Lue keskustelun säännöt.
Miniä ei lähettänyt kutsua pojantyttäreni yo-juhliin, menen silti.
Apea mummu
23.05.2023 |
Meillä on ollut pitemmän aikaa skismaa miniän kanssa, koska hän haluaisi rajoittaa minun oikeuttani nähdä pojantytärtäni ja yleisesti viettää aikaa poikani ja perheen kanssa. Nyt viimeinen tippa oli tämä kutsun lähettämättömyys, utelin pojaltani miksi näin ja väitti jotenkin suurpiirteisesti että miniä halusi rajata kutsut vain lähiperheelle (eivätkö isovanhemmat kuulu siihen?)
En aio kunnioittaa miniän toivetta, sillä pojantyttäreni valmistuu ylioppilaaksi vain kerran ja haluan olla ikuistamassa juhlapäivää.
Kommentit (1007)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen se kauhea miniä ,joka rajoittaa appivanhempien yhteydenpitoa. Niin ne väittää. Oikeasti se on kyllä ihan minun mieheni, joka ei halua heitä nähdä.
Veljeni eksvaimo teki tuota samaa. Rajoitti veljeni yhteydenpitoa kaikkiin sukulaisiin, perheeseen, ystäviin. Luojan kiitos heille tuli ero pari vuotta sitten, nyt veli on palannut kaikkien meidän elämään ja löytänyt elämänilonsa ja on entinen iloinen hauska itsensä, joka kaikki katosi tuon eksän tultua kuvioihin. Ja kyllä, velikään ei muka halunnut meitä nähdä kuin hyvin harvoin silloin kun sen naisen kanssa oli, kaikkielämässä oli ylipäätään vain hyvin hankalaa ja negatiivista. Onneksi ei enää. Eli jos rajoitatte toisen kaikkia kontakteja, big side eye.
Et osaa lukea. Oikein tyypillistä miniän demonisointia. Syytetään miniää, vaikka:
Oikeasti se on kyllä ihan minun mieheni, joka ei halua heitä nähdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos meillä käsitellään perheen sisäisiä asioita kuten lomien ajankohtia, mahdollisia reissuja, auton tai asunnon vaihtoa, niin ei niihin keskusteluihin oteta mukaan kummankaan vanhempia. Ajatuskin on älytön.
Aivan ja sitten taas nämä rajattomat sekaantuvat aivan kaikkeen tuohonkin.
Eli teillä on löytänyt toisensa kaksi jotka eivät ole koskaan itsenäistyneet. Suhde on jäänyt äiti/teini-asteelle. Ei aikuisten asioihin vanhemmat puutu. Toki meillä saattavat pohtia vaikka asunnon vaihtoa, mutta vain keskustelun tasolla.
Mutta olet kai se sama jonka mielestä vanhempien tuli olla kiinnostunut lasten yliopisto-opinnoistakin tarkkaan kysellen.
Miten voi itsenäiseksi tullakaan jos vielä 20+ ikäisenä on konsultoinut vanhempiaan joka kurssiosuudesta ja elämästääb?Älä syytä lapsia, kun ongelmana on vanhemmat. Vanhempien pitää antaa lapsille tilaa kasvaa ja aikuistua eikä pitää liekaa tiukalla. Ei ole lasten syy, jos vanhemmat haluavat puuttua lastensa elämään. Täällä usein kerrotaan, että vanhemmilla on enemmä elämänkokemusta, joten he voisivat sitä alkaa käyttää.
Omasta puolesta voin sanoa, että ei ole kauhean kiva huutaa omalle äidille naama punaisena ja kiroilla, kun nätisti ja vähemmän nätisti sanoen viesti ei mene perille.
Eli olet liisn kauan ollut riippuvainen vanhemmistasi etkä ole itsenäistynyt?
Ei mu tulis mieleen lasten elämään puuttua mitenkään kun kukin 19 v lähti opiskelukaupunkeihinsa. Tapaamme aikuisina.Mieheni muutti kotoaan 15-vuotiaana käymään lukiota. Helsinkiin 18-vuotiaana.
Se ei millään tavoin estänyt anoppia tunkemasta meille kutsumatta ja kantamasta tänne roinaa ja puuttumasta ihan joka asiaan ja sössöttämästä asioitamme ympäri Suomea joka sukulaiselle.
Uskomme, uskomme, noin 100 keskustelun perusteella. Sinä hallitset kotiasi lujalla kädellä, mies saa hiippailla kun on hiljaa mutta miehen suku kelvotonta.
Joskus tekee tietysti harkitsemattomia naimakauppoja .
Mitä niin hirveän salaista teidän asioissanne muuten on?Mies on itsenäistynyt jo 15-vuotiaana. Ei hänkään halua vanhempiaan sekaantumaan asioihinsa.
Et ole kuullut käsitettä yksityisasia? Tai juoru? Selän takana pahan puhuminen?
Jotkut juoruilee ihan käsittämättömän yksityisiä asioita eteenpäin. Olen itsekin kuullut, kun lapsenlapsen kuukautisten alkamisesta on kerrottu, siitä, että lapsenlapsi on pitänyt käydä laittamassa alulle klinikalla ja jopa vävyn siittiöiden määrä on kerrottu anopin työkavereille. Ihan hirveää.
Anoppini on pienen paikkakunnan tietotoimisto. Hän tietää koko kylän asiat paremmin kuin kukaan muu, paremmin kuin asianosaiset itse. Ennen kuin edes tapasin anoppia, mieheni varoitti, että hänen äidilleen ei kannata kertoa mitään, mitä ei halua koko kylän tietoon.
Hän saa varsinkin onnettomuuksien kertomisesta sairasta tyydytystä. Yksikin isäntä oli kuollut traktorinsa alle. Silmät kiiluen selitti, kuinka jalkakin oli enää ihoriekaleella kiinni. Minkäänlaista myötätuntoa hän ei osoittanut, vaan halusi mässäillä yksityiskohdilla.
Ja sairaudet.. mitä kummallisempi tauti, sen parempi. Mun lapsille on keksinyt ties mitä hienoja tauteja, pikkuisen kuiva iho on ollut joku vakava ihottuma johon ostettu litrakaupalla rasvoja jne. Ihan apteekin perusvoiteella selvittiin. Mutta eihän tuollaisella voi kauhistella. Mun ja puolisoni erollakin on herkutellut jo vuosia. Vielä ei ole unelma käynyt toteen.
Minun siskoni, lapsillani on jo ainakin 20 vakavaa sairautta, jotka hän lapsettomana merkonomina on diagnosoinut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos meillä käsitellään perheen sisäisiä asioita kuten lomien ajankohtia, mahdollisia reissuja, auton tai asunnon vaihtoa, niin ei niihin keskusteluihin oteta mukaan kummankaan vanhempia. Ajatuskin on älytön.
Aivan ja sitten taas nämä rajattomat sekaantuvat aivan kaikkeen tuohonkin.
Eli teillä on löytänyt toisensa kaksi jotka eivät ole koskaan itsenäistyneet. Suhde on jäänyt äiti/teini-asteelle. Ei aikuisten asioihin vanhemmat puutu. Toki meillä saattavat pohtia vaikka asunnon vaihtoa, mutta vain keskustelun tasolla.
Mutta olet kai se sama jonka mielestä vanhempien tuli olla kiinnostunut lasten yliopisto-opinnoistakin tarkkaan kysellen.
Miten voi itsenäiseksi tullakaan jos vielä 20+ ikäisenä on konsultoinut vanhempiaan joka kurssiosuudesta ja elämästääb?Älä syytä lapsia, kun ongelmana on vanhemmat. Vanhempien pitää antaa lapsille tilaa kasvaa ja aikuistua eikä pitää liekaa tiukalla. Ei ole lasten syy, jos vanhemmat haluavat puuttua lastensa elämään. Täällä usein kerrotaan, että vanhemmilla on enemmä elämänkokemusta, joten he voisivat sitä alkaa käyttää.
Omasta puolesta voin sanoa, että ei ole kauhean kiva huutaa omalle äidille naama punaisena ja kiroilla, kun nätisti ja vähemmän nätisti sanoen viesti ei mene perille.
Eli olet liisn kauan ollut riippuvainen vanhemmistasi etkä ole itsenäistynyt?
Ei mu tulis mieleen lasten elämään puuttua mitenkään kun kukin 19 v lähti opiskelukaupunkeihinsa. Tapaamme aikuisina.Mieheni muutti kotoaan 15-vuotiaana käymään lukiota. Helsinkiin 18-vuotiaana.
Se ei millään tavoin estänyt anoppia tunkemasta meille kutsumatta ja kantamasta tänne roinaa ja puuttumasta ihan joka asiaan ja sössöttämästä asioitamme ympäri Suomea joka sukulaiselle.
Uskomme, uskomme, noin 100 keskustelun perusteella. Sinä hallitset kotiasi lujalla kädellä, mies saa hiippailla kun on hiljaa mutta miehen suku kelvotonta.
Joskus tekee tietysti harkitsemattomia naimakauppoja .
Mitä niin hirveän salaista teidän asioissanne muuten on?Mies on itsenäistynyt jo 15-vuotiaana. Ei hänkään halua vanhempiaan sekaantumaan asioihinsa.
Et ole kuullut käsitettä yksityisasia? Tai juoru? Selän takana pahan puhuminen?
Jotkut juoruilee ihan käsittämättömän yksityisiä asioita eteenpäin. Olen itsekin kuullut, kun lapsenlapsen kuukautisten alkamisesta on kerrottu, siitä, että lapsenlapsi on pitänyt käydä laittamassa alulle klinikalla ja jopa vävyn siittiöiden määrä on kerrottu anopin työkavereille. Ihan hirveää.
Kuka ne on anopille/äidille kertonut? Niin just, niitä omia asioita ei pidetäkään kahden keskisinä.
Nämä juoruilijat osaa kuule hankkia tietoa, myös laittomin keinoin. ja lisätä itse loput.
Eikä se että saa tietoonsa jotain tarkoita ertä yksityisen tiedon silti saisi levittää.
Tämän kertonut ennenkin, mutta tehtiin virhe ja pyydettiin anoppia kissavahdiksi ja kastelemaan kukkia kun lähdettiin reissuun. Anoppi oli kiittänyt luottamuksesta ja käynyt kaikki kaapit ja laatikot läpi. Kummasti oli kiinnostanut erityisesti pankki- ja terveyteen liittyvät kirjeet. Ihan kehtasi päin naamaa ihmetellä kuinka paljon mulla on varallisuutta, hän kun luuli että olen hänen poikansa kanssa rahan takia. Niin, mitään muuta annettavaa ei hänen pojallaan voi kumppanilleen olla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos meillä käsitellään perheen sisäisiä asioita kuten lomien ajankohtia, mahdollisia reissuja, auton tai asunnon vaihtoa, niin ei niihin keskusteluihin oteta mukaan kummankaan vanhempia. Ajatuskin on älytön.
Aivan ja sitten taas nämä rajattomat sekaantuvat aivan kaikkeen tuohonkin.
Eli teillä on löytänyt toisensa kaksi jotka eivät ole koskaan itsenäistyneet. Suhde on jäänyt äiti/teini-asteelle. Ei aikuisten asioihin vanhemmat puutu. Toki meillä saattavat pohtia vaikka asunnon vaihtoa, mutta vain keskustelun tasolla.
Mutta olet kai se sama jonka mielestä vanhempien tuli olla kiinnostunut lasten yliopisto-opinnoistakin tarkkaan kysellen.
Miten voi itsenäiseksi tullakaan jos vielä 20+ ikäisenä on konsultoinut vanhempiaan joka kurssiosuudesta ja elämästääb?Älä syytä lapsia, kun ongelmana on vanhemmat. Vanhempien pitää antaa lapsille tilaa kasvaa ja aikuistua eikä pitää liekaa tiukalla. Ei ole lasten syy, jos vanhemmat haluavat puuttua lastensa elämään. Täällä usein kerrotaan, että vanhemmilla on enemmä elämänkokemusta, joten he voisivat sitä alkaa käyttää.
Omasta puolesta voin sanoa, että ei ole kauhean kiva huutaa omalle äidille naama punaisena ja kiroilla, kun nätisti ja vähemmän nätisti sanoen viesti ei mene perille.
Eli olet liisn kauan ollut riippuvainen vanhemmistasi etkä ole itsenäistynyt?
Ei mu tulis mieleen lasten elämään puuttua mitenkään kun kukin 19 v lähti opiskelukaupunkeihinsa. Tapaamme aikuisina.Mieheni muutti kotoaan 15-vuotiaana käymään lukiota. Helsinkiin 18-vuotiaana.
Se ei millään tavoin estänyt anoppia tunkemasta meille kutsumatta ja kantamasta tänne roinaa ja puuttumasta ihan joka asiaan ja sössöttämästä asioitamme ympäri Suomea joka sukulaiselle.
Uskomme, uskomme, noin 100 keskustelun perusteella. Sinä hallitset kotiasi lujalla kädellä, mies saa hiippailla kun on hiljaa mutta miehen suku kelvotonta.
Joskus tekee tietysti harkitsemattomia naimakauppoja .
Mitä niin hirveän salaista teidän asioissanne muuten on?Mies on itsenäistynyt jo 15-vuotiaana. Ei hänkään halua vanhempiaan sekaantumaan asioihinsa.
Et ole kuullut käsitettä yksityisasia? Tai juoru? Selän takana pahan puhuminen?
Jotkut juoruilee ihan käsittämättömän yksityisiä asioita eteenpäin. Olen itsekin kuullut, kun lapsenlapsen kuukautisten alkamisesta on kerrottu, siitä, että lapsenlapsi on pitänyt käydä laittamassa alulle klinikalla ja jopa vävyn siittiöiden määrä on kerrottu anopin työkavereille. Ihan hirveää.
Anoppini on pienen paikkakunnan tietotoimisto. Hän tietää koko kylän asiat paremmin kuin kukaan muu, paremmin kuin asianosaiset itse. Ennen kuin edes tapasin anoppia, mieheni varoitti, että hänen äidilleen ei kannata kertoa mitään, mitä ei halua koko kylän tietoon.
Hän saa varsinkin onnettomuuksien kertomisesta sairasta tyydytystä. Yksikin isäntä oli kuollut traktorinsa alle. Silmät kiiluen selitti, kuinka jalkakin oli enää ihoriekaleella kiinni. Minkäänlaista myötätuntoa hän ei osoittanut, vaan halusi mässäillä yksityiskohdilla.
Ja sairaudet.. mitä kummallisempi tauti, sen parempi. Mun lapsille on keksinyt ties mitä hienoja tauteja, pikkuisen kuiva iho on ollut joku vakava ihottuma johon ostettu litrakaupalla rasvoja jne. Ihan apteekin perusvoiteella selvittiin. Mutta eihän tuollaisella voi kauhistella. Mun ja puolisoni erollakin on herkutellut jo vuosia. Vielä ei ole unelma käynyt toteen.
Minun siskoni, lapsillani on jo ainakin 20 vakavaa sairautta, jotka hän lapsettomana merkonomina on diagnosoinut.
Missä noin päteviä merkonomeja koulutetaan?
#uranvaihto mielessä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinulla ole mitään oikeutta toisten perheiden juhliin, höntti.
Sehän on ap:n perhettä joka juhlii, tollo.
Kun ei ole.
Lapsenlapsi ja poika ovat kyllä mummon perhettä.
En tiedä missä maailmassa sinä elät, jos eivät ole.
No ei mun äitini kyllä mun perhettä ole. Lapsuudenperhettä kyllä, mutta ei nykyistä. Tähän perheeseen kuuluu minä, puoliso, lapset, lemmikit. Ja tämän perheen kanssa mä elän, en lapsuudenperheeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen Facebookissa parissa mökkiryhmässä ja pitkään ihmetellyt siellä isovanhempi-ikäisten kirjoittelua:
He kirjoittavat mm. että menevät "lapsenlastenSA luo kylään" - ko. lapsenlapset alle kouluikäisiä. Miten he päässään ajattelee, että ne lapsenlapsensa on ketään kutsuneet? Normaali muoto olisi, että sanoisi, että menen tyttären/pojan luo käymään.
Tai he jauhaa koko ajan, että mummon oma kulta jne. Aivna kuin siitä välistä puuttuisi se lapsen vanhempi.
Tuohon viimeiseen kappaleeseen kommentoin, että hyvänen aika sentään! Pitääkö tosiaan sanoa, että voi mummon tyttären oma tytär kulta. Ettet vaan tuntisi jääväsi vaille huomiota!
Ei niin, mutta isovanhemman ja lapsenlapsen välissä on tosiaan isovanhemman poika/tytär ja lapsenlapsn isä/äiti.
En ole aiemmin tähän keskusteluun kommentoida, mutta nyt täytyy sanoa, etten kyllä yhtään ymmärrä miten joku voi nähdä jonkun "mummon oma kulta"-sanonnan vääränä. Minusta on vain söpöä jos anoppi lapsiani noin hellittelee! Enkä ymmärrä miten se sitten pitäisi sanoa? Vai ristimänimeäkö ainoastaan saa käyttää, ettei äiti koe itseään välistä jätetyksi?
Kyllä minun äitiyteni on niin vahva, ettei siihen millään tavalla vaikuta anopin lapsiini kohdistamat hellittelynimet, joista minä jotenkin ilmeisesti "puutun välistä".
Olen eri, mutta oma anoppi kutsuu lastamme yleisesti nimityksellä mummin muru. Puhelee tällä tavalla ympäriinsä. Todellisuudessa näkee lasta 2-4 kertaa vuodessa eikä silloinkaan ole oikeasti kiinnostunut lapsesta tai hänen mielenkiinnon kohteista. Lapsenlapsi on hänelle selkeästi vain oman egon jatke, jolla kehuskella muille ikäisilleen.
Miten ikävää tuo todellisuus, olen pahoillani puolestanne. Äitini kutsuu vieläkin poikaani eli ainoaa lastenlastaan Mummin muruksi (poika 31 v.). Ei näytä haittaavan kumpaakaan, pikkuisen hihittelevät keskenänsä. Olin jo ehdottamassa jotakin, mutta et ehkä juuri nyt kaipaa muutosta tilanteeseen. Muista kuitenkin, että kaikki voi olla jo huomenna toisin...
No, jos on oikeasti välittävä suhde, niin mikäs siinä murutellessa.
Mun anoppi ei oikeasti välitä kuin itsestään ja koirastaan. Esim lapsen 8 v kertoessa kuulumisiaan anoppi alkaa huutaa päälle ja kerrata Elsatädin vyöruusun vaiheita. Hänen asiansa on aina tärkeämpi kuin kenenkään muun. Toki jos jotain juoruamisen arvoista settiä kerrotaan lähettyvillä, silloin on pelkkänä korvata nauhoitus päällä.
En todellakaan menisi kutsumatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei sinulla ole mitään oikeutta toisten perheiden juhliin, höntti.
Yleensähän lehdessä uudet ylioppilaat kutsuvat ihmiset juhliinsa ketään erikseen nimeämättä. Jos taas juhlia ei pidetä tai ne pidetään perhepiirissä, se mainitaan erikseen ja silloin juhlien järjestäjä varmaan erikseen kutsuu vieraat.
Ap:n aloituksesta ei käy ilmi onko kyseisistä juhlista ollut lehdessä ilmoitus.
En tiedä miten eri puolilla Suomea toimitaan, mutta yleensä
kaikilla ylioppilailla on ilmoitus lehdessä, eli niin, että vanhemmat ylpeänä ilmoittaa, että meidän kalle-kaarina on päässyt ylioppilaaksi ja tulla sopii silloin ja silloin juhlistamaan kalle-kaarinaa.
Tai sitten lukee, että juhlat perhepiirissä, mutta aina kaikki ylioppilaat ovat ilmoittaneet lehdessä, koskaan en tiedä, että joku olisi jättänyt ilmoittamatta ylioppilasjuhlista. Onko tämä tapa vain täällä päin vai muuallakin?
Voiko joku jättää ilmoittamatta lehdessä, kun tässäkään tapauksessa lapsen mummi ei tiennyt, että vain nuoren vanhemmat ja sisarukset juhlii uutta ylioppilasta?
Ylioppilasjuhliin ei ainakaan täällä päin ketään erikseen kutsuta, vaan kutsu on avoin, kun lehdessä ilmoitetaan .
Ap:stä en tiedä onko provo vai ei, ja tällä palstalla tietysti valtaosa katsoo aina kaikkia aloituksia miniän näkövinkkelistä.
Mutta olen kyllä sivusta seurannut sellaisiakin tapauksia, että miniä on systemaattisesti rajannut miehensä sukulaiset pois perheen elämästä. Ainoastaan naisen oma äiti jne. kelpaa lähisukulaiseksi. Miehen suku pidetään kyynärmitan päässä, heidän kanssaan ei vietetä joulua, heitä ei kutsuttu lasten "paremmille" synttärikutsuille vaan heille järjestettiin oma nopea kahvittelutilaisuus toisena päivänä, ja niin edelleen.
Enkä siis itse ole ollut näille ihmisille mitään sukua, niin oma lehmä ei ole ollut ojassa. Yksi näistä "vaikeista miniöistä" on jopa minun hyvä ystäväni. Ei mikään helppo ihminen, vaikka minun kanssani tuleekin jostain syystä loistavasti toimeen. En ole kuitenkaan kommentoinut näitä ystäväni perhekuvioita mitenkään, vaikka pidänkin niitä tosi omituisina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinulla ole mitään oikeutta toisten perheiden juhliin, höntti.
Yleensähän lehdessä uudet ylioppilaat kutsuvat ihmiset juhliinsa ketään erikseen nimeämättä. Jos taas juhlia ei pidetä tai ne pidetään perhepiirissä, se mainitaan erikseen ja silloin juhlien järjestäjä varmaan erikseen kutsuu vieraat.
Ap:n aloituksesta ei käy ilmi onko kyseisistä juhlista ollut lehdessä ilmoitus.
En tiedä miten eri puolilla Suomea toimitaan, mutta yleensä
kaikilla ylioppilailla on ilmoitus lehdessä, eli niin, että vanhemmat ylpeänä ilmoittaa, että meidän kalle-kaarina on päässyt ylioppilaaksi ja tulla sopii silloin ja silloin juhlistamaan kalle-kaarinaa.
Tai sitten lukee, että juhlat perhepiirissä, mutta aina kaikki ylioppilaat ovat ilmoittaneet lehdessä, koskaan en tiedä, että joku olisi jättänyt ilmoittamatta ylioppilasjuhlista. Onko tämä tapa vain täällä päin vai muuallakin?
Voiko joku jättää ilmoittamatta lehdessä, kun tässäkään tapauksessa lapsen mummi ei tiennyt, että vain nuoren vanhemmat ja sisarukset juhlii uutta ylioppilasta?
Ylioppilasjuhliin ei ainakaan täällä päin ketään erikseen kutsuta, vaan kutsu on avoin, kun lehdessä ilmoitetaan .
Missä ihmeen lehdessä?
En ole koskaan edes kuullut, että minnekään voi noin vain mennä, varsinkaan yo-juhliin. Täällä meillä on niin kauan kuin minä muistan, lähetetty kutsukortit. Yleensä vielä niin, että niitä vieraita porrastetaan eli on ihan selkeä aikataulu.
Vierailija kirjoitti:
Ap:stä en tiedä onko provo vai ei, ja tällä palstalla tietysti valtaosa katsoo aina kaikkia aloituksia miniän näkövinkkelistä.
Mutta olen kyllä sivusta seurannut sellaisiakin tapauksia, että miniä on systemaattisesti rajannut miehensä sukulaiset pois perheen elämästä. Ainoastaan naisen oma äiti jne. kelpaa lähisukulaiseksi. Miehen suku pidetään kyynärmitan päässä, heidän kanssaan ei vietetä joulua, heitä ei kutsuttu lasten "paremmille" synttärikutsuille vaan heille järjestettiin oma nopea kahvittelutilaisuus toisena päivänä, ja niin edelleen.
Enkä siis itse ole ollut näille ihmisille mitään sukua, niin oma lehmä ei ole ollut ojassa. Yksi näistä "vaikeista miniöistä" on jopa minun hyvä ystäväni. Ei mikään helppo ihminen, vaikka minun kanssani tuleekin jostain syystä loistavasti toimeen. En ole kuitenkaan kommentoinut näitä ystäväni perhekuvioita mitenkään, vaikka pidänkin niitä tosi omituisina.
Sinä et ulkopuolisena voi tietää yhtikäs mitään ko perheen tilanteesta. Tai miten ne miehen sukulaiset on perhettä kohdelleet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi poika ei kutsu? Itse ottaisin yhteyttä poikaan ja kysyisin. Itsestään selvää että mennään yo juhliin. Nää miniät on kans sellaisia muutamat että huhheijaa.
Meillä miniä rajasi myöscpojantyttäremme häihin osan lähiperheestä joka on pieni. Mustasukkainen ja pienisieluinen kipakka akka jokampilasinkaikki perheemme välit. Karmamnouskoon hänelle itselleen ilkeyksistään.
Ei ole edes sellaista käsitettä olemassakaan kuin lähiperhe.
Sinä olet sukulainen.
Ja kyllä se on se hääpari joka vieraat päättää. He ei halunneet sinua sinne.
taidat edustaa sitä pohjoisen pikkusieluista ja kademielistä heimoa jossa vain minäminä merkitsee ja kokonaisuuksien hallinta ennen sinua on merkityksetöntä! Onneksi isämme näki läpi alusta asti minkä virheen poikamme teki. Onneton valinta.
Uusi pariskuntakin eron partaalla ja sen nyt näki jo kaukaa tuonkin onnen. Nykyteinixit on kyllä syvältä.
OK boomeri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:stä en tiedä onko provo vai ei, ja tällä palstalla tietysti valtaosa katsoo aina kaikkia aloituksia miniän näkövinkkelistä.
Mutta olen kyllä sivusta seurannut sellaisiakin tapauksia, että miniä on systemaattisesti rajannut miehensä sukulaiset pois perheen elämästä. Ainoastaan naisen oma äiti jne. kelpaa lähisukulaiseksi. Miehen suku pidetään kyynärmitan päässä, heidän kanssaan ei vietetä joulua, heitä ei kutsuttu lasten "paremmille" synttärikutsuille vaan heille järjestettiin oma nopea kahvittelutilaisuus toisena päivänä, ja niin edelleen.
Enkä siis itse ole ollut näille ihmisille mitään sukua, niin oma lehmä ei ole ollut ojassa. Yksi näistä "vaikeista miniöistä" on jopa minun hyvä ystäväni. Ei mikään helppo ihminen, vaikka minun kanssani tuleekin jostain syystä loistavasti toimeen. En ole kuitenkaan kommentoinut näitä ystäväni perhekuvioita mitenkään, vaikka pidänkin niitä tosi omituisina.
Sinä et ulkopuolisena voi tietää yhtikäs mitään ko perheen tilanteesta. Tai miten ne miehen sukulaiset on perhettä kohdelleet.
No ainakin tuon hyvän ystäväni kohdalla tiedän kaiken, mitä hän minulle kertoo. Asiat, jotka häntä anopissa ärsyttävät, ovat minusta ihan kohtuuttomia.
Tietysti on olemassa kaikenlaisia tilanteita, myös sellaisia, joissa miehen suku on oikeasti kamalia ihmisiä. Tässä ei ole sellaisesta kyse, edes miniän version mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinulla ole mitään oikeutta toisten perheiden juhliin, höntti.
Yleensähän lehdessä uudet ylioppilaat kutsuvat ihmiset juhliinsa ketään erikseen nimeämättä. Jos taas juhlia ei pidetä tai ne pidetään perhepiirissä, se mainitaan erikseen ja silloin juhlien järjestäjä varmaan erikseen kutsuu vieraat.
Ap:n aloituksesta ei käy ilmi onko kyseisistä juhlista ollut lehdessä ilmoitus.
En tiedä miten eri puolilla Suomea toimitaan, mutta yleensä
kaikilla ylioppilailla on ilmoitus lehdessä, eli niin, että vanhemmat ylpeänä ilmoittaa, että meidän kalle-kaarina on päässyt ylioppilaaksi ja tulla sopii silloin ja silloin juhlistamaan kalle-kaarinaa.
Tai sitten lukee, että juhlat perhepiirissä, mutta aina kaikki ylioppilaat ovat ilmoittaneet lehdessä, koskaan en tiedä, että joku olisi jättänyt ilmoittamatta ylioppilasjuhlista. Onko tämä tapa vain täällä päin vai muuallakin?
Voiko joku jättää ilmoittamatta lehdessä, kun tässäkään tapauksessa lapsen mummi ei tiennyt, että vain nuoren vanhemmat ja sisarukset juhlii uutta ylioppilasta?
Ylioppilasjuhliin ei ainakaan täällä päin ketään erikseen kutsuta, vaan kutsu on avoin, kun lehdessä ilmoitetaan .
Aika paljon näkee että kutsutaan avoimesti paikkakunnan lehdessä lakkiaisiin. Se tarkoittaa että kutsu on kaikille avoin.
Aika kätevä tapa niin ei tarvi kirjeitä tai kortteja lähetellä. Noin tehdään myös kun joku haluaa viettää pyöreitä syntymäpäiviä
Sukulaisten yksi ominaisuus on että heitä ei voi valita.
Suosittelen kestämään niitä anoppeja, miniöitä ja muita minioneja ainakin pari päivää vuodessa, jopa kutsumaan omiin juhliin. Kyllä sitten taas tuntuu hyvältä ainakin kuukauden, kun saa olla rauhassa omilta sukulaisiltaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinulla ole mitään oikeutta toisten perheiden juhliin, höntti.
Yleensähän lehdessä uudet ylioppilaat kutsuvat ihmiset juhliinsa ketään erikseen nimeämättä. Jos taas juhlia ei pidetä tai ne pidetään perhepiirissä, se mainitaan erikseen ja silloin juhlien järjestäjä varmaan erikseen kutsuu vieraat.
Ap:n aloituksesta ei käy ilmi onko kyseisistä juhlista ollut lehdessä ilmoitus.
En tiedä miten eri puolilla Suomea toimitaan, mutta yleensä
kaikilla ylioppilailla on ilmoitus lehdessä, eli niin, että vanhemmat ylpeänä ilmoittaa, että meidän kalle-kaarina on päässyt ylioppilaaksi ja tulla sopii silloin ja silloin juhlistamaan kalle-kaarinaa.
Tai sitten lukee, että juhlat perhepiirissä, mutta aina kaikki ylioppilaat ovat ilmoittaneet lehdessä, koskaan en tiedä, että joku olisi jättänyt ilmoittamatta ylioppilasjuhlista. Onko tämä tapa vain täällä päin vai muuallakin?
Voiko joku jättää ilmoittamatta lehdessä, kun tässäkään tapauksessa lapsen mummi ei tiennyt, että vain nuoren vanhemmat ja sisarukset juhlii uutta ylioppilasta?
Ylioppilasjuhliin ei ainakaan täällä päin ketään erikseen kutsuta, vaan kutsu on avoin, kun lehdessä ilmoitetaan .
Aika paljon näkee että kutsutaan avoimesti paikkakunnan lehdessä lakkiaisiin. Se tarkoittaa että kutsu on kaikille avoin.
Aika kätevä tapa niin ei tarvi kirjeitä tai kortteja lähetellä. Noin tehdään myös kun joku haluaa viettää pyöreitä syntymäpäiviä
Kuka edes tilaa mitään paperilehtiä enää? Ja Hesarissako täällä pitäisi ilmoittaa ja maksaa itsensä kipeäksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että tilanteenne miniän kanssa on ollut haastava ja että olette erimielisiä siitä, miten teidän tulisi viettää aikaa poikasi ja perheesi kanssa. On ymmärrettävää, että olet pettyneenä ja loukkaantuneena siitä, ettei sinulle lähetetty kutsua pojantyttäresi yo-juhliin.
Kuitenkin on tärkeää käsitellä tilannetta harkiten ja pyrkiä rakentavaan ratkaisuun, joka edistää perheen hyvinvointia. Ensisijaisesti suosittelisin keskustelua poikasi ja miniäsi kanssa. Yritä selvittää rauhallisesti, miksi kutsua ei lähetetty sinulle ja ilmaise tunteesi tilanteeseen liittyen.
On mahdollista, että miniäsi todella halusi rajoittaa kutsut vain lähiperheelle, mutta sinun kannattaa ilmaista, että koet isovanhempana olevasi tärkeä osa perhettä ja haluat juhlistaa pojantyttäresi saavutusta. Yhdessä voitte ehkä löytää kompromissin, joka tyydyttää kaikkia osapuolia.
Tärkeintä on pyrkiä säilyttämään perhesuhteet ja löytää tapa, jolla voit osallistua tärkeisiin tapahtumiin, kuten yo-juhliin, samalla kun otetaan huomioon kaikkien perheenjäsenten tarpeet ja toiveet.
Ymmärrän, että haluat osallistua pojantyttäresi yo-juhliin, vaikka et ole saanut virallista kutsua. On kuitenkin tärkeää harkita tilannetta huolellisesti ennen päätöksen tekemistä.Ensisijaisesti suosittelisin yhteydenottoa poikaasi tai miniääsi ja keskustelua tilanteesta avoimesti. Selitä heille, että haluat olla läsnä ja juhlistaa tärkeää päivää yhdessä perheen kanssa. Kuuntele myös heidän näkemyksiään ja yritä ymmärtää, miksi sinulle ei ole lähetetty kutsua.
On mahdollista, että kutsun puuttuminen johtui väärinkäsityksestä tai kommunikaatio-ongelmasta. Keskustelu voi auttaa selventämään tilannetta ja löytämään yhteisen ratkaisun.
Jos he edelleen vastustavat läsnäoloasi, olisi tärkeää kunnioittaa heidän toivettaan. On tärkeää säilyttää perhesuhteet ja välttää konflikteja, jotka voivat vahingoittaa kaikkien osapuolten hyvinvointia.
Mikäli et pääse juhliin, voit silti osoittaa tukesi ja onnittelusi pojantyttärellesi muilla tavoilla. Voit esimerkiksi lähettää hänelle kirjeen, kortin tai lahjan juhlan kunniaksi. Tämä osoittaa, että välität hänestä ja arvostat hänen saavutustaan.
Muista, että perhesuhteet ovat arvokkaita, ja tilanteet voivat muuttua ajan myötä. Pyri pitämään yhteys perheeseesi ja rakentamaan siltoja ymmärryksen ja vuoropuhelun kautta.
Perhesuhteet ovat tallella. Nyt on vain tämä sukulainen ristinä.
1.Moos.2: 24. Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa.
Onkohan tuo kirja paras mahdollinen opas?
Efes. 5:22-24 "Vaimot, olkaa omille miehillenne alamaiset niinkuin Herralle; sillä mies on vaimon pää ..
Mutta niinkuin seurakunta on Kristukselle alamainen, niin olkoot vaimotkin miehillensä kaikessa alamaiset."Sananl. 9:13 "Tyhmyys on nainen, levoton ja yksinkertainen, eikä hän mistään mitään tiedä."
Nuo kaikki mainitut raamatun kohdat ovat ihan hyviä. Sekä miehen että naisen tulee lähteä lapsuudenkodista ja perustaa oma perhe puolison kanssa. Sitähän siinä tarkoitetaan.
Jos kerran isosta kirjasta ohjeita etsitään, niin eihän jumalan sanasta voida poimia vain itselle sopivia kohtia. Eli naiset alistukoon miesten päätösvaltaan, koska raamatussa niin sanotaan.
Joillain anopeilla ja appiukoilla voi olla sellainen ajatusmaailma, ettei kukaan ole tarpeeksi hyvä heidän lapsilleen ja kokevat lastensa puolisot uhkana sille napanuoran katkeamiselle.
Isänäiti oli tuollainen. Kummankin poikansa puolisot tapasi kerran, jonka jälkeen ilmoitti ettei halua nähdä ikinä, vaikka mitään riitaa ei ollut. Selän takana haukkui kaikille nämä miniät, tottakai myös pojilleen ja aiheutti paljon kränää myös suhteisiin heidän kanssaan. Aika surullista oli, että setäni mentyä naimisiin anoppi ei suostunut tulemaan häihin, vaikka kohteliaisuussyistä oli kutsuttu, vaan isoisä oli siellä yksin. Lapsenlapsia toki halusi nähdä ja katsoi sen oikeudekseen, samoin esitellä heitä/meitä kuin näyttelyesineitä ja kehuskella kuin olisimme olleet jotain hänen omia suuria henkilökohtaisia saavutuksiaan. Miniät taas eivät saaneet olla näissä tapaamisissa mukana. Helppo varmaan arvata, että tuo johtaa välien katkeamiseen, jonka tuo anoppi on ihan itse aiheuttanut.
Niitä on vässykkä poikia/miehiä joita nainen määräilee esim just mitä toisen sukuun tulee.