Lue keskustelun säännöt.
Syrjäytyneenä näkee niin selvästi, kuinka älytöntä ns. normaali elämä on
22.05.2023 |
Tarkoitan nyt sitä oravanpyörää, missä suurin osa ihmisistä elää. 90% elämästä suoritetaan: herätään, lapset töihin/kouluun, työpäivän jälkeen prisman kautta kotiin, hoidetaan kotiasiat, kuskataan lapsia sinne tänne, nukkumaan ja tätä toistetaan päivästä toiseen ja haaveillaan viikonlopusta ja kesälomasta.
Onko tuollainen suorituselämä oikeasti onnellista ja tyydyttävää? Vaikea uskoa, että on. Kuinka moni ihan aidosti haluaa elää noin vai onko moni ajautunut siihen, koska niin "kuuluu elää" ja sitä odotetaan yhteiskunnan tai muiden ihmisten taholta.
Aiemmin olen surrut kovasti sitä, että en ole voinut elää tuota elämää. Nyt en enää missään nimessä haluaisi tuohon pyöritykseen. Joskus kun sitä katsoo ulkoa päin, niin se näyttäytyy jopa koomisena. Vähän vaikea selittää, on varmaan vaikea katsoa sitä touhua objektiivisesti jos on siinä keskellä itse.
Kommentit (816)
Vierailija kirjoitti:
Aika moni ihminen muistelaa jälkikäteen suurella lämmöllä sitä elämää jossa juuri oltiin silloin kun oli lapsia kotona. Ja se johtuu siitä että siinä näennäisen toistuvassa arjessakin on paljon niitä pieniä hienoja hetkiä joita ulkopuolinen ei monesti huomaa.
Minä uskallan tunnustaa, että olisi saanut jäädä moni ok-talo ostamatta enkä lasta tekisi edes sitä yhtäkään joka on olemassa.
Menettää vaan rahansa ja terveytensä. Kauhulla muistelen "ruuhkavuosia" 💩
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole elämää, ei. Siksi olimme kekseliäitä ja käymme prismassa vain kerran viikossa.
Josolisiviisaampi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika moni ihminen muistelaa jälkikäteen suurella lämmöllä sitä elämää jossa juuri oltiin silloin kun oli lapsia kotona. Ja se johtuu siitä että siinä näennäisen toistuvassa arjessakin on paljon niitä pieniä hienoja hetkiä joita ulkopuolinen ei monesti huomaa.
Minä uskallan tunnustaa, että olisi saanut jäädä moni ok-talo ostamatta enkä lasta tekisi edes sitä yhtäkään joka on olemassa.
Menettää vaan rahansa ja terveytensä. Kauhulla muistelen "ruuhkavuosia" 💩
En löytänyt edellistä lainausta, joten pistän tämän tähän: olisihan se mukava, jos osaisinkin muistella elämästä vain niitä hienoja hetkiä, mutta tätä taitoa en ole vielä oppinut. Siksi en säilytä kuvia enkä fyysisiä muistoja, koska niistä tulee vain nolotus, harmitus, nuoruuden tietämättömyys, ja mieleen palaa todellisuus, jolla ei ole nuoruuden kanssa mitään tekemistä, ja sitten alkaa ketutus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä sä sitten syrjäytyneenä teet? Elät valtion tuilla ja koet, että se on nyt ihan oikeutettua koska SÄ haluat vaan oleskella? Sori, mutta mulle ei mene läpi tällaset vinkunat.
Minä lenkkeilen. Syön terveellisesti. Nukun milloin haluan. Istun koneella ja kuuntelen musiikkia tubesta ja luen ja selaan kaikkea mikä kiinnostaa. Kehitän itseäni jatkuvasti. Juttelen ihmisten kanssa ja pelaan. Olen 100% vapaa ja onnellinen. En halua parisuhdetta ja lapsia. Ainoa asia mitä omaisuudella tekisin kiertäisin maailman joka kolkassa vapaana ja onnellisena.
Millä rahoilla vietät tällaista elämää?
Yhteiskunnan rahoilla. Minä pärjään sillä minkä sossu antaa vaikka tulisi välillä karenssia. En tarvitse extraa. Omaisuus ei minua kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Meidän täytyy elää. Jos kaikki ajattelisivat kuin AP, meillä ei olisi ruokaa, vettä, vaatteita, taloja, energiaa, jnejne
Itsestään ruoka ei pöytään hypi.
Tämähän se. Nyky-yhteiskunnassa 95% asioista tulee eteen ihan "tuosta vaan". Paitsi että joku tuottaa ruoan, joku tekee sen astian, joku tekee talon osan xyz, jotkut rakentaa, joku myy, joku mainostaa...no siinä viimeisessä mennäänkin sitten jo turhan äärelle, jota on vaan niin paljon että oleellinen hukkuu sontaan.
Minusta elämäni on nyt juuri hyvää ja mielekästä, on mies ja kouluikäiset lapset jotka voi hyvin ja on rakastava perhe, työ joka on mielekästä, ystäviä... toki tässä konsumerismi-luonnonraiskaus-lisäännytäänjatäytetään maa -yhteiskunnassa on menty monessa kohtaa pieleen, ja epätoivo valtaa kun ajattelee maailman tilaa. Vastaan mönkiminen tai edes kelkassa pysyminen pienenä muurahaisena saa jotkut vain heittämään hanskat naulaan. Annan sen heille. Onhan myös niin että yhteiskunnanonnistuneisuudesta kertoo miten se kohtelee heikoimpiaan. Vielä ei olla ihan kuilussa Suomen osalta, vaikka uusi hallitus siihen yrittää ajaa taas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisätään tuohon vielä koiran ulkoilutus, niin kuvaat meidän arkista elämää, tosin ei käydä Prismassa vaan Lidlissä. Rakastan tätä arkea lasten kanssa, ihan perusjuttuja. Terveys ja elämä ei ole itsestäänselvyys.
Vierailija kirjoitti:
Sivusta ihmettelen kilpailuhenkisten mieletöntä vimmaa menestyä ja pyrkiä ylöspäin muita talloen ja tönien.Ulkokultaista statusta ja rikkautta tavoitellaan,tuskin mikään riittää.Silti ollaan aina tyytymättömiä.Ties mitä luurankoja kaappeihinsa kätkeytyykään.
Sivusta ihmettelen minkälaisia selityksiä ja mielikuvia täällä viljellään. Juu juu - ihan varmasti kaikki syrjäytyneet elää omilla rahoillaan, joka päivä aurinko paistaa ja linnut laulaa, kuhasaalis on verkossa ja elämä hymyilee.
Kaikki työssäkävijät on pakotettuna oravanpyörässä, ahneet kyynärpäiden käyttäjät tallovat niitä onnellisia syrjäytyneitä rahan kiilto silmissään eikä niistä lapsistakaan ole muuta iloa kuin Prismassa kiukuttelemassa ja tappelemassa.
Ihan oikeasti! Kyllä kait suurin osa ihmisistä pyrkii elämään itselleen mieluista elämää jos sairaudet ym ei estä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuilla eläminen se vasta luonnotonta onkin. Siis ihan aidosti. Ihminen on eläin muiden joukossa ja joka ikinen eläin tällä planeetalla tekee työtä elääkseen, se on luonnollista ja tervettä. Jollain oravalla se on perän rakennus ja ruuan etsintä ihmisellä vaikka sairaanhoitaja josta saa rahan ostaakseen sen pesän ja ruokaa. Se et sulle vaan annetaan asiat ilman työtä on luonnon vastasta
Raha on luonnotonta. Ihmisen tärkein resurssi on aika, jota useat ihmiset vaihtavat rahaan. Rahaan, joka on tyyliin printattua paperia tai numeroita näytöllä. Sillä on arvoa vain koska niin on sovittu. Jos työ on sellaista, jota tekee vain rahan takia, eli ei tykkäisi muuten käyttää aikaansa siihen, niin silloin ihmisen elinaikaa tulee kyllä ryöstetyksi. Absurdi ajatus, että ainutkertaista olemassaoloa vaihdettais siihen, että voi saada välttämättömät elämää ylläpitävät asiat. Eläimet sentään ovat olemassa ja tekevät niille luontaisia juttuja, eikä niiltä vaadita sen enempää. Kuinka luonnollisesti ihmiset saa ylipäänsä maailmassa olla?
Tajuan sen pointin, että tyhjästä rahan ja sitä kautta kodin ja ruoan saaminen on epäluonnollista, mutta se mahdollistaa mulle ainakin luonnollisempaa elämäntapaa. Unirytmi on aivan 5/5 ja voin muutenkin elellä silleen, että annan asioiden tulla itsestään minusta. Ei tarvi tehdä asioita vain koska kello näyttää tiettyä lukemaa tai koen olevani velvollinen johonkin. Että tavallaan luonnotonta, mutta toisella osa-alueella luonnollisempaa.
Mitä helv tarkoittaa että olisi "absurdi ajatus, että ainutkertaista olemassaoloa vaihdettais siihen että voi saada välttämättömät elämää ylläpitävät asiat". Sehän on kaikkien muiden elollisten eliöiden paitsi nykyään monen ihmisen valveillaolon hetket täyttävä asia, saada ainutkertaisen elämänsä voimalla itselleen välttämättömät asiat hengissä pysymiseen.
Tämä puhe siitä että ihmisen täytyy tehdä jotenkin liikaa työtä on ihan absurdia. Koskaan ei ihmisen ole tarvinnut tehdä keskimäärin yhtä vähän. Sehän ei toki jakaudu tasaisesti kun toiset harrastaa vapaamatkustajuutta ja toiset huhkii niska limassa, niistäkin osa vain liian rahan haalimisen vimman vallassa ja asiat joista maksetaan eniten ovat jostain syystä usein niitä vähitäen tärkeitä. Aivan outoa.
Raha on se hyödyke jolla saat ne välttämättömät elämää ylläpitävät asiat! Ruoka! Lämpöä! Suojaa! Loput on sitten sen toisen elämän päämäärän saavuttamista verten, omien geenien jatkamisen eteen työskentely.
--ja ihmisellä sitten jotkin virtuaaliajantappohommat ihan ääliömäisen suuressa osassa, pseudososiaalista ja parasosiaalista sijaistoimintaa, sekä "harrastukset", termi joka keksittiin alle 100 v sitten.
Kuinka vieraantunut voi olla luonnosta.
Vierailija kirjoitti:
Teen 8h päivässä, 4 päivää viikossa työtä josta pidän, ja muun ajan olen perheen kanssa, jota rakastan. Lisäksi monia harrastuksia. En näe elämääni oravanpyöränä. Mitä ihmettä ajallani tekisin, jos en töitä ja ajan viettoa läheisten kanssa? Mikä se parempi vaihtoehto olisi?
En ole ehtinyt lukea ketjua loppuun, joten ehkä joku on jo vastannut tähän. Annan silti oman näkemykseni.
Tässä elämässä jokainen on lopulta yksin. On hienoa, että omistaa aikansa läheisilleen (niin teen minäkin), mutta heidät voi menettää tavalla tai toisella. Jossain vaiheessa on eläkevuodet ja silloin on arvoitus, riittääkö terveyttä ja onko puolison kanssa vielä asiat hyvin. Lapset voivat asua kaukana.
Tuo lyhennetty työaika on kyllä suositeltava juttu ihan jokaiselle, jonka talous antaa myöten. Olen hoitanut kuolevia ihmisiä eikä kukaan ole katunut sitä, että teki liian vähän töitä. Katumukset liittyy enimmäkseen omien tarpeiden laiminlyöntiin ja liian vähään aikaan läheisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksa lukea koko ketjua, mutta minusta tuo ap:n ajatusmaailma on outo. Jos kaikki ajattelisi noin, ei kukaan pääsisi lääkäriin, kun sairastuu, koska kaikki lääkärit makailsisi kotona "pois oravanpyörästä" ja nostelisi sossun tukia. Samoin jos halaisit ravintolaan syömään, seillä olisi lappu luukulla ja koko henkilökunta plus omistaja makaamassa kotoana, pois oravanpyörästä. Koulua ei olisi, koska opettajat olis kotona viettämässä laatuaikaa sensijaan, että olisivat opettamassa, apteekki kiinni, kaikki sieltäkin "syrjääntyneenä" kotona vetämässä lonkkaa.
Tuo ap:n ajatusmaailam on vähän , kuin monen runsaasti alkoholia käyttävän ihmisen ajatusmaailma. Nekin monesti ajattelee, miten typerää/ilotonta elämää viettää ihmiset, jotka ei juo, koska heille vain se viinapäissäolo on oikeata elämää.
Ja kuitenkin oikeasti se elämä ilman jatkuvaa juopottelua on paljon parempaa elämää.
Kyllä suurin osa ihmisistä haluaa käydä töissä ja hoitaa lapsiaan ym ihan normaalia elämää.
Ja toisekseen, ihmisen kuulu itse elättää itsensä, eikä kuvitella, että toisten on se tehtävä. Silloinhan niiden toisten on tehtävä vielä enemmän elättääkseen nämä vapaamatkustajat.
Jos ihminen on "syrjääntynyt" ilman, että nostaa senttiäkään yhteiskunnan tukia, silloin asia on ihan ok, mutta muiden siivellä eläminen on todella törkeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teen 8h päivässä, 4 päivää viikossa työtä josta pidän, ja muun ajan olen perheen kanssa, jota rakastan. Lisäksi monia harrastuksia. En näe elämääni oravanpyöränä. Mitä ihmettä ajallani tekisin, jos en töitä ja ajan viettoa läheisten kanssa? Mikä se parempi vaihtoehto olisi?
En ole ehtinyt lukea ketjua loppuun, joten ehkä joku on jo vastannut tähän. Annan silti oman näkemykseni.
Tässä elämässä jokainen on lopulta yksin. On hienoa, että omistaa aikansa läheisilleen (niin teen minäkin), mutta heidät voi menettää tavalla tai toisella. Jossain vaiheessa on eläkevuodet ja silloin on arvoitus, riittääkö terveyttä ja onko puolison kanssa vielä asiat hyvin. Lapset voivat asua kaukana.
Tuo lyhennetty työaika on kyllä suositeltava juttu ihan jokaiselle, jonka talous antaa myöten. Olen hoitanut kuolevia ihmisiä eikä kukaan ole katunut sitä, että teki liian vähän töitä. Katumukset liittyy enimmäkseen omien tarpeiden laiminlyöntiin ja liian vähään aikaan läheisten kanssa.
Elämää ei voi elää niin, että ajattelee noin. Silloinhan koko elämä on turhaa. Lapset lähtee varmasti jossain vaiheessa pois kotoa ja niin se kuuluukin olla. Eikä se ole ollenkaan paha asia.
Terveys voi olla mennyttä eläkeikään mennessä, mutta mitä sitten? Olisiko pitänyt varmuuden vuoksi jäädä pois työelämästä jo 20 vuotiaana, että jos satuukin olemaan sairas kun pääsee eläkkeelle?
Ei kai sitä kannata opiskellakaan, koska voi sairastua, eikä voi tehdä töitä?
Perhettä ei kannata hankkia, kun puoliso voi kuolla ja lapset lähtee kotoa???
Eletäänpä vaan nyt tässä hetkessä, eikä mietitä mitä elämä on 20 vuoden päästä. Voi olla, että elät 100 vuotiaaksi terveenä, kuin pukki ja lapset ei muutakkaan kotoa vaan asuvat sinun nurkissa koko elämäsi jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä sä sitten syrjäytyneenä teet? Elät valtion tuilla ja koet, että se on nyt ihan oikeutettua koska SÄ haluat vaan oleskella? Sori, mutta mulle ei mene läpi tällaset vinkunat.
Minä lenkkeilen. Syön terveellisesti. Nukun milloin haluan. Istun koneella ja kuuntelen musiikkia tubesta ja luen ja selaan kaikkea mikä kiinnostaa. Kehitän itseäni jatkuvasti. Juttelen ihmisten kanssa ja pelaan. Olen 100% vapaa ja onnellinen. En halua parisuhdetta ja lapsia. Ainoa asia mitä omaisuudella tekisin kiertäisin maailman joka kolkassa vapaana ja onnellisena.
Millä rahoilla vietät tällaista elämää?
Yhteiskunnan rahoilla. Minä pärjään sillä minkä sossu antaa vaikka tulisi välillä karenssia. En tarvitse extraa. Omaisuus ei minua kiinnosta.
Mistä pirusta sinä luulet, että se yhteiskunta saa rahansa? Niin just, näiden "oravanpyörässä juoksevien" selkänahasta. Eli sinä juuri pakotat toiset juoksemaan siinä oravanpyörässä, että he pystyvät oman elämänsä lisäksi maksamaan sinunkin luuserin elämän.
Yhteikunta ei pysty maksamaan sinun lorvailuasi, jos ei muut maksa sinne osaa tienaamistaan rahoista. Joten kehtaatkin vinkua, ettet ymmärrä miksi jotkut käy töissä.
Juuri sinun kaltaistesi joidenkin työtaakka on liian suuri, kun pitää vielä sinutkin elättää oman elämän /perhee lisäksi. Häpeä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä sä sitten syrjäytyneenä teet? Elät valtion tuilla ja koet, että se on nyt ihan oikeutettua koska SÄ haluat vaan oleskella? Sori, mutta mulle ei mene läpi tällaset vinkunat.
Minä lenkkeilen. Syön terveellisesti. Nukun milloin haluan. Istun koneella ja kuuntelen musiikkia tubesta ja luen ja selaan kaikkea mikä kiinnostaa. Kehitän itseäni jatkuvasti. Juttelen ihmisten kanssa ja pelaan. Olen 100% vapaa ja onnellinen. En halua parisuhdetta ja lapsia. Ainoa asia mitä omaisuudella tekisin kiertäisin maailman joka kolkassa vapaana ja onnellisena.
Millä rahoilla vietät tällaista elämää?
Yhteiskunnan rahoilla. Minä pärjään sillä minkä sossu antaa vaikka tulisi välillä karenssia. En tarvitse extraa. Omaisuus ei minua kiinnosta.
Voi saatana. Otsasuoni kyllä pullistuu, kun näin yli 60 vuotiaana pitää tälläisiä luusereita omalla työllä elättää. Eniten harmittaa se, että kun itse on jo kipeä aika paljonkin, niin terveet nuoret ihmiset viettää aikansa pelaamalla ja "juttelemalla ihmisten kanssa". Voi saatanan saatana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No mitä ihmettä sitä sitten tekisi? Tuota kutsutaan elämäksi. Jos se on kauheaa, pitää tehdä muutoksia.
Viettää aikaa puolison, lapsien, perheen ja ystävien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä sä sitten syrjäytyneenä teet? Elät valtion tuilla ja koet, että se on nyt ihan oikeutettua koska SÄ haluat vaan oleskella? Sori, mutta mulle ei mene läpi tällaset vinkunat.
Minä lenkkeilen. Syön terveellisesti. Nukun milloin haluan. Istun koneella ja kuuntelen musiikkia tubesta ja luen ja selaan kaikkea mikä kiinnostaa. Kehitän itseäni jatkuvasti. Juttelen ihmisten kanssa ja pelaan. Olen 100% vapaa ja onnellinen. En halua parisuhdetta ja lapsia. Ainoa asia mitä omaisuudella tekisin kiertäisin maailman joka kolkassa vapaana ja onnellisena.
Millä rahoilla vietät tällaista elämää?
Yhteiskunnan rahoilla. Minä pärjään sillä minkä sossu antaa vaikka tulisi välillä karenssia. En tarvitse extraa. Omaisuus ei minua kiinnosta.
Voi saatana. Otsasuoni kyllä pullistuu, kun näin yli 60 vuotiaana pitää tälläisiä luusereita omalla työllä elättää. Eniten harmittaa se, että kun itse on jo kipeä aika paljonkin, niin terveet nuoret ihmiset viettää aikansa pelaamalla ja "juttelemalla ihmisten kanssa". Voi saatanan saatana.
Painoin yli 350 tuntia kuussa yli 10 vuotta ja leikkaus vei työkyvyn. Ei kuntoutusta tai mitään tukea. Mitä jos haistaisit pitkän vXXXXX.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin.. valitettavasti kaikki maksaa ja sen eteen on tehtävä jotain. Ja vaikka se ns oravanpyörä on kuormittavaa, niin se pitää elämän yleensä mielekkäänä ja merkityksellisenä. Pelkällä oleilulla pidemmän päällä ehtii ajatella enemmän ikäviä asioita ja nähdä asioissa negatiivisia puolia kuten juuri tuo työelämän näkeminen oravanpyöränä.
No eiköhän se ole aivan yksilöstä kiinni, onko taipuvainen negatiivisuuteen ja ikävien asioiden ajatteluun. Se, että näkee työelämän oravanpyöränä ei välttämättä ole negatiivinen asia.
No tuleeko muita ideoita mieleen, miten maailma sitten pyörisi?
Maailma on pyörinyt hyvin erilaisin tavoin kautta historian. Kaikki uudistus ei ole ollut hyväksi.
Oravanpyörä rassaa... vaihtoehto olisi yrittäjyys.
Olisi siis oma vapaus.
Mutta suomessa se ei toimi, koska maa on yritysvastainen maa.
Siksi yhä palkollisena 8...16....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä sä sitten syrjäytyneenä teet? Elät valtion tuilla ja koet, että se on nyt ihan oikeutettua koska SÄ haluat vaan oleskella? Sori, mutta mulle ei mene läpi tällaset vinkunat.
Olen eläkkeellä kroonisen sairauden vuoksi. Kuulostaa, että olisit ehkä hieman katkera.
ap
Miksi pidät itseäsi syrjäytyneenä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä sä sitten syrjäytyneenä teet? Elät valtion tuilla ja koet, että se on nyt ihan oikeutettua koska SÄ haluat vaan oleskella? Sori, mutta mulle ei mene läpi tällaset vinkunat.
Minä lenkkeilen. Syön terveellisesti. Nukun milloin haluan. Istun koneella ja kuuntelen musiikkia tubesta ja luen ja selaan kaikkea mikä kiinnostaa. Kehitän itseäni jatkuvasti. Juttelen ihmisten kanssa ja pelaan. Olen 100% vapaa ja onnellinen. En halua parisuhdetta ja lapsia. Ainoa asia mitä omaisuudella tekisin kiertäisin maailman joka kolkassa vapaana ja onnellisena.
Millä rahoilla vietät tällaista elämää?
Yhteiskunnan rahoilla. Minä pärjään sillä minkä sossu antaa vaikka tulisi välillä karenssia. En tarvitse extraa. Omaisuus ei minua kiinnosta.
Voi saatana. Otsasuoni kyllä pullistuu, kun näin yli 60 vuotiaana pitää tälläisiä luusereita omalla työllä elättää. Eniten harmittaa se, että kun itse on jo kipeä aika paljonkin, niin terveet nuoret ihmiset viettää aikansa pelaamalla ja "juttelemalla ihmisten kanssa". Voi saatanan saatana.
Et saa edellisen kaltaista hommiin vaikka kuinka pullistaisit sitä otsasuonta. Nyt sen sijaan jollekin joka haluaa töitä, on vapaa paikka.
Usealla meni aloittajan pointti jotenkin ohi. Kysymys kuului miksi me hyväksymme esim. sen että ylhäältäpäin sanellaan mahdollisimman matalat palkat ja ylikuluttavat työtunnit? Usea yrityspomo on törkeän ylipalkattu, miksei sitä yritysvoittoa voi jakaa tasaisemmin yrityksen sisällä? Puhe jostain pomojen "neroudesta" on ihan täyttä roskaa. Miksei työviikko voisi olla nelipäiväinen, niin että useammalle jäisi töitä? Miksei normaali työpäivä voisi olla viisituntinen, niin että kukaan ei pala loppuun? Miksi toimistolla pitää istua tekemättä mitään? Miksi edes sallimme maapalloa ainoastaan saastuttavat työt? Ennemmin kannattaisi maksaa ihmisille etteivät puske ulos sitä saastetta.
Jos tuntuu että elämä sujuu mukavasti arjessa omakotitaloineen ja Volvoineen ja italianmatkoineen, hyvä, kaikki hyvin. Mutta jos aloitus aiheutti raivon, "saatana minäkin joudun työssä ja perhe-elämässä ja oravanpyörässä kärvistelemään, ja siksi pitää sunkin!" - jotain on pielessä.
No, AI tulee räjäyttämään kaiken ihan tuusaksi tuota pikaa.
Omilla rahoilla.