Miksi ennen ei ollut mitään työvoimapulaa vaikka ei ollut mitään maahanmuuttoaaltoja
Kommentit (178)
Mistähän noita työvoimapulan lukuja oikein katsotaan? Kuinka moneen työvoimaa etsivään yritykseen oikeasti halutaan palkata suomalainen työnhakija, joka tiedostaa oikeutensa ja ylitöistäkin pitää maksaa palkkaa eikä tehdä samalla palkalla.kuukauden jokainen päivä. Yhtä huuhaata koko työvoimapula. Asiantuntijat, ne huippuosaajat joita tänne niin hanakasti huudetaan menevät töihin maihin, joissa maksetaan asiantuntijan mukainen palkka. Suomalaiset firmat kun eivät sitä palkkaa asiantuntijuudesra oikein tohdi maksaa. Asiantuntijatyötä ei tehdä minimipalkalla, ellei tarkoituksena ole jokin muu kuin se työnteko, mutta se onkin toinen tarina se.
Silloin 1930-luvulla oli kaikilla miehillä töitä. Äidit jotka olivat naimisissa ja joilla oli lapsia olivat kotona. Työttömiä miehiä ei ollut. Työttömyyskorvauksia ei maksettu silloin. Maaseudulla työttömille oli tarjolla metsätyötä jossa asuttiin yhdessä metsätyökämpässä. Siihen kuului ruoka ja yhteisasunto. Palkka annettiin vaimolle ja lapsille. Naimattomat naiset olivat työssä jos ei kuulunut rikkaaseen sukuun.
Nykyään vaaditaan pitkät liudat eri tutkintoja ja koulutuksia. Samalla rekrytointiprosessi muuttuu koko ajan älyttömämpään suuntaan. Johonkin perustason työhön (tyyliin siivoja) pitää laittaa hakemus, käydä puhelinhaastattelu, videohaastattelu ja vielä toimistolle kasvotusten haastatteluun.
Vierailija kirjoitti:
Mihin ne suurten ikäluokkien työpaikat hävisivät?
Itse olen ainakin huomannut että julkisella sektorilla eläköityvän tilalle ei palkata ketään uutta, vaan jaetaan ne työt olemassaolevien nuorempien työntekijöiden kesken.
Tulee halvaksi pomojen mielestä, säästetään verorahoja. Toki sitten monet työntekijät jo nuorena saavat burn-outin tai pari joutuvat pitkille sairaslomille, eivätkä enää ehkä palaudu työkuntoisiksi. Sitten valitetaan kun terveyskustannukset nousevat koko ajan...
Vierailija kirjoitti:
Silloin 1930-luvulla oli kaikilla miehillä töitä. Äidit jotka olivat naimisissa ja joilla oli lapsia olivat kotona. Työttömiä miehiä ei ollut. Työttömyyskorvauksia ei maksettu silloin. Maaseudulla työttömille oli tarjolla metsätyötä jossa asuttiin yhdessä metsätyökämpässä. Siihen kuului ruoka ja yhteisasunto. Palkka annettiin vaimolle ja lapsille. Naimattomat naiset olivat työssä jos ei kuulunut rikkaaseen sukuun.
Tämä on täyttä valetta. 1930-luvulla oli vaikea lama ja paljon työttömyyttä. Ei maksettu työttömyyskorvauksia, mikä ajoi ihmisiä ahdinkoon. Kannattaa lukea historiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avaus on hyvä, mutta siinä on kaksi pientä virhettä: Ennen oli työvoimapulaa ja ennen oli muuttoaaltoja.
Minkälaisia muuttoaaltoja oli esim 50-60 luvulla
Silloin ne muuttoaallot olivat maaltamuuttoa kaupunkeihin ja maastamuuttoa Ruotsiin. Suomeen oli aika vähän tulijoita ja neuvostoloikkarit palautettiin pääsääntöisesti takaisin lähtömaahan vielä 1980-luvulle asti.
Vierailija kirjoitti:
Silloin 1930-luvulla oli kaikilla miehillä töitä. Äidit jotka olivat naimisissa ja joilla oli lapsia olivat kotona. Työttömiä miehiä ei ollut. Työttömyyskorvauksia ei maksettu silloin. Maaseudulla työttömille oli tarjolla metsätyötä jossa asuttiin yhdessä metsätyökämpässä. Siihen kuului ruoka ja yhteisasunto. Palkka annettiin vaimolle ja lapsille. Naimattomat naiset olivat työssä jos ei kuulunut rikkaaseen sukuun.
Jos työnteosta ei maksettu riittävästi, niin luonnosta sai elannon. Osattiin itse hankkia elanto, kun monesti työnteko ei kannattanut. Sama etenkin Amerikkaan muuttaneilla. Suomalaiset osasivat elää luonnossa ja se amerikkalaisia työnantajia ketutti. Suomalaiset perustivat ammattiliittoja ja tiesivät silloin oikeutensa. Amerikkaan muutto teko monista entisistä kapitalisteistakin kyynisiä kommunisteja.
Alkuajat olivat kovia laman aikaan. Hitlerkin nousi valtaan köyhyydestä.
Olisi tärkeää muistaa että työnteon pitää kannattaa ja maksaa palkka. Muuten kommunismi ja kansallissosialismi saa syyn nostaa päätään.
Huono kapitalismi huutaa apua pimeyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avaus on hyvä, mutta siinä on kaksi pientä virhettä: Ennen oli työvoimapulaa ja ennen oli muuttoaaltoja.
Minkälaisia muuttoaaltoja oli esim 50-60 luvulla
-66 vaalien jälkeen tuli demarivetoinen hallitus pappa Paasion johdolla valtiovarainministerinä muuan Mauno Henrik Koivisto. Tuon hallituksen talouspoliittinen linja varsinaisesti räjäytti maastamuuton, lähinnä Ruotsiin, hieman myös Kanadaan ja Australiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Markka aikana palkat olivat kohdallaan!
100 markalla sai paljon ruokaa kaupasta.
Mitä saat 20€ ruokakaupasta?Riippunee markka-ajasta. Suurinpiirtein kaikki ruoka oli 90-luvun laman aikoihin kalliimpaa kuin nyt ja kalliiseen ruokaan oli suomalaisia totutettu jo 70-luvulta lähtien. Vasta EU ja tuontitullien poistuminen muutti asian. Siihen asti mentiin jyväjemmarit edellä - MTK ja hallitus sopivat mitä ruoka saa maksaa ja tuontitulleilla pidettiin huoli että ulkomainen on vielä kalliimpaa.
Taidat olla nuori kun et noita aikoja muista?
90-luvulla pääsi opiskelujen jälkeen suoraan töihin, ja palkka oli hintatasoon verrattuna niin hyvä että yrittämättäkin jäi joka tilistä kymppitonni säästöön. En muista koskaan 90-luvulla voivotelleeni ruuan tai minkään muunkaan hintaa. Taidat olla sinä joka muistaa väärin?
Enpä oikeastaan.
Voit käydä Tilastokeskuksen kannasta kurkkimassa jos aidosti kiinnostaa.
Ruuan reaalihinta alkoi laskea 80-luvun loppupuolella kun alettiin pikkuhiljaa integroitutumaan Eurooppaan.
Elintarvikemenojen osuus ansiotuloista oli 70-luvulla noin kaksinkertainen nykyiseen verrattuna.
Parikymppisten työttömyys suorastaan räjähti 90-luvulle tultaessa, pahimmillaan joka kolmas oli työtön (ei palkkatöissä, ei opiskelemassa) ja alko 95 lähtien pikkuhiljaa parantua. Todellakaan ei siis ihan jokaiikka vain kävellyt opintojen jälkeen töihin, saati ilman opintoja, toisin kuin vaikka 80-luvulla.
Tietysti jokaisen henkilökohtainen kokemus voi olla omanlaisensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja miettikää ennen vanhaa työntekijöitä tarvittiin enemmän kun ei ollut koneita ja tietokoneita helpottamassa työntekoa. Nykyään tarvitaan vähemmän työntekijöitä mitä ennen.
Tai tarvitaan työntekijöitä enemmän, mutta työnantaja ei palkkaa koska pitää maksaa palkkaa!
Nykyisin työntekijöitä ei tarvita yhtä paljon kuin ennen.
Tietotekniikka on vienyt paljon työpaikkoja kun ajattelee esimerkiksi pankkialaa ennen 1990-lukua. Monessa muussakin työssä ne tekniset apuvälineet ovat kehittyneet ja tuottavuus kasvanut, että ei tarvita suurta joukkoa tekemään jotain yksinkertaisia suorittavia tehtäviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avaus on hyvä, mutta siinä on kaksi pientä virhettä: Ennen oli työvoimapulaa ja ennen oli muuttoaaltoja.
Minkälaisia muuttoaaltoja oli esim 50-60 luvulla
Silloin ne muuttoaallot olivat maaltamuuttoa kaupunkeihin ja maastamuuttoa Ruotsiin. Suomeen oli aika vähän tulijoita ja neuvostoloikkarit palautettiin pääsääntöisesti takaisin lähtömaahan vielä 1980-luvulle asti.
Suomalaiset olivat merkittävin ma muryhmä Ruotsissa. Enimmillään Suomesta muutti Ruotsiin kymmeniä tuhansia ihmisiä vuodessa.
Eniten muutettiin pikkupaikkakunnilta. Jotkut kylät tyhjeni lähes muutamassa vuodessa kun kaikki lähtivät Ruotsiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Markka aikana palkat olivat kohdallaan!
100 markalla sai paljon ruokaa kaupasta.
Mitä saat 20€ ruokakaupasta?Riippunee markka-ajasta. Suurinpiirtein kaikki ruoka oli 90-luvun laman aikoihin kalliimpaa kuin nyt ja kalliiseen ruokaan oli suomalaisia totutettu jo 70-luvulta lähtien. Vasta EU ja tuontitullien poistuminen muutti asian. Siihen asti mentiin jyväjemmarit edellä - MTK ja hallitus sopivat mitä ruoka saa maksaa ja tuontitulleilla pidettiin huoli että ulkomainen on vielä kalliimpaa.
Taidat olla nuori kun et noita aikoja muista?
Tämä on totta. Suomeen ei esimerkiksi kotimaisen tomaatin kasvukaudella saanut tuoda ulkomaisia tomaatteja. Piti ostaa kotimaista, vaikka se olisi ollut kallista.
Kuitenkin suomalaiset olivat tottuneet vielä 70-luvulla syömään kotona itsetehtyä kotiruokaa ja todella harvoin syötiin ravintoloissa paitsi työmaaruokalaoissa ja harveoin edes ostettiin eineksiä. Simppeli tavallinen ruoka kelpasi, joten ruokaan mennyttä rahaa kalliimmankin ruoan aikana ei voi verrata nykytilanteeseen kun pitää olla smoothiet ja sushit sun muut.
Parjatut suuret ikäluokat ja vähän myöhemmätkin oli töissä. Nyt me maataan pankolla teidän eletettävänä. Globaalisastiota oli tuskin edes keksitty paitsi, että sehän vie duuneja joten unohtakaa.
Mitä tulee tukiin niin 1900 syntynyt isoäitini oppi säästämään kun oli pakko, mies raksalla ja silloin ei talvella paljon rakennettu. Kesän ansioilla elätettiin koko talvi.
Vierailija kirjoitti:
Markka aikana palkat olivat kohdallaan!
100 markalla sai paljon ruokaa kaupasta.
Mitä saat 20€ ruokakaupasta?
Minä muistan markka-ajoilta, kun mehukattipullon kylkeen oli kiinnitetty lappu "LAIMENNA KUNNOLLA" ja sisko alkoi itkemään, kun kertoi vanhemmille kuinka kiva olisi joskus saada juustoa. Tätä nykyä työttömänä ei ole mitään ongelmaa ostaa tiivistemehua ja juustoakin on aina tarjolla, välillä jopa goudaa.
Vierailija kirjoitti:
Työtä arvostettiin silloin.
Nyt arvostetaan perseitä instassa ja tyhjän jauhajia somessa
Itse arvostan työstä saatavaa palkkaa, itse työ on vain pakollinen paha ja sitä parhaani mukaan välttelen.
Huokaus. Oletko oikeasti noin tyhmä vai leikitkö tyhmää?
Ennen oli nöyrää kouluttamatonta väkeä saatavilla.
Muistaakseni palkoilla eli, työtahti oli inhimillinen ja ei ollut pakko olla superosaaja ja hyvä tyyppi kun siivoat toimiston vessoja ja taukotiloja.
Vierailija kirjoitti:
Silloin 1930-luvulla oli kaikilla miehillä töitä. Äidit jotka olivat naimisissa ja joilla oli lapsia olivat kotona. Työttömiä miehiä ei ollut. Työttömyyskorvauksia ei maksettu silloin. Maaseudulla työttömille oli tarjolla metsätyötä jossa asuttiin yhdessä metsätyökämpässä. Siihen kuului ruoka ja yhteisasunto. Palkka annettiin vaimolle ja lapsille. Naimattomat naiset olivat työssä jos ei kuulunut rikkaaseen sukuun.
Niin, ja olikos se 60-lukua vai mitä, kun irtolaisuus (ilman työpaikkaa oleminen) oli rikos ja irtolaiset toimitettiin valtion erityistyöleirille paiskomaan töitä totaalikieltäytyjien seuraksi.
Suomessa on helvetisti työttöminä insinöörejä. Luuletko että ne menee ravintola-alalle kun ansiosidonnaisella saa tuplasti enemmän mitä ravintolassa työskennellen ylitöineen päivineen?
Ei kannata työnteko.
Suomessa on liikaa korkeastikoulutetuja joita ei kiinnosta työnteko. Haluavat vain tiettyä elintasoa ja ansiosidonnainen irstaasti mahdollistaa olla yläluokkalainen, kun samaan aikaan woltit polkee alle puolella sitä mitä he vetävät työttöminöä!