Lue keskustelun säännöt.
Terapeutti lopetti yllättäen eikä ota enää vastaan
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut kelan terapeutti.
Kyseessä oli joku joka on käynyt jonkin pikakurssin ja nimittänyt itsensä terapeutiksi, ei psykoterapeutti? Terapeutiksi itseään voi nimittää kuka tahansa, eikä niitä sido mitkään säännöt tai ammattietiikka. Ei ole vaitiolovelvollisuutta edes. Itse en menisi missään tilanteessa sellaiselle.
Vuoden koulutus.
Eli pikakurssi terapia-asioissa, valitan. Koulutukseen pääsee myös vähän kuka vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huono terapeutti, jos ei ole ajoissa kertonut lopettamisesta, että jää aikaa etsiä uusi hoitosuhde ja aikaa lopettaa nykyinen terapia niin, että sen loppumiseen liittyvät väistämättä mieleen tulevat asiat on käsitelty (joista muuten voi aiheutua lisää stressiä).
Hyvä terapeutti auttaisi myös etsimään uuden.
Oletpa typerä. Eiköhän kaikki ihmiset joskus sairastu, silloin ei välttämättä ehdi pitelemään kädestä jokaista uniikkia lumihiutaleita!
Vierailija kirjoitti:
Todella vastuuton terapeutti. Luulisi, että nämä ihmiset ovat ammatillisesti niin verkostoituneita, että etsisivät ja ohjaisivat kollegalle - olipa lopettamisen syy mikä tahansa.
Kyseessä ei ollut ammattitaitoinen kuntouttava psykoterapeutti vaan joku random, jolla ap käynyt pari kertaa.
Oliko sen nimi Roope ja asui Ullanlinnassa?
Voi ei, luulin että vain mulle on käynyt näin mutta tämähän kuulostaakin olevan yleistä. Mulle on käynyt näin 4 (neljä !!!) kertaa. Mulla on lapsuuden ajan traumataustaa, mm laiminlyöntejä ja heitteille jättöä ja paljon hylkäämistä.
Teininä perheneuvolan psykologi sanoi vaan yhdellä kertaa että hän jää äitiyslomalle, soittele parin viikon päästä oisko jollain muulla aikaa. No en soittanut kun en uskaltanut, olin masennuksen takia saamaton ja kävin siellä vanhempien tietämättä niin en olisi edes voinut soittaa kotoa (aikaa ennen kännyköitä).
Toisen kerran aikuisena pitkän oireilun jälkeen pääsin kelan psykoterapiaan. Terapeutti ilmoitti noin 5 kuukauden jälkeen, ihan yhtäkkiä, että tarvitsenkin ennemmin traumaterapeuttia, hän ei voi auttaa, lopetetaan tähän, etsi itse uusi. Kokemus oli hyvin traumaattinen enkä todellakaan halunnut alkaa siihen kelaterapian etsimisen ruljanssiin uudestaan, uusilla haavoilla.
Kolmannen kerran olin aikuisopiskelija ja kävin isäni sairauden ja kuoleman takia YTHS n psykologilla. Kerran kun soitin uutta aikaa, minulle vain sanottiin että henkilö vaihtoi työpistettä tms, eikä ole ketään toista mutta kokeile myöhemmin. Jälleen kerran, en todellakaan halunnut alkaa kertoa kaikkea alusta uudelle ihmiselle.
Neljännen kerran haimme mehiläisen parisuhdeterapeutilta apua suhteen ongelmiin. Kävimme kolmesti, jonka jälkeen terapeutti sanoi ettei häneltä oikein löydy mitään sanottavaa (siihen astiset käynnit meni lähinnä siihen että kerromme tilanteemme ja ongelmat jne) ja ei ehkä kannata enää varata aikaa. Eli maksoimme noin 500e että hän lähinnä kuunteli ja teki muistiinpanoja ja sitten lopputuloksena ei edes yrittänyt tarjota mitään keinoja.
Mulle on ainakin tullut näistä vielä pahemmat traumat ja luottamus auttajiinkin täydellisesti mennyt. Niinkuin joku sanoi, koen että olen jotenkin niin viallinen etten kelpaa edes terapiaan. Tai niin ärsyttävä luonne tietämättäni, ettei edes terapeutti voi sietää minua. Kuitenkin olen työssäkäyvä korkeakoulutettu ns pintapuolin elämässä pärjäävä. Ihan hirveitä pettymyksiä ja toki nuo maksulliset olleet myös rahallisesti isoja tappioita, siitä että traumat on vaan vahvistuneet... Kai voin sitten sanoa olevani ainakin sisukas ja toiveikas, kun neljästi olen tämän saman kuitenkin jaksanut lopulta löydä läpi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Exän ja mut ghostasi meidän pariterapeutti.
Ei ole toki velvollisuutta eikä mahdollisuutta korvaavaa psykoterapeuttia nimetä. Mutta jos on Kela-terapeutti, ainakin sinne Kelaan voi ilmoittaa asiasta ja niin oletettavasti toimiikin. Jonkinlainen sihteerijärjestely, jonka kautta voi tiedottaa potilaille, olisi hyvä, mutta puuttuu useimmilta, joilla vain omat tilat ja vastaanotto yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Terapeuteillakin on oma elämä vastoinkäymisineen.
Odottamattomia asioita sattuu itse kullekin, esim. läheisen äkillinen vakava sairastuminen tai kuolema.Itse en miettisi hetkeäkään sysäänkö kaikki työasiat sivuun, jos kohtaan suuren kriisin. Kaikki kyllä silloin jää. Force majeure.
Kerroin jo syyn miksi näin kävi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huono terapeutti, jos ei ole ajoissa kertonut lopettamisesta, että jää aikaa etsiä uusi hoitosuhde ja aikaa lopettaa nykyinen terapia niin, että sen loppumiseen liittyvät väistämättä mieleen tulevat asiat on käsitelty (joista muuten voi aiheutua lisää stressiä).
Hyvä terapeutti auttaisi myös etsimään uuden.
Oletpa typerä. Eiköhän kaikki ihmiset joskus sairastu, silloin ei välttämättä ehdi pitelemään kädestä jokaista uniikkia lumihiutaleita!
Ei sairastunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toi on kamalaa, jos monta vuotta miettii miten pitäisi edetä kun haluaa terapiaa ja ajattelee miten ihanaa kun joku viimeinkin ymmärtää. Itselleni kävi näin. Oli oikein mukava (yksityinen) psykiatri, ja pääsin Kelan kuntouttavaan. Sitten tuli juuri tuo tunne, että raskautan sen terapeutin päivää olemalla ikävä asiakas ja terapeutti taas mielestäni vähätteli kokemuksiani. Kamala tilanne jota piti jonkin aikaa kestää koska yhdestä vuodesta oli sovittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En saanut vastausta siihen, että miten se terapiassa käynti auttaa, kun vatvotaan vaikka menneitä asioita? Kuunteleeko terapeutti ainoastaan vai sanooko , että unohda äläkä turhaan mieti? Kiinnostaa , kun ei ole ollenkaan kokemusta asiasta. Mistä se helpotus tulee?
Vierailija kirjoitti:
En saanut vastausta siihen, että miten se terapiassa käynti auttaa, kun vatvotaan vaikka menneitä asioita? Kuunteleeko terapeutti ainoastaan vai sanooko , että unohda äläkä turhaan mieti? Kiinnostaa , kun ei ole ollenkaan kokemusta asiasta. Mistä se helpotus tulee?
Ei todellakaan näytä sulla olevan tietämystä asiasta. Älä turhaan mieti tuollaisia juttuja mitkä on sulle selkeesti ihan ylivoimaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En saanut vastausta siihen, että miten se terapiassa käynti auttaa, kun vatvotaan vaikka menneitä asioita? Kuunteleeko terapeutti ainoastaan vai sanooko , että unohda äläkä turhaan mieti? Kiinnostaa , kun ei ole ollenkaan kokemusta asiasta. Mistä se helpotus tulee?
Tunteiden käsittelystä. Sulla ei oo mitään vakavaa sattunut, et ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Mun terapeutti ghostasi mut. Se vain ei enää vastannut viestiin.
Ymmärrän että haluaa lopettaa, mutta en sitä että tekee sen noin.Ajattelin että onkohan se kuollut. Ei ollut. Teki hilpeitä päivityksiä fb.hen.
Aikamoinen terapeutti, jos oli potilaittensa kanssa someyhteyksissä.
Vierailija kirjoitti:
Voi ei, luulin että vain mulle on käynyt näin mutta tämähän kuulostaakin olevan yleistä. Mulle on käynyt näin 4 (neljä !!!) kertaa. Mulla on lapsuuden ajan traumataustaa, mm laiminlyöntejä ja heitteille jättöä ja paljon hylkäämistä.
Teininä perheneuvolan psykologi sanoi vaan yhdellä kertaa että hän jää äitiyslomalle, soittele parin viikon päästä oisko jollain muulla aikaa. No en soittanut kun en uskaltanut, olin masennuksen takia saamaton ja kävin siellä vanhempien tietämättä niin en olisi edes voinut soittaa kotoa (aikaa ennen kännyköitä).
Toisen kerran aikuisena pitkän oireilun jälkeen pääsin kelan psykoterapiaan. Terapeutti ilmoitti noin 5 kuukauden jälkeen, ihan yhtäkkiä, että tarvitsenkin ennemmin traumaterapeuttia, hän ei voi auttaa, lopetetaan tähän, etsi itse uusi. Kokemus oli hyvin traumaattinen enkä todellakaan halunnut alkaa siihen kelaterapian etsimisen ruljanssiin uudestaan, uusilla haavoilla.
Kolmannen kerran olin aikuisopiskelija ja kävin isäni sairauden ja kuoleman takia YTHS n psykologilla. Kerran kun soitin uutta aikaa, minulle vain sanottiin että henkilö vaihtoi työpistettä tms, eikä ole ketään toista mutta kokeile myöhemmin. Jälleen kerran, en todellakaan halunnut alkaa kertoa kaikkea alusta uudelle ihmiselle.
Neljännen kerran haimme mehiläisen parisuhdeterapeutilta apua suhteen ongelmiin. Kävimme kolmesti, jonka jälkeen terapeutti sanoi ettei häneltä oikein löydy mitään sanottavaa (siihen astiset käynnit meni lähinnä siihen että kerromme tilanteemme ja ongelmat jne) ja ei ehkä kannata enää varata aikaa. Eli maksoimme noin 500e että hän lähinnä kuunteli ja teki muistiinpanoja ja sitten lopputuloksena ei edes yrittänyt tarjota mitään keinoja.
Mulle on ainakin tullut näistä vielä pahemmat traumat ja luottamus auttajiinkin täydellisesti mennyt. Niinkuin joku sanoi, koen että olen jotenkin niin viallinen etten kelpaa edes terapiaan. Tai niin ärsyttävä luonne tietämättäni, ettei edes terapeutti voi sietää minua. Kuitenkin olen työssäkäyvä korkeakoulutettu ns pintapuolin elämässä pärjäävä. Ihan hirveitä pettymyksiä ja toki nuo maksulliset olleet myös rahallisesti isoja tappioita, siitä että traumat on vaan vahvistuneet... Kai voin sitten sanoa olevani ainakin sisukas ja toiveikas, kun neljästi olen tämän saman kuitenkin jaksanut lopulta löydä läpi...
Tämä on kyllä käsittämätöntä! Itselleni on käynyt kerran niin, että terapeutti on vaan lopettanut. Ja uudemman kerran vuosien kuluttua, kun yritin saada lähetettä, niin mut vaan unohdettiin johonkin. Kävin läpi alustavia tutkimuksia ja sairaanhoitajan piti ottaa yhteyttä, mutta koskaan ei kuulunut mitään. Ajattelin vaan, että ehkä en sitten kelvannutkaan heille. Traumaattisia kokemuksia ihmiselle, jonka suurin lapsuuden trauma on se, ettei ole vanhemmilleen rakas ja tärkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun terapeutti ghostasi mut. Se vain ei enää vastannut viestiin.
Ymmärrän että haluaa lopettaa, mutta en sitä että tekee sen noin.Ajattelin että onkohan se kuollut. Ei ollut. Teki hilpeitä päivityksiä fb.hen.
Aikamoinen terapeutti, jos oli potilaittensa kanssa someyhteyksissä.
Joillain on julkinen profiili.
Upea helpotus sinulle! Onneksi olkoon!
Terapeuteilla ei useinkaan ole kovin korkea moraali. Ilmeisesti lähinnä helppo raha kiinnostaa, ei niinkään auttaminen.