Lue keskustelun säännöt.
Miten mulla voi olla nälkä vaikka olen syönyt oikean määrän kaloreita?
25.05.2023 |
Olen normaalipainoinen ja syön terveellistä kotiruokaa sekä juon 2 litraa vettä päivässä. Usein jää nälkä vaikka syön kaloreiden osalta itselleni suositeltavan määrän. Harrastan liikuntaa. Voiko olla että kulutan liikunnalla 300-400 kcal? Eihän liikunta kuulemma kuluta kaloreita juurikaan.
Kommentit (89)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos sulla on edelleen nälkä, sittenhän et ole syönyt tarpeeksi kaloreita!
Sun kroppa ja sen vaatimukset ovat eri asia kuin joku netin laskentokaava. Keho ei ole kone.
Kylläisyys riippuu muustakin kuin kaloreista.
Kylläisyys ei riipu kaloreista lainkaan. Tutkimustenkin mukaan vatsa on silleen tyhmä, ettei se tajua kaloreita. Se tajuaa tilavuuden. Eli on syötävä ruokaa jota voi syödä paljon, eli joka täyttää fyysisesti. Lisäksi vaikuttaa kylläisyyshormoni leptini. Kalorit eivät aktivoi sitä. Sen sijaan proteiini ja rasva aktivoivat. Jos syöt pelkkää rasvaa, huomaat, miten ei tee mieli ruokaa, ei vaikka maha ei olisikaan vielä fyysiesti täynnä. Näillä kahdella tosiseikalla kannattaa pelata.
Ja vielä yksi juttu on se, että hiilihydraatit esim. kastikkeen muodossa sotkevat leptiinin toimintaa, koska ne tuottavat fruktoosia elimistöön. Kylläisyyshormoni ei senkään takia tajua, että hei, olen nyt kylläinen.
Tämä kuulostaa väärinymmärretyltä. Tarkennetaanpa.
Eivät hiilihydraatit "tuota fruktoosia". Fruktoosi on hedelmäsokeri, jota tuottavat hedelmät ja marjat, ja sinällään se ON siis hiilihydraatti. Hedelmistä ja marjoista (syömällä) saatava fruktoosi on keholle okei.
Ongelma on siis sokeri (joka sisältää fruktoosia) sekä ruokatuotteet, jotka sisältävät sokeria tai vain lisättyä fruktoosia kuten monet ketsupit ja valmiskastikkeet (salaattikastikkeet, maustekastikkeet, yms.). Näitä siis varmasti tarkoitat kun vaahtoat kastikkeista.
Ei ole väärinymmärrys. Asiaa selvittää äärimmäisen kiinnostavassa haastattelussa usalainen tutkija. Elimistö todella muuntaa muita ravintoaineita fruktoosiksi, joka häiritsee mitokondrioiden energiatuotantoa, mikä puolestaan aiheuttaa mm. Alzheimeria, diabetesta ja laittaa elimistön varastoimaan hysteerisesti rasvaa, mikä tuottaa ylipainoa. Hän on kirjoittanut USA:n kielellä kirjankin aiheesta. Tässä llinkki haastatteluun. Englanninkielinen, ja kestää yli 2 tuntia mutta vakuutan, että katsomisen arvoinen kaikille, jotka haluavat ymmärtää, miten monimutkainen ja elegantti systeemi on. Kiinnostavaa sekin, että suolalla on oma roolinsa. Se tehostaa hiilihydraatin (ja muistaakseni myös muiden ravintoaineiden muuntumista fruktoosiksi). Ei ihme että lihomme ja menetämme ymmärryksemme vanhemmiten, koska saamme aivan liikaa myös suolaa. Ja minä en muuten vaahtoa. Outoa ja loukkaavaa kielenkäyttöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja vielä tuohon videoon liittyen. Nature Wants Us to Be Fat on kirja, joka selittää tätä mitokondrdioiden ja niiden kyvyn/kyvyttömyyden tuottaa riittävästi energiaa roolia lihomisessa (ja Alzheimerissa). Tuo haastateltu ukkeli on kirjoittanut sen. Tämä on hurjan kiinnostava ja selitysvoimainen juttu.
Vierailija kirjoitti:
Ja vielä tuohon videoon liittyen. Nature Wants Us to Be Fat on kirja, joka selittää tätä mitokondrdioiden ja niiden kyvyn/kyvyttömyyden tuottaa riittävästi energiaa roolia lihomisessa (ja Alzheimerissa). Tuo haastateltu ukkeli on kirjoittanut sen. Tämä on hurjan kiinnostava ja selitysvoimainen juttu.
Ja vielä lisään, että kaikkeen tähän liittyy tuon ukkelin mukaan niinkin yllättävä asia kuin virtsahappo, jonka luullaan yleensä aiheuttavan vain kihtiä, mutta ilmeisesti sillä on roolinsa myös lihomisessa ja toisilla ihmisillä on virtsahappoa enemmän luontaisesti kuin toisilla, mikä aiheuttaa sen, että toiset ovat alttiimpia lihomaan ja saamaan diabeteksen kuin toiset, koska se on biologisesti aktiivista ja vaikuttaa juurikin mitokondrioiden ATP- eli aktiivisen energian tuotantoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos sulla on edelleen nälkä, sittenhän et ole syönyt tarpeeksi kaloreita!
Sun kroppa ja sen vaatimukset ovat eri asia kuin joku netin laskentokaava. Keho ei ole kone.
Kylläisyys riippuu muustakin kuin kaloreista.
Kylläisyys ei riipu kaloreista lainkaan. Tutkimustenkin mukaan vatsa on silleen tyhmä, ettei se tajua kaloreita. Se tajuaa tilavuuden. Eli on syötävä ruokaa jota voi syödä paljon, eli joka täyttää fyysisesti. Lisäksi vaikuttaa kylläisyyshormoni leptini. Kalorit eivät aktivoi sitä. Sen sijaan proteiini ja rasva aktivoivat. Jos syöt pelkkää rasvaa, huomaat, miten ei tee mieli ruokaa, ei vaikka maha ei olisikaan vielä fyysiesti täynnä. Näillä kahdella tosiseikalla kannattaa pelata.
Ja vielä yksi juttu on se, että hiilihydraatit esim. kastikkeen muodossa sotkevat leptiinin toimintaa, koska ne tuottavat fruktoosia elimistöön. Kylläisyyshormoni ei senkään takia tajua, että hei, olen nyt kylläinen.
Tämä kuulostaa väärinymmärretyltä. Tarkennetaanpa.
Eivät hiilihydraatit "tuota fruktoosia". Fruktoosi on hedelmäsokeri, jota tuottavat hedelmät ja marjat, ja sinällään se ON siis hiilihydraatti. Hedelmistä ja marjoista (syömällä) saatava fruktoosi on keholle okei.
Samaa fruktoosia (C6 H12 O6) se on kuin lisättykin fruktoosi. Ero lienee siinä että hedelmien ja marjain fruktoosi imeytyy sen verran hitaammin että se ei rasita maksaa niin paljon kuin lisätty fruktoosi tai "pöytäsokerin" fruktoosi. Maksalle fruktoosi on yhtä pahaa kuin alkoholi?
Ei se ole "samaa fruktoosia" koska toinen on tehtaassa tehty, toinen osana hedelmää. Hedelmissä on myös kuituja, jotka hidastavat sokerien imeytymistä.
Se fruktoosi, jonka on tutkimuksissa todistettu aiheuttavan terveysongelmia viljoista (tärkkelyksestä) teollisesti valmistetut makeuttavat aineet kuten glukoosi-fruktoosisiirappi. Siinä entsyymien avulla laitetaan osa glukoosisiirapin glukoosista muuntumaan fruktoosiksi. Tämä myrkky on siis pahempaa kuin pöytäsokeri, joka on vain osittain fruktoosia.
Fruktoosin kemiallinen koostumus on täysin sama, tulee se sitten hedelmästä tai vaikka kuusta.
Ja fruktoosi siis aiheuttaa lihomista esim. laboratoriahiirillä ja aivan keskeinen tekijä lihomisessa. Pöytäsokeri on puoliksi glukoosia ja puoliksi fruktoosia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tän haastatellun tutkijan mukaan fruktoosi on ainoa ruoka-aine, joka vähentää mitokondrioiden ATP-tasoa, ja siksi tai siksikin se on niin paha. Kun mitokondriot eivät tuota aktiivista "käyttö"energiaa, se varastoidaan aktiivisen energian sijaan varastoiduksi energiaksi, joka siis on sitä vararasvaa, jota me kerrytämme. Siksi lihomme.
Vierailija kirjoitti:
Tän haastatellun tutkijan mukaan fruktoosi on ainoa ruoka-aine, joka vähentää mitokondrioiden ATP-tasoa, ja siksi tai siksikin se on niin paha. Kun mitokondriot eivät tuota aktiivista "käyttö"energiaa, se varastoidaan aktiivisen energian sijaan varastoiduksi energiaksi, joka siis on sitä vararasvaa, jota me kerrytämme. Siksi lihomme.
Ja tämän takia on valtava virhe luulla, että lihominen ja laihtuminen on vain kaloririippuvaista. Se, miten paljon fruktoosia hankituissa kaloreissa on, vaikuttaa paljon siihen, miten solut käyttävät saamansa kalorit: meneekö se suoraan vararasvaksi vain aktiiviseksi energiaksi. Ja tämähän selittää sen, miksi Atkinsit, Keto-dieetit ym. hiilihydraatteja rajoittavat dieetit toimivat usein niin hyvin: koska vähetäessään hiilihydraatteja, ne automaattisesti rajoittavat fruktoosin saantia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja vielä: tuo haastateltu ukkeli kertoo, että heidän koeeläimensä saivat rasvamaksan, vaikka niiden kalorimäärää rajoitettiin. Pointti oli, että niiden kalorit tulivat fruktoosista. Rasvamaksa ja solujen tulehdustila (joka on yhteydessä diabeteksen puhkeamiseen) aiheutui jo siitä. Sen sijaan verrokkiryhmä, joka sai saman kalorimäärän mutta ei fruktoosista, ei saanut tulehdustiloja eikä rasvamaksaa. Fruktoosin iso ongelma on sekin, että blokkaa kylläisyyshormoni leptiiniä. Siksi ihminen ja koeläinkin pysyy nälkäisenä ja jos ihmisen ja eläimen annetaan syödä niin paljon kuin haluaa, fruktooseilla ruokittu keho haluaa jatkaa syömistä paljon pidempään kuin sellainen elimistö, jonka leptiinihormoni toimii normaalisti. Fruktoosi, jota on bauttiarallaa kaikessa teollisesti tuotetusti ruuassa, ei vain kekseissä ja suklaassa ja makeisissa, on niin kamala myrkky. Sitähän on kastikkeissa ja grillikastikkeissa ja vaikka ja missä mm. glukoosisiirapin muodossa.
Nälkä on merkki siitä, ettei vatsa ole täynnä. Eli kaloreilla ei ole väliä vaan annoskoolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ravitsemusterapeuttien mukaan ei koskaan saisi syödä alle 1500 kaloria (ellei ole siis todella obeesi). Lisäksi jos laihdutus on tärkeämpää kuin mielenterveys ja ehkäisy, niin asiat eivät olleet oikeassa tärkeysjärjestyksessä. Parempi hoitaa terveyttä syömällä normaalisti.
Masennus yms. diagnooseilla ei kannata missään nimessä lähteä myöskään mihinkään ääridietteihin saati paastoihin, tulee usein enemmän ongelmia kuin alkukuviossa.
Kyllä elämän ja syömisen normalisointi olisi minusta tuossa paras lähtökohta kuten itsekin olet todennut.
Minulle ainakin 1500 kaloria on se määrä, jonka saan syödä, mutta jolla ei siis laihdu. Jos on 20kg ylipainoa, niin tuo ei riitä. Tiedän ihmisiä jotka ovat pussiruokadieetillä josta saa vain 500 kaloria päivässä, mutta jauheisiin on lisätty kaikki tarvittavat ravintoaineet. Ajattelin että parempi laihtua syömällä. Ja tuo 1000cal on arvio. Todellisuudessa ruokaöljy ja pieni lusikallinen sokeria vaikkapa rahkaan on nopeasti 200 kaloria lisää, eli 1200 kaloria lienee se todellisempi määrä. Ruokaöljy salaattiin lisättynä kun on jopa suotavaa.
Valitettavasti 1500 kaloria on myös määrä, jolla jää nälkä. Minun pitää vetää kaksi kulhollista mysliä joka turpoo mahassa, jotta tulee kylläisyyden tunne. Oletan että oma kylläisyyden tunteen keskus on vioittunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä syön noin 1000 kcal/vrk. Aina on nälkä. Se on vain kestettävä ettei paisu näin keski-iässä.
Olin muutama vuosi sitten 3kk tuollaisella 1000 kalorin ruoalla. Kroppa ei kestä enempää kuin sen 12 viikkoa. Sen jälkeen on palattava takaisin tuhdimpaan. Alkoi tulla vilu ja hiukset lähtemään päästä. Ja ruoka oli katsottu todella monipuoliseksi ja terveelliseksi, siinä ei ollut vika.
Mun pääkopan mukaan on aina nälkä. Jätin mirtazapiinin ja nuvaringinkin pois joista sanotaan että lisäävät ruokahalua, mutta ei auttanut. Nälkä on ainainen, enkä jaksa kituuttaa. Ollaan sitten näiden liikakilojen kanssa. Muutenkin ollut rankka ja stressaa vuosi. Ei siinä viitsi enää stressata syömisten kanssa.
N47
Ravitsemusterapeuttien mukaan ei koskaan saisi syödä alle 1500 kaloria (ellei ole siis todella obeesi).
Lisäksi jos laihdutus on tärkeämpää kuin mielenterveys ja ehkäisy, niin asiat eivät olleet oikeassa tärkeysjärjestyksessä. Parempi hoitaa terveyttä syömällä normaalisti.
Masennus yms. diagnooseilla ei kannata missään nimessä lähteä myöskään mihinkään ääridietteihin saati paastoihin, tulee usein enemmän ongelmia kuin alkukuviossa.
Kyllä elämän ja syömisen normalisointi olisi minusta tuossa paras lähtökohta kuten itsekin olet todennut.
Ravitsemusterapeutti ei ehkä ole puhunut kaikista, tai sitten hän on ihan pihalla. Minä, 50-vuotias pienikokoinen ja hoikka nainen, en todellakaan voi lihomatta syödä 1500 kilokaloria vuorokaudessa, ellen treenaa ja liiku tosi paljon. Kevyen liikunnan kulutus ikäiselläni ja kokoisellani on vajaat 1400 kcal.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja vielä tuosta YouTube-haastattelusta (jota parhaillaan kuuntelen) n. kohdassa 48:45 ukkeli alkaa kertoilla siitä, miten kaikenlaisten nautittujen hiilihydraattien glukoosi muuntuu elimistössä fruktoosiksi. Se on ollut aina ja on edelleen tärkeä keino kaikenlaisille eläimille, mm. karhuille, nimenomaan kerätä sitä vararasvaa. Karhujenhan täytyy kerryttää rasvaa nopeasti ennen talviunille siirtymistä. On siis hyödyllistä, että elimistö muuntaa osan glukoosista fruktoosiksi, koska nimenomaan sillä tavalla mitokondriot tuottavat sitä varastoenergiaa eli rasvaa. Ja sitähän karhu käyttää talviunilla hengissä pysymiseen.
Rasva varastoi muuten myös nestettä. Joten karhun "juominen" talviunilla hoituu myös tämän vararasvan avulla samalla logiikalla kuin kamelien rasvakyttyrät antavat nesteytystä kamelille. Jos ihmiselimistö ei saa tarpeeksi vettä, se kerryttää vararasvaa tästäkin syystä: kerryttääkseen rasvaa ihan vain riittävän nesteytyksen saamiseksi. Todella kiinnostavaa. Kannattaa todellakin kuunnella tuo video.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ravitsemusterapeuttien mukaan ei koskaan saisi syödä alle 1500 kaloria (ellei ole siis todella obeesi). Lisäksi jos laihdutus on tärkeämpää kuin mielenterveys ja ehkäisy, niin asiat eivät olleet oikeassa tärkeysjärjestyksessä. Parempi hoitaa terveyttä syömällä normaalisti.
Masennus yms. diagnooseilla ei kannata missään nimessä lähteä myöskään mihinkään ääridietteihin saati paastoihin, tulee usein enemmän ongelmia kuin alkukuviossa.
Kyllä elämän ja syömisen normalisointi olisi minusta tuossa paras lähtökohta kuten itsekin olet todennut.
Minulle ainakin 1500 kaloria on se määrä, jonka saan syödä, mutta jolla ei siis laihdu. Jos on 20kg ylipainoa, niin tuo ei riitä. Tiedän ihmisiä jotka ovat pussiruokadieetillä josta saa vain 500 kaloria päivässä, mutta jauheisiin on lisätty kaikki tarvittavat ravintoaineet. Ajattelin että parempi laihtua syömällä. Ja tuo 1000cal on arvio. Todellisuudessa ruokaöljy ja pieni lusikallinen sokeria vaikkapa rahkaan on nopeasti 200 kaloria lisää, eli 1200 kaloria lienee se todellisempi määrä. Ruokaöljy salaattiin lisättynä kun on jopa suotavaa.
Valitettavasti 1500 kaloria on myös määrä, jolla jää nälkä. Minun pitää vetää kaksi kulhollista mysliä joka turpoo mahassa, jotta tulee kylläisyyden tunne. Oletan että oma kylläisyyden tunteen keskus on vioittunut.
Mysli on juurikin sellaista syömistä, joka vain lisää nälkää.
Ei sun keskus ole vioittunut, vaan sun ruuan sisällössä on se vika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varmista että saat joka aterialla proteiinia ja hyviä rasvoja. Ja ruokarytmi vaikuttaa paljon, yritä saada suurin osa energiasta aamupalasta ja lounaasta, illalla kevyemmin. Jos on päivän syömättä tai liian vähällä ruualla, on illalla pohjaton nälkä.
Höpö höpö. Minä en ikinä ole pystynyt syömään aamulla, enkä pidä edes tukevista lounaista. Syön päivällisen niin, ettei iltapalaa tarvita. Mikään muu ei toimi minulle.
Älä syö niin paljon hiilareita.
Syön päivisin vain lihaa ja rasvaa ja nälkää ei ole pitkään aikaan.
Jäätelöä kun vetäsee illalla muutaman desin niin parissa tunnissa nälkä.
Nykyään tosin nälän tunne katoaa nopeasti kun keho osaa käyttää rasvaa energiaksi tehokaammin.
Vierailija kirjoitti:
Nälkä on merkki siitä, ettei vatsa ole täynnä. Eli kaloreilla ei ole väliä vaan annoskoolla.
Väliä on sisällöllä ennemmin kuin määrällä. Vatsa täysi ei ole sama kuin kylläisyys.
Mä en syönyt eilen mitään enkä ajatellut tänäänkään kun vasta vähän illalla. Jos ei muuten laihdu niin nälkiinnyttämällä sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä syön noin 1000 kcal/vrk. Aina on nälkä. Se on vain kestettävä ettei paisu näin keski-iässä.
Olin muutama vuosi sitten 3kk tuollaisella 1000 kalorin ruoalla. Kroppa ei kestä enempää kuin sen 12 viikkoa. Sen jälkeen on palattava takaisin tuhdimpaan. Alkoi tulla vilu ja hiukset lähtemään päästä. Ja ruoka oli katsottu todella monipuoliseksi ja terveelliseksi, siinä ei ollut vika.
Mun pääkopan mukaan on aina nälkä. Jätin mirtazapiinin ja nuvaringinkin pois joista sanotaan että lisäävät ruokahalua, mutta ei auttanut. Nälkä on ainainen, enkä jaksa kituuttaa. Ollaan sitten näiden liikakilojen kanssa. Muutenkin ollut rankka ja stressaa vuosi. Ei siinä viitsi enää stressata syömisten kanssa.
N47
Ravitsemusterapeuttien mukaan ei koskaan saisi syödä alle 1500 kaloria (ellei ole siis todella obeesi).
Lisäksi jos laihdutus on tärkeämpää kuin mielenterveys ja ehkäisy, niin asiat eivät olleet oikeassa tärkeysjärjestyksessä. Parempi hoitaa terveyttä syömällä normaalisti.
Masennus yms. diagnooseilla ei kannata missään nimessä lähteä myöskään mihinkään ääridietteihin saati paastoihin, tulee usein enemmän ongelmia kuin alkukuviossa.
Kyllä elämän ja syömisen normalisointi olisi minusta tuossa paras lähtökohta kuten itsekin olet todennut.
Ravitsemusterapeutti ei ehkä ole puhunut kaikista, tai sitten hän on ihan pihalla. Minä, 50-vuotias pienikokoinen ja hoikka nainen, en todellakaan voi lihomatta syödä 1500 kilokaloria vuorokaudessa, ellen treenaa ja liiku tosi paljon. Kevyen liikunnan kulutus ikäiselläni ja kokoisellani on vajaat 1400 kcal.
1970-luvulla pienen kevyttä työtä tekevän naisen laskennallinen kulutus oli 2000 kcal.
Jos jatkuvasti kituilee, elimistö menee rikki. Aliravittu keho säästää nivelistä, suolistosta, aivoista. Tervetuloa vaivat ja säryt.
glukoosi todellakin muuntuu fruktoosiksi elimistössä.
Tuo tutkija huomasi sen yksiselitteisesti kokeissaan.
Eli nyt toivottavasti olen riittävästi perustellut, miksi väitin että näin käy.
Ja jos se henkilö, joka väitti minun väitettäni väärinymmärykseksi, vielä lukee tätä ketjua, hän voi itse kuunnella tuon YouTube-videon ja sieltä se totuus löytyy.
Ja tämä on meille kaikille elintärkeää ymmärtää: Jos saamme liikaa hiilihydraatteja kerralla, saamme glukoosia. Elimistö syistä tai toisista muuntaa osan siitä fruktoosiksi. Tämä mekanismi (muitakin syitä varmasti on) aiheuttaa sen, että olemme kuin talviunille meneviä karhuja, jotka aktiivisen energian sijaan alkavat kerryttää rasvaa!
Ei ihme, että meitä väsyttää, emme halua muuta kuin pötköttää sohvalla ja selata nettiä ja lihomme. Me olemme länsimaisen ruokavaliomme uhreja. Se tekee meistä talviunille käyviä karhuja.
Ei se ole "samaa fruktoosia" koska toinen on tehtaassa tehty, toinen osana hedelmää. Hedelmissä on myös kuituja, jotka hidastavat sokerien imeytymistä.
Se fruktoosi, jonka on tutkimuksissa todistettu aiheuttavan terveysongelmia viljoista (tärkkelyksestä) teollisesti valmistetut makeuttavat aineet kuten glukoosi-fruktoosisiirappi. Siinä entsyymien avulla laitetaan osa glukoosisiirapin glukoosista muuntumaan fruktoosiksi. Tämä myrkky on siis pahempaa kuin pöytäsokeri, joka on vain osittain fruktoosia.