Lue keskustelun säännöt.
Syrjäytyneenä näkee niin selvästi, kuinka älytöntä ns. normaali elämä on
22.05.2023 |
Tarkoitan nyt sitä oravanpyörää, missä suurin osa ihmisistä elää. 90% elämästä suoritetaan: herätään, lapset töihin/kouluun, työpäivän jälkeen prisman kautta kotiin, hoidetaan kotiasiat, kuskataan lapsia sinne tänne, nukkumaan ja tätä toistetaan päivästä toiseen ja haaveillaan viikonlopusta ja kesälomasta.
Onko tuollainen suorituselämä oikeasti onnellista ja tyydyttävää? Vaikea uskoa, että on. Kuinka moni ihan aidosti haluaa elää noin vai onko moni ajautunut siihen, koska niin "kuuluu elää" ja sitä odotetaan yhteiskunnan tai muiden ihmisten taholta.
Aiemmin olen surrut kovasti sitä, että en ole voinut elää tuota elämää. Nyt en enää missään nimessä haluaisi tuohon pyöritykseen. Joskus kun sitä katsoo ulkoa päin, niin se näyttäytyy jopa koomisena. Vähän vaikea selittää, on varmaan vaikea katsoa sitä touhua objektiivisesti jos on siinä keskellä itse.
Kommentit (816)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ap ajattelit että maailma toimisi jos kaikki olisivat niin kuin sinä?
Tarpeeton työ jäisi pois.
Sinäkö sen määrittelet toistenkin puolesta, mikä on tarpeetonta työtä?
Onhan niitä ihan objektiivisestikin. Kuten joku puhelinmyynti ym. kusetusbisnes.
Eli pieni määrä tarpeetonta ja suuri määrä tarpeellista työtä jäisi pois, jos kaikki olisivat kuten ap.
Tuskin tarpeellinen jäisi pois, vaikka kaikki ajattelisivat noin. työ vaan järjestyisi eri tavalla. Uskon myös että turhuuden ja tarpeettoman työn osuus ei ole mikään pieni, jos lähdetään purkamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ap ajattelit että maailma toimisi jos kaikki olisivat niin kuin sinä?
Tarpeeton työ jäisi pois.
Sinäkö sen määrittelet toistenkin puolesta, mikä on tarpeetonta työtä?
Onhan niitä ihan objektiivisestikin. Kuten joku puhelinmyynti ym. kusetusbisnes.
Samoin kaikki markkinointi ja mainostus, millä pyritään tuottamaan ihmisille turhia, usein haitallisia tarpeita.
Ja tietysti näiden tuotteiden valmistus sinänsä.
Alkoholi, tupakka, 'virvoitusjuomat' jne.
Ketkä ovat esim. autokilpailujen (formula ym), urheiluliigojen, suurten kilpailu/palkintotapahtumien pääsponsoreita??!
Olet oikeassa. Valtavasti on turhien tuotteiden ja palvelujen ympärillä tapahtuvaa työtä ja liiketoimintaa.
Kun mä jäin pois työstä, syrjäytin itseni maalle elämään semiaskeettista elämää, menneiden aikojen malliin.
Tämä on se mitä haluan; olla rauhassa, elää omaan tahtiini, ilman käskijöitä.
Kiitos, suomalainen eläkesysteemi, että mahdollistat tämän minulle.
Olen tuottanut 3 uutta veronmaksajaa. Kaksi heistä on tällä haavaa nettotuottajia yhteiskunnalle. Me kaksi muuta emme paljon kulutakaan, joten tuotot menee vähintään päittäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ap ajattelit että maailma toimisi jos kaikki olisivat niin kuin sinä?
Tarpeeton työ jäisi pois.
Sinäkö sen määrittelet toistenkin puolesta, mikä on tarpeetonta työtä?
Onhan niitä ihan objektiivisestikin. Kuten joku puhelinmyynti ym. kusetusbisnes.
Eli pieni määrä tarpeetonta ja suuri määrä tarpeellista työtä jäisi pois, jos kaikki olisivat kuten ap.
Tuskin tarpeellinen jäisi pois, vaikka kaikki ajattelisivat noin. työ vaan järjestyisi eri tavalla. Uskon myös että turhuuden ja tarpeettoman työn osuus ei ole mikään pieni, jos lähdetään purkamaan.
No ei todellakaan ole! Liike-elämä, business on enimmäkseen sitä itseään, BS!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä sä sitten syrjäytyneenä teet? Elät valtion tuilla ja koet, että se on nyt ihan oikeutettua koska SÄ haluat vaan oleskella? Sori, mutta mulle ei mene läpi tällaset vinkunat.
Minä lenkkeilen. Syön terveellisesti. Nukun milloin haluan. Istun koneella ja kuuntelen musiikkia tubesta ja luen ja selaan kaikkea mikä kiinnostaa. Kehitän itseäni jatkuvasti. Juttelen ihmisten kanssa ja pelaan. Olen 100% vapaa ja onnellinen. En halua parisuhdetta ja lapsia. Ainoa asia mitä omaisuudella tekisin kiertäisin maailman joka kolkassa vapaana ja onnellisena.
Eipä tuo paljon työllisen elämästä eroa, paitsi että työllisellä voi olla varaa siihen matkusteluunkin. Työ toki aikatauluttaa elämää, mutta ei sekään ole monille mikään kauhistus, vaan ihan vain normaalia elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä sä sitten syrjäytyneenä teet? Elät valtion tuilla ja koet, että se on nyt ihan oikeutettua koska SÄ haluat vaan oleskella? Sori, mutta mulle ei mene läpi tällaset vinkunat.
Minä lenkkeilen. Syön terveellisesti. Nukun milloin haluan. Istun koneella ja kuuntelen musiikkia tubesta ja luen ja selaan kaikkea mikä kiinnostaa. Kehitän itseäni jatkuvasti. Juttelen ihmisten kanssa ja pelaan. Olen 100% vapaa ja onnellinen. En halua parisuhdetta ja lapsia. Ainoa asia mitä omaisuudella tekisin kiertäisin maailman joka kolkassa vapaana ja onnellisena.
Eipä tuo paljon työllisen elämästä eroa, paitsi että työllisellä voi olla varaa siihen matkusteluunkin. Työ toki aikatauluttaa elämää, mutta ei sekään ole monille mikään kauhistus, vaan ihan vain normaalia elämää.
Työ ei vain aikatauluta elämää, vaan myös vie ison osan siittä. Se voi olla joillekin kauhistus.
"Syrjäytynyt ei ole automaattisesti mt-ongelmainen, alkoholisti tai yksinäinen."
Höpö höpö. Eihän sitten ole syrjäytynytkään jos ei ole jollain tasolla huono-osainen. Syrjäytyminen tarkoittaa normaalin elämän ulkopuolelle jäämistä, usein siihen liittyy avuttomuuden tunnetta, elämänhallinnan puutetta ja ennen kaikkea ulkopuolisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä sä sitten syrjäytyneenä teet? Elät valtion tuilla ja koet, että se on nyt ihan oikeutettua koska SÄ haluat vaan oleskella? Sori, mutta mulle ei mene läpi tällaset vinkunat.
Minä lenkkeilen. Syön terveellisesti. Nukun milloin haluan. Istun koneella ja kuuntelen musiikkia tubesta ja luen ja selaan kaikkea mikä kiinnostaa. Kehitän itseäni jatkuvasti. Juttelen ihmisten kanssa ja pelaan. Olen 100% vapaa ja onnellinen. En halua parisuhdetta ja lapsia. Ainoa asia mitä omaisuudella tekisin kiertäisin maailman joka kolkassa vapaana ja onnellisena.
Eipä tuo paljon työllisen elämästä eroa, paitsi että työllisellä voi olla varaa siihen matkusteluunkin. Työ toki aikatauluttaa elämää, mutta ei sekään ole monille mikään kauhistus, vaan ihan vain normaalia elämää.
Työ ei vain aikatauluta elämää, vaan myös vie ison osan siittä. Se voi olla joillekin kauhistus.
Ja toisille työ itsessään on elämää, yksi osa sitä.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten vedätys on mennyt niin ylipitkälle työelämässä ja tässä yhteiskunnassa muutenkin että en halua osallistua moiseen kusetukseen, täysin järjetöntä menoa.
Milläs sä elät? Niillä rahoilla, jotka me hankimme. SE on järjetöntä menoa, kun elää toisten siivellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä sä sitten syrjäytyneenä teet? Elät valtion tuilla ja koet, että se on nyt ihan oikeutettua koska SÄ haluat vaan oleskella? Sori, mutta mulle ei mene läpi tällaset vinkunat.
Minä lenkkeilen. Syön terveellisesti. Nukun milloin haluan. Istun koneella ja kuuntelen musiikkia tubesta ja luen ja selaan kaikkea mikä kiinnostaa. Kehitän itseäni jatkuvasti. Juttelen ihmisten kanssa ja pelaan. Olen 100% vapaa ja onnellinen. En halua parisuhdetta ja lapsia. Ainoa asia mitä omaisuudella tekisin kiertäisin maailman joka kolkassa vapaana ja onnellisena.
Millä rahoilla vietät tällaista elämää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisten vedätys on mennyt niin ylipitkälle työelämässä ja tässä yhteiskunnassa muutenkin että en halua osallistua moiseen kusetukseen, täysin järjetöntä menoa.
Milläs sä elät? Niillä rahoilla, jotka me hankimme. SE on järjetöntä menoa, kun elää toisten siivellä.
Ette te niitä "hanki", lähinnä vaihdatte työpanoksenne, energianne ja aikanne saadaksenne sitä. Valtio sitten laillisesti ryöstää vero-osuutensa verran. Raha on hankittu silleen, että pankeilta otetaan velkaa, joka sitten yritetään korkojen kanssa maksaa takaisin. Harmi vaan, että rahaa on printattu vain sen velan verran, jolloin niiden korkojen maksu ei ole mahdollista. TÄMÄ on järjetöntä menoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä sä sitten syrjäytyneenä teet? Elät valtion tuilla ja koet, että se on nyt ihan oikeutettua koska SÄ haluat vaan oleskella? Sori, mutta mulle ei mene läpi tällaset vinkunat.
Minä lenkkeilen. Syön terveellisesti. Nukun milloin haluan. Istun koneella ja kuuntelen musiikkia tubesta ja luen ja selaan kaikkea mikä kiinnostaa. Kehitän itseäni jatkuvasti. Juttelen ihmisten kanssa ja pelaan. Olen 100% vapaa ja onnellinen. En halua parisuhdetta ja lapsia. Ainoa asia mitä omaisuudella tekisin kiertäisin maailman joka kolkassa vapaana ja onnellisena.
Eipä tuo paljon työllisen elämästä eroa, paitsi että työllisellä voi olla varaa siihen matkusteluunkin. Työ toki aikatauluttaa elämää, mutta ei sekään ole monille mikään kauhistus, vaan ihan vain normaalia elämää.
Työ ei vain aikatauluta elämää, vaan myös vie ison osan siittä. Se voi olla joillekin kauhistus.
Ja toisille työ itsessään on elämää, yksi osa sitä.
Niin, pakollahan se sitä on, jos siihen elämäänsä käyttää. Toki se on yksilölle edullista, jos työ on myös mielekäs osa elämää.
Vierailija kirjoitti:
"Syrjäytynyt ei ole automaattisesti mt-ongelmainen, alkoholisti tai yksinäinen."
Höpö höpö. Eihän sitten ole syrjäytynytkään jos ei ole jollain tasolla huono-osainen. Syrjäytyminen tarkoittaa normaalin elämän ulkopuolelle jäämistä, usein siihen liittyy avuttomuuden tunnetta, elämänhallinnan puutetta ja ennen kaikkea ulkopuolisuutta.
Tottakai on, jos on syrjäytetty. Syrjäyttää voidaan mm fyysisen terveyden vuoksi, ei ole riittävän terve töihin, muttei riittävän sairas eläkkeelle, tai vammaistukien pariin. Melko avuton siinä on olo varmasti kun ei kelpaa mihinkään karsinaan, ja todellakin jää normaalin elämän ulkopuolelle.
Veikkaan tämän olevan ihan yleisimpiä syitä syrjäyttämiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sivusta ihmettelen kilpailuhenkisten mieletöntä vimmaa menestyä ja pyrkiä ylöspäin muita talloen ja tönien.Ulkokultaista statusta ja rikkautta tavoitellaan,tuskin mikään riittää.Silti ollaan aina tyytymättömiä.Ties mitä luurankoja kaappeihinsa kätkeytyykään.
Niin.. valitettavasti kaikki maksaa ja sen eteen on tehtävä jotain. Ja vaikka se ns oravanpyörä on kuormittavaa, niin se pitää elämän yleensä mielekkäänä ja merkityksellisenä. Pelkällä oleilulla pidemmän päällä ehtii ajatella enemmän ikäviä asioita ja nähdä asioissa negatiivisia puolia kuten juuri tuo työelämän näkeminen oravanpyöränä.
Vierailija kirjoitti:
Yrittäjänä oli helpompaa kuin työntekijänä. Nykyään joutuu valvovan silmän alla tekemään sen 8! Tuntia 5! Päivänä viikossa töitä. Hitto että rasittaa kroppaa ja päätä. Yrittäjänä sai ihan omassa rauhassa tehdä sen verran kuin jaksoi ja lopun aikaa vaikka makoili sohvalla. Lomia pidin milloin halusin. Ihan hyvin riittäisi 6 tunnin työpäivät ja 4 päivää töitä viikossa.
Kyä. Minäkin kun se rupeaisin nykyisen 8 h päivä ja 5 päivää viikossa sijasta tekemään kuusi tuntista päivää ja 4 päivästä työviikkoa, niin se olisi sellainen palkka-ale tiedossa, että siihen loppuisi työnteko kokonaan.
16 tuntia kun tekisi viikossa vähemmän, niin se olisi palkasta vähän turhan iso siivu pois. Lisääntyneellä vapaa-ajalla mitään tekisi, kun palkasta lähtisi monta sataa euroa pois. Työpaikalla ollessa rahaa ei tule kulutettua.
Vierailija kirjoitti:
Niin.. valitettavasti kaikki maksaa ja sen eteen on tehtävä jotain. Ja vaikka se ns oravanpyörä on kuormittavaa, niin se pitää elämän yleensä mielekkäänä ja merkityksellisenä. Pelkällä oleilulla pidemmän päällä ehtii ajatella enemmän ikäviä asioita ja nähdä asioissa negatiivisia puolia kuten juuri tuo työelämän näkeminen oravanpyöränä.
No eiköhän se ole aivan yksilöstä kiinni, onko taipuvainen negatiivisuuteen ja ikävien asioiden ajatteluun. Se, että näkee työelämän oravanpyöränä ei välttämättä ole negatiivinen asia.
Ap:n tekstistä lainaus: "Tarkoitan nyt sitä oravanpyörää, missä suurin osa ihmisistä elää. 90% elämästä suoritetaan: herätään, lapset töihin/kouluun, työpäivän jälkeen prisman kautta kotiin, hoidetaan kotiasiat, kuskataan lapsia sinne tänne, nukkumaan ja tätä toistetaan päivästä toiseen ja haaveillaan viikonlopusta ja kesälomasta."
Ihmisen perustarpeet on syöminen ja nukkuminen. Ap:kin herää, syö, käy kaupassa ja nukkuu. Toki hänellä ei välttämättä ole päivärytmiä. Myös kodin siisteys ja hygienisyys, tai ennemminkin niiden puuttuminen yhdessä päivärytmin puuttumisen kanssa kuulostaa enemmän masennukselta kuin omalta valinnalta.
Niin ja, ei kaikilla työssä käyvillä ole nykyisin perhettä. Useat taloudet myös tilaavat ruuan nykyisin kotiin tai noutavat kaupasta. Se on mahdollista, kun on rahaa, jota saa työstä.
On myös paljon yrittäjiä, jotka ovat tehneet harrastuksestaan elannon sekä työntekijöitä, jotka pitävät työstään. Usein, vakka lapsistakin marmatetaan niin harvassa ovat he, jotka todella vaihtaisivat lapsiaan pois vain saadakseen maata kotona tehden yhtään mitään.
Arki ja elämä on erilaista. Kun se on itse valittu, ei se tunnu oravanpyörältä vaan se on elämää, mitä haluaa elää ja siten vaihtoehtona ei ole syrjäytyminen.
Itse olen perheetön, elän oikein leppoisasti, työ tukee vapaa-aikaani ja pidän työstäni. Lomat ovat toki mahdollisuuksia olla pidempään jossain toisaalla, mutta se on mahdollista myös työtä tehden. Palkka ei ole suurensuuri, mutta keskituloisena minulla on enemmän mahdollisuuksia kuin henkilöllä, joka elää tuilla. En vaihtaisi omaa elämääni syrjäytyneen kanssa. Se ei kuulosta mielenkiintoiselta vaan masentuisi ja passivoituisin. Mistäkö tiedän? Olin yhden kesän nuorena työttämänä ja olihan se opintojen päättymisen jälkeen aluksi kivaa, muttei ollut rahaa tehdä mitään, mitä nuorena olisi halunnut. Etsin onneksi töitä ja sain niitä kesän lopussa - sillä tiellä ollaan edelleen ja mitään en elämästäni vaihtaisi pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin.. valitettavasti kaikki maksaa ja sen eteen on tehtävä jotain. Ja vaikka se ns oravanpyörä on kuormittavaa, niin se pitää elämän yleensä mielekkäänä ja merkityksellisenä. Pelkällä oleilulla pidemmän päällä ehtii ajatella enemmän ikäviä asioita ja nähdä asioissa negatiivisia puolia kuten juuri tuo työelämän näkeminen oravanpyöränä.
No eiköhän se ole aivan yksilöstä kiinni, onko taipuvainen negatiivisuuteen ja ikävien asioiden ajatteluun. Se, että näkee työelämän oravanpyöränä ei välttämättä ole negatiivinen asia.
No tuleeko muita ideoita mieleen, miten maailma sitten pyörisi?
Samoin kaikki markkinointi ja mainostus, millä pyritään tuottamaan ihmisille turhia, usein haitallisia tarpeita.
Ja tietysti näiden tuotteiden valmistus sinänsä.
Alkoholi, tupakka, 'virvoitusjuomat' jne.
Ketkä ovat esim. autokilpailujen (formula ym), urheiluliigojen, suurten kilpailu/palkintotapahtumien pääsponsoreita??!