Syrjäytyneenä näkee niin selvästi, kuinka älytöntä ns. normaali elämä on
Tarkoitan nyt sitä oravanpyörää, missä suurin osa ihmisistä elää. 90% elämästä suoritetaan: herätään, lapset töihin/kouluun, työpäivän jälkeen prisman kautta kotiin, hoidetaan kotiasiat, kuskataan lapsia sinne tänne, nukkumaan ja tätä toistetaan päivästä toiseen ja haaveillaan viikonlopusta ja kesälomasta.
Onko tuollainen suorituselämä oikeasti onnellista ja tyydyttävää? Vaikea uskoa, että on. Kuinka moni ihan aidosti haluaa elää noin vai onko moni ajautunut siihen, koska niin "kuuluu elää" ja sitä odotetaan yhteiskunnan tai muiden ihmisten taholta.
Aiemmin olen surrut kovasti sitä, että en ole voinut elää tuota elämää. Nyt en enää missään nimessä haluaisi tuohon pyöritykseen. Joskus kun sitä katsoo ulkoa päin, niin se näyttäytyy jopa koomisena. Vähän vaikea selittää, on varmaan vaikea katsoa sitä touhua objektiivisesti jos on siinä keskellä itse.
Kommentit (816)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on joku ihme ajatus, että kaikki normaalit työtä tekevät ihmiset ovat maailmaa tuhoavia kapitalisteja, jotka vaan hamuaa rahaa ja materiaa. Aikuisvauvat voisivat katsella ympärilleen ja nähdä, että infra josta nauttivat joka päivä ilmaiseksi on jonkun työtä. Jos on erakko ja asuu omavaraisesti metsässä marjoja keräillen ja hoitaa sairautensa kuusenkerkillä ketään vaivaamatta, saa mun puolesta arvostella yhteiskunnan oravanpyöriä, mutta vapaamatkustajat olkoot hiljaa.
Kun sun "normaali työ" keskittyy muilta hyväksikäytöllä kerättyyn hyötyyn, niin olet kaikista vittumaisin "vapaamatkustaja"
Mitä sä horiset? Ethän sä tiedä mitä mä teen työkseni. Ajatteletko, että siivoojat, bussikuskit, sairaanhoitajat, opettajat, kaupankassat jne. RIISTÄVÄT? Keneltä ne tarkalleen ottaen riistävät? Sultako?
Ihanko tarkoituksella tekeydyt vajaki*si, vai oletko sellainen ihan oikeasti.
Elämä on työtä ollut jo ihmiskunnan alkuajasta lähtien ja tulee aina olemaan. Lukeehan tämä jo luomiskertomuksessa ja myös hyvin selvästi kerrottu mistä johtuen.
Työn kuormittavuus vaihtelee vain ihmisestä riippuen.
Sinulla on vapaus valita mitä työtä teet ja lähdetkö kehittämään osaamistasi kohti suurinta intohimosi lähdettä. Kun tämän löydät ei rahan ansaitseminen tunnu enään työltä.
On siis kahdenlaista työtä, sellaista jota teet vastentahtoisesti tai sellaista josta nautit ja saat kiksejä.
On suorastaan velvollisuutesi löytää työ josta nautit ja näin autat ihmiskuntaa kasvamaan ja 🔥 näkyy ja tuntuu. Valitettavan paljon on ihmisiä joilla on kaikki potentiaali kohti henkisesti rikkaampaa elämää mutta ei uskalla / ei osaa päästää vanhasta irti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on joku ihme ajatus, että kaikki normaalit työtä tekevät ihmiset ovat maailmaa tuhoavia kapitalisteja, jotka vaan hamuaa rahaa ja materiaa. Aikuisvauvat voisivat katsella ympärilleen ja nähdä, että infra josta nauttivat joka päivä ilmaiseksi on jonkun työtä. Jos on erakko ja asuu omavaraisesti metsässä marjoja keräillen ja hoitaa sairautensa kuusenkerkillä ketään vaivaamatta, saa mun puolesta arvostella yhteiskunnan oravanpyöriä, mutta vapaamatkustajat olkoot hiljaa.
Kun sun "normaali työ" keskittyy muilta hyväksikäytöllä kerättyyn hyötyyn, niin olet kaikista vittumaisin "vapaamatkustaja"
Mitä sä horiset? Ethän sä tiedä mitä mä teen työkseni. Ajatteletko, että siivoojat, bussikuskit, sairaanhoitajat, opettajat, kaupankassat jne. RIISTÄVÄT? Keneltä ne tarkalleen ottaen riistävät? Sultako?
Hei, oot sä oikeesti noin vajaaälyinen? :D
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin AP:n tavoin suurimman osan elämästäni, kunnes huomasin, että minulla on aivan liian monta ajanjaksoa, jotka ovat yhtä toisiinsa limittäytynyttä sumua, koska minulla ei ollut varaa mihinkään, eikä minulle koskaan tapahtunut mitään. Toisekseen, jouten olo korruptoi pahemmin, mitä turhalta tuntuva työ/koulutus/arki. Lopulta suoristin kuiten selkäni ja nautin suurenmoisesti omasta oravanpyörästni.
Elämän tarkoituksena on painaa niin kauan kuin rahkeita riittää ja jättää jälkipolville paremmat oltavat ihmiskunnan mittakaavassa. Ei pidä aliarvoida oman työpanokset merkitsevyyttä. Se miellyttää ja inspiroi yllättävästi juuri oikeita ihmisiä. Olit kuka olit, teit mitä teit.
Työpaikoilla ei tietääkseni ole tapana antaa työstä kiitosta. Asiakkaat toisinaan kiittävät kuitenkin.
Tulipa jotenkin tämä pätkä siitä Hurtan biisistä mieleen..
"yksin katsoo ikkunasta. Onnellista liittoo, koiraa kahta lasta. Mä oon iloinen sun puolesta, monta viikkoo paskana hikoilen mun vuoteessa."
Vierailija kirjoitti:
Edelleen tekisi mieli kuulla, että millä työn ulkopuolella keikkujat kustantavat elämänsä?
Sinun rahoillasi, kultaseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on joku ihme ajatus, että kaikki normaalit työtä tekevät ihmiset ovat maailmaa tuhoavia kapitalisteja, jotka vaan hamuaa rahaa ja materiaa. Aikuisvauvat voisivat katsella ympärilleen ja nähdä, että infra josta nauttivat joka päivä ilmaiseksi on jonkun työtä. Jos on erakko ja asuu omavaraisesti metsässä marjoja keräillen ja hoitaa sairautensa kuusenkerkillä ketään vaivaamatta, saa mun puolesta arvostella yhteiskunnan oravanpyöriä, mutta vapaamatkustajat olkoot hiljaa.
Kun sun "normaali työ" keskittyy muilta hyväksikäytöllä kerättyyn hyötyyn, niin olet kaikista vittumaisin "vapaamatkustaja"
Mitä sä horiset? Ethän sä tiedä mitä mä teen työkseni. Ajatteletko, että siivoojat, bussikuskit, sairaanhoitajat, opettajat, kaupankassat jne. RIISTÄVÄT? Keneltä ne tarkalleen ottaen riistävät? Sultako?
Hei, oot sä oikeesti noin vajaaälyinen? :D
No ilmeisesti jossain syrjäytyneiden laalaalandiassa olen todella vajaaälyinen, koska mieli ei taivu vinkuralleen älyllisessä epärehellisyydessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan elämänsä toki viettää myös työttömänä vuokraluukussaan ja seurailla yksinäisenä muiden elämää.
Tahi sitten ryhdistäytyy ja tavoittelee KESKILUOKKAISTA UNELMAA.
- omakotitalo
- naimisissa
- 2 lasta
- koira
- maastoauto
- mökkiTirsk! Hieman koomista.
Onneksi nykyjään voi valita toisin eikä tarvitse olla yhdestä muotista.
Ja kun täytyy - ei täydy!
T: Onnellinen yhden lapsen vanhempi, joka ei haaveillut ikinä noista
Muutaman viime vuoden kokemusten jälkeen luettelemasi mielestäsi huvittavat asiat, kuulostavat mielestäni unelma elämältä.
No ei oo ikinä houkutellu luterilainen ja ainut hyväksytty elämänmoodi suomessa.
Eli. Opiskele, pariudu, lisäänny, velkaannu.
Jep. Opiskelu on ihan kivaa, mutta pariutuminen, lisääntyminen ja velkaantuminen eivät voisi vähempää kiinnostaa. Suomessa on tosiaan yksi sallittu elämänmuotti, johon kaikkien on mahduttava vaikka väen vängällä ja väkisin. Surullista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajattelin AP:n tavoin suurimman osan elämästäni, kunnes huomasin, että minulla on aivan liian monta ajanjaksoa, jotka ovat yhtä toisiinsa limittäytynyttä sumua, koska minulla ei ollut varaa mihinkään, eikä minulle koskaan tapahtunut mitään. Toisekseen, jouten olo korruptoi pahemmin, mitä turhalta tuntuva työ/koulutus/arki. Lopulta suoristin kuiten selkäni ja nautin suurenmoisesti omasta oravanpyörästni.
Elämän tarkoituksena on painaa niin kauan kuin rahkeita riittää ja jättää jälkipolville paremmat oltavat ihmiskunnan mittakaavassa. Ei pidä aliarvoida oman työpanokset merkitsevyyttä. Se miellyttää ja inspiroi yllättävästi juuri oikeita ihmisiä. Olit kuka olit, teit mitä teit.
Elämän tarkoitus ei todellakan ole työnteko - se on vain nykyihmisen harhaa, johon meidät on jo lapsesta asti aivopesty ylempien tahojen toimesta. Nämä samat tahot hyötyvät meidän työpanoksestamme, joten on loogista, että he aivopesevät meidät työmuurahaisiksi. Miettikää jotain alkuihmistä: eivät he koko aikaa työskennelleet, he metsästivät ja keräilivät ruokansa, rakensivat asumuksensa ja työkalunsa ja lepäsivät lopun aikaa.
Juu mutta duunasivat jotain kuitenkin ja toimivat yhteisöllisesti. Mitenköhän alkuihmisten heimossa oltais suhtauduttu tyyppiin joka vetää lonkkaa puun alla huudellen, että "metsästäkää te muut mulle ruokaa, mä en tee mitään".
Huonosti tietenkin, silloin jokaisen panos oli elintärkeä. Nyt ei eletä sellaisessa maailmassa. Ihmisten pitäisi herätä myös nauttimaan elämästä, ei keskittyä pelkkään suorittamiseen ja rahantekemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan elämänsä toki viettää myös työttömänä vuokraluukussaan ja seurailla yksinäisenä muiden elämää.
Tahi sitten ryhdistäytyy ja tavoittelee KESKILUOKKAISTA UNELMAA.
- omakotitalo
- naimisissa
- 2 lasta
- koira
- maastoauto
- mökkiTirsk! Hieman koomista.
Onneksi nykyjään voi valita toisin eikä tarvitse olla yhdestä muotista.
Ja kun täytyy - ei täydy!
T: Onnellinen yhden lapsen vanhempi, joka ei haaveillut ikinä noista
Muutaman viime vuoden kokemusten jälkeen luettelemasi mielestäsi huvittavat asiat, kuulostavat mielestäni unelma elämältä.
No ei oo ikinä houkutellu luterilainen ja ainut hyväksytty elämänmoodi suomessa.
Eli. Opiskele, pariudu, lisäänny, velkaannu.
Jep. Opiskelu on ihan kivaa, mutta pariutuminen, lisääntyminen ja velkaantuminen eivät voisi vähempää kiinnostaa. Suomessa on tosiaan yksi sallittu elämänmuotti, johon kaikkien on mahduttava vaikka väen vängällä ja väkisin. Surullista.
Ja sit kun sä et haluu siihen muottiin, niin sut syrjäytetään tän paskayhteiskunnan ja valtion toimesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen tekisi mieli kuulla, että millä työn ulkopuolella keikkujat kustantavat elämänsä?
Sinun rahoillasi, kultaseni.
Saat multa yläpeukun ihan röyhkeydestä 😄
Ja asiaan liittyen: tyhmäähän tämä meno onkin ollut jo vuosisatoja. Yhteiskunta "pyörii" edelleen niiden harvojen ehdoilla. Tällä kertaa ne harvat ovat narsisteja, ylisuorittajia, bisnespomoja jotka eivät ole koskaan tehneet oikeaa työtä (mutta vaativat sitäkin enemmän etuja ja tuloja) jne.
Maailmaa hallitsee sakki itkupotkuraivareita saavia 4-vuotiaita lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on joku ihme ajatus, että kaikki normaalit työtä tekevät ihmiset ovat maailmaa tuhoavia kapitalisteja, jotka vaan hamuaa rahaa ja materiaa. Aikuisvauvat voisivat katsella ympärilleen ja nähdä, että infra josta nauttivat joka päivä ilmaiseksi on jonkun työtä. Jos on erakko ja asuu omavaraisesti metsässä marjoja keräillen ja hoitaa sairautensa kuusenkerkillä ketään vaivaamatta, saa mun puolesta arvostella yhteiskunnan oravanpyöriä, mutta vapaamatkustajat olkoot hiljaa.
No eihän se ole "normaalien työtä tekevien ihmisten" vika, mutta tämä kehitys on valitettavaa ja he myös sen uhreja. Varallisuus keskittyy yhä harvempien käsiin ja samalla elinympäristöä tuhotaan. Joko täällä, tai halvempien tuotantokustannusten perässä kehitysmaissa. Kun ihmisten ostovoima on huono, on pakko ostaa sitä halpatuotantoa, jota tuodaan tänne kehitysmaista ja Aasiasta ja pyörä pyörii pyörimistään.
Mm. halpamuotifirma Fashion Novan omistaja osti itselleen maailman kalleimpana markkinoidun talon, jonka alkuperäinen myyntihinta oli 250 miljoonaa. Siitä voi laskeskella, millaisia voittoja niillä halparievuilla on nälkäpalkalla raataneiden työntekijöiden selästä revitty.
Ja tämäkö on sinun tekosyysi heittäytyä muiden elätettäväksi?
Itsekin nuorempana unelmoin lottovoitosta tai muusta tavasta päästä vapaaherraksi. Sitten viisastuin ja tajusin, ettei työssä sinänsä ole vikaa, vaan omassa suhtautumisessani siihen. Jos hokee vihaavansa työtä, niin ei kai se kovin kivaa voi olla. Parempi hyväksyä se, että työ on osa elämää hyvine ja huonoine puolineen. Kyllä työstä saa myös paljon mielekästä sisältöä elämään, jos sen sallii itselleen. Jatkuva lorvailu kävisi sekin raskaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Itsekin nuorempana unelmoin lottovoitosta tai muusta tavasta päästä vapaaherraksi. Sitten viisastuin ja tajusin, ettei työssä sinänsä ole vikaa, vaan omassa suhtautumisessani siihen. Jos hokee vihaavansa työtä, niin ei kai se kovin kivaa voi olla. Parempi hyväksyä se, että työ on osa elämää hyvine ja huonoine puolineen. Kyllä työstä saa myös paljon mielekästä sisältöä elämään, jos sen sallii itselleen. Jatkuva lorvailu kävisi sekin raskaaksi.
Elämään saa mielekästä sisältöä RAHALLA ja jos työstä ei saa tarpeeksi rahaa, niin se on pelkkää ajanhaaskausta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin nuorempana unelmoin lottovoitosta tai muusta tavasta päästä vapaaherraksi. Sitten viisastuin ja tajusin, ettei työssä sinänsä ole vikaa, vaan omassa suhtautumisessani siihen. Jos hokee vihaavansa työtä, niin ei kai se kovin kivaa voi olla. Parempi hyväksyä se, että työ on osa elämää hyvine ja huonoine puolineen. Kyllä työstä saa myös paljon mielekästä sisältöä elämään, jos sen sallii itselleen. Jatkuva lorvailu kävisi sekin raskaaksi.
Elämään saa mielekästä sisältöä RAHALLA ja jos työstä ei saa tarpeeksi rahaa, niin se on pelkkää ajanhaaskausta
Huomaatko ongelman ajattelussasi? Nostat rahan kaiken muun yläpuolelle, mikä ei ole järkevää eikä tarpeellista. Elämään voi olla tyytyväinen niin monella tavalla, ja kaikki on vain omasta suhtautumisesta kiinni.
Tämä palsta on kyllä siitä vähän huono, että jostain syystä tästäkin keskustelusta on poistunut aika monta asiallista viestiä, joissa on kritisoitu elämäntapatyöttömyyttä. Ikään kuin täällä saisi olla aina vain jotain tiettyä mieltä X ja loput kommentit poistetaan. Ihmeellistä hyysäämistä. Tietysti kommentteja myös poistetaan sen perusteella kun niistä tulee ilmiantoja, mutta kysynpähän vaan, että miksi sitten te jotkut ilmiannatte asiallisesti kritisoivia kommentteja? Niinpä, ne menevät selkeästi ihon alle.
Tässä vähän kärkkäämpi kommentti tähän alle: kukapa nyt tykkäisi että sitä omaa prinsessana elämistä kritisoidaan. Pääntaputtelu on sallittavaa, mutta eihän nyt kukaan voi tulla sanomaan, että verorahoilla huvikseen elely olisi moraalisesti oikein. Nämä loisijat ei ymmärrä sitä, että jostain sekin raha on vedetty - työssä käyviltä ihmisiltä. Suomi on veloissa ja samaan aikaan usein otetaan rahaa vanhustenhoidosta ja koulutuksesta - Ja osa työssäkäyvien tuomista verorahoista valuu näiden prinsessojen elättämiseen.
Noin, nyt olen taannut sen että tämäkin kommentti kuopataan tämän päivän aikana.
Korostan vielä, että kaikki ihan OIKEASTI HYVÄSTÄ SYYSTÄ työttömänä olevat ovat ihan eri asia. Tämä keskustelu on vain aika pitkälti mennyt nimenomaan elämäntapatyöttömien kritisoimiseen (ja tähän keskusteluun on osallistunut joitakin selkeästi vapaaehtoisesti työttömiä), joten itsekin otan tuohon kantaa.
^ huomasin kirjotusvirheen tuolla, piti sanoa "moraalisesti väärin". Toisaalta, eipä tällä varmaan ole väliä, kun tuo kommentti todennäköisesti poistetaan pian. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on joku ihme ajatus, että kaikki normaalit työtä tekevät ihmiset ovat maailmaa tuhoavia kapitalisteja, jotka vaan hamuaa rahaa ja materiaa. Aikuisvauvat voisivat katsella ympärilleen ja nähdä, että infra josta nauttivat joka päivä ilmaiseksi on jonkun työtä. Jos on erakko ja asuu omavaraisesti metsässä marjoja keräillen ja hoitaa sairautensa kuusenkerkillä ketään vaivaamatta, saa mun puolesta arvostella yhteiskunnan oravanpyöriä, mutta vapaamatkustajat olkoot hiljaa.
Kun sun "normaali työ" keskittyy muilta hyväksikäytöllä kerättyyn hyötyyn, niin olet kaikista vittumaisin "vapaamatkustaja"
Mitä sä horiset? Ethän sä tiedä mitä mä teen työkseni. Ajatteletko, että siivoojat, bussikuskit, sairaanhoitajat, opettajat, kaupankassat jne. RIISTÄVÄT? Keneltä ne tarkalleen ottaen riistävät? Sultako?
Hei, oot sä oikeesti noin vajaaälyinen? :D
Hei, luuletko että nää sun provot on oikeasti hyviä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin nuorempana unelmoin lottovoitosta tai muusta tavasta päästä vapaaherraksi. Sitten viisastuin ja tajusin, ettei työssä sinänsä ole vikaa, vaan omassa suhtautumisessani siihen. Jos hokee vihaavansa työtä, niin ei kai se kovin kivaa voi olla. Parempi hyväksyä se, että työ on osa elämää hyvine ja huonoine puolineen. Kyllä työstä saa myös paljon mielekästä sisältöä elämään, jos sen sallii itselleen. Jatkuva lorvailu kävisi sekin raskaaksi.
Elämään saa mielekästä sisältöä RAHALLA ja jos työstä ei saa tarpeeksi rahaa, niin se on pelkkää ajanhaaskausta
Elämään saa mielekästä sisältöä kun tekee mielekkäitä asioita. Osasta näistä toimista saa myös rahallisen korvauksen joka on nyky-yhteiskunnnan vaihdannan väline.
No se oltais tapettu. :D