Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Teinin liikuntaharrastus yhtä itkua ja hammasten kiristelyä, mitä ihmettä tehdä?
23.05.2023 |
Kutosluokkalainen poikani tykkää kovasti liikunnasta ja on hyvin kilpailuhenkinen ollut aina. Hän on vuosia harrastanut erästä joukkuelajia, ei edustusryhmässä vaan harrasteporukassa, johon kaikki ovat tervetulleita.
Haasteena on jo jonkin aikaa ollut se, että yhtäkkiä pituutta venähtänyt ja ikäisekseen isokokoinen, lievästi ylipainoinen poika ei tahdo pärjätä treeneissä. Sanoo, että on aina viimeinen juoksuharjoituksissa, on kömpelö joukkuekavereihin verrattuna jne. Se on ihan totta, sillä kyllä se pistää aikuisenkin silmään. Joukkueessa on kuitenkin pojalla hyviä kavereita, eikä käsittääkseni mitään kiusaamista tms. Kilpailuhenkinen poika vain itse tajuaa, että "on aivan surkea, tällainen läski, musta ei ole mitään hyötyä siellä".
Poika käy uskollisesti kaikissa treeneissä ja peleissä, mutta lähes poikkeuksetta tulee sieltä kiukkuisena ja surkeana, eilenkin ihan itkien kotiin, koska kokee olevansa niin huono ja vääränkokoinen verrattuna muihin. Tätä surkeutta on äitinä todella vaikeaa ja surullista kuunnella. Juttelen tietysti rauhallisesti ja koitan lohduttaa, sanon että on just hyvä sellaisena kuin on, eikä tarvitse olla mikään paras ja huippu, pääasia että harrastaa liikuntaa koska se tekee hyvää jne jne. Tuntuu vain, että puheet eivät mene kovin hyvin perille.
Olen yrittänyt ehdottaa, että kokeilisi jotakin muuta lajia, sellaista jossa voimasta, pituudesta ja isosta koosta olisi hyötyä, vaikka jefua. Mutta ei, poika ei ole itse kiinnostunut, koska ne kaverit ovat siellä toisissa treeneissä.
Pohjimmainen ongelma tässä kai on se, että hyvin kilpailuhenkinen ja itseltään paljon vaativa murrosikään juuri tullut poika ei vain kerta kaikkiaan ole tällä hetkellä kovin hyvä siinä, mitä haluaa ehdottomasti harrastaa. Ja se syö aivan kohtuuttomasti itsetuntoa.
Mitä teidän mielestänne tässä tilanteessa pitäisi tehdä? Puutunko asiaan ja sanon, että nyt vaihdetaan harrastusta, sillä ei ole tervettä että treeneistä tullaan itkien kotiin joka viikko. Vai kannustanko jatkamaan, vaikka onkin "joukkueen huonoin"? Mitä ihmettä sanoisin pojalle, jotta hän itsekin osaisi tehdä oikeita ratkaisuja ja ennen kaikkea käsittäisi, että on hyvä juuri tuollaisena kuin on, ei aina tarvitse olla se maalikunkku tai voittaja.
Kuulisin tosi mielelläni ihan ammattikasvattajien mielipiteitä asiaan tai sellaisten, jotka tietävät teinien urheilemisesta paljon esim. valmentajien roolissa ja ymmärtävät, mistä tässä on kyse.
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli sinusta pitäisi mennä sieltä mistä aita on matalin ja lopettaa, eikä miettiä miten lapsen itsetuntoa voisi kehittää?
Miten ihmeessä luit aloitukseni, jos sait tuon käsityksen!?
Ei, en ole sitä mieltä. Mutta ei tunnu oikealta sekään, että lapsi tulee joka viikko itkuisena ja ovia paiskoen harrastuksesta kotiin ja hokee, kuinka huono ja pska hän on.
Toivon oikeasti, että saisin asiallisia vastauksia ja ehdotuksia siitä, miten tilannetta kannattaisi käsitellä ja mitä tehdä.
Tilannetta kannattaisi käsitellä niin, että alkaisi harrastaa tuon lisäksi jotain muuta sellaista lajia, jolla voisi parantaa taitojaan tuossakin. Esimerkiksi uintia tai salitreeniä, tai ihan vaan pelkkää lenkkeilyä. Tavoitteena on kohottaa kuntoa niin, että alkaa taas pärjäämään paremmin.
Kannattaa muistuttaa, että tilanne on väliaikainen, sillä ne kaveritkin alkavat kasvaa.
Saiko ap inspiraation tähän tarinaan Mörkön nuoruusvaiheista? Taisi olla hänkin liian iso ja kömpelö murrosiässä, nyt maajoukkueen ykköspelaaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lievästi ylipainoinen? Ylipaino ei kuulu missään vaiheessa terveeseen ja normaaliin kasvuun ja kehitykseen. Ja ylipaino vaikuttaa tutkitusti myös sinne korvien väliin. Eli nyt on syytä laittaa tarkkailuun ruokavalio, liikunta ja lepo. Esim liikuntaharrastus ei yksin ole riittävää liikuntaa.
Vähän huolestuttavaa jos pituutta on tullut mutta pyöreys ei ole hävinnyt. Sanokaa mitä sanotte, mutta liikkuvan nuoren miehen jolla on kasvupyrähdys tuleekin olla luuviulun näköinen kun vertaa aikamiehiin.
Äiti on hyvä ja laittaa kotona ruokavalion kuntoon. Jos haluaa olla urheilija ja menestyä niin syöminenkin pitää olla kunnossa. Urheilijan ruokavalio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt ei ole muuta vaihtoehtoa ,kun alkaa tehdä ruokaa, joka antaa ravintoa, mutta laihduttaa. Kesän aikana ehtii paino tippua huomattavasti ja poika solakoituu. Onko muu perhekin vähän tukevaa sorttia. Näin se aina tahtoo olla.
Ihan helppo tehdä ravitsevaa ruokaa, ja kilot tippuu kaikilta.. Eikä sinne kotiin osteta MITÄÄN juomia , joissa edes keinomakeutusaineita , puhumattakaan sokerista, ei pizzoja, sipsejä, hamppareita jne. Kerrankuussa voi herkutella.
DIABETES kolkuttelee myös herkästi, jos on liian tukeva.
Olenko ihan väärässä ap?Mikäs siinä nollakalorisessa juomassa erityisesti lihottaa?
Oletko tyhmä vai esitätkö vaan? Keinotekoisetmakeutusaineet sekoittaa aiheenvaihduntaa ja muuttaa suoslistobakteereja.
Tätä ei ole kunnolla todistettu, mutta se tiedetään että USAssa sokeriteollisuus (=maissinviljely) on rahoittanut auliisti tutkimuksia makeutusaineiden haitoista.
Sellanen ohiskommentti että se että mies on harteikas ei näy puntarissa kuin mitättömän vähän. Eipä näy lihasmassakaan ellei sitä käy salilla kasvattamassa. Jääkiekkopelaajatkin saavat lihasmassan mukana lisää painoa vasta siinä 18-20v iässä. Jos 13v on paksut käsivarret niin ikävä kyllä ne harvemmin ovat pelkkää hauislihasta, varmaan harvoja poikkeuksiakin on.
Se että on ns jässikkä on valitettavasti ylipainoa. Jossain lajissa siitä voi olla etua mutta useimmissa se on vain haitaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lievästi ylipainoinen? Ylipaino ei kuulu missään vaiheessa terveeseen ja normaaliin kasvuun ja kehitykseen. Ja ylipaino vaikuttaa tutkitusti myös sinne korvien väliin. Eli nyt on syytä laittaa tarkkailuun ruokavalio, liikunta ja lepo. Esim liikuntaharrastus ei yksin ole riittävää liikuntaa.
Vähän huolestuttavaa jos pituutta on tullut mutta pyöreys ei ole hävinnyt. Sanokaa mitä sanotte, mutta liikkuvan nuoren miehen jolla on kasvupyrähdys tuleekin olla luuviulun näköinen kun vertaa aikamiehiin.
Äiti on hyvä ja laittaa kotona ruokavalion kuntoon. Jos haluaa olla urheilija ja menestyä niin syöminenkin pitää olla kunnossa. Urheilijan ruokavalio.
Nykyaikana on ongelmana se että porukka on keskimäärin niin turpeassa kunnossa että pieni ylipainoa näyttää ihan normaalilta.
Oon ite 35v mies joka harrastaa hupiliikuntaa ja mun painoindeksi on 26. Kun menen sukujuhliin niin minulle kuittaillaan että olen liian laiha. Miehellä pitää kuulemma olla kunnon maha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensinnäkin, ole onnellinen, että poikasi haluaa harrastaa ja kilpailla. Oma poikani ei kiinnostunut mistään urheilusta tai juuri liikunnastakaan. Toiseksi, kuten täällä on jo sanottu, niin ruokavalio vaan kuntoon, niin nuori pysyy automaattisesti normaalipainoisena. Kolmanneksi, joukkuelajeissa on aina taito ja tekniikka isona osana. Sitä voi treenata minkä painoisena tahansa.
Harrastukset viedään ainakin kauden päätökseen saakka. Opetetaan sinnikyyttä ja sitoutumista lapselle/nuorelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin, ole onnellinen, että poikasi haluaa harrastaa ja kilpailla. Oma poikani ei kiinnostunut mistään urheilusta tai juuri liikunnastakaan. Toiseksi, kuten täällä on jo sanottu, niin ruokavalio vaan kuntoon, niin nuori pysyy automaattisesti normaalipainoisena. Kolmanneksi, joukkuelajeissa on aina taito ja tekniikka isona osana. Sitä voi treenata minkä painoisena tahansa.
Mitne niin tykkää???? Näinän hän kokee asian. Ap kertoi aloituksessaan: Kilpailuhenkinen poika vain itse tajuaa, että "on aivan surkea, tällainen läski.
Siis läskillä on tosi kurjaa ja otsikossakin oli, itkee.
Tähän on vain yksi lääke. PERHEEN RUOKATOTTUMUKSET KUNTOON.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin, ole onnellinen, että poikasi haluaa harrastaa ja kilpailla. Oma poikani ei kiinnostunut mistään urheilusta tai juuri liikunnastakaan. Toiseksi, kuten täällä on jo sanottu, niin ruokavalio vaan kuntoon, niin nuori pysyy automaattisesti normaalipainoisena. Kolmanneksi, joukkuelajeissa on aina taito ja tekniikka isona osana. Sitä voi treenata minkä painoisena tahansa.
Mitne niin tykkää???? Näinän hän kokee asian. Ap kertoi aloituksessaan: Kilpailuhenkinen poika vain itse tajuaa, että "on aivan surkea, tällainen läski.
Siis läskillä on tosi kurjaa ja otsikossakin oli, itkee.
Tähän on vain yksi lääke. PERHEEN RUOKATOTTUMUKSET KUNTOON.
Lopeta huutaminen.
Ap aloitti koko tekstin näin: "Kutosluokkalainen poikani tykkää kovasti liikunnasta ja on hyvin kilpailuhenkinen ollut aina"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millä mittarilla ylipainoinen?
BMI ei toimi lapsiin ja käytät on nekin vaan keskiarvoja, jotka antaa suuntaa mutta ei ole absoluuttisia totuuksia.
Kasvavilla lapsilla pituus/paino - suhde heittelee, eikä pieni ylipaino ole mitään, jos syö terveellisesti ja liikkuu. Huolestua kannattaa vasta sitten, jos ruokavalio on heikko tai jos painoa alkaa kertyä enemmän.
Mutta ap:n kannattaisi kyllä etsiä neuvoja vaikka
MLL: n sivuilta tai kouluterkkarilta tms, eikä vauvapalstalta.
Alue: Aihe vapaa
Jos ei ole hyvä jossain missä haluaa olla, täytyy joko kehittää itseään tai keksii jotain muuta mistä kiinnostua. Voisiko poika valmentajan kanssa miettiä haasteita ja niihin ratkaisuja? Ketteryyttä, nopeutta, kestävyyttä, tasapainoa jne kun pystyy harjoittamaan. Ilmeisesti tällä hetkellä toteutuva treeni ei kohdistu riittävästi hänen henkilökohtaisiin tarpeisiinsa.
Kyllä poika itse lopulta tekee päätöksen, onko tämä se mitä hän haluaa jatkaa, vai ei. Kumpikin vaihtoehto on ok.