Ystävä sai lapsen 7kk sitten, nyt pyysi ensi viikonloppuna ruotsinlaivalle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isä voi hoitaa ja äiti voi hoitaa. Eniten ihmettelen että vauva/taapero koetaan niin raskaana, oma elämä pilalla ja kaikkea mahdollista, ei pääse bilettään.

Eikö vauvat nykyisin ole suunniteltuja ja toivottuja, on suunniteltu että jaksetaan toisesta huolehtia ja vastuu kantaa?

( Lasuluvuista katselken vahinkolapsia on paljon )

Missä tässä nyt on puhuttu siitä, ettei jakseta kantaa vastuuta ja huolehtia ja elämä pilalla kun ei pääse bilettämään? Eikös tässä nyt ollut kyse siitä, että äiti joskus käy vähän jossain muualla ja lapsi on sen aikaa hyvässä hoidossa isällään, ei siitä ettei äitiä kiinnostaisi lapsensa kanssa olla.

Onhan täällä moni kirjoittanut loppuelämän olevan pilAlla jos ei pääse vauva-aikana yökylille ja ettäkö ihan 20 vuotta pitäisi jostain huolehtia. Pilalla on elämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan ei ole huolissaan kiintymyssuhteesta silloin kun isät juhlii varpajaisia, viettävät poikien viikonloppuja mökillä, lähtevät viikoksi Norjaan kalastamaan? Sitäkin on kuultu että isä viettää isyyslomaansa metsästysaikaan, päästäkseen metsästämään.

Olisi oikeasti hauska nähdä se foorumi jossa isät tappelevat keskenään minkä ikäisen vauvan voi jättää äidin hoitoon ja voiko isä lähteä kaverin kanssa risteilylle.

Siksi kun isät eivät imetä ja siksi isän ja vauvan suhde on erilainen kuin äidin ja vauvan. Pulloruokkiva isä ei ole sama asia kuin imettävä äiti. Muovi ei ole ihoa.

Kerro mulle, että muistatko sä oletko saanut äidiltäsi tissiä vai pulloa kun olit itse vauva? Aivan, et muista. Vauvalle riittää lämpö, turva, puhtaus, ruoka, läheisyys ja uni. Ja ne tarpeet pystyy isä tai joku muukin vastuullinen aikuinen pariksi vuorokaudeksi hyvin täyttämään. Ihan kamala ajatus, ettet luota rakkaimpiisi sen vertaa, että heidän rooli kasvattajina on aivan yhtä merkityksellinen kuin omasikin? Kaikki äiditkään eivät imetä syystä tai toisesta mutta siltikään se ei vähennä rakkautta lapsen ja äidin välillä.

Eihän kyse ole tietoisesta muistista, kun puhutaan vauvaikäisistä. Silti muistijälkiä jää ja esim. kaltoinkohtelu katkoo synapseja aivoissa.

Imettämättömyys ei tietenkään vähennä rakkautta. Mutta miten rakkaus välitetään vauvalle, se on tärkeää. Usein se tapahtuu juuri ihokosketuksen kautta, ja sitä voi antaa sekä imettäessä että muulloin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isä voi hoitaa ja äiti voi hoitaa. Eniten ihmettelen että vauva/taapero koetaan niin raskaana, oma elämä pilalla ja kaikkea mahdollista, ei pääse bilettään.

Eikö vauvat nykyisin ole suunniteltuja ja toivottuja, on suunniteltu että jaksetaan toisesta huolehtia ja vastuu kantaa?

( Lasuluvuista katselken vahinkolapsia on paljon )

Missä tässä nyt on puhuttu siitä, ettei jakseta kantaa vastuuta ja huolehtia ja elämä pilalla kun ei pääse bilettämään? Eikös tässä nyt ollut kyse siitä, että äiti joskus käy vähän jossain muualla ja lapsi on sen aikaa hyvässä hoidossa isällään, ei siitä ettei äitiä kiinnostaisi lapsensa kanssa olla.

Onhan täällä moni kirjoittanut loppuelämän olevan pilAlla jos ei pääse vauva-aikana yökylille ja ettäkö ihan 20 vuotta pitäisi jostain huolehtia. Pilalla on elämä.

En ole nähnyt yhtään tällaista kommenttia, voisitko lainata esimerkin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidit jotka ovat viettäneet 24/7 vauvansa ja lapsensa kanssa, saamatta mitään palkinnoksi, eivät siedä ajatusta, ettei kaikilla elämä loppunutkaan lapsen saannin myötä.

Kysehän on vauvasta, ei isosta lapsesta. Älä liioittele ja siten vie keskustelua sivuraiteille.

Ja itse kyllä koin, kun sain lapsen 34-vuotiaana, että elämä ei todellakaan loppunut siihen. Outo ajatuskin. Oli ihanaa olla lapsen kanssa symbioosissa, en kaivannut minnekään.

Miksi sä opetat vauvasta lähtien että kaikesta huolehtii äiti ja jo muutamat tunnit ilman äitiä on epänormaalia? Lapsi ei opi luottamaan muihin, vierastaa muita, pahimmillaan kokee eroahdistusta ja hylkäämisen pelkoja, kun tottunut siihen että äiti on 24/7 saatavilla ja näköetäisyydellä. Vauvasta lähtien lapsen on hyvä tuntea ainakin ne kaikki läheisimmät ja nähdä heitä usein, jäädä (yö)kylään, opetella sosiaalisuutta. On hyvä saada rakkautta ja huomiota useammalta aikuiselta kuin vain yhdeltä.

Onko joku täällä sanonut noin, että muutama tunti ilman äitiä olisi epänormaalia? Miksi liioittelet? Kysehän oli yön yli matkasta, ei muutamasta tunnista, siitä täällä yritetään keskustella.

Ja tosiasia on, että imeväinen vauva on psyykkisesti enemmän sidoksissa imettävään äitiin kuin pulloruokittu vauva on vaihteleviin ruokkijoihinsa.  Siksi ehkä imetys tuntuukin monesta niin ahdistavalta.

Haloo! Kyseinen vauva josta keskustelu alunperin lähti, oli 7kk vanha. Sen ikäinen syö jo muutakin kuin rintamaitoa. Kyllä, on useampi viesti jossa mainittu etteivät jättäisi 7kk vanhaa lastaan edes työpäivän ajaksi. Ja edelleen, lapselle ei koidu siitä mitään vahinkoa että on erossa äidistään vuorokauden (koska kyseessä oli Ruotsin risteily niin 2 vrk).

Riippuu mitä siltä laivareissulta haluaa, onko rauhassa vaan.

Jos sitten haluaa baariin juomaan ja valvomaan, ei kannata. Laivalla on nähty sillointällöin, että itkuiset lapset etsii kännistä vanhempaa.

Viimeksi jonkun isä-poika risteily näytti hirveältä, isä rappioalkoholisti ja teinipoika aivan kauhuissaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuta en miehenä sano kuin että jos mun vaimo olisi alkanut horista jotain ensisijaista hoivaajaa meidän yhteisistä lapsista, olisin ottanut eron siihen paikkaan ja tapellut lapset itselleni.

Kyllä hän kykeni lähtemään omille menoilleen sitä mukaa kuin imettämiseltä itse näki olevan ok ja sekin vaihteli lasten tarpeiden mukaan. Esim nuorimmainen alkoi hylkiä tissiä jo puolivuotiaana niin mitä sitä väkisin sitten.

Tätä minäkin ihmettelen, että mitä saumaa miehillä edes on osallistua, jos nainen oikeasti näkee olevansa ensisijainen hoivaaja??

Sananakin jo niin ruma ja toista hoivaajaa halventava. Kyllä mun mieheni on ollut ihan tasa-arvoinen hoivaaja, imettäminen on kuitenkin vain yksi juttu, mitä vauva tarvitsee. Vauvalla on muitakin tarpeita kuin syöminen ja imetys vuorokauden ympäri ja kyllä mies niistä voi huolehtia ihan siinä kuin minäkin.

Tosi harmillista, että kehityspsykologian faktat ei kaikille kelpaa. Useimmilla vauvoilla on ensisijainen kiintymyssuhde siihen äitiin. Voi olla isään, mummoon tai johonkin muuhunkin, mutta useimmiten kyseessä on äiti. Tämä ei tarkoita, ettei isä voisi olla tasa-arvoinen vanhempi ylipäätään. Eikä tarkoita, ettei vauva kiinni kuin yhteen ihmiseen.

Vielä harmillisempaa on että jotkut naiset vääristelevät kehityspsykologian faktoja perustellakseen omaa erityisyyttään ja talloakseen miestä pois tasa-arvoisesta vanhemmuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Kamelinvarvasta kutittaa ja lääke löytyy Itämereltä.

Sinähän sen tiedät kun kokemuksesta puhut.

Moralistit iski. Hah, kateusko iski vaivaisesta Ruotsin risteilystä. Kyllä vauva pärjää isän kanssa ja isä vauvan kanssa sen aikaa. Äiti voi hyvin käydä pikku risteilyllä kaverinsa kanssa.

Itsekin kävin Visbyssä muinoin vanhemman lapsen ja ystävän kanssa, kun nuorempi lapsista oli noin 7 kk. Elossa ollaan kaikki!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isä voi hoitaa ja äiti voi hoitaa. Eniten ihmettelen että vauva/taapero koetaan niin raskaana, oma elämä pilalla ja kaikkea mahdollista, ei pääse bilettään.

Eikö vauvat nykyisin ole suunniteltuja ja toivottuja, on suunniteltu että jaksetaan toisesta huolehtia ja vastuu kantaa?

( Lasuluvuista katselken vahinkolapsia on paljon )

Missä tässä nyt on puhuttu siitä, ettei jakseta kantaa vastuuta ja huolehtia ja elämä pilalla kun ei pääse bilettämään? Eikös tässä nyt ollut kyse siitä, että äiti joskus käy vähän jossain muualla ja lapsi on sen aikaa hyvässä hoidossa isällään, ei siitä ettei äitiä kiinnostaisi lapsensa kanssa olla.

Onhan täällä moni kirjoittanut loppuelämän olevan pilAlla jos ei pääse vauva-aikana yökylille ja ettäkö ihan 20 vuotta pitäisi jostain huolehtia. Pilalla on elämä.

En ole nähnyt yhtään tällaista kommenttia, voisitko lainata esimerkin?

Lue keskustelu. Ettäkö 20 vuotta pitäisi olla omaa elämää elämättä kun on lapsi?

Minulle ainakin lapset ovat olleet oma elämä, tärkein osa . Aviomiehen, työn, ym. SeOhellsa

Pitäähän sitä rouvan saada jo kunnon kännit ja melaa.

Siis minkä takia isä on jotenkin huonompi vanhempi? Ainoa asia, mitä isä ei pysty tekemään on imettäminen, ja tuon ikäinen syö jo muutakin, ja maitoa voi pumpata talteen. Mun vaimo kävi 2pv festareilla kun meidän vauva oli 4kk, oli pumpannut pakastimen täyteen maitoa ja meillä sujui oikein ihanasti vauvan kanssa <3 Toki vaimolla oli vauvaa ikävä, ja pidettiin iltaisin videopuheluja jotta hän voi höpötellä vauvalle.

Eri asia olisi viedä lapsi muualle hoitoon, mutta tosiaan se isä on ihan tasavertainen vanhempi siinä missä äitikin, olettaen että isä osallistuu niin kuin isän kuuluisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isä voi hoitaa ja äiti voi hoitaa. Eniten ihmettelen että vauva/taapero koetaan niin raskaana, oma elämä pilalla ja kaikkea mahdollista, ei pääse bilettään.

Eikö vauvat nykyisin ole suunniteltuja ja toivottuja, on suunniteltu että jaksetaan toisesta huolehtia ja vastuu kantaa?

( Lasuluvuista katselken vahinkolapsia on paljon )

Missä tässä nyt on puhuttu siitä, ettei jakseta kantaa vastuuta ja huolehtia ja elämä pilalla kun ei pääse bilettämään? Eikös tässä nyt ollut kyse siitä, että äiti joskus käy vähän jossain muualla ja lapsi on sen aikaa hyvässä hoidossa isällään, ei siitä ettei äitiä kiinnostaisi lapsensa kanssa olla.

Onhan täällä moni kirjoittanut loppuelämän olevan pilAlla jos ei pääse vauva-aikana yökylille ja ettäkö ihan 20 vuotta pitäisi jostain huolehtia. Pilalla on elämä.

No eikä ole kirjoittanut kukaan noin. Älä ole typerä.

Vierailija kirjoitti:

Siis minkä takia isä on jotenkin huonompi vanhempi? Ainoa asia, mitä isä ei pysty tekemään on imettäminen, ja tuon ikäinen syö jo muutakin, ja maitoa voi pumpata talteen. Mun vaimo kävi 2pv festareilla kun meidän vauva oli 4kk, oli pumpannut pakastimen täyteen maitoa ja meillä sujui oikein ihanasti vauvan kanssa <3 Toki vaimolla oli vauvaa ikävä, ja pidettiin iltaisin videopuheluja jotta hän voi höpötellä vauvalle.

Eri asia olisi viedä lapsi muualle hoitoon, mutta tosiaan se isä on ihan tasavertainen vanhempi siinä missä äitikin, olettaen että isä osallistuu niin kuin isän kuuluisi.

Videopuheluja? Vauvalle videopuhelu ei millään korvaa konkreettista läsnäoloa. Jos äidillä oli ikävä vauvaa, miten luulet vauvan tilanteen olleen, vauvalle kun pari päivää on ikuisuus. Vauva ei myöskään tajua, millon se äiti tulee takaisin. Eikä hänellä ole mitään keinoja käsitellä sitä ikävää.

Tuskin mitään vahinkoa pääsee tapahtumaan, mutta jotenkin tavattoman aikuiskeskeistä ajattelua, että aikuisen ikävä olisi se juttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa kuviossa positiivistä on se että isään luotetaan ja kohdellaan tasavertaisena vanhempana ilmeisesti. Luo hyvän suhteen lapseen. Se että noin pienen lapsen äiti lähtee laivalle vetämään perseet olalle ei ehkä ole ok. Kyllä äidillä saa olla vapaa-aikaa, mutta tietenkin sen voisi fiksummin käyttää...

Tulee ehkä yllätyksenä, mutta kaikki eivät vedä perseitä olalle edes risteilyllä.

Totta. Suurinosa ilman puolisoa matkustavista naisista nostavatkin jalkansa baarissa tavatun miehen olkapäille sitten hytissä ja unohtavat kertoa asiasta kotona odottavalle puolisolle.

Kaikki ei ole samanlaisia seksihulluja kuin sinä.

En minä ole seksihullu mutta minun ei myöskään tarvitse lähteä porauslautalle ilman puolisoani.

Risteilyt ovat ryyppäämistä ja satunnaista seksiä varten ei sinne lähdetä mistään muusta syystä (pois lukien he jotka matkustavat näillä esim. ruotsiin tai viroon).

Aika pimeä olet, jos tuo käsitys on ! Mistä liet sen ominut. Kannattaisko tutustua todellisuuteen, jos  ne silmät aukeaisivat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isä voi hoitaa ja äiti voi hoitaa. Eniten ihmettelen että vauva/taapero koetaan niin raskaana, oma elämä pilalla ja kaikkea mahdollista, ei pääse bilettään.

Eikö vauvat nykyisin ole suunniteltuja ja toivottuja, on suunniteltu että jaksetaan toisesta huolehtia ja vastuu kantaa?

( Lasuluvuista katselken vahinkolapsia on paljon )

Missä tässä nyt on puhuttu siitä, ettei jakseta kantaa vastuuta ja huolehtia ja elämä pilalla kun ei pääse bilettämään? Eikös tässä nyt ollut kyse siitä, että äiti joskus käy vähän jossain muualla ja lapsi on sen aikaa hyvässä hoidossa isällään, ei siitä ettei äitiä kiinnostaisi lapsensa kanssa olla.

Onhan täällä moni kirjoittanut loppuelämän olevan pilAlla jos ei pääse vauva-aikana yökylille ja ettäkö ihan 20 vuotta pitäisi jostain huolehtia. Pilalla on elämä.

Siis oletko nyt tosiaan sitä mieltä, että äidin pitäisi omistautua 20 vuotta perheelleen ja olla menemättä mihinkään ollenkaan koko aikana? Jos noin olisi niin juu, kyllä lapset jäisi monelta hankkimatta. Onneksi sellainen ei tässä maassa useimmitenkaan ole tilanne, vaan äideilläkin voi olla MYÖS muuta elämää kuin se perhe. Suurin osa ajasta toki satsataan niihin lapsiin, mutta silloin tällöin voi ottaa irtioton, ja sitten taas jaksaa siirtää omia tarpeita taka-alalle niinkuin arjessa joutuu usein tekemään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan ei ole huolissaan kiintymyssuhteesta silloin kun isät juhlii varpajaisia, viettävät poikien viikonloppuja mökillä, lähtevät viikoksi Norjaan kalastamaan? Sitäkin on kuultu että isä viettää isyyslomaansa metsästysaikaan, päästäkseen metsästämään.

Olisi oikeasti hauska nähdä se foorumi jossa isät tappelevat keskenään minkä ikäisen vauvan voi jättää äidin hoitoon ja voiko isä lähteä kaverin kanssa risteilylle.

Siksi kun isät eivät imetä ja siksi isän ja vauvan suhde on erilainen kuin äidin ja vauvan. Pulloruokkiva isä ei ole sama asia kuin imettävä äiti. Muovi ei ole ihoa.

Kerro mulle, että muistatko sä oletko saanut äidiltäsi tissiä vai pulloa kun olit itse vauva? Aivan, et muista. Vauvalle riittää lämpö, turva, puhtaus, ruoka, läheisyys ja uni. Ja ne tarpeet pystyy isä tai joku muukin vastuullinen aikuinen pariksi vuorokaudeksi hyvin täyttämään. Ihan kamala ajatus, ettet luota rakkaimpiisi sen vertaa, että heidän rooli kasvattajina on aivan yhtä merkityksellinen kuin omasikin? Kaikki äiditkään eivät imetä syystä tai toisesta mutta siltikään se ei vähennä rakkautta lapsen ja äidin välillä.

Eihän kyse ole tietoisesta muistista, kun puhutaan vauvaikäisistä. Silti muistijälkiä jää ja esim. kaltoinkohtelu katkoo synapseja aivoissa.

Imettämättömyys ei tietenkään vähennä rakkautta. Mutta miten rakkaus välitetään vauvalle, se on tärkeää. Usein se tapahtuu juuri ihokosketuksen kautta, ja sitä voi antaa sekä imettäessä että muulloin.

Ei helvetti. Väitätkö sä siis, että jos vaimoni haluaisi ja lähtisi 2 kk päästä kun vauva on nyt 5 kk pariksi yötä risteilylle ja mä jäisin vauvan kanssa, siitä jäisi vauvalle muistijälki kaltoinkohtelusta ja katkotut synapsit?

Tajuatteko te ollenkaan mammat miten vihamielistä puhetta isyydestä tuo on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidit jotka ovat viettäneet 24/7 vauvansa ja lapsensa kanssa, saamatta mitään palkinnoksi, eivät siedä ajatusta, ettei kaikilla elämä loppunutkaan lapsen saannin myötä.

Kysehän on vauvasta, ei isosta lapsesta. Älä liioittele ja siten vie keskustelua sivuraiteille.

Ja itse kyllä koin, kun sain lapsen 34-vuotiaana, että elämä ei todellakaan loppunut siihen. Outo ajatuskin. Oli ihanaa olla lapsen kanssa symbioosissa, en kaivannut minnekään.

Miksi sä opetat vauvasta lähtien että kaikesta huolehtii äiti ja jo muutamat tunnit ilman äitiä on epänormaalia? Lapsi ei opi luottamaan muihin, vierastaa muita, pahimmillaan kokee eroahdistusta ja hylkäämisen pelkoja, kun tottunut siihen että äiti on 24/7 saatavilla ja näköetäisyydellä. Vauvasta lähtien lapsen on hyvä tuntea ainakin ne kaikki läheisimmät ja nähdä heitä usein, jäädä (yö)kylään, opetella sosiaalisuutta. On hyvä saada rakkautta ja huomiota useammalta aikuiselta kuin vain yhdeltä.

Onko joku täällä sanonut noin, että muutama tunti ilman äitiä olisi epänormaalia? Miksi liioittelet? Kysehän oli yön yli matkasta, ei muutamasta tunnista, siitä täällä yritetään keskustella.

Ja tosiasia on, että imeväinen vauva on psyykkisesti enemmän sidoksissa imettävään äitiin kuin pulloruokittu vauva on vaihteleviin ruokkijoihinsa.  Siksi ehkä imetys tuntuukin monesta niin ahdistavalta.

Haloo! Kyseinen vauva josta keskustelu alunperin lähti, oli 7kk vanha. Sen ikäinen syö jo muutakin kuin rintamaitoa. Kyllä, on useampi viesti jossa mainittu etteivät jättäisi 7kk vanhaa lastaan edes työpäivän ajaksi. Ja edelleen, lapselle ei koidu siitä mitään vahinkoa että on erossa äidistään vuorokauden (koska kyseessä oli Ruotsin risteily niin 2 vrk).

Voihan Ruotsin risteilykin olla vuorokauden mittainen, jos lähtee Turusta. Sitähän tässä ei mainittu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan ei ole huolissaan kiintymyssuhteesta silloin kun isät juhlii varpajaisia, viettävät poikien viikonloppuja mökillä, lähtevät viikoksi Norjaan kalastamaan? Sitäkin on kuultu että isä viettää isyyslomaansa metsästysaikaan, päästäkseen metsästämään.

Olisi oikeasti hauska nähdä se foorumi jossa isät tappelevat keskenään minkä ikäisen vauvan voi jättää äidin hoitoon ja voiko isä lähteä kaverin kanssa risteilylle.

Siksi kun isät eivät imetä ja siksi isän ja vauvan suhde on erilainen kuin äidin ja vauvan. Pulloruokkiva isä ei ole sama asia kuin imettävä äiti. Muovi ei ole ihoa.

Kerro mulle, että muistatko sä oletko saanut äidiltäsi tissiä vai pulloa kun olit itse vauva? Aivan, et muista. Vauvalle riittää lämpö, turva, puhtaus, ruoka, läheisyys ja uni. Ja ne tarpeet pystyy isä tai joku muukin vastuullinen aikuinen pariksi vuorokaudeksi hyvin täyttämään. Ihan kamala ajatus, ettet luota rakkaimpiisi sen vertaa, että heidän rooli kasvattajina on aivan yhtä merkityksellinen kuin omasikin? Kaikki äiditkään eivät imetä syystä tai toisesta mutta siltikään se ei vähennä rakkautta lapsen ja äidin välillä.

Eihän kyse ole tietoisesta muistista, kun puhutaan vauvaikäisistä. Silti muistijälkiä jää ja esim. kaltoinkohtelu katkoo synapseja aivoissa.

Imettämättömyys ei tietenkään vähennä rakkautta. Mutta miten rakkaus välitetään vauvalle, se on tärkeää. Usein se tapahtuu juuri ihokosketuksen kautta, ja sitä voi antaa sekä imettäessä että muulloin.

Ei helvetti. Väitätkö sä siis, että jos vaimoni haluaisi ja lähtisi 2 kk päästä kun vauva on nyt 5 kk pariksi yötä risteilylle ja mä jäisin vauvan kanssa, siitä jäisi vauvalle muistijälki kaltoinkohtelusta ja katkotut synapsit?

Tajuatteko te ollenkaan mammat miten vihamielistä puhetta isyydestä tuo on?

Joo ja siis, ei vauvat ole niin hauraita olentoja että ne oikeasti saisi jotain pysyviä vaurioita siitä että äiti on 1-2vrk poissa. Ei saa. Niillä on ikävä ja eivät pysty sitä käsittelemään, mutta toisaalta koko tilanne pyyhkiytyy muistijäljistä kun äiti palaa ja lapsi saa taas rakkautta ja läheisyyttä äidiltään. Ne mahdollisesti katkenneet synapsit kasvaa uudelleen. Toki jos se äidin katoilu on jatkuvaa niin voi jotain pysyvämpääkin jäädä, ehkä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan ei ole huolissaan kiintymyssuhteesta silloin kun isät juhlii varpajaisia, viettävät poikien viikonloppuja mökillä, lähtevät viikoksi Norjaan kalastamaan? Sitäkin on kuultu että isä viettää isyyslomaansa metsästysaikaan, päästäkseen metsästämään.

Olisi oikeasti hauska nähdä se foorumi jossa isät tappelevat keskenään minkä ikäisen vauvan voi jättää äidin hoitoon ja voiko isä lähteä kaverin kanssa risteilylle.

Siksi kun isät eivät imetä ja siksi isän ja vauvan suhde on erilainen kuin äidin ja vauvan. Pulloruokkiva isä ei ole sama asia kuin imettävä äiti. Muovi ei ole ihoa.

Kerro mulle, että muistatko sä oletko saanut äidiltäsi tissiä vai pulloa kun olit itse vauva? Aivan, et muista. Vauvalle riittää lämpö, turva, puhtaus, ruoka, läheisyys ja uni. Ja ne tarpeet pystyy isä tai joku muukin vastuullinen aikuinen pariksi vuorokaudeksi hyvin täyttämään. Ihan kamala ajatus, ettet luota rakkaimpiisi sen vertaa, että heidän rooli kasvattajina on aivan yhtä merkityksellinen kuin omasikin? Kaikki äiditkään eivät imetä syystä tai toisesta mutta siltikään se ei vähennä rakkautta lapsen ja äidin välillä.

Eihän kyse ole tietoisesta muistista, kun puhutaan vauvaikäisistä. Silti muistijälkiä jää ja esim. kaltoinkohtelu katkoo synapseja aivoissa.

Imettämättömyys ei tietenkään vähennä rakkautta. Mutta miten rakkaus välitetään vauvalle, se on tärkeää. Usein se tapahtuu juuri ihokosketuksen kautta, ja sitä voi antaa sekä imettäessä että muulloin.

Rakkautta voi välittää lapselle monin tavoin, ihokosketus on vain yksi niistä. Hellä katse, hoiva, tarpeisiin vastaaminen, hymyily, lepertely jne. Ihokosketuksesta on hyötyä toki myös.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu mitä siltä laivareissulta haluaa, onko rauhassa vaan.

Jos sitten haluaa baariin juomaan ja valvomaan, ei kannata. Laivalla on nähty sillointällöin, että itkuiset lapset etsii kännistä vanhempaa.

Viimeksi jonkun isä-poika risteily näytti hirveältä, isä rappioalkoholisti ja teinipoika aivan kauhuissaan.

No eikös tää lapsi nyt ollut jäämässä isänsä kanssa maihin, eikä lähdössä laivalle mukaan? Sama kai se on mitä se äiti puuhaa sillä välin kun on poissa vauvansa luota. No, kännääminen ei toki yleisesti ottaen paras tapa ole palautua, mutta se nyt on sen äidin oma asia.