Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Menossa yo-juhliin, ärsyttää!
22.05.2023 |
Siskon lapsi pääsee ylioppilaaksi ja olen toki iloinen, mutta hän on saamassa hirveän määrän älliä, tai siis kaikki. Nyt sitä sitten hehkutetaan, miten on suvun paras ylioppilas. Kiva omien lasten sellaista kuunnella, heillä keskivertopaperit. Kertokaa miten selvitä juhlista tulematta hulluksi!
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun lapset on saanu kehnot geenit. Mitäs tarrasit ensimmäiseen vastaan kävelevään tolloon. Sisaresi oli fiksu, hoiteli lapsilleen äly- ja ahkeruusperimän. Sitä saa mitä tilaa!
En ainakaan ole näin laskelmoiva.
Itse olin hyvä oppilas, koulun paras, mieheni oli paljon parempi ja lahjakkaampi, lapset kasvatettiin rennosti.
Olen tietysti iloinen yo-tutkinnosta, mutta tämä hehkutus. Vanhemmat hehkuttaa, mun omat vanhemmat ovat soittaneet kolmesti, miten suvun paras ylioppilas on nyt saatu, joka pääsee minne vaan jne jne. Olen kiltisti kuunnellut tätä.
Oisko siinä sit taustalla sun sisaren kateutta sua kohtaan?
Mun siskolla uskon olevan tätä. Mä olin luonnonlapsi ja otin lukion rennosti, hän opiskeli paljon. Ja silti mä kirjoitin paremmilla arvosanoilla.
Hänen lapsensa taas on arvosanoilla mitattuna pärjänneet paremmin kuin meistä kumpikaan, mutta ovat kyllä päntänneetkin enemmän kuin minä aikoinaan. Siskolle lasten koulumenestys on ollut tärkeää, joskus tuntuu jopa, että yrittää jotenkin päihittää mut heidän avullaan. Surullista, että tuollaiset asiat edelleen merkkaa hänelle ja kilpailee pikkusiskonsa kanssa vielä aikuisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattele tilanne toisin päin: mitäpä jos teillä juhlittaisiin ilmiömäistä ällämäärää, ja siskosi lapsi olisi suoriutunut lukiosta keskinkertaisesti? Miten haluaisit, että siskosi suhtautuisi?
No, tietysti, onnitellen ja juhlien vaan kaikkia lukiosta valmistuneita.
Kateuden hetkessä kannattaa joskus keikauttaa asemat toisin päin, niin tilanteen näkee ulkopuolelta, ja ikävä tunne mitätöityy.
Usein se hehkutus vaan on enemmän vanhemmista kuin ylioppilaasta lähtevää. Vanhemmat pätee lapsellaan ja nuorelle itselleen se voi olla kiusallista.
Ymmärrän että voi olla, varsinkin jos se hehkutus kumpuaa jostain ylemmyys/alemmuuskompleksista.
Mutta noin muuten niin tottahan vanhemmatkin hehkuttaa ja on ylpeitä, onhan se sivulauseessa myös vanhempien ponnistelujen määränpää. Eikös se äidinlyyrakin siitä kerro?
Jälkikasvustaan saa olla ylpeä!Saa olla, mutta itseen tajua, että ylppäreissä mainostetaan, montako ällää kukakin sai ja vertaillaan suvun nuorison tuloksia.
Ja mainittakoon, että omat lapseni ovat hyvissä yliopisto-opinnoissa. Mutta ketuttaa tuo hehkutus (vanhemmat ja isovanhemmat), että suvun paras ylioppilas.
No taitaa tulla osaltani lyhyet juhlat.
-ap
Onhan tuollainen ikävää kaikessa lapsellisuudessaan. Ehkä voit asettua yläpuolelle? Hymyilet, onnittelet ja olet menossa mukana, samalla kun sydämessäsi tiedät, ettei ällät tee kenestäkään parempaa ihmistä?
Ole rennosti vain, täten osoitat olevasi kerskaliljoita fiksumpi!
Kasvata terve itsetunto niin ei enää tuollaiset asiat ärsytä. Ja opeta sama lapsillesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et pysty olemaan iloinen uuden ylioppilaan menestyksestä? On sentään sukua.
Olen iloinen, että hän kirjoitti ylioppilaaksi, ja siitä, että hän pääsee haluamaansa opiskelupaikkaan, mutta en tykkää siitä, miten häntä hehkutetaan suvun parhaaksi.
Ilmeisesti hän onkin suvun paras yo arvosanoillaan.
Mitä pahaa siinä on, jos kehutaan. Hän ansaitseekin kehut, varsinkin omana juhlapäivänään.
Meillä oli niin päin, että tytär viime keväänä kirjoitti 3 L:ää ja 2 E:tä. Ei halunnut laittaa todistustaan esille, koska halusi välttää sen kamalan vauhkoamisen. Joku saattoi tulkita sen niin, että kirjoitukset menivät huonosti, mutta eipä sillä ole väliä. Jokainen saa ajatella miten haluaa.
Ihmisarvoa ei mitata todistuksen perusteella. Tsemppiä ap, ymmärrän näkemyksesi oikein hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kellään ideoita, vai olenko vaan outo, kun en tykkää tuosta vertailusta yms. hehkutuksesta.
Sinähän se tässä olet ainoa joka vertailee.
Ylipppilaabåv vanhemmat ja isovanhemmat hehkuttavat (soittavat!) miten X on suvun paras ylioppilas ja menee opiskelemaan minne haluaa.
No mutta eikö se olekin hienoa jos pääsee minne haluaa? Sisaresi lapsi, sinunkin rakas ja ylpeytesi? Kyllä minä ainakin olen ylpeä siskoni lapsien hyvistä asioista, aivan kuten hän on kokee iloa ja ylpeyttä minun lasteni onnistumista.
Surullista jos ette ole läheisiä siskosi kanssa. Me ei ylpeillä muille, mutta kyllä sisäpiirin kesken, ja siihen kuuluu niin isovanhemmat kuin lähimmät ystävätkin. Jospa isovanhemmat hehkuttavat sinulle siksi, että sinäkin olet osallinen tästä ilosta, voitte yhdessä hehkutella?
Jos siltä tuntuu niin jää pois juhlista. En mäkään mene sukulaisen yo-juhlaan. Näin tytön viimeksi neljä vuotta sitten, en edes kunnolla tunne. Pitkä välimatka, en viitti täältä Etelä-Suomesta lähtee ajaan.Perhettä tuntien niin rahalahjojen toivossa kutsu tuli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka kertaakaan ei yo-juhlissa sanottaisi laudaturien määrää eikä todistus olisi esillä, niin niiden surkuliylioppilaiden vanhemmat ärtyvät, kun joku on heidän lapsiaan ahkerampi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun lapset on saanu kehnot geenit. Mitäs tarrasit ensimmäiseen vastaan kävelevään tolloon. Sisaresi oli fiksu, hoiteli lapsilleen äly- ja ahkeruusperimän. Sitä saa mitä tilaa!
En ainakaan ole näin laskelmoiva.
Itse olin hyvä oppilas, koulun paras, mieheni oli paljon parempi ja lahjakkaampi, lapset kasvatettiin rennosti.
Olen tietysti iloinen yo-tutkinnosta, mutta tämä hehkutus. Vanhemmat hehkuttaa, mun omat vanhemmat ovat soittaneet kolmesti, miten suvun paras ylioppilas on nyt saatu, joka pääsee minne vaan jne jne. Olen kiltisti kuunnellut tätä.
Eli hän siis vei paikkasi sinun sukusi parhaana ylioppilaana, jos oikein ymmärrän? Toki se sinua harmittaa, mutta älä pura sitä nuoreen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kellään ideoita, vai olenko vaan outo, kun en tykkää tuosta vertailusta yms. hehkutuksesta.
Olet tyypillinen nykyajan tuote: katkera ja kaunainen olento, joka ei siedä sitä, että on olemassa lahjakkaita ihmisiä ja että kovasta työnteosta, sinnikkyydestä ja älystä palkitaan. Lasten on hyvä oppia, miten maailma makaa. Se "osallistumisesta palkitaan" -tyyli jäi alakouluun.
Ne ällät on tullut eniten älykkyyden takia, ei suinkaan pelkän ahkeruuden takia.
Ärsyttää menestyneet ihmiset, jotka kuvittelevat ja toitottavat menestyksen tulleen suurimmaksi osaksi ahkeruuden takia. !!Ei!! Menestys tulee eniten älykkyyden ja hyvän onnen takia ahkeralle ihmiselle.
Suomessa ei tykätä ajatuksesta, että joku on älykkäämpi kuin toinen. Totuus kun on se, että älynlahjat vaihtelevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et pysty olemaan iloinen uuden ylioppilaan menestyksestä? On sentään sukua.
Olen iloinen, että hän kirjoitti ylioppilaaksi, ja siitä, että hän pääsee haluamaansa opiskelupaikkaan, mutta en tykkää siitä, miten häntä hehkutetaan suvun parhaaksi.
Jos hän on suvun paras ylioppilas, niin miksi sitä ei sanota ääneen? Sinun lapsesi voi kirjoittaa vuoden parhaan gradun tai voittaa kansainväliset ammattikoululaisten taitokisat, jolloin hänetki huomataan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli niin päin, että tytär viime keväänä kirjoitti 3 L:ää ja 2 E:tä. Ei halunnut laittaa todistustaan esille, koska halusi välttää sen kamalan vauhkoamisen. Joku saattoi tulkita sen niin, että kirjoitukset menivät huonosti, mutta eipä sillä ole väliä. Jokainen saa ajatella miten haluaa.
Ihmisarvoa ei mitata todistuksen perusteella. Tsemppiä ap, ymmärrän näkemyksesi oikein hyvin.
Laitetaanko jossain päin Suomea todistukset esille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattele tilanne toisin päin: mitäpä jos teillä juhlittaisiin ilmiömäistä ällämäärää, ja siskosi lapsi olisi suoriutunut lukiosta keskinkertaisesti? Miten haluaisit, että siskosi suhtautuisi?
No, tietysti, onnitellen ja juhlien vaan kaikkia lukiosta valmistuneita.
Kateuden hetkessä kannattaa joskus keikauttaa asemat toisin päin, niin tilanteen näkee ulkopuolelta, ja ikävä tunne mitätöityy.
Usein se hehkutus vaan on enemmän vanhemmista kuin ylioppilaasta lähtevää. Vanhemmat pätee lapsellaan ja nuorelle itselleen se voi olla kiusallista.
Ymmärrän että voi olla, varsinkin jos se hehkutus kumpuaa jostain ylemmyys/alemmuuskompleksista.
Mutta noin muuten niin tottahan vanhemmatkin hehkuttaa ja on ylpeitä, onhan se sivulauseessa myös vanhempien ponnistelujen määränpää. Eikös se äidinlyyrakin siitä kerro?
Jälkikasvustaan saa olla ylpeä!Saa olla, mutta itseen tajua, että ylppäreissä mainostetaan, montako ällää kukakin sai ja vertaillaan suvun nuorison tuloksia.
Ja mainittakoon, että omat lapseni ovat hyvissä yliopisto-opinnoissa. Mutta ketuttaa tuo hehkutus (vanhemmat ja isovanhemmat), että suvun paras ylioppilas.
No taitaa tulla osaltani lyhyet juhlat.
-ap
Miten voit olla noin pikkumainen ja kateellinen. Sehän on tosiasia , että on suvun paras ylioppilas ,kun niillä ällillä mitataan. Toki sinun lapsilla edes on sen verran älyä, että ymmärtävät , ettei kaikki ole samanlaisia. Nyt vihdoinkin olisi korkein aika tajuta tämä, jos ovat jo opiskelemassa. Yritä ymmärtää, se on yksi silmänräpäys ,kun kenen hyvänsä elämässä voi tapahtua mitä vaan, hyvää ja vähemmän hyvää.
Iloitkaa ja juhlikaa,mikä nyt on hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kellään ideoita, vai olenko vaan outo, kun en tykkää tuosta vertailusta yms. hehkutuksesta.
Sinähän se tässä olet ainoa joka vertailee.
Ylipppilaabåv vanhemmat ja isovanhemmat hehkuttavat (soittavat!) miten X on suvun paras ylioppilas ja menee opiskelemaan minne haluaa.
No mutta eikö se olekin hienoa jos pääsee minne haluaa? Sisaresi lapsi, sinunkin rakas ja ylpeytesi? Kyllä minä ainakin olen ylpeä siskoni lapsien hyvistä asioista, aivan kuten hän on kokee iloa ja ylpeyttä minun lasteni onnistumista.
Surullista jos ette ole läheisiä siskosi kanssa. Me ei ylpeillä muille, mutta kyllä sisäpiirin kesken, ja siihen kuuluu niin isovanhemmat kuin lähimmät ystävätkin. Jospa isovanhemmat hehkuttavat sinulle siksi, että sinäkin olet osallinen tästä ilosta, voitte yhdessä hehkutella?
Mä taas en ole ylpeä lapsistani. Mun mielestä he ovat ansainneet asiat itse ja voivat olla siitä ylpeitä, mulle ei kuulu mitään heidän loisteestaan.. Itselleni riittää omat ansioni,.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kellään ideoita, vai olenko vaan outo, kun en tykkää tuosta vertailusta yms. hehkutuksesta.
Olet tyypillinen nykyajan tuote: katkera ja kaunainen olento, joka ei siedä sitä, että on olemassa lahjakkaita ihmisiä ja että kovasta työnteosta, sinnikkyydestä ja älystä palkitaan. Lasten on hyvä oppia, miten maailma makaa. Se "osallistumisesta palkitaan" -tyyli jäi alakouluun.
Ne ällät on tullut eniten älykkyyden takia, ei suinkaan pelkän ahkeruuden takia.
Ärsyttää menestyneet ihmiset, jotka kuvittelevat ja toitottavat menestyksen tulleen suurimmaksi osaksi ahkeruuden takia. !!Ei!! Menestys tulee eniten älykkyyden ja hyvän onnen takia ahkeralle ihmiselle.
Suomessa ei tykätä ajatuksesta, että joku on älykkäämpi kuin toinen. Totuus kun on se, että älynlahjat vaihtelevat.
Miksi riehut? Mainitsin vastauksessani älyn ja olen kyllä erittäin tietoinen siitä, että älykkyydellä on suurin merkitys menestyksen kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et pysty olemaan iloinen uuden ylioppilaan menestyksestä? On sentään sukua.
Olen iloinen, että hän kirjoitti ylioppilaaksi, ja siitä, että hän pääsee haluamaansa opiskelupaikkaan, mutta en tykkää siitä, miten häntä hehkutetaan suvun parhaaksi.
Jos hän on suvun paras ylioppilas, niin miksi sitä ei sanota ääneen? Sinun lapsesi voi kirjoittaa vuoden parhaan gradun tai voittaa kansainväliset ammattikoululaisten taitokisat, jolloin hänetki huomataan.
Ai että, kansainväliset ammattikoululaisten kisat, kun just sanoin, että he ovat korkeasti arvostetuissa yliopistoissa. Niin, ehkä se jossain päin on tapana mainostaa arvosanoja. Ja jos on joku, jonka arvosanat eivät kestä päivänvaloa niin sitten vaan ollaan että mmmmnnnnnjjjnnoooo .
Kirjoitin aikoinaan kaksi L:ää ja neljä E:tä. Siitä ei kuitenkaan saanut tehdä isoa numeroa, ettei huonommin koulussa pärjänneille sisaruksille tulisi paha mieli. Olin kuitenkin nähnyt kirjoitusten eteen paljon vaivaa, ja useamman viikon ajan käytännössä asuin kirjastossa pänttäämässä.
Muutama vuosi myöhemmin B:n paperit kirjoittaneelle veljelle pidettiin vuosikymmenen juhlat, kun hän oli tehnyt niin kovasti töitä (eli bilettänyt koko lukuloman). Olihan se nyt suoranainen ihme, että pääsi lukiosta käytännössä lukematta läpi.
Kaipa nyt olen katkera luuseri, mutta olisi ollut kiva edes joskus saada omista saavutuksista jotain kunniaa. Eikö myöskään urheilussa pärjääviä saa juhlia, koska muille tulee paha mieli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattele tilanne toisin päin: mitäpä jos teillä juhlittaisiin ilmiömäistä ällämäärää, ja siskosi lapsi olisi suoriutunut lukiosta keskinkertaisesti? Miten haluaisit, että siskosi suhtautuisi?
No, tietysti, onnitellen ja juhlien vaan kaikkia lukiosta valmistuneita.
Kateuden hetkessä kannattaa joskus keikauttaa asemat toisin päin, niin tilanteen näkee ulkopuolelta, ja ikävä tunne mitätöityy.
Usein se hehkutus vaan on enemmän vanhemmista kuin ylioppilaasta lähtevää. Vanhemmat pätee lapsellaan ja nuorelle itselleen se voi olla kiusallista.
Ymmärrän että voi olla, varsinkin jos se hehkutus kumpuaa jostain ylemmyys/alemmuuskompleksista.
Mutta noin muuten niin tottahan vanhemmatkin hehkuttaa ja on ylpeitä, onhan se sivulauseessa myös vanhempien ponnistelujen määränpää. Eikös se äidinlyyrakin siitä kerro?
Jälkikasvustaan saa olla ylpeä!Saa olla, mutta itseen tajua, että ylppäreissä mainostetaan, montako ällää kukakin sai ja vertaillaan suvun nuorison tuloksia.
Ja mainittakoon, että omat lapseni ovat hyvissä yliopisto-opinnoissa. Mutta ketuttaa tuo hehkutus (vanhemmat ja isovanhemmat), että suvun paras ylioppilas.
No taitaa tulla osaltani lyhyet juhlat.
-ap
Pysy pois juhlista,kun olet noin typerä.Lähetä vaan 500euroa tilille ja onnittelukortti.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka kertaakaan ei yo-juhlissa sanottaisi laudaturien määrää eikä todistus olisi esillä, niin niiden surkuliylioppilaiden vanhemmat ärtyvät, kun joku on heidän lapsiaan ahkerampi.
Surkuliylioppilas? Oliks toi tarkoituksellinen vai jokin kirjoitusvirhe?
Alue: Aihe vapaa
Jos tuolla tavalla ottaa luonnon päälle, niin ehkä käyt vain pikaisesti kahvilla ja poistut. Tai et mene ollenkaan, silloin vielä vähemmän joudut harmittelemaan, että olet suvun parhaan yo:n juhlissa, eikä se ole lapsesi.