Miniä ei lähettänyt kutsua pojantyttäreni yo-juhliin, menen silti.
Meillä on ollut pitemmän aikaa skismaa miniän kanssa, koska hän haluaisi rajoittaa minun oikeuttani nähdä pojantytärtäni ja yleisesti viettää aikaa poikani ja perheen kanssa. Nyt viimeinen tippa oli tämä kutsun lähettämättömyys, utelin pojaltani miksi näin ja väitti jotenkin suurpiirteisesti että miniä halusi rajata kutsut vain lähiperheelle (eivätkö isovanhemmat kuulu siihen?)
En aio kunnioittaa miniän toivetta, sillä pojantyttäreni valmistuu ylioppilaaksi vain kerran ja haluan olla ikuistamassa juhlapäivää.
Kommentit (1007)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Appiukko sucks kirjoitti:
Minä kielsin appiukkoani tulemasta kuopuksen YO-juhliin. Appiukko käyttäytyi niin pahasti minua kohtaan että yritin itsemurhaa... Ei, hän ei enää ikinä ole tervetullut meille enkä minä käy hänen luonaan enää ikinä. Tästä on nyt 4 vuotta aikaa ja annan appiukon kuolla rauhassa yksinäisyyteensä. Mies ja kuopus kyllä käy siellä, en minä heitä kiellä, ainoastaan itselleni koko appiukon olemassaolon!
Hämmästyn aina tätä vauvapalstaa lukiessa miten paljon on tasapainottomia ihmisiä olemassa, miten huonosti ihmiset tulrvst keskenään toimeen ja estoitta panevat välejä poikki omaisiinsa ja etenkin aviomiesten omaisiin.
Oma suku kun on niin tavallista, muodolliset juhlat käydään ja ollaan kohteliaita vaikkei niin toisesta tykättäisikään. Sama suhteessa lasteni perheisiin, ei miniät minua rakasta mutta sivistyneitä, fiksuja ihmisiä. Ollaan kohteliaita toisillemme, saan olla mummo ja kutsutaan joka kekkereille.Tosin minulla ei ole mitään bonuslapsia perheissä, ydinperheitä ja niin on hyvä.
Bonuslapsilla olisi omat isovanhemmat toisaalla.No, ap selkeästi ei ole siihen kyennyt, joten poikansa perheineen on päätynyt sitten tähän ratkaisuun.
Millä perusteella oletus, ettei ap. ole siihen kyennyt? Missä hän kirjoittaa niin?
Seuraan siskoni lapsen ylioppilasjuhlien draamaa, hänellä uusperhe ja siskoni edell.liitosta synt. lapsella ylioppilasjuhlat.
Siskoni nykyinen mies ilmoitti, ettei hänen puoliksi omistamaan kotiinsa ole tervetulleita lapsen isä, eikä isän puoleinen suku, vaan pitäköön juhlat muualla.
Nyt vaikeuksia löytää sopivaa paikkaa, missä juhlat voisi järjestää ja se oli viesti äidin suvulle, ettei ole niin tervetulleita (sanomattakin) ja nyt moni epäröi koko juhliin osallustumista, kun uusi ylioppilas oli vielä sanonut, ettei hän halua mitään juhlia, kun asiasta riidellään.
Edelleen odotellaan, järjestetäänkö juhlat vai ei, missä ja milloin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Appiukko sucks kirjoitti:
Minä kielsin appiukkoani tulemasta kuopuksen YO-juhliin. Appiukko käyttäytyi niin pahasti minua kohtaan että yritin itsemurhaa... Ei, hän ei enää ikinä ole tervetullut meille enkä minä käy hänen luonaan enää ikinä. Tästä on nyt 4 vuotta aikaa ja annan appiukon kuolla rauhassa yksinäisyyteensä. Mies ja kuopus kyllä käy siellä, en minä heitä kiellä, ainoastaan itselleni koko appiukon olemassaolon!
Hämmästyn aina tätä vauvapalstaa lukiessa miten paljon on tasapainottomia ihmisiä olemassa, miten huonosti ihmiset tulrvst keskenään toimeen ja estoitta panevat välejä poikki omaisiinsa ja etenkin aviomiesten omaisiin.
Oma suku kun on niin tavallista, muodolliset juhlat käydään ja ollaan kohteliaita vaikkei niin toisesta tykättäisikään. Sama suhteessa lasteni perheisiin, ei miniät minua rakasta mutta sivistyneitä, fiksuja ihmisiä. Ollaan kohteliaita toisillemme, saan olla mummo ja kutsutaan joka kekkereille.Tosin minulla ei ole mitään bonuslapsia perheissä, ydinperheitä ja niin on hyvä.
Bonuslapsilla olisi omat isovanhemmat toisaalla.No, ap selkeästi ei ole siihen kyennyt, joten poikansa perheineen on päätynyt sitten tähän ratkaisuun.
Millä perusteella oletus, ettei ap. ole siihen kyennyt? Missä hän kirjoittaa niin?
Seuraan siskoni lapsen ylioppilasjuhlien draamaa, hänellä uusperhe ja siskoni edell.liitosta synt. lapsella ylioppilasjuhlat.
Siskoni nykyinen mies ilmoitti, ettei hänen puoliksi omistamaan kotiinsa ole tervetulleita lapsen isä, eikä isän puoleinen suku, vaan pitäköön juhlat muualla.
Nyt vaikeuksia löytää sopivaa paikkaa, missä juhlat voisi järjestää ja se oli viesti äidin suvulle, ettei ole niin tervetulleita (sanomattakin) ja nyt moni epäröi koko juhliin osallustumista, kun uusi ylioppilas oli vielä sanonut, ettei hän halua mitään juhlia, kun asiasta riidellään.Edelleen odotellaan, järjestetäänkö juhlat vai ei, missä ja milloin?
No ihan jo siitä näkee että sitä miniää syytellään ja ollaan tunkemassa väkisin. Ja kerrotaan miten miniä on rajannut mummon tunkemista perheensä tekemisiin.
Normaali ihminen miettisi ensin mitä itse tyri, pyytäisi anteeksi ja yrittäisi selvittää asian. Eikä enää käyttäytyisi törkeästi.
Ap on mielestään puhdas kuin pulmunen ja näkee mustavalkoisesti miniänsä pahana ja suunnittelee röyhkeästi jälleen kerran niitä poikansa perheen rajojen rikkomista.
Narsistista käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Meidän suvussa näyttää olevan nyt sellainen linja juhliin kutsuttavien suhteen (häät, rippijuhlat, ristiäiset jne.), että kutsutaan ne sukulaiset joiden kanssa on enemmän yhteydenpitoa ja tämä on hyvä linja jos kuitenkin raja kutsuttujen suhteen täytyy johonkin vetää. Kukaan suvussa ei ole tietääkseni tästä käytännöstä vetänyt hernettä nenäänsä. Jos sukulaisten kesken välit eivät ole ihan hyvät voi kutsumattoman sukulaisen ilmestyminen juhliin jopa pilata juhlat tai ainakin latistaa tunnelman joten tällöin olisi parasta ettei kutsujuhliin ilman kutsua mennä vaikka kyseessä olisi lähiomainenkin. Sitä ei kuitenkaan mielestäni voida pitää järin sopimattomana jos juhliin kutsumaton läheinen tai muu sukulainen kuitenkin lähettää juhlinnan kohteena olevalle onnittelut ja/tai lahjan.
Rippijuhlat ja ristiäiset on eri asia kuin yo-juhlat, jotka on isommat ja joissa yleensä ylioppilas itse on se juhlien suunnittelija. Naapurissa ei pidetty viime vuonna lakkiaisia ollenkaan, koska tuore ylioppilas lähti kavereiden kanssa vähän kauemmas juhlimaan.
Vierailija kirjoitti:
Minut on mummona ulkoistettu yhden ainoan virheen takia. Sanoin pahasti, jota olen moneen kertaan pyytänyt anteeksi. Kostoksi en saa nähdä lapsenlapsia enää. Suremisen sijaan keskityn elämään omaa elämääni ilman heitä. Tee sinäkin ap niin.
Veitkö väärän värisen hiekkalapion vai meinasitko lapsi kuolla kun syötit maitoallergikolle jäätelöä?
Tarkemmin pitäisi tietää, ennen kuin voi arvioida oliko liioiteltu reaktio nuoremmalta sukupolvelta.
Vierailija kirjoitti:
Miksei ap soita sille rakkaalle lapsenlapselleen ja kysy, voiko tulla. Täysi-ikäinen ihminenhän se on, ja ne on hänen juhlat. Todennäköisesti hän on itse päättänyt, kenelle kutsu lähtee.
Jos soittaa ja kysyy, voiko tulla, ei oikein voi vastata muuten kuin että ilman muuta, rakas mummi.
Fiksumpi odottaa sitä kutsua ylioppilaalta. Jos ei tule, niin laittaa terveiset postissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Appiukko sucks kirjoitti:
Minä kielsin appiukkoani tulemasta kuopuksen YO-juhliin. Appiukko käyttäytyi niin pahasti minua kohtaan että yritin itsemurhaa... Ei, hän ei enää ikinä ole tervetullut meille enkä minä käy hänen luonaan enää ikinä. Tästä on nyt 4 vuotta aikaa ja annan appiukon kuolla rauhassa yksinäisyyteensä. Mies ja kuopus kyllä käy siellä, en minä heitä kiellä, ainoastaan itselleni koko appiukon olemassaolon!
Hämmästyn aina tätä vauvapalstaa lukiessa miten paljon on tasapainottomia ihmisiä olemassa, miten huonosti ihmiset tulrvst keskenään toimeen ja estoitta panevat välejä poikki omaisiinsa ja etenkin aviomiesten omaisiin.
Oma suku kun on niin tavallista, muodolliset juhlat käydään ja ollaan kohteliaita vaikkei niin toisesta tykättäisikään. Sama suhteessa lasteni perheisiin, ei miniät minua rakasta mutta sivistyneitä, fiksuja ihmisiä. Ollaan kohteliaita toisillemme, saan olla mummo ja kutsutaan joka kekkereille.Tosin minulla ei ole mitään bonuslapsia perheissä, ydinperheitä ja niin on hyvä.
Bonuslapsilla olisi omat isovanhemmat toisaalla.No, ap selkeästi ei ole siihen kyennyt, joten poikansa perheineen on päätynyt sitten tähän ratkaisuun.
Millä perusteella oletus, ettei ap. ole siihen kyennyt? Missä hän kirjoittaa niin?
Seuraan siskoni lapsen ylioppilasjuhlien draamaa, hänellä uusperhe ja siskoni edell.liitosta synt. lapsella ylioppilasjuhlat.
Siskoni nykyinen mies ilmoitti, ettei hänen puoliksi omistamaan kotiinsa ole tervetulleita lapsen isä, eikä isän puoleinen suku, vaan pitäköön juhlat muualla.
Nyt vaikeuksia löytää sopivaa paikkaa, missä juhlat voisi järjestää ja se oli viesti äidin suvulle, ettei ole niin tervetulleita (sanomattakin) ja nyt moni epäröi koko juhliin osallustumista, kun uusi ylioppilas oli vielä sanonut, ettei hän halua mitään juhlia, kun asiasta riidellään.Edelleen odotellaan, järjestetäänkö juhlat vai ei, missä ja milloin?
No ihan jo siitä näkee että sitä miniää syytellään ja ollaan tunkemassa väkisin. Ja kerrotaan miten miniä on rajannut mummon tunkemista perheensä tekemisiin.
Normaali ihminen miettisi ensin mitä itse tyri, pyytäisi anteeksi ja yrittäisi selvittää asian. Eikä enää käyttäytyisi törkeästi.
Ap on mielestään puhdas kuin pulmunen ja näkee mustavalkoisesti miniänsä pahana ja suunnittelee röyhkeästi jälleen kerran niitä poikansa perheen rajojen rikkomista.
Narsistista käytöstä.
Onko ne miniät aina herran pikku enkeleitä, hyväkäytöksisiä, fiksuja ihmisiä joilla on kyky tulla erilaisten ihmisten kanssa toimeen ja sietää myös puolison läheisiä?
Eikö miniä voi olla narsisti jonka mielen mukaan kaiken on mentävä?
Tietysti miniöissäkin on härskikielisiä kaljabaarien kukkasia kuin toinen ääripää, niin fiini ja fiksu ettei miehen työläisvanhemmat ole tervetulleita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Appiukko sucks kirjoitti:
Minä kielsin appiukkoani tulemasta kuopuksen YO-juhliin. Appiukko käyttäytyi niin pahasti minua kohtaan että yritin itsemurhaa... Ei, hän ei enää ikinä ole tervetullut meille enkä minä käy hänen luonaan enää ikinä. Tästä on nyt 4 vuotta aikaa ja annan appiukon kuolla rauhassa yksinäisyyteensä. Mies ja kuopus kyllä käy siellä, en minä heitä kiellä, ainoastaan itselleni koko appiukon olemassaolon!
Hämmästyn aina tätä vauvapalstaa lukiessa miten paljon on tasapainottomia ihmisiä olemassa, miten huonosti ihmiset tulrvst keskenään toimeen ja estoitta panevat välejä poikki omaisiinsa ja etenkin aviomiesten omaisiin.
Oma suku kun on niin tavallista, muodolliset juhlat käydään ja ollaan kohteliaita vaikkei niin toisesta tykättäisikään. Sama suhteessa lasteni perheisiin, ei miniät minua rakasta mutta sivistyneitä, fiksuja ihmisiä. Ollaan kohteliaita toisillemme, saan olla mummo ja kutsutaan joka kekkereille.Tosin minulla ei ole mitään bonuslapsia perheissä, ydinperheitä ja niin on hyvä.
Bonuslapsilla olisi omat isovanhemmat toisaalla.No, ap selkeästi ei ole siihen kyennyt, joten poikansa perheineen on päätynyt sitten tähän ratkaisuun.
Millä perusteella oletus, ettei ap. ole siihen kyennyt? Missä hän kirjoittaa niin?
Seuraan siskoni lapsen ylioppilasjuhlien draamaa, hänellä uusperhe ja siskoni edell.liitosta synt. lapsella ylioppilasjuhlat.
Siskoni nykyinen mies ilmoitti, ettei hänen puoliksi omistamaan kotiinsa ole tervetulleita lapsen isä, eikä isän puoleinen suku, vaan pitäköön juhlat muualla.
Nyt vaikeuksia löytää sopivaa paikkaa, missä juhlat voisi järjestää ja se oli viesti äidin suvulle, ettei ole niin tervetulleita (sanomattakin) ja nyt moni epäröi koko juhliin osallustumista, kun uusi ylioppilas oli vielä sanonut, ettei hän halua mitään juhlia, kun asiasta riidellään.Edelleen odotellaan, järjestetäänkö juhlat vai ei, missä ja milloin?
Onpas ankea isäpuoli. Yo raukka, ymmärrän että ei halua juhlia ollenkaan, kun niistä tulee riitaa jo suunnitteluvaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Appiukko sucks kirjoitti:
Minä kielsin appiukkoani tulemasta kuopuksen YO-juhliin. Appiukko käyttäytyi niin pahasti minua kohtaan että yritin itsemurhaa... Ei, hän ei enää ikinä ole tervetullut meille enkä minä käy hänen luonaan enää ikinä. Tästä on nyt 4 vuotta aikaa ja annan appiukon kuolla rauhassa yksinäisyyteensä. Mies ja kuopus kyllä käy siellä, en minä heitä kiellä, ainoastaan itselleni koko appiukon olemassaolon!
Hämmästyn aina tätä vauvapalstaa lukiessa miten paljon on tasapainottomia ihmisiä olemassa, miten huonosti ihmiset tulrvst keskenään toimeen ja estoitta panevat välejä poikki omaisiinsa ja etenkin aviomiesten omaisiin.
Oma suku kun on niin tavallista, muodolliset juhlat käydään ja ollaan kohteliaita vaikkei niin toisesta tykättäisikään. Sama suhteessa lasteni perheisiin, ei miniät minua rakasta mutta sivistyneitä, fiksuja ihmisiä. Ollaan kohteliaita toisillemme, saan olla mummo ja kutsutaan joka kekkereille.Tosin minulla ei ole mitään bonuslapsia perheissä, ydinperheitä ja niin on hyvä.
Bonuslapsilla olisi omat isovanhemmat toisaalla.No, ap selkeästi ei ole siihen kyennyt, joten poikansa perheineen on päätynyt sitten tähän ratkaisuun.
Millä perusteella oletus, ettei ap. ole siihen kyennyt? Missä hän kirjoittaa niin?
Seuraan siskoni lapsen ylioppilasjuhlien draamaa, hänellä uusperhe ja siskoni edell.liitosta synt. lapsella ylioppilasjuhlat.
Siskoni nykyinen mies ilmoitti, ettei hänen puoliksi omistamaan kotiinsa ole tervetulleita lapsen isä, eikä isän puoleinen suku, vaan pitäköön juhlat muualla.
Nyt vaikeuksia löytää sopivaa paikkaa, missä juhlat voisi järjestää ja se oli viesti äidin suvulle, ettei ole niin tervetulleita (sanomattakin) ja nyt moni epäröi koko juhliin osallustumista, kun uusi ylioppilas oli vielä sanonut, ettei hän halua mitään juhlia, kun asiasta riidellään.Edelleen odotellaan, järjestetäänkö juhlat vai ei, missä ja milloin?
No ihan jo siitä näkee että sitä miniää syytellään ja ollaan tunkemassa väkisin. Ja kerrotaan miten miniä on rajannut mummon tunkemista perheensä tekemisiin.
Normaali ihminen miettisi ensin mitä itse tyri, pyytäisi anteeksi ja yrittäisi selvittää asian. Eikä enää käyttäytyisi törkeästi.
Ap on mielestään puhdas kuin pulmunen ja näkee mustavalkoisesti miniänsä pahana ja suunnittelee röyhkeästi jälleen kerran niitä poikansa perheen rajojen rikkomista.
Narsistista käytöstä.
Onko ne miniät aina herran pikku enkeleitä, hyväkäytöksisiä, fiksuja ihmisiä joilla on kyky tulla erilaisten ihmisten kanssa toimeen ja sietää myös puolison läheisiä?
Eikö miniä voi olla narsisti jonka mielen mukaan kaiken on mentävä?
Tietysti miniöissäkin on härskikielisiä kaljabaarien kukkasia kuin toinen ääripää, niin fiini ja fiksu ettei miehen työläisvanhemmat ole tervetulleita.
Me emme tiedä yhtään mistään, että juuri se miniä olisi jättänyt mummon kutsumatta. Ap vain näkee nimenomaan miniänsä pahana ja syyttää tätä.
Miniähän ei ole millään tavoin tunkenut ap:n elämään tai ap:n perheeseen, vaan vain ap on se, jolle poikansa perheen rajat ei sovi.
Ap:lla ei myöskään ole mitään oikeuksia siellä poikansa perheessä, vaikka kuinka niin kuvittelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Appiukko sucks kirjoitti:
Minä kielsin appiukkoani tulemasta kuopuksen YO-juhliin. Appiukko käyttäytyi niin pahasti minua kohtaan että yritin itsemurhaa... Ei, hän ei enää ikinä ole tervetullut meille enkä minä käy hänen luonaan enää ikinä. Tästä on nyt 4 vuotta aikaa ja annan appiukon kuolla rauhassa yksinäisyyteensä. Mies ja kuopus kyllä käy siellä, en minä heitä kiellä, ainoastaan itselleni koko appiukon olemassaolon!
Hämmästyn aina tätä vauvapalstaa lukiessa miten paljon on tasapainottomia ihmisiä olemassa, miten huonosti ihmiset tulrvst keskenään toimeen ja estoitta panevat välejä poikki omaisiinsa ja etenkin aviomiesten omaisiin.
Oma suku kun on niin tavallista, muodolliset juhlat käydään ja ollaan kohteliaita vaikkei niin toisesta tykättäisikään. Sama suhteessa lasteni perheisiin, ei miniät minua rakasta mutta sivistyneitä, fiksuja ihmisiä. Ollaan kohteliaita toisillemme, saan olla mummo ja kutsutaan joka kekkereille.Tosin minulla ei ole mitään bonuslapsia perheissä, ydinperheitä ja niin on hyvä.
Bonuslapsilla olisi omat isovanhemmat toisaalla.No, ap selkeästi ei ole siihen kyennyt, joten poikansa perheineen on päätynyt sitten tähän ratkaisuun.
Millä perusteella oletus, ettei ap. ole siihen kyennyt? Missä hän kirjoittaa niin?
Seuraan siskoni lapsen ylioppilasjuhlien draamaa, hänellä uusperhe ja siskoni edell.liitosta synt. lapsella ylioppilasjuhlat.
Siskoni nykyinen mies ilmoitti, ettei hänen puoliksi omistamaan kotiinsa ole tervetulleita lapsen isä, eikä isän puoleinen suku, vaan pitäköön juhlat muualla.
Nyt vaikeuksia löytää sopivaa paikkaa, missä juhlat voisi järjestää ja se oli viesti äidin suvulle, ettei ole niin tervetulleita (sanomattakin) ja nyt moni epäröi koko juhliin osallustumista, kun uusi ylioppilas oli vielä sanonut, ettei hän halua mitään juhlia, kun asiasta riidellään.Edelleen odotellaan, järjestetäänkö juhlat vai ei, missä ja milloin?
No ihan jo siitä näkee että sitä miniää syytellään ja ollaan tunkemassa väkisin. Ja kerrotaan miten miniä on rajannut mummon tunkemista perheensä tekemisiin.
Normaali ihminen miettisi ensin mitä itse tyri, pyytäisi anteeksi ja yrittäisi selvittää asian. Eikä enää käyttäytyisi törkeästi.
Ap on mielestään puhdas kuin pulmunen ja näkee mustavalkoisesti miniänsä pahana ja suunnittelee röyhkeästi jälleen kerran niitä poikansa perheen rajojen rikkomista.
Narsistista käytöstä.
Onko ne miniät aina herran pikku enkeleitä, hyväkäytöksisiä, fiksuja ihmisiä joilla on kyky tulla erilaisten ihmisten kanssa toimeen ja sietää myös puolison läheisiä?
Eikö miniä voi olla narsisti jonka mielen mukaan kaiken on mentävä?
Tietysti miniöissäkin on härskikielisiä kaljabaarien kukkasia kuin toinen ääripää, niin fiini ja fiksu ettei miehen työläisvanhemmat ole tervetulleita.
Millä lailla läheinen tämä ap on pojalleen? Ei se pelkkä sukulaisuussuhde automaattisesti tuo mitään läheisyyttä. Ja missä on ollut ap:n kyky tulla toimeen paitsi poikansa, myös tämän perheen kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Appiukko sucks kirjoitti:
Minä kielsin appiukkoani tulemasta kuopuksen YO-juhliin. Appiukko käyttäytyi niin pahasti minua kohtaan että yritin itsemurhaa... Ei, hän ei enää ikinä ole tervetullut meille enkä minä käy hänen luonaan enää ikinä. Tästä on nyt 4 vuotta aikaa ja annan appiukon kuolla rauhassa yksinäisyyteensä. Mies ja kuopus kyllä käy siellä, en minä heitä kiellä, ainoastaan itselleni koko appiukon olemassaolon!
Hämmästyn aina tätä vauvapalstaa lukiessa miten paljon on tasapainottomia ihmisiä olemassa, miten huonosti ihmiset tulrvst keskenään toimeen ja estoitta panevat välejä poikki omaisiinsa ja etenkin aviomiesten omaisiin.
Oma suku kun on niin tavallista, muodolliset juhlat käydään ja ollaan kohteliaita vaikkei niin toisesta tykättäisikään. Sama suhteessa lasteni perheisiin, ei miniät minua rakasta mutta sivistyneitä, fiksuja ihmisiä. Ollaan kohteliaita toisillemme, saan olla mummo ja kutsutaan joka kekkereille.Tosin minulla ei ole mitään bonuslapsia perheissä, ydinperheitä ja niin on hyvä.
Bonuslapsilla olisi omat isovanhemmat toisaalla.No, ap selkeästi ei ole siihen kyennyt, joten poikansa perheineen on päätynyt sitten tähän ratkaisuun.
Millä perusteella oletus, ettei ap. ole siihen kyennyt? Missä hän kirjoittaa niin?
Seuraan siskoni lapsen ylioppilasjuhlien draamaa, hänellä uusperhe ja siskoni edell.liitosta synt. lapsella ylioppilasjuhlat.
Siskoni nykyinen mies ilmoitti, ettei hänen puoliksi omistamaan kotiinsa ole tervetulleita lapsen isä, eikä isän puoleinen suku, vaan pitäköön juhlat muualla.
Nyt vaikeuksia löytää sopivaa paikkaa, missä juhlat voisi järjestää ja se oli viesti äidin suvulle, ettei ole niin tervetulleita (sanomattakin) ja nyt moni epäröi koko juhliin osallustumista, kun uusi ylioppilas oli vielä sanonut, ettei hän halua mitään juhlia, kun asiasta riidellään.Edelleen odotellaan, järjestetäänkö juhlat vai ei, missä ja milloin?
No ihan jo siitä näkee että sitä miniää syytellään ja ollaan tunkemassa väkisin. Ja kerrotaan miten miniä on rajannut mummon tunkemista perheensä tekemisiin.
Normaali ihminen miettisi ensin mitä itse tyri, pyytäisi anteeksi ja yrittäisi selvittää asian. Eikä enää käyttäytyisi törkeästi.
Ap on mielestään puhdas kuin pulmunen ja näkee mustavalkoisesti miniänsä pahana ja suunnittelee röyhkeästi jälleen kerran niitä poikansa perheen rajojen rikkomista.
Narsistista käytöstä.
Onko ne miniät aina herran pikku enkeleitä, hyväkäytöksisiä, fiksuja ihmisiä joilla on kyky tulla erilaisten ihmisten kanssa toimeen ja sietää myös puolison läheisiä?
Eikö miniä voi olla narsisti jonka mielen mukaan kaiken on mentävä?
Tietysti miniöissäkin on härskikielisiä kaljabaarien kukkasia kuin toinen ääripää, niin fiini ja fiksu ettei miehen työläisvanhemmat ole tervetulleita.Me emme tiedä yhtään mistään, että juuri se miniä olisi jättänyt mummon kutsumatta. Ap vain näkee nimenomaan miniänsä pahana ja syyttää tätä.
Miniähän ei ole millään tavoin tunkenut ap:n elämään tai ap:n perheeseen, vaan vain ap on se, jolle poikansa perheen rajat ei sovi.
Ap:lla ei myöskään ole mitään oikeuksia siellä poikansa perheessä, vaikka kuinka niin kuvittelee.
Täysi-ikäisiä on ylioppilaat. Kyllä ne ihan itse kutsuu vieraansa, jos kutsuvat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Appiukko sucks kirjoitti:
Minä kielsin appiukkoani tulemasta kuopuksen YO-juhliin. Appiukko käyttäytyi niin pahasti minua kohtaan että yritin itsemurhaa... Ei, hän ei enää ikinä ole tervetullut meille enkä minä käy hänen luonaan enää ikinä. Tästä on nyt 4 vuotta aikaa ja annan appiukon kuolla rauhassa yksinäisyyteensä. Mies ja kuopus kyllä käy siellä, en minä heitä kiellä, ainoastaan itselleni koko appiukon olemassaolon!
Hämmästyn aina tätä vauvapalstaa lukiessa miten paljon on tasapainottomia ihmisiä olemassa, miten huonosti ihmiset tulrvst keskenään toimeen ja estoitta panevat välejä poikki omaisiinsa ja etenkin aviomiesten omaisiin.
Oma suku kun on niin tavallista, muodolliset juhlat käydään ja ollaan kohteliaita vaikkei niin toisesta tykättäisikään. Sama suhteessa lasteni perheisiin, ei miniät minua rakasta mutta sivistyneitä, fiksuja ihmisiä. Ollaan kohteliaita toisillemme, saan olla mummo ja kutsutaan joka kekkereille.Tosin minulla ei ole mitään bonuslapsia perheissä, ydinperheitä ja niin on hyvä.
Bonuslapsilla olisi omat isovanhemmat toisaalla.No, ap selkeästi ei ole siihen kyennyt, joten poikansa perheineen on päätynyt sitten tähän ratkaisuun.
Millä perusteella oletus, ettei ap. ole siihen kyennyt? Missä hän kirjoittaa niin?
Seuraan siskoni lapsen ylioppilasjuhlien draamaa, hänellä uusperhe ja siskoni edell.liitosta synt. lapsella ylioppilasjuhlat.
Siskoni nykyinen mies ilmoitti, ettei hänen puoliksi omistamaan kotiinsa ole tervetulleita lapsen isä, eikä isän puoleinen suku, vaan pitäköön juhlat muualla.
Nyt vaikeuksia löytää sopivaa paikkaa, missä juhlat voisi järjestää ja se oli viesti äidin suvulle, ettei ole niin tervetulleita (sanomattakin) ja nyt moni epäröi koko juhliin osallustumista, kun uusi ylioppilas oli vielä sanonut, ettei hän halua mitään juhlia, kun asiasta riidellään.Edelleen odotellaan, järjestetäänkö juhlat vai ei, missä ja milloin?
No ihan jo siitä näkee että sitä miniää syytellään ja ollaan tunkemassa väkisin. Ja kerrotaan miten miniä on rajannut mummon tunkemista perheensä tekemisiin.
Normaali ihminen miettisi ensin mitä itse tyri, pyytäisi anteeksi ja yrittäisi selvittää asian. Eikä enää käyttäytyisi törkeästi.
Ap on mielestään puhdas kuin pulmunen ja näkee mustavalkoisesti miniänsä pahana ja suunnittelee röyhkeästi jälleen kerran niitä poikansa perheen rajojen rikkomista.
Narsistista käytöstä.
Onko ne miniät aina herran pikku enkeleitä, hyväkäytöksisiä, fiksuja ihmisiä joilla on kyky tulla erilaisten ihmisten kanssa toimeen ja sietää myös puolison läheisiä?
Eikö miniä voi olla narsisti jonka mielen mukaan kaiken on mentävä?
Tietysti miniöissäkin on härskikielisiä kaljabaarien kukkasia kuin toinen ääripää, niin fiini ja fiksu ettei miehen työläisvanhemmat ole tervetulleita.Millä lailla läheinen tämä ap on pojalleen? Ei se pelkkä sukulaisuussuhde automaattisesti tuo mitään läheisyyttä. Ja missä on ollut ap:n kyky tulla toimeen paitsi poikansa, myös tämän perheen kanssa?
Sinulla on oikeus mielipiteisiisi minä itte- kannalta. Toivottavasti työpaikalla menee hyvin paitsi että työtekevät on nyt töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Appiukko sucks kirjoitti:
Minä kielsin appiukkoani tulemasta kuopuksen YO-juhliin. Appiukko käyttäytyi niin pahasti minua kohtaan että yritin itsemurhaa... Ei, hän ei enää ikinä ole tervetullut meille enkä minä käy hänen luonaan enää ikinä. Tästä on nyt 4 vuotta aikaa ja annan appiukon kuolla rauhassa yksinäisyyteensä. Mies ja kuopus kyllä käy siellä, en minä heitä kiellä, ainoastaan itselleni koko appiukon olemassaolon!
Hämmästyn aina tätä vauvapalstaa lukiessa miten paljon on tasapainottomia ihmisiä olemassa, miten huonosti ihmiset tulrvst keskenään toimeen ja estoitta panevat välejä poikki omaisiinsa ja etenkin aviomiesten omaisiin.
Oma suku kun on niin tavallista, muodolliset juhlat käydään ja ollaan kohteliaita vaikkei niin toisesta tykättäisikään. Sama suhteessa lasteni perheisiin, ei miniät minua rakasta mutta sivistyneitä, fiksuja ihmisiä. Ollaan kohteliaita toisillemme, saan olla mummo ja kutsutaan joka kekkereille.Tosin minulla ei ole mitään bonuslapsia perheissä, ydinperheitä ja niin on hyvä.
Bonuslapsilla olisi omat isovanhemmat toisaalla.No, ap selkeästi ei ole siihen kyennyt, joten poikansa perheineen on päätynyt sitten tähän ratkaisuun.
Millä perusteella oletus, ettei ap. ole siihen kyennyt? Missä hän kirjoittaa niin?
Seuraan siskoni lapsen ylioppilasjuhlien draamaa, hänellä uusperhe ja siskoni edell.liitosta synt. lapsella ylioppilasjuhlat.
Siskoni nykyinen mies ilmoitti, ettei hänen puoliksi omistamaan kotiinsa ole tervetulleita lapsen isä, eikä isän puoleinen suku, vaan pitäköön juhlat muualla.
Nyt vaikeuksia löytää sopivaa paikkaa, missä juhlat voisi järjestää ja se oli viesti äidin suvulle, ettei ole niin tervetulleita (sanomattakin) ja nyt moni epäröi koko juhliin osallustumista, kun uusi ylioppilas oli vielä sanonut, ettei hän halua mitään juhlia, kun asiasta riidellään.Edelleen odotellaan, järjestetäänkö juhlat vai ei, missä ja milloin?
No ihan jo siitä näkee että sitä miniää syytellään ja ollaan tunkemassa väkisin. Ja kerrotaan miten miniä on rajannut mummon tunkemista perheensä tekemisiin.
Normaali ihminen miettisi ensin mitä itse tyri, pyytäisi anteeksi ja yrittäisi selvittää asian. Eikä enää käyttäytyisi törkeästi.
Ap on mielestään puhdas kuin pulmunen ja näkee mustavalkoisesti miniänsä pahana ja suunnittelee röyhkeästi jälleen kerran niitä poikansa perheen rajojen rikkomista.
Narsistista käytöstä.
Onko ne miniät aina herran pikku enkeleitä, hyväkäytöksisiä, fiksuja ihmisiä joilla on kyky tulla erilaisten ihmisten kanssa toimeen ja sietää myös puolison läheisiä?
Eikö miniä voi olla narsisti jonka mielen mukaan kaiken on mentävä?
Tietysti miniöissäkin on härskikielisiä kaljabaarien kukkasia kuin toinen ääripää, niin fiini ja fiksu ettei miehen työläisvanhemmat ole tervetulleita.Millä lailla läheinen tämä ap on pojalleen? Ei se pelkkä sukulaisuussuhde automaattisesti tuo mitään läheisyyttä. Ja missä on ollut ap:n kyky tulla toimeen paitsi poikansa, myös tämän perheen kanssa?
Sinulla on oikeus mielipiteisiisi minä itte- kannalta. Toivottavasti työpaikalla menee hyvin paitsi että työtekevät on nyt töissä.
Pelkkä sukulaisuus ei määritä millään tavoin sitä, että olisi läheinen. On ihan vain sukulainen.
Ja edelleen, ne työkaverit, kollegat, pomot ja asiakkaat harvemmin häiriköi yksityisasioita tai tunkee väkisin kotiin, kuten ap tekee.
Vierailija kirjoitti:
Monelle paikallislehti! kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös maaseudulla yo-juhlat ole avoimet juhlat joissa pistäydytään hyvin pienellä kynnyksellä onnittelemassa valmistunutta? Ainakaan ennen vanhaan ei mitään kutsuja tarvittu, kun sana kiersi kylällä.
näin on, paikallisessa voidaan ilmoittaa missä pidetään jos ei pidetä kotona.
Missä päin Suomea kaikille ihmisille tulee paikallislehti?
wikipedia:
Luokka:Suomalaiset paikallislehdet
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Artikkeleita suomalaisista paikallislehdistä.
Sivut, jotka ovat luokassa Suomalaiset paikallislehdet
Seuraavat 147 sivua kuuluvat tähän luokkaan. Sivujen kokonaismäärä luokassa on 147.
Okei, ja mistä näkee ketkä kaikki (edes lukumäärä / asukkaat tai taloudet) on tilanneet esim utsjoen paikallislehden?
-ohis-
Ei paikallislehtiä tilata. Ne ovat kuntien virallisia ilmoituksia sisältäviä tiedotuslehtiä, jotka jaetaan kaikkiin muihin talouksiin, paitsi niihin joiden ovessa tai postilaatikossa on ilmoitus: Ei mainoksia, ei ilmaisjakelulehtiä. Jos on pelkkä :Ei mainoksia, talouteen jaetaan esim Utsjoen paikallislehti.
Itse olin yhdessä (emme naimisissa, mutta asuimme yhdessä) miehen kanssa joka oli minun vanhempiani vastaan (syy oli ihan se että vanhempani ovat maalta kotoisin.) kun meille syntyi vauva, niin miehen vastuulla oli lähettää kutsut ristiäisiin, ja ihmettelin kun äitiltä tuli viestiä että eikö heitä ole kutsuttu ristiäisiin kun esim tätini sai kutsun, mutta vanhempani ei. Kysyin asiasta mieheltä, ja hän sanoi että he eivät ole tervetulleita koska hän pelkää etteivät he osaa käyttäytyä. Pakko myöntää että otin sen erittäin henkilökohtaisesti koska itsekin olen maalta kotoisin enkä mikään "maalaistollo" kuten mies antoi ymmärtää vanhempieni olevan. Sanoin siihen että mikäli vanhempani eivät ole tervetulleita, niin eivät ole hänen vanhemmatkaan. Ehkä tein virheen kun pistin ukaasin, mutta mun vanhemmat on aina olleet mun tukena aina ja kaikessa, ja auttoivat paljon mua kun ensimmäinen mieheni kuoli ja he myivät mökkinsä pois että pääsisin veloista eroon. Pitkin hampain hän suostui ja vanhempani tulivat sitten ristiäisiin ja tulivat hyvin toimeen miehen kaupunkilaisten vanhempien kanssa, mutta mies oli heitä kohtaan nihkeä. Mulle jäi takaraivoon kummittelemaan tuo miehen kamala asenne vanhempiani sekä "maalla asuvia" kohtaan ja koin että hän ei hyväksy sitä puolta mikä on vahvasti osa minua. Erosimme puoli vuotta poikamme ristiäisistä.
Ei nyt 100% liity tähän, mutta kannattaa kysyä että mikä on se täysi syy miksi et heidän mielestään kuuli ns. "lähisukuun"
No tottakai lapsen mummo menee ylioppilasta juhlistamaan!!! Nyt valoja päälle! Jättäkää ne riitanne romukoppaan ja annetaan ylioppilaalle oma päivänsä. Kuvottaa nämä naispaholaiset, jotka kiristävät lapsillaan. T. Itsekin nainen
Vierailija kirjoitti:
Olen Facebookissa parissa mökkiryhmässä ja pitkään ihmetellyt siellä isovanhempi-ikäisten kirjoittelua:
He kirjoittavat mm. että menevät "lapsenlastenSA luo kylään" - ko. lapsenlapset alle kouluikäisiä. Miten he päässään ajattelee, että ne lapsenlapsensa on ketään kutsuneet? Normaali muoto olisi, että sanoisi, että menen tyttären/pojan luo käymään.
Tai he jauhaa koko ajan, että mummon oma kulta jne. Aivna kuin siitä välistä puuttuisi se lapsen vanhempi.
Tuohon viimeiseen kappaleeseen kommentoin, että hyvänen aika sentään! Pitääkö tosiaan sanoa, että voi mummon tyttären oma tytär kulta. Ettet vaan tuntisi jääväsi vaille huomiota!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Appiukko sucks kirjoitti:
Minä kielsin appiukkoani tulemasta kuopuksen YO-juhliin. Appiukko käyttäytyi niin pahasti minua kohtaan että yritin itsemurhaa... Ei, hän ei enää ikinä ole tervetullut meille enkä minä käy hänen luonaan enää ikinä. Tästä on nyt 4 vuotta aikaa ja annan appiukon kuolla rauhassa yksinäisyyteensä. Mies ja kuopus kyllä käy siellä, en minä heitä kiellä, ainoastaan itselleni koko appiukon olemassaolon!
Hämmästyn aina tätä vauvapalstaa lukiessa miten paljon on tasapainottomia ihmisiä olemassa, miten huonosti ihmiset tulrvst keskenään toimeen ja estoitta panevat välejä poikki omaisiinsa ja etenkin aviomiesten omaisiin.
Oma suku kun on niin tavallista, muodolliset juhlat käydään ja ollaan kohteliaita vaikkei niin toisesta tykättäisikään. Sama suhteessa lasteni perheisiin, ei miniät minua rakasta mutta sivistyneitä, fiksuja ihmisiä. Ollaan kohteliaita toisillemme, saan olla mummo ja kutsutaan joka kekkereille.Tosin minulla ei ole mitään bonuslapsia perheissä, ydinperheitä ja niin on hyvä.
Bonuslapsilla olisi omat isovanhemmat toisaalla.No, ap selkeästi ei ole siihen kyennyt, joten poikansa perheineen on päätynyt sitten tähän ratkaisuun.
Millä perusteella oletus, ettei ap. ole siihen kyennyt? Missä hän kirjoittaa niin?
Seuraan siskoni lapsen ylioppilasjuhlien draamaa, hänellä uusperhe ja siskoni edell.liitosta synt. lapsella ylioppilasjuhlat.
Siskoni nykyinen mies ilmoitti, ettei hänen puoliksi omistamaan kotiinsa ole tervetulleita lapsen isä, eikä isän puoleinen suku, vaan pitäköön juhlat muualla.
Nyt vaikeuksia löytää sopivaa paikkaa, missä juhlat voisi järjestää ja se oli viesti äidin suvulle, ettei ole niin tervetulleita (sanomattakin) ja nyt moni epäröi koko juhliin osallustumista, kun uusi ylioppilas oli vielä sanonut, ettei hän halua mitään juhlia, kun asiasta riidellään.Edelleen odotellaan, järjestetäänkö juhlat vai ei, missä ja milloin?
No ihan jo siitä näkee että sitä miniää syytellään ja ollaan tunkemassa väkisin. Ja kerrotaan miten miniä on rajannut mummon tunkemista perheensä tekemisiin.
Normaali ihminen miettisi ensin mitä itse tyri, pyytäisi anteeksi ja yrittäisi selvittää asian. Eikä enää käyttäytyisi törkeästi.
Ap on mielestään puhdas kuin pulmunen ja näkee mustavalkoisesti miniänsä pahana ja suunnittelee röyhkeästi jälleen kerran niitä poikansa perheen rajojen rikkomista.
Narsistista käytöstä.
Onko ne miniät aina herran pikku enkeleitä, hyväkäytöksisiä, fiksuja ihmisiä joilla on kyky tulla erilaisten ihmisten kanssa toimeen ja sietää myös puolison läheisiä?
Eikö miniä voi olla narsisti jonka mielen mukaan kaiken on mentävä?
Tietysti miniöissäkin on härskikielisiä kaljabaarien kukkasia kuin toinen ääripää, niin fiini ja fiksu ettei miehen työläisvanhemmat ole tervetulleita.Millä lailla läheinen tämä ap on pojalleen? Ei se pelkkä sukulaisuussuhde automaattisesti tuo mitään läheisyyttä. Ja missä on ollut ap:n kyky tulla toimeen paitsi poikansa, myös tämän perheen kanssa?
Sinulla on oikeus mielipiteisiisi minä itte- kannalta. Toivottavasti työpaikalla menee hyvin paitsi että työtekevät on nyt töissä.
Pelkkä sukulaisuus ei määritä millään tavoin sitä, että olisi läheinen. On ihan vain sukulainen.
Ja edelleen, ne työkaverit, kollegat, pomot ja asiakkaat harvemmin häiriköi yksityisasioita tai tunkee väkisin kotiin, kuten ap tekee.
Minun anoppini ei koko aikana oppinut edes sitä, mitä se hänen poikansa opiskelee pääaineenaan. Hän näki poikansa ihan vaan omien tarpeidensa tyydyttäjänä. Hän ja hänen mielipiteensä ja toiveensa ja näkemyksensä ja tarpeensa ja aikataulunsa ja hän.
Sama kaava oli selkeästi olemassa myös anopin omassa suhteessa omiin vanhempiinsa, joiden narussa hän roikkui vielä kuusikymppisenäkin. Kun äiti sitä ja isä tätä ja hänen täytyy ja hänen pitää nyt tehdä sitä ja tätä, koska äiti ja koska isä.
Ei tuollaisen mallin voi antaa jatkua. Jonkun se täytyy laittaa poikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen Facebookissa parissa mökkiryhmässä ja pitkään ihmetellyt siellä isovanhempi-ikäisten kirjoittelua:
He kirjoittavat mm. että menevät "lapsenlastenSA luo kylään" - ko. lapsenlapset alle kouluikäisiä. Miten he päässään ajattelee, että ne lapsenlapsensa on ketään kutsuneet? Normaali muoto olisi, että sanoisi, että menen tyttären/pojan luo käymään.
Tai he jauhaa koko ajan, että mummon oma kulta jne. Aivna kuin siitä välistä puuttuisi se lapsen vanhempi.
Tuohon viimeiseen kappaleeseen kommentoin, että hyvänen aika sentään! Pitääkö tosiaan sanoa, että voi mummon tyttären oma tytär kulta. Ettet vaan tuntisi jääväsi vaille huomiota!
Sen mummon oma kulta pitäisi oikeasti olla se oma lapsensa. Tai olisi pitänyt. Nythän mummo tyydyttää ihan vain omia tarpeitaan ja sama on varmaan ollut tilanne jo kun se oma lapsi oli pieni. Nyt tallotaan sitten sitä lasta edelleen.
Vierailija kirjoitti:
No tottakai lapsen mummo menee ylioppilasta juhlistamaan!!! Nyt valoja päälle! Jättäkää ne riitanne romukoppaan ja annetaan ylioppilaalle oma päivänsä. Kuvottaa nämä naispaholaiset, jotka kiristävät lapsillaan. T. Itsekin nainen
Ylioppilas päättää keitä kutsuu. Ja nyt tämä tunkijamummo on jäänyt kutsutta. Kuvottaa ettei voi siihen tyytyä.
Meidän suvussa näyttää olevan nyt sellainen linja juhliin kutsuttavien suhteen (häät, rippijuhlat, ristiäiset jne.), että kutsutaan ne sukulaiset joiden kanssa on enemmän yhteydenpitoa ja tämä on hyvä linja jos kuitenkin raja kutsuttujen suhteen täytyy johonkin vetää. Kukaan suvussa ei ole tietääkseni tästä käytännöstä vetänyt hernettä nenäänsä. Jos sukulaisten kesken välit eivät ole ihan hyvät voi kutsumattoman sukulaisen ilmestyminen juhliin jopa pilata juhlat tai ainakin latistaa tunnelman joten tällöin olisi parasta ettei kutsujuhliin ilman kutsua mennä vaikka kyseessä olisi lähiomainenkin. Sitä ei kuitenkaan mielestäni voida pitää järin sopimattomana jos juhliin kutsumaton läheinen tai muu sukulainen kuitenkin lähettää juhlinnan kohteena olevalle onnittelut ja/tai lahjan.