Miksi lapsen luokalla asioita hoitavat vain äidit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isät pitävät opettajien lahjomista turhanpäiväisen krääsän kantamisena. Isät harvemmin leipovat ja askartelevat myyjäisiin, joten sinne pitäisi keksiä jotain puu- tai metallituotteita.

Millä vuosikymmenellä tämä 16:n ekaluokkalaisen open määräys annettiin? Jo 1990-luvulla neuvolan kätilö ilahtui, kun isä tuli yksin  käyttämään vauvaa neuvolassa.  Kai sen jälkeen opettajatkin ovat siirtyneet nykyaikaan.

Useampi äiti kertonut että jos äiti ei mene neuvolaan, herää ns huoli hänen jaksamisestaan.

Miten se ilmenee? Soittavatko perään? Eipä ole kertaakaan meillä ollut mitään ongelmia siinä, että mies vei lapsia neuvolaan.

Just olin neuvolassa tyttären kans ja kyllä siellä aika lailla 50-50 näkyi molempia. Tietty ihan pienen vauvan kanssa äitejä, luonnollisista syistä. Esim imettivät aulassa tai olivat vähän aikaa synnyttäneet

Minä äitinä inhoan noita yhteislahjapaskatyrkytyksiä. En syytä ketään, joka ei lähde mukaan. Olen omaa tyhmyyttäni alistunut.

Nytkin yks wa-ryhmä laulaa jatkuvasti jotain todella veemäistä nippeliä et minkä värisiä kukkia ja mitä korttiin laitetaan... jösses!

en koe tärkeäksi organisoida jotain myyjäisiä tai opettajan lahjoja.

Meidän perheessä on sovittu, että äiti hoitaa kouluasiat ja isä lasten harrastusasiat.

Vierailija kirjoitti:

Olin aikoinani kuusi vuotta lasteni koulun vanhempainyhdistyksen hallituksessa ja siellä oli useampikin isä mukana. Kun järjestimme jotain mukavaa toimintaa lapsille, esimerkiksi kevät- ja joulutempauksen, niin isejä oli paljon, myls mieheni oli muutamankin kerran paistamassa makkaroita ja kaikkea muutakin.

Myös vanhempainilloissa oli isejä hyvinkin puolet vanhemmista.

Meillä pääkaupunkiseudulla meninsiis näin, teidän alueen isät ovat ehkä muissa jutuissa mukana, esimerkiksi lasten harrastustoiminnassa tai sitten mammat haluavat jääräpäisesti ja marttyyreina ottaa vastuun kaikesta. Meillä ei.

Täällä nyt vingutaan ja vongutaan aina uhreina.

Ei siitä kauaa ole kun julkaistiin vapaaehtoistyöhön kuuluvasta ajankäytöstä tutkimuksia (johon kuului juuri nämä talkoot ym) ja tulokset kertoivat ihan 50-50 tekivät vanhemmat. Toisen tutkimuksen mukaan jopa isät tekivät enemmän. Kun ei nää vinku-iitat koskaan muista laskea sitä, mitä ne miehet tekee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jonninjoutavia tehtäviä noi joulumyyjäiset tai opettajien lahjat

Meidän lähikoululla joulumyyjäisiin osallistuivat ihan kaikki eskareista kuudennen luokan oppilaisiin. Myyjäisiin tuli sitten heidän vanhempansa, sisaruksensa ja jopa isovanhempia ja niistä tuli rahaa koululaisten käyttöön todella hyvin. Olin siis kuuden vuoden ajan vy:n hallituksessa mukana ja se oli mielekästä toimintaa kaikkien mielestä.

Vaikka se oli sinun mielestäsi mielekästä toimintaa, ei se tarkoita että kaikkien pitäisi touhottaa noissa jonninjoutavuuksissa

Jep. Sit vielä odotetaan kiitollisuutta ja sitä, et muut lähtee vastaavalla intensiteetillä vetämään asioita joku toinen vuosi. No thanks.

Sen rahan voin siirtää, ettei lapsi jää ulkopuolelle. Ei kauheesti vaihtoehtoja? Mut siinä kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Meidän ekaluokkalaisen opettaja oikein sanoi miehelleni vanhempainillassa että seuraavalla kerralla äiti on sitten mukana eikä isä. Olin sen kerran kotona kahden pienemmän lapsen kanssa ja ajattelimme että isänkin on hyvä nähdä vanhempainiltajutut. Aika outoa opelta tuommoinen määräilykäytös toisten vanhempien kuullen. Noloa opettajalta.

65 peukuttaa? Ihan oikeesti uskotte tällaista aivan selvää paskapuhetta? Jo vuosikymmeniä on isät käyneet vanhempainilloissa täysin ongelmitta.. En voi ymmärtää motiivia jauhaa tällaista sontaa.

Toisaalta sitten esimerkiksi lasten jalkapallossa vapaaehtoisina ovat pääasiassa isät. Oman lapseni apuvalmentajissa ei ainakaan ole yhtäkään äitiä ja joukkueenjohtajakin on mies. Eikö se olekin hienoa, että saa olla vapaaehtoisena siellä, missä mieluiten on. Tai olla tekemättä noita asioita ollenkaan. Stereotyyppisesti ehkä miehiä kiinnostaa enemmän joukkueurheilu ja äitejä opintoasiat. Toki yksilötasolla on monimuotoisuutta ja sitten voikin mennä äitinä valmentajaksi tai isänä vanhempaintoimikuntaan.

Onneksi minulla ei ole älypuhelinta, niin ei tarvitse kuulua mihinkään ryhmiin :) Jotenkin koulumaailma on muuttunut aika paljon niistä ajoista kun olin itse lapsi. Ei silloin olisi tullut mieleenkään, että vanhempien pitäisi kerätä jotain rahaa myyjäisissä, hankkia yhteislahjoja tai yhtään mitään. Koulu hoiti koulun homman ja koti kodin homman. Nythän itketään suureen ääneen, miten vanhemmuus on tuuliajolla, kun lapset lukevat huonosti. Ennen sekin oli tasan koulun homma opettaa lapset lukemaan. Tietysti monessa perheessä harrastettiin lukemista ja lapsi sai mallia, mutta lapset oppivat joka tapauksessa koulussa ihan riippumatta siitä minkälaisia vanhemmat olivat. Nykyisin pitää syntyä kultalusikka suussa, jotta voi oppia. Omat vanhempani olivat kouluttamattomia ja olen miettinyt, että äidilläni oli ehkä jokin lukihäiriö tms., mutta 40-l. syntynyt maalaislikka ei kiinnostanut ketään. Jos hänen olisi pitänyt opettaa minulle kaikki, en olisi oppinut. Mutta koska koulu opetti, jatkoin aina yliopistoon saakka.

Äitien kannattaisi ehkä joskus tehdä kuten miestenkin eli päättää mikä on oikeasti tärkeää. Jos tuntuu tosi tärkeältä leipoa mokkapaloja niin sitten leivotaan eikä valiteta, jos ei, niin sitten ei leivota. Koko ajanhan nuo kaikki humpanpumppavaatimukset vanhempia (äitejä) kohtaan vain lisääntyvät, kun kaikkeen suostutaan, jotta sädekehä kiiltää. Pitää sanoa ei aina tarvittaessa. Enkä tarkoita sitä, että lasten asioiden pitäisi olla vanhemmille yhdentekeviä, mutta ehkä sitä lastakin hyödyttäisi enemmän todella yhdessä vietetty aika vanhemman kanssa kuin se, että äiti somettaa ja sopii kuka käärii lahjapaketteja seuraavassa varainkeruutapahtumassa.