Lue keskustelun säännöt.
Miten kestää, kun kaikki menee pieleen elämässä?
03.07.2024 |
Menetin työni, joka oli minulle tärkeä ja tietenkin talouden kannalta välttämätön. Työpaikalla tehtiin sellaisia muutoksia yt:ssä, että minun jatko siellä ei ollut enää mahdollinen, vaikka vuosia siellä olin ollut. Nyt olen ollut työttömänä, joka päivä etsin töitä, siinä onnistumatta. Tästä on tietysti seurannut myös rahatilanteeseen isoja ongelmia. Ja ahdistusta, kun työtä ei löydy. Parisuhteessa meni huonosti miehen masennuksen vuoksi jo ennen kuin menetin työni ja edelleen menee huonosti. Meillä on pieniä lapsia, ja heidän asioista (joita en sen tarkemmin tässä nyt halua avata) on huolta. Minulla on terveysongelmia, joihin ei tunnu saavan apua, lääkäriin on vaikea päästä ja kun pääsi niin lääkäri tutki ja sanoi, että oireesi on kurjia, mutta diagnoosi jää avoimeksi eikä siksi hoitoakaan nyt voida tarjota kiitos hei. Lisäksi arkiset pikkuasiat menee koko ajan pieleen, posti kadottaa tärkeitä kirjeitä ja siitä seuraa ongelmia jne. Miten ihmeessä tästä selviää, kun kaikki menee pieleen?
Kommentit (26)
Ikävä kuulla, että moni asia menee nyt samaan aikaan pieleen. Jostain kumman syystä niin se tuppaa aina olemaan, että vaikeuksia tulee vaikeuksien jatkoksi ja tietysti pienetkin asiat kuten postin katoaminen tuntuu paljon isommalta asialta kun on valmiiksi herkillä vs kun asiat on hyvin. Voisitko listata kaikki asiat mitkä sinua vaivaavat ja kirjata ylös mitä voit asian eteen tehdä? Se voi auttaa pääsemään eteenpäin. Ja kyllä tilanteesi vielä paremmaksi muuttuu! Jaksamista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kuulla, että moni asia menee nyt samaan aikaan pieleen. Jostain kumman syystä niin se tuppaa aina olemaan, että vaikeuksia tulee vaikeuksien jatkoksi ja tietysti pienetkin asiat kuten postin katoaminen tuntuu paljon isommalta asialta kun on valmiiksi herkillä vs kun asiat on hyvin. Voisitko listata kaikki asiat mitkä sinua vaivaavat ja kirjata ylös mitä voit asian eteen tehdä? Se voi auttaa pääsemään eteenpäin. Ja kyllä tilanteesi vielä paremmaksi muuttuu! Jaksamista!
Kiitos tsempistä! Tuo on kyllä hyvä idea, että listaisi paperille kaikki pieleen menneet asiat ja niihin suunnitelmaa. Ap
Komppaan edellistä kommentoijaa siinä, että usein näyttää olevan niin, että vaikeudet seuraavat toisiaan ja tuntuu, ett' hetkenkään helpotusta ei elämä anna.
Olen kokenut sellaista itsekin. Hyvin suurissa määrin. Ei ole todellakaan tarpeen miettiä, kuka kärsii eniten. Se ehkä kuitenkin helpottaa, että ongelmien kasautuminen näyttää olevan yleistä.
Toivottavasti työnhaussa tärppää pian. Kun pääsee ehuolehtimasta raha-asioiota, olo on jo paljon helpompi. Saatko esimerkiksi liikunnasta parempaa ja vahvempaa oloa?
Varaa työkkäriin aika ja pyydä, että pääset työkokeiluun (ja jalan oven väliin etsimässäsi työpaikassa) tai katsotte sinulle vaikka sopivia työvoimakoulutuksia, niin saat muuta ja uutta ajateltavaa. Ehdottomasti keskity johonkin hyvään, ihan mikä tahansa, jotta tuo oravanpyörä saadaan vähän hellittämään.Terveyden osalta ehkä uusi lääkäriaika toiselle lääkärille?
Itse en nykyään kirjoita paperille tuntojani vaan äänitän ne tai kuvaan puhelimen videolle. Se on hämmästyttävää kuunneltavaa kun videota katsoo, saa ihan eri näkökulman, ulkopuolelta. Siinä tulee myös sellainen myötätunto itseä kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Varaa työkkäriin aika ja pyydä, että pääset työkokeiluun (ja jalan oven väliin etsimässäsi työpaikassa) tai katsotte sinulle vaikka sopivia työvoimakoulutuksia, niin saat muuta ja uutta ajateltavaa. Ehdottomasti keskity johonkin hyvään, ihan mikä tahansa, jotta tuo oravanpyörä saadaan vähän hellittämään.Terveyden osalta ehkä uusi lääkäriaika toiselle lääkärille?
Itse en nykyään kirjoita paperille tuntojani vaan äänitän ne tai kuvaan puhelimen videolle. Se on hämmästyttävää kuunneltavaa kun videota katsoo, saa ihan eri näkökulman, ulkopuolelta. Siinä tulee myös sellainen myötätunto itseä kohtaan.
Kiitos kommentista! Ja kiitos ideasta keskittyä johonkin hyvään, yritän sitä. Yritän myös saada uutta lääkäriaikaa, mutta terkkari on mitä on, saa olla iloinen jos lääkäri osaa edes kunnolla Suomea. Minulla on maisteritutkinto ja pitkä oman alan työkokemus, en oikein tiedä onko työkokeilu todellinen vaihtoehto. Työvoimakoulutus olisi ihan hyvä, jos tarjolla on jotain oikeasti hyödyllistä eikä vain joku tulityökurssi. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikella on tapana järjestyä. Reippaasti vähä kerrallaan ylös ahdingosta ja masennuksesta. Hae apua ja järjestä raha-asiat , ei kaikki kerralla onnistu.
Minulla ulkomailla olo jaero ja vanhempien kuolema, uusi muutto toiseen maahan, töiden aloittaminen ja siitä vähitellen ylös. Lopulta oman talon rakentaminen -naisena.
Ei kannata varsinaisia menestystarinoita liikaa lukea. Mutta on itse suhtauduttava elämään oikealla tavalla.
Työkokeilu kyllä lähinnä syö mielialaa, siellä tekee palkatta töitä 3-6 kk ja sitten työnantaja ottaa uuden kokeilijan. Ei sen kautta mitään jalkaa oven väliin saa, kun ei noita työkokeilijoita oteta minnekään kunnon työpaikkoihin. Niihin saa kyllä työvoimaa ilmankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki on suhteellista. Itsellä mennyt asiat paljon pahemmin pieleen kuin sinulla. Sairastuin 27-vuotiaana psykoosisairauteen. Neuroleptit aiheuttavat jatkuvaa väsymystä ja paljon muitakin oireita on. En ole kyennyt opiskelemaan itselleni ammattia ja työelämässä en ole juuri ollut. Perhettäkään en ole pystynyt perustamaan. Yksin elelen ja asustelen nyt 45-vuotiaana.
Se ei totta, siis se että kaikki on suhteellista. Eli sinulla ei ole syytä valitukseen eikä murheeeseen, koska maailmassa on miljoonia ihmisiä joilla asiat paljon huonommin kuin sinulla.
Vierailija kirjoitti:
Kaikella on tapana järjestyä. Reippaasti vähä kerrallaan ylös ahdingosta ja masennuksesta. Hae apua ja järjestä raha-asiat , ei kaikki kerralla onnistu.
Minulla ulkomailla olo jaero ja vanhempien kuolema, uusi muutto toiseen maahan, töiden aloittaminen ja siitä vähitellen ylös. Lopulta oman talon rakentaminen -naisena.
Ei kannata varsinaisia menestystarinoita liikaa lukea. Mutta on itse suhtauduttava elämään oikealla tavalla.
Lol kaikella on tapana järjestyä lässynlässynlää. No ei kuule ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turhia toiveita vaan se että työkkäri auttaisi.
Kun itse olin samankaltaisessa jamassa, ja uuvuin täysin. Mietin, mikä on yksi asia, joka eniten vaikuttaisi positiivista elämääni. Minulla oli merkittävää ylipainoa, ja siksi päätin keskittyä kilojen karistamiseen. Voi tuntua hullulta, että laihdutus nousi ykköseksi, mutta minun kohdallani se tarkoitti energian lisääntymistä, työkyvyn parantumista, vähemmän valitusta kotona, tyytyväisemmät lapset jne. Vaikutti siis vähän joka asiaan.
Sitten mietin taas uuden asian, mikä vaikuttaisi eniten elämään. Tällä kertaa se oli selviäminen ylivelkaantumisesta. Kävin täysillä sen kimppuun. Kaikki turha pois, todellakin KAIKKI. Laina toisensa jälkeen tehomaksuun. Vähitellen syntyi väljyyttä talouteen.
Eivät ongelmat ole loppuneet, mutta yritämme selättää niitä yksi toisensa jälkeen. Parempaan luottaen.
Voimia sinulle, ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikella on tapana järjestyä. Reippaasti vähä kerrallaan ylös ahdingosta ja masennuksesta. Hae apua ja järjestä raha-asiat , ei kaikki kerralla onnistu.
Minulla ulkomailla olo jaero ja vanhempien kuolema, uusi muutto toiseen maahan, töiden aloittaminen ja siitä vähitellen ylös. Lopulta oman talon rakentaminen -naisena.
Ei kannata varsinaisia menestystarinoita liikaa lukea. Mutta on itse suhtauduttava elämään oikealla tavalla.
Miten voi järjestää raha-asiat ilman sitä että saisi työpaikan? Ei missään rahaa jaeta.
Vierailija kirjoitti:
Kun itse olin samankaltaisessa jamassa, ja uuvuin täysin. Mietin, mikä on yksi asia, joka eniten vaikuttaisi positiivista elämääni. Minulla oli merkittävää ylipainoa, ja siksi päätin keskittyä kilojen karistamiseen. Voi tuntua hullulta, että laihdutus nousi ykköseksi, mutta minun kohdallani se tarkoitti energian lisääntymistä, työkyvyn parantumista, vähemmän valitusta kotona, tyytyväisemmät lapset jne. Vaikutti siis vähän joka asiaan.
Sitten mietin taas uuden asian, mikä vaikuttaisi eniten elämään. Tällä kertaa se oli selviäminen ylivelkaantumisesta. Kävin täysillä sen kimppuun. Kaikki turha pois, todellakin KAIKKI. Laina toisensa jälkeen tehomaksuun. Vähitellen syntyi väljyyttä talouteen.
Eivät ongelmat ole loppuneet, mutta yritämme selättää niitä yksi toisensa jälkeen. Parempaan luottaen.
Voimia sinulle, ap.
Mitä on lainojen tehomaksu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työkokeilu kyllä lähinnä syö mielialaa, siellä tekee palkatta töitä 3-6 kk ja sitten työnantaja ottaa uuden kokeilijan. Ei sen kautta mitään jalkaa oven väliin saa, kun ei noita työkokeilijoita oteta minnekään kunnon työpaikkoihin. Niihin saa kyllä työvoimaa ilmankin.
Eipäs tehdä. Suositus on, että aloitetaan 1 kuukaudella ja kokeillaan jotakin muuta palvelua jos ei ollut työllistymistä edistävä. Aloit puhumaan seipäistä, kun minä puhun aidasta. Pointti oli mennä omavalmentajan tapaamiseen, missä voi keskustella eri vaihtoehdoista. Usein isoissa kaupungeissa esim on välityömarkkinoilla palkkatukipaikkoja, joista voi saada lisätietoa tapaamisella.
Tämä on jännä ilmiö, kun ehdottaa jotain niin av:n väkäleuat ampuu sen alas tajuamatta, että se on vain YKSI ESIMERKKI laajasta mahdollisuuksien kirjosta, mitä on saatavilla. Raskasta, kun jokainen sivulausekin pitää avata viimestä myöden kuin jollekin lapselle. Omaa päättelykykyä ei ole. Ja annas olla jos joku selittää kunnolla: "en jaksanut lukea, oli liian pitkä".
Tee lasu, teillä pitäis todella olla mahdollista saada esimerkiksi tukiperhe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki on suhteellista. Itsellä mennyt asiat paljon pahemmin pieleen kuin sinulla. Sairastuin 27-vuotiaana psykoosisairauteen. Neuroleptit aiheuttavat jatkuvaa väsymystä ja paljon muitakin oireita on. En ole kyennyt opiskelemaan itselleni ammattia ja työelämässä en ole juuri ollut. Perhettäkään en ole pystynyt perustamaan. Yksin elelen ja asustelen nyt 45-vuotiaana.
Se ei totta, siis se että kaikki on suhteellista. Eli sinulla ei ole syytä valitukseen eikä murheeeseen, koska maailmassa on miljoonia ihmisiä joilla asiat paljon huonommin kuin sinulla.
No, eipä käytännössä tuota pahemmin asiat voi olla.
Keskitä huomiosi perusasioihin. Syö säännöllisesti, juo vettä, jne. Hengittele. Asia kerrallaan
Työttömyys ei ole maailmanloppu, budjetoinnilla selviää. Toimeentulotukea on saatavilla, jos rahat loppuvat tyystin
Unohda lääkäri ja diagnoosishoppailu, koita selvitä ja tehdä olosi mukavaksi. Päivä kerrallaan :)
Toisinaan tällaiset katastrofit ovat myös siunauksia valeasussa. Pidä silmäsi avoinna uusille mahdollisuuksille
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varaa työkkäriin aika ja pyydä, että pääset työkokeiluun (ja jalan oven väliin etsimässäsi työpaikassa) tai katsotte sinulle vaikka sopivia työvoimakoulutuksia, niin saat muuta ja uutta ajateltavaa. Ehdottomasti keskity johonkin hyvään, ihan mikä tahansa, jotta tuo oravanpyörä saadaan vähän hellittämään.Terveyden osalta ehkä uusi lääkäriaika toiselle lääkärille?
Itse en nykyään kirjoita paperille tuntojani vaan äänitän ne tai kuvaan puhelimen videolle. Se on hämmästyttävää kuunneltavaa kun videota katsoo, saa ihan eri näkökulman, ulkopuolelta. Siinä tulee myös sellainen myötätunto itseä kohtaan.
Kiitos kommentista! Ja kiitos ideasta keskittyä johonkin hyvään, yritän sitä. Yritän myös saada uutta lääkäriaikaa, mutta terkkari on mitä on, saa olla iloinen jos lääkäri osaa edes kunnolla Suomea. Minulla on maisteritutkinto ja pitkä oman alan
Yritä saada satanen kasaan ja mene yksityiselle lääkärille, joka erikoistunut sinun oireisiisi. Lupaan että kannattaa. Voi yli satkunkin maksaa mutta se on tärkeää koska tärkeintä on nyt oma terveytesi 💖💖💖
Jokaisella on niitä arjen pikkuongelmia, kun stressiä on paljon voi pienikin asia tuntua isolta. Pitäisi muistaa että mitään peruuttamatonta pahaa ei tapahdu vaikka hukkaa jonkin tärkeän paperin tai muuta.
Terveydenhuolto julkisella on hidasta ja vaikeasti saatavilla, ainakin mielenterveys palvelut, apua pitää vaan pyytää, uudelleen ja uudelleen, niin että kokee että sitä saa. Jos puoliso ei ole valmis hakemaan apua, ei häntä tietenkään voi pakottaa. Olisiko helpompi olla yksin kuin suhteessa?
Lapset sopeutuu elämään monesti paremmin kuin aikuiset. Heille riittää että ootte läsnä, ei tarvitse harrastaa ja matkustaa ja ostaa muotivaatteita. Aamupuuro ja leikkipuisto on ihan yhtä hyvää yhdessä oloa kuin loikoilu jossain aurinkorannikolla...
Jos lapsen kehityksestä on huolia niin neuvolassa kannattaa ottaa puheeksi. Apua ei näihinkään yleensä ennen kouluikään saa, jos ongelma ei ole selkeästi näkyvillä kaikille lapsen kanssa työskenteleville tahoille.
Lapselle tärkeintä on että hyväksyy hänet yksilönä, eikä vertaile muihin lapsiin.
Kaikki on suhteellista. Itsellä mennyt asiat paljon pahemmin pieleen kuin sinulla. Sairastuin 27-vuotiaana psykoosisairauteen. Neuroleptit aiheuttavat jatkuvaa väsymystä ja paljon muitakin oireita on. En ole kyennyt opiskelemaan itselleni ammattia ja työelämässä en ole juuri ollut. Perhettäkään en ole pystynyt perustamaan. Yksin elelen ja asustelen nyt 45-vuotiaana.