Omalääkärin vastaanotto on tanskalaisen terveydenhuollon kulmakivi. Tanskalaiset eivät käy terveyskeskuksissa eikä kukaan käytä työterveyslääkäriä, koska jokaisella on ikioma lääkäri. Hänen vastaanotolleen pääsee heti.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Kommentoin vielä nro 1:n kirjoitusta tanskalaisesta vanhusten yhteisöllisestä asumisesta. Suomessakin on nk senioritaloja eli ikääntyville asuintaloja, jotka kuitenkaan eivät ole palvelutaloja tai hoivakoteja. Suomalainen vanhus vaan ei perinteisesti halua sieltä omasta kodistaan yhtään minnekään. Viimeiseen asti kitkutellaan omakotitalossa, vaikka suihku on kellarikerroksessa ja puitakin pitäisi jaksaa pilkkoa ja kantaa. Mun yksi 90+ sukulainen asuu pienellä paikkakunnalla rivitalossa, joka vastaa vähän tuollaista Tanskan systeemiä. Mutta sinnekin vanhukset muuttavat yleensä vasta aika myöhään. Ei sinne edes pääse, jos ei ole vielä kotihoidon tarpeessa.  

Olen tätä asiaa joskus miettinyt, että miksi vanhuksille muuttaminen on niin vaikeaa. Ja luulen, että jos siinä kodissaan on asunut vuosikymmeniä, siihen liittyy niin paljon hyviä ja kauniita muistoja, että muutto jonnekin vieraaseen paikkaan koetaan vaikeaksi. Ehkä olisikin järkev

Olen ensi vuonna eläkkeelle jäävä nainen. En todellakaan halua muuttaa mihinkään senioritaloihin, vaan toteutan haaveeni muuttaa saaristoon. Jotkut muut toteuttaa haaveensa muuttaa ulkomaille. Jotenkin olisi ihan tavattoman ankea elämä alkaa jo jostain viisikymppisestä (silloin meillä lähti viimeinen lapsi kotoa) miettiä vaan sitä ihan viimeistä huonokuntoista vanhuutta ja elää sen mukaan. Ei, kyllä minä aion elää täysillä sen aikaa kun pystyn, ja ellen nyt ole niin onnekas että kuolen ns. saappaat jalassa, niin sinne hoivakotiin sitten vasta kun on ihan oikeasti pakko. Mitään yhteisöllisyyttä en myöskään halua vaan lähinnä rauhaa ja hiljaisuutta ja luontoa.

Nro 181: "Olen ensi vuonna eläkkeelle jäävä nainen. En todellakaan halua muuttaa mihinkään senioritaloihin, vaan toteutan haaveeni muuttaa saaristoon. Jotkut muut toteuttaa haaveensa muuttaa ulkomaille. Jotenkin olisi ihan tavattoman ankea elämä alkaa jo jostain viisikymppisestä (silloin meillä lähti viimeinen lapsi kotoa) miettiä vaan sitä ihan viimeistä huonokuntoista vanhuutta ja elää sen mukaan. Ei, kyllä minä aion elää täysillä sen aikaa kun pystyn, ja ellen nyt ole niin onnekas että kuolen ns. saappaat jalassa, niin sinne hoivakotiin sitten vasta kun on ihan oikeasti pakko. Mitään yhteisöllisyyttä en myöskään halua vaan lähinnä rauhaa ja hiljaisuutta ja luontoa."

Ajoinkin takaa lähinnä sitä, että muuttaa edes jonnekin. Jonnekin, missä luo uusia muistoja eikä jämähdä niihin vuosikymmenten aikaisiin muistoihin. Oli se muutto sitten senioritaloon, saaristoon tai vaikka Espanjan  Aurinkorannikolle. 

Nämä sote- ja hyvinvointialuehömpät ovat pahinta myrkkyä sairaalatoiminnalle.

Itse olen kauhulla seurannut entisen pienehkön kotikuntani sairaalatilannetta.

Viime vuosiin saakka sairaalassa riitti lääkäreitä ja jotka asuivatkin kunnassa, sekä sairaala oli erittäin

haluttu lääkäriopiskelijoiden harjoittelupaikka, jossa sai ammattiin erinomaisia neuvoja ja opastuksia.

Samoin oli hammaslääkäritilanne.

Nyt lääkäreitä ei saada kirveelläkään ja sairaalaa uhkaillaan supistuksilla ja lakkauttamisella.

Lääkärit eivät tietenkään halua töihin sellaiseen paikkaan, missä toimintaa koko ajan häiritään mitä ihmeellisimmillä

uhitteluilla.

Vierailija kirjoitti:

How could we be denmark, kysyi jo yhteiskuntafilosofi Francis Fukuyama.

Miten suomi voisi olla kuin tanska?

Sanon ensiksi että PS on käytännössä sama kuin demarit tanskassa nyt.

Tässä on oikea suunta ja viitta.

No ei todellakaan persut ole kuin demarit tanskassa. 🥴 Höpöjä puhut. 

Kyllä Suomessakin oli 90-luvulla joissakin kunnissa omalääkärisysteemi, ottivat kyllä vastaa terv.keskuksissa. silloin pääsi lääkäriin lähes heti. En ymmärrä, miksi se loppui.

Tuolla aiemmin puhuttiin että lääkäri ei hoida kaikkia vaivoja samalla käynnillä.

Sulle olisi annettu pidempi aika, jos olisit sanonut kaikki vaivat puhelimessa!

Jos aika on varattu 1 vaivan takia, se koko 30min menee sen vaivan tutkimiseen, lähetteisiin, hoito-ohjeisiin ja kirjaamiseen. Se lääkäri ei voi olla sun käytettävissä koko päivää, vaan sen pitää ottaa jo seuraava potilas kun 30 min on ummessa.

Omaa tyhmyyttänne "ette saa hoitoa" kun ette kerro kaikkia vaivoja jo puhelimessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

12 vuotta Tanskassa asuneena kerron, ettei ole hääppöistä tämä järjestelmä. Kyllä, pääset usein melko nopeasti lääkäriin, mutta annapa olla, jos pitää tehdä mitään, ottaa verinäyte tai mitä tahansa perushommia, niin siinäpä sitten odottelet viikon tai kaksikin kutsua siihen näytteeseen, joka otetaan muualla ja sitten taas sinne lääkäriin takaisin. Tää Tanskan systeemi on ihan kiva jos on nuha ja tarvitsee saikkua, mutta kaikki muu on sitten ihan älyttömän hankalaa.

 

Asun Saksassa. Täällä on täysi vapaus valita minne yksityiselle lääkärille menee, mikä onkin ihan hyvä jos tarvitsee käydä hakemassa saikkua tai joku flunssalääke. Mutta aivan kuten Tanskassa, jos tarvitset erikoislääkäriä, terapiaa tms. niin oivoi. Onnea vaan lääkärin ja ajan löytämiseen. Sitten kun saat ajan ja odotat sitä 6 kuukautt

Ystäväni asuu Hampurissa ja kertoi just, että joka asiaan esim tarvittaviin tilapäisiinkin apuvälineisiin pitää olla resepti  joka maksaa 10e. Lääkäriin pääsee hyvin, mutta eivät sielläkään ihmeidentekijöitä olla.

Niin Suomessa raha kiertää väärin päin. Valtio kippaa miljardeittan rahaa näille organisaatioille kun se pitäisi mennä niin että sama raha menisi suoraan ihmisille jotka sitten lompsii sen terveysvakuutuskortin kanssa sinne terveysasemalle tai lääkärille jonka näkevät hyväksi ja tämä paikka saa palkkion siitä asiakas käynnistä.

Sen jälkeen tehdään toimenpiteille hintakanto ja julkinen lopettaa ostamasta palveluja yksityiseltä.

Sen jälkeen kaikki terveyspalvelut kilpailevat samalla viivalla ja raha menee suoraan sinne missä sitä tarvitaan eli terveydenhuoltoon ei mihinkään hallintohimmeliin josta valuu muutama penni sinne oikeaan terveys työhön.

Vierailija kirjoitti:

Noinhan se on melkein kaikkialla maailmassa. Aika paljon kivempaa yleislääkärillekin pitää omaa praktiikkaa, tuntea potilaat ja ns. omistaa oma tontti. Suomessa tk-lääkärit menevät töihin kuin tuuraaja kioskin kassalle.

Periaatteessa noin, mutta käytäntö ei ole yhtä ruusuinen ainakaan kaikkialla. Asun itse maassa missä on family doctor -järjestelmä ja on todella vaikea päästä hänen vastaanotolleen. Viimeksi sain ajan 2 kuukauden päähän, koska jonot ovat aina pitkät.

Jokaisella family doctorilla on 1500-3000 potilasta, joten hän ei voi muistaa ja tuntea kaikkia. Ihan samalla tavalla lukee koneelta sinne kirjatut muistiinpanot aiemmista tapaamisista kuin mitä Suomessa tehdään omakanta-järjestelmän kanssa.

Pahin on se, jos family doctor muuttaa. Oma lääkärini muutti onneksi vain saman kaupungin sisällä, mutta sen myötä meni töihin uudelle klinikalle, joka sijaitsee kolme kertaa kauempana. Matka alkaa olla turhan pitkä, mutta uuden family doctorin löytäminen on haastavaa, koska kaikilla on liikaa potilaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalääkäri? Entäs jos on valittavana vaan parista kusipäästä?

Suomessa on 20 000 lääkäriä, eiköhän sieltä joku sopiva löytyisi sinullekin.

Eli..ongelmaa ei ole alunperinkään olemassa jos kerta määrä yksin ratkaisee moiset kohtaamisongelmat kysynnän ja tarjonnan kesken?

Vähän kyseenalaista nyt tämä logiikka tässä, kuulostiks se paremmalta sun päässä?

Jos aihe kiinnostaa, voin toki opettaa. Suomen perusterveydenhuollon ongelmat johtuvat DDR:stä omaksutusta terveyskeskusmallista, jonka merkittävin heikkous länsimaisiin perusterveydenhuollon malleihin on lääkärin insentiivien puute: a) ei ole kivaa mennä terveyskeskukseen töihin liukuhihnalle vs. tavata tuttuja potilaita joiden terveyteen voi aidosti pitkäjänte

Fair enough, kiitos kun selvensit.

Minun vastustus syntyy omasta perspektiivistäni, aina kun yksityistetään ja kehutaan laatua ja hintojen tippumista vaikutusnon ollut töysin päinvastainen.

Tälläkin hetkellä myydään saman mantran toistajien toimesta tuottavaa yhteistä omaisuutta ilnan mitään järkevää syytä tai jatkosuunnitelmaa.

Minä pelkään että minä jäisin pahimmassa tapauksessa kokonaan ilman terveydenhuoltoa koska tähän mennessä se on sen historiallinen trendi, saatavuus heikkenee, laatu heikkenee ja hinta kasvaa., koska niin se on mennyt aina ennenkin.

Jos ainoa mitä sielä on taustalla on se että se olisi enemmän "kivaa" lääkärille, niin ymmärrät varmaan että minä en ikimaailmassa haluaisi riskeerata omaa terveyttäni sinun "kivan" vuoksi?

Ymmärrän kyllä että huonot työolot on huonot työolot eikä niitä kukaan jaksa aikaansa kauempaa, minä vain pelkään että se yksityistäminen ei vieläkään ole mikään ihmelääke, kun ei se sitä ole ollut missään muuallakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalääkäri? Entäs jos on valittavana vaan parista kusipäästä?

Suomessa on 20 000 lääkäriä, eiköhän sieltä joku sopiva löytyisi sinullekin.

Eli..ongelmaa ei ole alunperinkään olemassa jos kerta määrä yksin ratkaisee moiset kohtaamisongelmat kysynnän ja tarjonnan kesken?

Vähän kyseenalaista nyt tämä logiikka tässä, kuulostiks se paremmalta sun päässä?

Jos aihe kiinnostaa, voin toki opettaa. Suomen perusterveydenhuollon ongelmat johtuvat DDR:stä omaksutusta terveyskeskusmallista, jonka merkittävin heikkous länsimaisiin perusterveydenhuollon malleihin on lääkärin insentiivien puute: a) ei ole kivaa mennä terveyskeskukseen töihin liukuhihnalle vs. tavata tuttuja potilaita joiden terveyteen voi aidosti pitkäjänteisesti vaikuttaa yhteistyössä potilaan kanssa, ja b) vastaanotettujen potilaiden määrä ei vaikuta tilipussiin mitenkään, c) potilastyytyväisyys ei vaikuta tilipussiin mitenkään.

Omalääkärimalleissa nuo kohdat korjaantuvat näin:

a) lääkärillä on oma potilaskunta, josta hän on vastuussa

b) potilaskunnan koko (ja joissain malleissa vaikeusaste, eli ikä- ja sairauskuorma huomioidaan rahoituksessa) vaikuttaa tilipussiin

c) potilas saa itse valita/vaihtaa omalääkäriään, jos hoito ei miellytä.

Omalääkärimallissa on omat ongelmansa jopa täällä entisen DDR:n alueella, vaikka se DDR kuulostaa olevan se suurin ongelma arvon opettajalle.

Saksan systeemissä ensinnäkin, se "oma" voi olla yksittäinen lääkäri tai lääkäriasema, jossa muut ovat palkollisia. 

Valitettavasti sitä potilaskuntaa ei tule tyhjästä. Potilaskunnan koko vaikuttaa tilipussiin, joten esimerkiksi maaseudulla on pula Saksassakin lääkäreistä. Potilaita ei myöskään saa ottaa mielinmäärin ja lääkäri saa niin ikään valita potilaansa. 

Kannattaa ehkä muistaa myös Suomen asukastiheydellä potilaan valinnanvara voi olla satojen kilometrien päässä. Kerro ihmeessä miten omalääkärisysteemi korjaa tämän?