan tunne itseäsi luuseriksi, jos et tuosta epämukavuusjargonista huolimatta pysty pakottamaan itseäsi tai se ei tunnukaan hyvältä vaan entistä epämukavammalta. 

Usein ne unelmat ovat kuitenkin sellaisia, joista ei haluta luopua ja elämänlaatusi pysyy heikkona jos jäät nykyiseen tilanteeseen. Mitä jos unelmasi on löytää kavereita, mutta olet niin ujo ettet uskalla puhua kenellekään tai unelmana on jättää parisuhde, jossa voit henkisesti pahoin, mutta pelkäät jääväsi tyhjän päälle. 

Aivot tykkää hyvästä. Kannattaa opetella laajentamaan mukavuusaluetta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivot tykkää kun tekee joskus jotain uutta (tai vanhaa) eri lailla kuin ennen. Rohkeus karttuu, itseluottamus kasvaa. Se lisää sekä osaamista että uuden oppimista, koska oppiminen on kumuloituvaa. Sopeutumiskyky, resilienssi kasvaa.

Siksihän nää perämökkien urpot on niin surkeita ja äärioikeistolaisia, että ne pelkää kaikkea muutosta. 

Listaa tähän kaikki epämukavuusjuttusi, joista et tykkää, ja sit vaan niitä suorittamaan, niin tulee parempi ihminen.

Esim. Jos pelkäät korkeita paikkoja, on ehdottomasti aloitettava laskuvarjohyppy. Jos mummoihmiset pitkästyttävät, täytyy oleilla päivätpitkät mummojen kanssa. Ja jos omat ajatukset hiljaisuudessa ovat epämukavuutta, niin eikun eristysselliin niitä kuuntelemaan.

No ei nyt noinkaan, mutta jos vaikka unelmanasi on mennä Australiaan, mutta pelkäät lentämistä niin tuolloin lentopelon selättäminen on aiheellista, koska siitä seuraa jotain mikä on tärkeää sinulle.

Niin. Tai sitten voi vaihtaa unelmaansa toiseksi, ihan mikä itsestä HYVÄLTÄ TUNTUU eli on mukavaa. 

Kannattaa jokaisen muistaa, että kun pakottaa itseään toimimaan vastoin omia tunteitaan, voi syntyä masennusta, paniikki- ja ahdistusoireita. Älä siis turhaan tunne itseäsi luuseriksi, jos et tuosta epämukavuusjargonista huolimatta pysty pakottamaan itseäsi tai se ei tunnukaan hyvältä vaan entistä epämukavammalta. 

Usein ne unelmat ovat kuitenkin sellaisia, joista ei haluta luopua ja elämänlaatusi pysyy heikkona jos jäät nykyiseen tilanteeseen. Mitä jos unelmasi on löytää kavereita, mutta olet niin ujo ettet uskalla puhua kenellekään tai unelmana on jättää parisuhde, jossa voit henkisesti pahoin, mutta pelkäät jääväsi tyhjän päälle. 

Tarkoittaako epämukavuusalueelle meneminen siis vain heikossa elämäntilanteessa olevia? Että joku kuvittelee heillä olevan asiat hyvin ja mukavasti siinä heikossa elämäntilanteessa, mutta että epämukavaan menemällä tilanne sitten muuttuu paremmaksi?

Onhan se elämä aika upeaa jos päivän suurimmat nautinnot ovat Juhla Mokka ja Pirkka kääretorttu.

Poistun mukavuusalueeltani joka ikinen aamu kun herään. Siinä on ihan riittävästi, ja tuskin kukaan poistuu minua enemmän mukavuusalueeltaan. 

Tuolla sananparrella minua on yritetty saada mukaan moneen typeryyteen. Jännä, kun ihminen ei suostu tekemään mitä toinen käskee, niin kuvitellaan että kyllä se sitten suostuu jos yritetään syyllistää. En suostu, turha yrittää.

Chat GPT:

Mukavuusalue ja epämukavuusalue ovat käsitteitä, jotka liittyvät ihmisen henkiseen ja fyysiseen mukavuuteen.

Mukavuusalue tarkoittaa tilaa, jossa ihminen kokee olonsa turvalliseksi, mukavaksi ja hallitseekin tilanteen hyvin. Se voi viitata myös taitoihin tai toimintoihin, joita ihminen suorittaa helposti ja joissa hän tuntee olonsa itsevarmaksi. Mukavuusalueella ihminen voi pysytellä tuttujen ja turvallisten asioiden parissa, vältellen uusia haasteita tai riskejä.

Toisaalta epämukavuusalue on tila, jossa ihminen kokee olonsa epämukavaksi, epävarmaksi ja stressaantuneeksi. Se voi viitata uusiin tilanteisiin, jotka haastavat ihmistä fyysisesti tai henkisesti. Epämukavuusalueella ihminen joutuu venyttämään omia rajojaan, oppimaan uutta tai kohtaamaan pelkojaan ja epävarmuuttaan. Vaikka epämukavuusalueella olo voi olla aluksi hankalaa tai ahdistavaa, se tarjoaa myös mahdollisuuden kasvaa, oppia ja kehittyä.

On tärkeää huomata, että ihmisten mukavuusalueet voivat vaihdella yksilöittäin. Jotkut ihmiset voivat kokea mukavaksi tilanteita, jotka toisille ovat epämukavia, ja päinvastoin. Mukavuusalueella pysyminen liian pitkään voi kuitenkin johtaa tyytymättömyyteen, taitojen pysähtymiseen tai kehityksen hidastumiseen. Siksi on usein hyödyllistä astua ajoittain epämukavuusalueelle ja haastaa itseään uusilla kokemuksilla ja tavoitteilla.

Tavoitteen asettaminen itselleen sopivalle epämukavuusalueelle voi auttaa ihmistä kasvamaan ja saavuttamaan uusia taitoja sekä saavutuksia elämässään. Tärkeää on kuitenkin löytää tasapaino mukavuuden ja epämukavuuden välillä, jotta voidaan ottaa riittävästi riskejä ja haasteita, mutta myös säilyttää hyvinvointi ja itsetuntemus.

Noilla sanoilla jotkut painostavat toisia tekemään asioita, joita nämä eivät halua tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Noilla sanoilla jotkut painostavat toisia tekemään asioita, joita nämä eivät halua tehdä.

Saavat palkinnon siitä, että ovat manipuloineet toisen tekemään likaisen työn. Itse en arvosta työyhteisössä kauniita sanoja vaan euroja tilillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivot tykkää kun tekee joskus jotain uutta (tai vanhaa) eri lailla kuin ennen. Rohkeus karttuu, itseluottamus kasvaa. Se lisää sekä osaamista että uuden oppimista, koska oppiminen on kumuloituvaa. Sopeutumiskyky, resilienssi kasvaa.

Siksihän nää perämökkien urpot on niin surkeita ja äärioikeistolaisia, että ne pelkää kaikkea muutosta. 

Listaa tähän kaikki epämukavuusjuttusi, joista et tykkää, ja sit vaan niitä suorittamaan, niin tulee parempi ihminen.

Esim. Jos pelkäät korkeita paikkoja, on ehdottomasti aloitettava laskuvarjohyppy. Jos mummoihmiset pitkästyttävät, täytyy oleilla päivätpitkät mummojen kanssa. Ja jos omat ajatukset hiljaisuudessa ovat epämukavuutta, niin eikun eristysselliin niitä kuuntelemaan.

No ei nyt noinkaan, mutta jos vaikka unelmanasi on mennä Australiaan, mutta pelkäät lentämistä niin tuolloin lentopelon selättäminen on aiheellista, koska siitä seuraa jotain mikä on tärkeää sinulle.

Niin. Tai sitten voi vaihtaa unelmaansa toiseksi, ihan mikä itsestä HYVÄLTÄ TUNTUU eli on mukavaa. 

Kannattaa jokaisen muistaa, että kun pakottaa itseään toimimaan vastoin omia tunteitaan, voi syntyä masennusta, paniikki- ja ahdistusoireita. Älä siis turhaan tunne itseäsi luuseriksi, jos et tuosta epämukavuusjargonista huolimatta pysty pakottamaan itseäsi tai se ei tunnukaan hyvältä vaan entistä epämukavammalta. 

Usein ne unelmat ovat kuitenkin sellaisia, joista ei haluta luopua ja elämänlaatusi pysyy heikkona jos jäät nykyiseen tilanteeseen. Mitä jos unelmasi on löytää kavereita, mutta olet niin ujo ettet uskalla puhua kenellekään tai unelmana on jättää parisuhde, jossa voit henkisesti pahoin, mutta pelkäät jääväsi tyhjän päälle. 

Tarkoittaako epämukavuusalueelle meneminen siis vain heikossa elämäntilanteessa olevia? Että joku kuvittelee heillä olevan asiat hyvin ja mukavasti siinä heikossa elämäntilanteessa, mutta että epämukavaan menemällä tilanne sitten muuttuu paremmaksi?

Voihan normaalitilanteessakin haluta opetella vaikka jonkun uuden taidon, esim. puhumaan kiinaan kieltä tai soittamaan pianoa. Kyllä yleensä aina kun opetellaan jotain uutta niin joutuu jonkin verran menemään oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Toki se henkilö voi päättää, että ei ikinä opettele mitään uutta, mutta onko sekään sitten kiva, että on aina siinä samassa tilanteessa kuin ennenkin eikä henkilö ikinä kehity tai koe uusia asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vietän aikaa mukavien kavereiden kanssa, se on mielettömän kivaa ja myös kehittävää monin tavoin. Jos joku alkaisi haastaa riitaa ja raivota, kaikki joutuisivat epämukavuusalueelle, mutta olisiko se kehittävää ja hyödyllistä? Murhetta ainakin riitäisi pitkäksi aikaa.

Älä nyt ei elämän kuulukaan olla pelkkää ruusuilla tanssimista.

Ei, välillä se on myös shamppanjassa kylpemistä. 

Kannattaa maksimoida kaikki hyvä elämässään, elämä tuo kyllä ihan taatusti aina kaiken kurjan ja vastoinkäymisen ihan yrittämättäkin. 

Toki kannattaa maksimoida kaikki hyvä, mutta hyvin harvoin sitä hyvää saavuttaa tekemällä ensin jotain ikävää. Jos haluat hyvän kropan laihduttaminen ei ole mukavaa, jos haluat hyvän uran ja palkan opiskelu yömyöhään ei ole mukavaa jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivot tykkää kun tekee joskus jotain uutta (tai vanhaa) eri lailla kuin ennen. Rohkeus karttuu, itseluottamus kasvaa. Se lisää sekä osaamista että uuden oppimista, koska oppiminen on kumuloituvaa. Sopeutumiskyky, resilienssi kasvaa.

Siksihän nää perämökkien urpot on niin surkeita ja äärioikeistolaisia, että ne pelkää kaikkea muutosta. 

Listaa tähän kaikki epämukavuusjuttusi, joista et tykkää, ja sit vaan niitä suorittamaan, niin tulee parempi ihminen.

Esim. Jos pelkäät korkeita paikkoja, on ehdottomasti aloitettava laskuvarjohyppy. Jos mummoihmiset pitkästyttävät, täytyy oleilla päivätpitkät mummojen kanssa. Ja jos omat ajatukset hiljaisuudessa ovat epämukavuutta, niin eikun eristysselliin niitä kuuntelemaan.

No ei nyt noinkaan, mutta jos vaikka unelmanasi on mennä Australiaan, mutta pelkäät lentämistä niin tuolloin lentopelon selättäminen on aiheellista, koska siitä seuraa jotain mikä on tärkeää sinulle.

Niin. Tai sitten voi vaihtaa unelmaansa toiseksi, ihan mikä itsestä HYVÄLTÄ TUNTUU eli on mukavaa. 

Kannattaa jokaisen muistaa, että kun pakottaa itseään toimimaan vastoin omia tunteitaan, voi syntyä masennusta, paniikki- ja ahdistusoireita. Älä siis turhaan tunne itseäsi luuseriksi, jos et tuosta epämukavuusjargonista huolimatta pysty pakottamaan itseäsi tai se ei tunnukaan hyvältä vaan entistä epämukavammalta. 

Usein ne unelmat ovat kuitenkin sellaisia, joista ei haluta luopua ja elämänlaatusi pysyy heikkona jos jäät nykyiseen tilanteeseen. Mitä jos unelmasi on löytää kavereita, mutta olet niin ujo ettet uskalla puhua kenellekään tai unelmana on jättää parisuhde, jossa voit henkisesti pahoin, mutta pelkäät jääväsi tyhjän päälle. 

Tarkoittaako epämukavuusalueelle meneminen siis vain heikossa elämäntilanteessa olevia? Että joku kuvittelee heillä olevan asiat hyvin ja mukavasti siinä heikossa elämäntilanteessa, mutta että epämukavaan menemällä tilanne sitten muuttuu paremmaksi?

Voihan normaalitilanteessakin haluta opetella vaikka jonkun uuden taidon, esim. puhumaan kiinaan kieltä tai soittamaan pianoa. Kyllä yleensä aina kun opetellaan jotain uutta niin joutuu jonkin verran menemään oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Toki se henkilö voi päättää, että ei ikinä opettele mitään uutta, mutta onko sekään sitten kiva, että on aina siinä samassa tilanteessa kuin ennenkin eikä henkilö ikinä kehity tai koe uusia asioita.

No jos haluan opetella puhumaan kiinaa ja lataan Duolingon (tai missä sitä sitten ikinä pystyykään opettelemaan) ja alan etsiä youtubesta kiinankielen opetusvideoita, olen innoissani enkä mitenkään epämukavuusalueella. 

Jos taas minut pakotetaan opettelemaan ranskaa, jota en itse halua opetella, niin tunnen vastenmielisyyttä ja pitkästyneisyyttä, kun juoudun opettelemaan kieltä. 

Eli mielestäni ei kannata mennä epämukavuusalueelle vaan innostusalueelle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vietän aikaa mukavien kavereiden kanssa, se on mielettömän kivaa ja myös kehittävää monin tavoin. Jos joku alkaisi haastaa riitaa ja raivota, kaikki joutuisivat epämukavuusalueelle, mutta olisiko se kehittävää ja hyödyllistä? Murhetta ainakin riitäisi pitkäksi aikaa.

Älä nyt ei elämän kuulukaan olla pelkkää ruusuilla tanssimista.

Ei, välillä se on myös shamppanjassa kylpemistä. 

Kannattaa maksimoida kaikki hyvä elämässään, elämä tuo kyllä ihan taatusti aina kaiken kurjan ja vastoinkäymisen ihan yrittämättäkin. 

Toki kannattaa maksimoida kaikki hyvä, mutta hyvin harvoin sitä hyvää saavuttaa tekemällä ensin jotain ikävää. Jos haluat hyvän kropan laihduttaminen ei ole mukavaa, jos haluat hyvän uran ja palkan opiskelu yömyöhään ei ole mukavaa jne.

Okei, eli tämä ei koske kaikkia vaan ihmisiä, joiden on vaikea motivoitua? Muut saavat mennä mukavuusalueellaan?

Kaikista tärkeintä on olla onnellinen.

Jos olet onnellinen, jatka samalla tavalla.

Jos et, kannattaa kokeilla muuttaa jotain. Esim. tehdä epämiellyttäviä asioita joskus. Se kasvattaa sietokykyä ja esim. treffailemalla voi löytää unelmien kumppanin, tuttavalle juttelemalla voi löytää uuden ystävän ja esiintymistaitojen harjoittelu voi johtaa mielekkäämpään työpaikkaan.