Mitä eroa on insinöörillä ja diplomi-insinöörillä?

mitäs mä sanon kun olen kumpakin???

on saattanut käydä myös ammattikorkeakoulun.

Eli tutkinto ja oppilaitos, josta on valmistunut.



DI:n tutkinto on laajempi, teoreettisempi ja "tieteellisempi". Käytännössä tuo tietysti on tapauskohtaistakin.



ihmistyyppienä... Ehkä inssi on keskimäärin vähän käytännönläheisemmin suuntautunut, mutta vain keskimäärin, yksilöstä ei voi arvata mitään.



Minun tuntemillani DI:llä identiteetti on lähinnä insinööri, se D ei tunnu olevan mikään iso pointti.

ja sanoo joko ammattinsa (joka ei ole insinööri) tai vuori-insinööri

Tekusta ja korostaa sitä joka käänteessä. Kai voi näinkin päin olla ylpeä.

amk:sta (nykyisin), diplomi-insinööri on valmistunut yliopistosta tai teknillisestä korkeakoulusta, joka vastaa tasoltaan yliopistoa.



Diplomi-insinöörin opinnot ovat vaativammat, teoreettisemmat ja laajemmat kuin insinöörin. Voisi sanoa (ainakin joissakin asioissa), että insinööri oppii koulussa, miten joku asiaa tehdään, kun taas diplomi-insinööri oppii taustalla olevan teorian siitä, miksi se asia pitää tehdä niin kuin se tehdään. Toki tämä on selvästi yksinkertaistettu väite eikä pidä paikkaansa kaikissa asioissa.



Diplomi-insinöörit sanovat itseään kyllä työasioissa diplomi-insinööreiksi eivätkä insinööreiksi. Tosin työtehtävän nimi ei välttämättä sisällä diplomi-sanaa (esim. käyttöinsinööri tai voimalaitosinsinööri voi hyvin olla diplomi-insinööri). Epävirallisissa yhteyksissä joko DI voi nimittää itseään insinööriksi (esim. esittäytyessään uusille ihmisille), jotta ei vaikuttaisi leuhkalta tai liian jäykältä.

DI on dipl.ins. lyhenne.

O:

Diplomi-insinöörit ovat älykkäämpiä ja sivistyneempiä ja useimmiten paremmista piireistä syntyisin kuin insinöörit. DI:llä on valkoiset kaulukset, tavallisella insinöörillä siniset.

Onko rakennusinsinööri I vai DI?

Rakennuspuolen linjoja on sekä teknillisissä korkeakouluissa että amk:eissä (ja oli opistoissakin)

Kun tekniikan ammatista kiinnostunut tuore ylioppilas on hakemassa kouluun niin hän yleensä hakee sekä tiede- että ammattikorkeakouluun.



Ne joilla on paremmat yo-paperit (ja pääsykoe sattuu menemään hyvin) valmistuvat sitten diplomi-insinööreiksi ja loput AMK-insinööreiksi.



Kun työura etenee pidemälle, DIt pärjäävät keskimäärin hieman paremmin.



Mun mielestä tämä on suurin ero, itse satuin pääsemään TKKun.

Teknillisiä yliopistoja/korkeakouluja on paljon harvemmassa. Kaikki ei viitsi muuttaa kotipaikkakunnaltaan.

Esim. yhden tapauksen tunnen Turusta, joka ei viitsinyt lähteä Espooseen, vaikka ois päässyt.

Opiskeli ensin AMK:ssa ja sitten myöhemmin vkl-opintoina DI-tutkinnon siihen päälle.

Kun tekniikan ammatista kiinnostunut tuore ylioppilas on hakemassa kouluun niin hän yleensä hakee sekä tiede- että ammattikorkeakouluun.

Ne joilla on paremmat yo-paperit (ja pääsykoe sattuu menemään hyvin) valmistuvat sitten diplomi-insinööreiksi ja loput AMK-insinööreiksi.

Kun työura etenee pidemälle, DIt pärjäävät keskimäärin hieman paremmin.

Mun mielestä tämä on suurin ero, itse satuin pääsemään TKKun.

DI mieheni on ollut töissä missä myös tavan insinöörejä, myös hänen esimiehenään. Koulutuksensa takia tienaa kuitenkin ihan hyvin. Eikä käytä töissä valkoista kauluspaitaa, pikemminkin välillä jopa haalaria (on ammatiltaan siis tarkastusinsinööri). Ei todellakaan olla mistään paremmista piireistä, vapaa-ajalla kyseinen mies näyttää lähinnä remonttireiskalta. ;)

Sanooko diplomi-insinöörit itseää insinööriksi, vai aina dippa-inssiksi?

Jos joku koulutusta kysyy nyyt sit sanon et Otaniemestä valmistuin dippainssiksi, muuten puhutaan molemmat miehen kanssa et ollaan insinööriperhe. Tai sanon vaan et oon koodari vaikka oikeasti sekin on alakanttiin, ohjelmistosuunnittelijahan mä oon tai tietotekniikan diplomi-insinööri, mut ei jaksa egoani korostaa tolla. Koodari mikä koodari :D

palkka.

että diplomi-insinöörillä on työhuoneen seinällä kehystettynä se diplomi! :)



t. yks DI (ilman kehyksiä)

tulee amiksesta ja sil on paremman näkönen akka mut vanhempi auto.

Niin vaan tekevät samoja hommia, oli sitten dippa tai tavallinen. Mutta tietysti dippa voi hakea myös sellaisiin hommiin, mitä tavalliset ei ehkä osaa.



Sattui vaan hauska tapahtuma pari kesää sitten. Kaksi dippainsinööriä tuli appivanhemmille avuksi tekemään terassia, olivat poikansa kavereita. Appi itse on rakennusinsinööri ihan opistotasolta. Koko päivän dipat tekivät laskelmia ja kasasivat hiekkaa, ja työn tuloksena oli päivän loputtua tarkat laskelmat ja harkot terassin reunoilla. :) Appi oli vähän turhautunut (ei itse voi sydänvian takia osallistua näihin hommiin). Lopulta kahden tyttären miehet (toinen kaupassa töissä ilman koulutusta ja toinen tradenomi) väsäsivät terassin parissa tunnissa loppuun. Innostuivat sitten tekemästään niin, että tekivät seuraavana päivänä molemmat omille pihoilleen isot terassit. :)



Kyllä se niin on, että dipat tietävät teoriassa, miten homma tehdään mutta niillä ei ole hajuakaan, miten sitten tehdä se... :)

Onhan siinä ihan älytön ero, kuin sairaanhoitajan ja lääkärin koulutusta vertaisi. Etenkin jos verrataan joihinkin TKK:n vaikempiin kursseihin, ei AMK:ssa pääse edes lähelle samaa tasoa.

Minä olen DI, enkä sano itseäni ikinä insinööriksi tai dippa-inssiksi, vaan aina DI. Minulla on muitakin yliopistotutkintoja, olen myös YTM, sosiaalityöntekijä ja filosofian ylioppilas (enkä valmistu ikinä filosofian kandidaatiksi tai maisteriksi). Mutta sen tiedän, ettei AMK insinööri, edes ylempi sellainen, ole sama kuin DI.

Huomatkaa, että ammatillinen lisensiaattitutkinto tehdään yliopistossa. Tämä on ainakin sosiaalityön alalla välitutkinto ennen tohtorinväitöstä. Tekniikan puolella taas ei tehdä paljoa lisensiaattitutkintoja, vaan useimmiten suoraan tohtorintutkintoja.

Ja jotta menisitte vielä enemmän sekaisin, niin kerron teille, että lääketieteen tohtoriksi voi valmistua jopa ennen kuin valmistuu lääketieteen lisensiaatiksi, eli ennen kuin voi toimia itsenäisesti lääkärinä.

Joko saitte pienet sievät päänne sekaisin? Olinko tarpeeksi knapsu ja snobi omassa puheenvuorossani?