Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi ennen ei ollut mitään työvoimapulaa vaikka ei ollut mitään maahanmuuttoaaltoja
Kommentit (178)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi työntekoa halveksiva ratas on ansiosidonnaiset.
Ne pitäisi poistaa ja jättää vain työttömyysturva 500e kk. Ihan kaikille työttömille sama työttömyysturva.
Johan alkaa työnteko kokemaan arvostustaan!
Eivät ansiosidonnaisella olevat ole ongelma. Se on lyhytkestoinen tila jossa saa pari sataa peruspäivärahan päälle ja sitä nostavat ovat tehneet vuosien, useimmiten kymmenien vuosien katkottoman työuran. Ongelmana ovat ne jotka eivät ikinä mene ensimmäiseenkään työpaikkaan. He maallemme kalliiksi tulevat.
Työttömät hakevat vähintään 4 työpaikkaa kuukaudessa. Työttömillä on omat nettisivut, jonne mennään pankkitunnuksilla ja merkitään haetut työpaikat. Ja 90 000 työtöntä on aktivoituna työpaikoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Markka aikana palkat olivat kohdallaan!
100 markalla sai paljon ruokaa kaupasta.
Mitä saat 20€ ruokakaupasta?
Riippunee markka-ajasta. Suurinpiirtein kaikki ruoka oli 90-luvun laman aikoihin kalliimpaa kuin nyt ja kalliiseen ruokaan oli suomalaisia totutettu jo 70-luvulta lähtien. Vasta EU ja tuontitullien poistuminen muutti asian. Siihen asti mentiin jyväjemmarit edellä - MTK ja hallitus sopivat mitä ruoka saa maksaa ja tuontitulleilla pidettiin huoli että ulkomainen on vielä kalliimpaa.
Taidat olla nuori kun et noita aikoja muista?
Avaus on hyvä, mutta siinä on kaksi pientä virhettä: Ennen oli työvoimapulaa ja ennen oli muuttoaaltoja.
Ei ole ollut hoitajista aina pulaa (joku näin totesi muutama kommentti aiemmin). 1990-luvun kovimman laman aikana oli ainakin sairaanhoitajia ja kätilöitä työttömänä. Osa valmistui opiskeluistaan suoraan kortistoon. Itsekin olin noihin aikoihin yhden sairaanhoitajan kanssa työllisyyskurssilla Turussa (työllistyin kurssin päätteeksi kovalla hakemisella omatoimisesti ihan muihin kuin sote-alan töihin). Eräs ystäväni valmistui samaan aikaan kätilöksi ja ainoa paikka, jonka hän hakemalla sai, oli apuhoitajan paikka vanhustyössä Helsingissä. No, nyt on hänellekin pilven pimein tarjolla töitä ja varaa valita; käynyt tekemässä alan töitä Norjassa saakka. Osittain ainakin lama-ajan työttömyys johtui sote-alalla säästöistä (ei saanut palkata sijaisia ym.).
Nykyisin ei työnteko myöskään ole yhtä kannattavaa koska palkalla ei enää elä yhtä hyvin kuin ennen.
Syynä tähän on hintojen nousu, verotuksen nousu ja ylipäätänsä elinkustannusten nousu.
Verotusta jos kevennettäisiin vaikka 20% niin sitten työnteko taas olisi yhtä kannattavaa kuin ennen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Markka aikana palkat olivat kohdallaan!
100 markalla sai paljon ruokaa kaupasta.
Mitä saat 20€ ruokakaupasta?Riippunee markka-ajasta. Suurinpiirtein kaikki ruoka oli 90-luvun laman aikoihin kalliimpaa kuin nyt ja kalliiseen ruokaan oli suomalaisia totutettu jo 70-luvulta lähtien. Vasta EU ja tuontitullien poistuminen muutti asian. Siihen asti mentiin jyväjemmarit edellä - MTK ja hallitus sopivat mitä ruoka saa maksaa ja tuontitulleilla pidettiin huoli että ulkomainen on vielä kalliimpaa.
Taidat olla nuori kun et noita aikoja muista?
90-luvulla pääsi opiskelujen jälkeen suoraan töihin, ja palkka oli hintatasoon verrattuna niin hyvä että yrittämättäkin jäi joka tilistä kymppitonni säästöön. En muista koskaan 90-luvulla voivotelleeni ruuan tai minkään muunkaan hintaa. Taidat olla sinä joka muistaa väärin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi työntekoa halveksiva ratas on ansiosidonnaiset.
Ne pitäisi poistaa ja jättää vain työttömyysturva 500e kk. Ihan kaikille työttömille sama työttömyysturva.
Johan alkaa työnteko kokemaan arvostustaan!
Eivät ansiosidonnaisella olevat ole ongelma. Se on lyhytkestoinen tila jossa saa pari sataa peruspäivärahan päälle ja sitä nostavat ovat tehneet vuosien, useimmiten kymmenien vuosien katkottoman työuran. Ongelmana ovat ne jotka eivät ikinä mene ensimmäiseenkään työpaikkaan. He maallemme kalliiksi tulevat.
On ne. Se että joku saa rahaa tekemättä mitään enemmän kuin vaikka se kuuluisa Wolt-kuski, niin se vääristää kapitalismia ja sanoo suoraan ääneen kaikille, että työnteko ei kannata.
On kannatavampaa olla suuripalkkaisten töiden työtön kuin tehdä töitä.,,
Tämä aiheuttaa myös vakavia luokkaeroja ja eriarvoistaa ihmisiä.
Tätä totuutta ei poista mitkään selitykset lyhytaikaisuudesta tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen ei voinut jättäytyä työttömäksi. 70-luvulle asti se tiesi komentoa siirtotyömaalle.
Vierailija kirjoitti:
Silloin suomalaiset vielä itse teki töitä
Etenkin 1960- ja 1970-luvuilla monet suomalaiset muuttivat Ruotsiin tekemään töitä kun täältä ei löytynyt tekemistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koettakaa ymmärtää, että meillä on kohta kaksi miljoonaa eläkeläistä. Nämä eivät tee mitään muuta kuin kuluttavat niitä palveluja, joita pienemmät ikäluokat eivät riitä tekemään.
Olen ollut naisvaltaisella alalla ja siitä saadusta eläkkeestä maksan 25.5 % veroja. Yhteiskunnan "suorana rahana" olen saanut lapsilisät 2 lapsesta ja toisen lapsen aikaan jo kodinhoidon 1/2 vuotta joka 90-luvulla oli hyvin pieni. Lapsilisät toki myös ja selvästi muistan olleen 32 markkaa. Lapsi 9kk ikäisenä yksityiseen hoitoon koska ei ollut kunnallista päivähoitoa läheskään kaikille Opiskelin velkarahalla jonka korko taisi ollla n. 8.5% Ostan palveluita ym. Mitä vielä pitäisi tehdä ettei olisi yhteiskunnan taakkkana? Kuolla tietysti voisi hyvissä ajoin muttei siitäkään ihan helposti voi itse päättää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koettakaa ymmärtää, että meillä on kohta kaksi miljoonaa eläkeläistä. Nämä eivät tee mitään muuta kuin kuluttavat niitä palveluja, joita pienemmät ikäluokat eivät riitä tekemään.
Olen ollut naisvaltaisella alalla ja siitä saadusta eläkkeestä maksan 25.5 % veroja. Yhteiskunnan "suorana rahana" olen saanut lapsilisät 2 lapsesta ja toisen lapsen aikaan jo kodinhoidon 1/2 vuotta joka 90-luvulla oli hyvin pieni. Lapsilisät toki myös ja selvästi muistan olleen 32 markkaa. Lapsi 9kk ikäisenä yksityiseen hoitoon koska ei ollut kunnallista päivähoitoa läheskään kaikille Opiskelin velkarahalla jonka korko taisi ollla n. 8.5% Ostan palveluita ym. Mitä vielä pitäisi tehdä ettei olisi yhteiskunnan taakkkana? Kuolla tietysti voisi hyvissä ajoin muttei siitäkään ihan helposti voi itse päättää.
Aloita röökin vetäminen. Vähintään viisi kappaletta päivässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Markka aikana palkat olivat kohdallaan!
100 markalla sai paljon ruokaa kaupasta.
Mitä saat 20€ ruokakaupasta?Riippunee markka-ajasta. Suurinpiirtein kaikki ruoka oli 90-luvun laman aikoihin kalliimpaa kuin nyt ja kalliiseen ruokaan oli suomalaisia totutettu jo 70-luvulta lähtien. Vasta EU ja tuontitullien poistuminen muutti asian. Siihen asti mentiin jyväjemmarit edellä - MTK ja hallitus sopivat mitä ruoka saa maksaa ja tuontitulleilla pidettiin huoli että ulkomainen on vielä kalliimpaa.
Taidat olla nuori kun et noita aikoja muista?
90-luvulla pääsi opiskelujen jälkeen suoraan töihin, ja palkka oli hintatasoon verrattuna niin hyvä että yrittämättäkin jäi joka tilistä kymppitonni säästöön. En muista koskaan 90-luvulla voivotelleeni ruuan tai minkään muunkaan hintaa. Taidat olla sinä joka muistaa väärin?
Et sit muista lamaa joka kaikesta yrittämisetä huolimatta vei monelta kaiken, jopa henge kun työtä ei siinä tilanteessa riittänyt kaikkille.
Vierailija kirjoitti:
Markka aikana palkat olivat kohdallaan!
100 markalla sai paljon ruokaa kaupasta.
Mitä saat 20€ ruokakaupasta?
Itse asiassa se 100 markan arvo ennen olikin enemmän arvoinen kuin 20 euroa, koska esimerkiksi vuonna 1975 satamarkkanen vastasi 92 euroa.
Vuonna 1975 olin nuori ja ekassa kesätyössä. Kuukauden palkka oli 750 markkaa mikä tekee nykyarvossa 695 euroa.
Siis 15-vuotias teini sai kesätyöstä suunnilleen yhtä paljon kuukaudeksi elämiseen kuin tänään saa kansaneläkeläinen tai Kelan korvauksella elävä työtön aikuinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut kymmeniä tukia joiden varassa elää. Oli pakko tehdä töitä mikäli halusi leipää pöytään.
Työllä ei saa kuin leipää pöytään. Palkka ei riitä mikäli haluat voita ja juustoa.
En ole vuosikymmeniin käyttänyt voita (enkä varsinkaan margariinia tms.) Ja (laihis)juustojakin yhä vähenevästi ja vain tarjouksista (maitoa kyllä juon, joskus piimää tai jogurttia).
seli seli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi työntekoa halveksiva ratas on ansiosidonnaiset.
Ne pitäisi poistaa ja jättää vain työttömyysturva 500e kk. Ihan kaikille työttömille sama työttömyysturva.
Johan alkaa työnteko kokemaan arvostustaan!
Eivät ansiosidonnaisella olevat ole ongelma. Se on lyhytkestoinen tila jossa saa pari sataa peruspäivärahan päälle ja sitä nostavat ovat tehneet vuosien, useimmiten kymmenien vuosien katkottoman työuran. Ongelmana ovat ne jotka eivät ikinä mene ensimmäiseenkään työpaikkaan. He maallemme kalliiksi tulevat.
On ne. Se että joku saa rahaa tekemättä mitään enemmän kuin vaikka se kuuluisa Wolt-kuski, niin se vääristää kapitalismia ja sanoo suoraan ääneen kaikille, että työnteko ei kannata.
On kannatavampaa olla suuripalkkaisten töiden työtön kuin tehdä töitä.,,
Tämä aiheuttaa myös vakavia luokkaeroja ja eriarvoistaa ihmisiä.
Tätä totuutta ei poista mitkään selitykset lyhytaikaisuudesta tms.
Tukia vetävät ovat kapitalistisia ihmisiä. He ovat oikealla politiikassaan ja elämässään.
Elävät itseään varten. Laskelmoivat tuista saatavat ja vapaa-ajan suhteessa työnteosta saatavaan palkkaan ja vapaa-ajan menetyksen. Työnteko ei kannata on näiden kapitalistien laskelmoiva tulos.
Vain vasemmistolaiset käy töissä vaikka ilmaiseksi tai 9e päivä.
Nämä kapitalistiset ihmiset eivät myöskään lisäänny, koska usein työssä käyvät naiset ja miehet eivät katso hyvällä amerikkalaistyylistä itsekästä ajattelumallia loisimalla muiden rahoilla. Siksi eivät kelpaa kumppaneiksi. Köyhyys on toinen syy.
Oikeistolaisuuteen liiittyy vahvasti itsekeskeinen narsistinen hedonismi.
Yksin saa enemmän kuin perheen kanssa.
Sinällään hyvä että Suomessa tämän kaltaiset ihmiset eivät lisäänny ja jatka perimäänsä. Meillä oikeistolaisuus tuhoutuu jalostuksella. Lähinnä vain yrittäjät ja tietty lypsykarjayrittäjyys lisääntyy.
Heitä on vähemmistö kansanosasta.
Vierailija kirjoitti:
Avaus on hyvä, mutta siinä on kaksi pientä virhettä: Ennen oli työvoimapulaa ja ennen oli muuttoaaltoja.
Minkälaisia muuttoaaltoja oli esim 50-60 luvulla
Ennen ajateltiin kollektiivisen vasemmistolaisesti. Myös työnantajat ymmärsi yhteisen edun vuoksi uhrautumisen, eivätkä vetäneet kaikkea itselleen.
Sota oli koettu ja jokainen tunsi veteraaneja.
Oli selvää että kun yhteinen etu on edellä, niin maanpuolustushalutkin löytyy ihan kaikilta.
Toisin on nyt.
Mitäpä nuori työttömäksi syrjäytetty jonne puolustaisi. Työnteollakaan ei tienaa edes sitä samaa, mitä työntön insinööri vetää ansiosidonnaisella samalla, kun tilaa rasvainen hymy huulillaan ruokaa kotiinsa.
huippu kirjoitti:
Meillä on satojatuhansia työttömiä ja silti jotku kehtavaat valittaa työvoimapulasta.
On pula vain huipputekijöistä, jokainen firma haluaisi palkata huippuosaajia. Tavallisista average Joeista ei ole pulaa.
No, miten mmuutto sitten auttaa tähän? No, ei mitenkään, koska yksikään huippuosaaja ei halua tulla tänne huippukalliiseen ja huippuverotettuun maahan jossa on vielä huippupaska sää.
Missä todellisuudessa elät? Pulaa työvoimasta on hoitoalalla, ravintola-alalla, pulaa siivoojista jne.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikki tosielämän kokemukset ovat sellaisia, että yhteen avoimeen paikkaan tulee 300 hakemusta?
Kun se ei mitenkään vastaa sitä poliittista todellisuutta, joten meillä koko ajan hoetaan?
Työvoimapulaa on todella olemassa.
Mutta se tarkoittaa työnantajan näkökulmasta sitä, että hän ei löydä A-luokan työntekijää, jolle kelpaisi C- tai D-luokan palkka ja Ö-luokan työolot.
Alue: Aihe vapaa
Nykyisin työntekijöitä ei tarvita yhtä paljon kuin ennen.