Voiko ihminen olla älykäs ilman että osaa ajatella loogisesti asioita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään. Miksi älykkyys määriteltäisiin niin että voi olla myös tyhmä?

Niin siis mihin tarkkaan ottaen vastasit, siihen, että voi olla älykäs ilman loogisuutta vai että ei voi olla, ja täten myös loogisuus on ainoa mittari jolla mitataan älykkyyttä? -AP

:D Kun looginen ajattelu takkuaa, niin on näköjään vaikea ymmärtää vastausta.

Vierailija kirjoitti:

On useampia eri älykkyyksiä. Voi olla esim. kehonrakennuksellisesti älykäs.

Juu. Heti tulee mieleen Tony Halme -vainaa (ps), huomattavan älykäs. Otti myös nappeja ja heilui pikku huppelissa pyssyn kanssa. Vähän eri kategoriasta on pakko mainita ja antaa tunnustus myös M. Nykäselle, edesmennyt hänkin. Molemmat intelligentsijan edustajat työllistyivät eduskuntaan maan edusta huolehtimaan kansan mandaatilla (älykkäät äänestäjät).

Ei voi olla älykäs ilman älykästä loogista ajattelua. Logos = järki.

Älykkyys on edellytys sille, että pystyy omaksumaan tietoa ja kehittämään tiedon ja kokemuksien perusteella viisautta.

Kovin moni ihminen jättää tiedon omaksumisen sekä viisauden kehittämisen vähälle.

Ehkä Toni Halme oli älykäs, mutta hän ei hankkinut tietoa ja viisautta, jolloin ilo älykkyydestä jää hyvin vähäiseksi.

Myös Päivi Räsänen on selvästi hyvin älykäs, mutta tietoa hän on omaksunut rajallisesti ja viisauden kehittäminenkin on jäänyt puolitiehen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei valitettavasti voi, mutta kyllä ei-älykkäänäkin voi elää ihan tasapainoista ja hyvää elämää. Vanhemmiten voi muuttua hyvinkin viisaaksi kun riittävästi näkee ja kokee. Muistaa vaan henkisen suorituskykynsä rajat ja vaikka kysyy muilta ennen kuin päättelee itse.

Esitän saman kysymyksen tässä kun tuossa aiemmin toiselle postaajalle, että miten sitten kun olen kuullut että älykkyyttä on erillaista ja loogisuus on vain osio siitä kokonaisuudesta? Onko kaikki ihmiset siis älyllisesti vajaita, jotka eivät osaa ajatella loogisesti asioita?

Siis jos haluat vähäistä älykkyyttä kutsua älyllisesti vajavaisuudeksi, niin kyllä. Valitettavasti. Koitin vaan pehmentää, että nokkelat hoksottimet ja nopeasti leikkaava polla ei ole enää nyky-yhteiskunnassa mikään elinehto, kuten se luonnossa on. Tärkeintä on olla vain sen verran fiksu, että tiedostaa olevansa mikä on. Ne, jotka eivät sitä tiedosta, tekevät isointa vahinkoa.

Okei, miellätkö esimerkiksi itsesi älykkääksi vai ei-älykkääksi? Osaatko ratkaista nopeasti jonkun loogisen pulman?

Monelle ihan 24/7 elämä ja siinä onnistuneesti toimiminen harmeja itselleen ja muille aiheuttamatta on ylisepääsemätön looginen pulma. Ei niitä pulmia sen lisäksi tarvitse enää enempää rakentaa. -eri-

Vierailija kirjoitti:

Määrittääkö älykkyys teidän mielestänne ihmisen? Onko älykäs ihminen automaattisesti ylivertainen ihmisenä verrattuna vaikka hitaasempaan kaveriin?

Ei määritä henkilökohtaisella tasolla, koska ihmiset on erilaisia ja se on hyvä asia. Myös se hitaampi kaveri.

Mutta työnantajat määrittelevät ihmisen testeissä saadun pistemäärän mukaan päteviksi tehtävään, johon he hakevat tekijää.

En nyt jaksanut joka sivua lukea, ehkä sama on jo vastattu. 

Looginen päättelykyky eli älykkyys on sitä älykkyyttä, miten "fiksuus" yleensä käsitetään. Looginen päättelykyky on hyvä ihmisellä, jolla on hyvä ongelmanratkaisutaito, joka omaksuu asioita hyvin, pystyy soveltamaan oppimaansa, pystyy keksimään uutta (ongelmanratkaisua). Ihminen jolla leikkaa nopeasti. Kyllä tällaisen ominaisuuden yleensä huomaa ihan jo lyhyen tuttavuuden jälkeen. 

Muita ominaisuuksia eli lahjakkuuksia eri osa-alueilla, nimitetään virheellisesti myös älyykkydeksi, vaikka ne eivät tiukasti rajaten ihan sitä ole. 

Esim sosiaalinen, verbaalinen, taiteellinen, musikaalinen, matemaattinen, kirjallinen, liikunnallinen lahjakkuus. Nämä ovat eri asia kuin looginen päättelykyky. 

Mutta pelkällä loogisella päättelykyvyllä eli älyllä ei myöskään pitkälle pärjää. Poliitikon täytyy olla sosiaalisesti ja verbaalisesti lahjakas. Insinöörin täytyy olla matemaattisesti lahjakas. Jne. 

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys on edellytys sille, että pystyy omaksumaan tietoa ja kehittämään tiedon ja kokemuksien perusteella viisautta.

Kovin moni ihminen jättää tiedon omaksumisen sekä viisauden kehittämisen vähälle.

Ehkä Toni Halme oli älykäs, mutta hän ei hankkinut tietoa ja viisautta, jolloin ilo älykkyydestä jää hyvin vähäiseksi.

Myös Päivi Räsänen on selvästi hyvin älykäs, mutta tietoa hän on omaksunut rajallisesti ja viisauden kehittäminenkin on jäänyt puolitiehen.

Viisaus kehittyy kokemusten kautta. Esim. Kun on 207cm pitkä, aikanaan oppii olemaan viisas ja kumartaa oviaukoissa. Siihen tarvitaan x määrä opettavia osumia. Tämä pätee ihan jokaisessa mokassa, joita jokainen tekee lähes kaikissa elämään liittyvissä asioissa. Iän mukana viisaus lisääntyy ja sitä voi sanoa eräänlaiseksi itsesuojeluvaistoksi. Oppia ikä kaikki, on vanha viisaus.

Vierailija kirjoitti:

Määrittääkö älykkyys teidän mielestänne ihmisen? Onko älykäs ihminen automaattisesti ylivertainen ihmisenä verrattuna vaikka hitaasempaan kaveriin?

Älykkyys perinteisesti määriteltynä eli käytännössä aivojen prosessointikyky on vain yksi piirre ihmisessä. Mielestäni ihmisen määrittelevät hänen kaikki ominaisuutensa. Älykäs ihminen on ylivertainen asioissa, joissa vaaditaan nimenomaan älykkyyttä mutta ei välttämättä missään muussa.

Suuri ongelma tuntuu olevan älykkyyden määritelmä; jos ja kun tämä ei ole selvää, on aika vaikea sanoa mitään. Osa tarkoittaa älykkyydellä Mensan testin mittaaman tyyppistä ominaisuutta, jotkut taas ottavat mukaan ns. sosiaalisen älykkyyden ja muita älykkyyden "lajeja". Kaipa nämä älykkyyden "lajit" ovat tulleet jonkinlaisesta tarpeesta olla tuntematta huonommuutta, sillä älykkään vastakohdaksi kuitenkin mielletään tyhmä, joka on myös haukkumasana.

Vierailija kirjoitti:

En nyt jaksanut joka sivua lukea, ehkä sama on jo vastattu. 

Looginen päättelykyky eli älykkyys on sitä älykkyyttä, miten "fiksuus" yleensä käsitetään. Looginen päättelykyky on hyvä ihmisellä, jolla on hyvä ongelmanratkaisutaito, joka omaksuu asioita hyvin, pystyy soveltamaan oppimaansa, pystyy keksimään uutta (ongelmanratkaisua). Ihminen jolla leikkaa nopeasti. Kyllä tällaisen ominaisuuden yleensä huomaa ihan jo lyhyen tuttavuuden jälkeen. 

Muita ominaisuuksia eli lahjakkuuksia eri osa-alueilla, nimitetään virheellisesti myös älyykkydeksi, vaikka ne eivät tiukasti rajaten ihan sitä ole. 

Esim sosiaalinen, verbaalinen, taiteellinen, musikaalinen, matemaattinen, kirjallinen, liikunnallinen lahjakkuus. Nämä ovat eri asia kuin looginen päättelykyky. 

Mutta pelkällä loogisella päättelykyvyllä eli älyllä ei myöskään pitkälle pärjää. Poliitikon täytyy olla sosiaalisesti ja verbaalisesti lahjakas. Insinöörin täytyy olla matemaattisesti lahjakas. Jne. 

Todellakin. Minulla ja puolisollani on melkeinpä pisteen tarkkuudella yhtä suuri älykkyysosamäärä. Kuitenkin ainoastaan puolisoni on matemaattisesti hyvin lahjakas. Oma lahjakkuuteni on määrältään vaatimattomampaa ja lähinnä taiteellista. Elämämme ja uramme ovat aivan eri näköiset.

Vierailija kirjoitti:

Meidän luokalla oli yksi oppilas, jota kaikki pitivät tyhmänä, kun hänellä oli vaikeuksia ymmärtää mitään mitä opettaja kertoi ja hän kyseli koko ajan tarkentavia kysymyksiä. Vuosien kuluttua sain tietää, että hänen älykkyysosamääränsä oli valtavan korkea.

Juuri näin. Muistelen että jos ero äo-pisteissä on kahden keskihajonnan verran, niin sitten on yksilöiden jo vaikea ymmärtää toisiaan. Eli se ero, mikä on mensan jäsenen ja keskiverto-ihmisen (äo 100) välillä, se on kaksi keskihajontaa.

Sama ero on keskiverto-ihmisen ja lievästi ke hi tysvammaisen välillä. Ero älykkyydessä tulee kyllä ihan normi kanssakäymisessä esiin. 

Älykkäämpi ymmärtää, jos toinen hoksaa hitaammin, eikä toinen siksi ymmärrä mitä tarkoitetaan. Mutta paradoksaalisesti se "vähemmän älykäs" pitää itseään fiksumpana kuin se älykäs, hänen näkökulmasta se toinen ei ymmärrä häntä (hänen juttunsa eivät oikeasti sovi sen älykkäämmän logiikkaan) ja naureskelee kun toinen "ei ymmärrä mistä mä puhun".

Oikeasti älykäs ymmärsi jo. Jos hän näyttää hämmentyneeltä, se johtuu siitä huomasi juuri toisen olevan huomattavasti hitaammalla käyvä. 

Tai kuten kouluesimerkissä, se normi ei ymmärrä miksi toinen älykkäämpi kyselee tarkentavia kysymyksiä, miten hänen ajattelunsa laukkaa jo pari askelta edempänä ja paljon syvemmällä kuin muilla. Myös pidemmällä kuin sillä opettajalla. 

(Aihe on kiinnostava, harmillisesti siitä on vaikea keskustella kun en tiedä mikä olisi korrekti termi "vähemmän älykkäälle". Se kuulostaa aina loukkaavalta, sanoi sen miten päin vaan.)