Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
HS: Peruskoulu on kriisissä
21.05.2023 |
2000-luvun alussa Suomessa juhlittiin vielä kestomenestystä kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa, joka mittaa 15-vuotiaiden osaamista. Sen jälkeen tapahtui jotain.
Oppimistulokset ovat heikentyneet Suomessa poikkeuksellisen nopeasti. Yhä useamman nelosluokkalaisen lukutaito on heikko. Koululaisten tuen tarve on kasvanut, koulut eriytyvät. Opettajat uupuvat ja harkitsevat alan vaihtoa.
Huoli peruskoulusta nousi puheenaiheeksi eduskuntavaaleissa. Puolueet vaativat, että peruskoulu on pelastettava.
Mutta kouluarjen varsinaisten asiantuntijoiden ääni on kuulunut heikosti.
Opettajat kokevat, että heidät on työnnetty syrjään sekä koulukeskustelusta että koulua koskevista uudistuksista - joita on muuten riittänyt viime vuosina.
Kommentit (536)
Vierailija kirjoitti:
Arvioinnissa havaittiin sekin, että jos koulussa on yli 5,3 prosenttia S2-oppilaita, osaamisen kehittyminen on keskiarvoa heikompaa koko koulussa. Näitä kouluja on paljon esimerkiksi pk-seudulla.
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/f2504f3d-8481-41ba-89a6-fd5c3af…
Näin juuri. Opettaja joutuu supistamaan opetuksen sisältöjä heikoimpien mukaan
Sanavarasto jää heikommaksi suomenkielisilläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan joskus lukeneeni, että sellainen nuori, joka lukee esim muutamia romaaneja vuodessa, omaa merkittävästi laajemman sanavaraston kuin sellainen, joka ei lue. En muista määriä, mutta tuhansia sanoja se oli.
Nykyään hyvin, hyvin harva lukee. Ja jos "lukee", niin se on äänikirjojen kuuntelemista mikä on ihan eri asia kuin kirja kädessä. En ole itsekään synnitön, sillä liian usein tulee valittua joku Netflix-sarja romaanin sijaan. Luen nykyään varmaan yli puolet vähemmän kuin esim 15 vuotta sitten. Oma syy. Mitä se sitten on lapsilla ja nuorilla? Osa heistä on toki valtavan fiksuja, sen myönnän kernaasti, mutta sitten olen törmännyt sellaisiinkin nuoriin, jotka eivät osaa kunnolla enää puhuakaan koska sanavarasto on niin kapea. Kyseessä on kuitenkin ns. normaalit nuoret, ei mitään kehitysviivästymiä tms. Tämä on pelottavaa.
Jos puhutaan romaaneista, niin oppimisen suhteen on aivan sama, luetaanko kirja silmin, vain kuulleenko kirja korvin, koska kuuntelu redusoituu matematiikan kautta (esim. Fourier-analyysin avulla) näköaistilla tapahtuvaksi asiaksi.
Ongelma on, että mitään matematiikkaa, joka on tieteellinen kieli, ei voida kääntää puhukielelle, koska sitä ei voida kääntää luonnolliselle kielelle, joten matematikkaa ei voi oppia äänikirjojen kautta, kuten esim. filosofiaa voi.
Ja ongelma matematiikassa nykyään on se, että lähes kenelläkään ei ole riittävää keskittymiskykyä nykypäivänä lukea matematiikan kirjaa, koska siinä pitää lukea ajatuksella jokainen pilkkukin, ja tämä vaatii äärimmäistä keskittymiskykyä.
Sinänsä oppisen suhteen on aivan sama lukeeko matemaattisen kirja ruudulta sähköisessä muodossa, vai perinteiseen tapaan painettuna kirjana. Mutta kuunnella matematiikkaa ei voi toisin kuin romaaneja ja filosofiaa.
Tämä ei kyllä pidä paikkaansa. Lukutaito lisää myös loogis-matemaattista päättelykykyä. Lukutaito vaatii logiikan taitoa ja ymmärtämistä, johdonmukaisuuden ymmärtämistä ja rytmitystä.
Mutta matematiikka ei ole logiikkaa, vaan matematiikkaa. Matematiikka yritettiin aikoinaan palauttaa logiikaksi loogisen empirismin piirissä, ja yritys epäonnistui. Logiikka on vain sopimus siitä, kuinka tulisi päätellä, ja on hyvin tautologinen omainaispiirteiltään. Matematiikka ei ole tautologia, eikä mikään sopimus itsessään, vaan on saanut alkunsa reaalimaailman todellista ongelmista.
Matematiikka ei logiikkaa, eikä se täten ole tautologinen systeemi, niinkuin logiikka pääpiirteissään on, vaan matematiikka on tieteellinen kieli, jonka avulla reaalimaailmat asiat voidaan esittää täsmällisen tarkasti. Tähän ei luonnollinen kieli pysty koskaan.
Toki on oleellista osata myös suomi kieli (ja englanti) kaikissa muodoissaan, en kiistä sitä tietenkään.
Mutta kognition eli ymmärryksen kannalta asioita voi oppia monella tavalla. Ei ole olemassa oikeaa tapaa oppia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet oppii jo eskarissa lukemaan. Lapsille täytyy pienestä pitäen lukea, lorutella. Kännykät pois.
Miten selität sen, että oppimistulokset laskevat jatkuvasti, vaikka yhä suurempi osa oppii lukemaan eskarissa?
Oppii kyllä, mutta kovin harva sitä taitoa käyttää. Älypuhelin lyhyine viesteineen ei edistä lukutaitoa ja kirjoja ei vaan jaksa lukea.
Maailma muuttuu, me todistamme uuden ihmisen (h o m o idioticus) esiinmarssia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vihervassarit!
Sanni Grahn-Laasonen (kok) uudisti peruskoulun opsin perskekon aikana. Samoin uusiksi meni varhaiskasvatusopetus ja ammattikoulutus ja lukiouudistustakin pykättiin. Uudistuksia toteuttamassa ei ollut yhtäkään opetuksen tai kasvatuksen ammattilaista, vain erilaisia konsultteja. Jäljet alkavat näkyä nyt. Miten meni omasta mielestä, persulit?
Suomen kaikkien aikojen tuhoisin ja kaikin puolin kelvottomin opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (Kok.).
Pahalta näyttää nyt kun uusi porvarihallitus tulee. Tuhotaan loputkin. Sitten Hesari kirjoittelee viiden vuoden päästä että miten näin kävi. Kaikki vaan kohauttaa olkiaan.
On persuista mitä mieltä hyvänsä, niin pitää myöntää, että koulutusasioissa persut puhuvat järkeviä. Persut vaatii digisekoilun lopettamista ja opettajan auktoriteetin palauttamista ja muutenkin ryhtiliikettä kouluun. Ikään kuin askelia taaksepäin vanhojen hyvien aikojen suuntaan.
Kokoomuksesta ei koskaan ole koululle ollut kuin haittaa. Kokoomus pitäisi pelata ihan syrjään aina, kun koulusta puhutaan. Jyrki Kataisen "fantastinen yliopistouudistus" pilasi yliopiston. Grahn-Laasosen digiloikka pilasi ensin peruskoulun ja nyt lukion. Kokoomus yritti kaikin keinoin jo 1960-luvulla vastustaa sen peruskoulun syntymistä, josta kehittyi menestystarina 1970- ja 1980-luvuilla.
Juuri näin.
Ja Kokoomuksen aloitteesta ammattikouluista poistettiin reaaliaineiden opetus lähes kokonaan. Mukamas oppivat ammatin, kun joutuvat suoraan tekemään työtä - tietenkin palkatta, jotta kokoomuslaiset yrittäjät saavat ilmaista työvoimaa.
Sitten tuloksena ammattikoululaiset eivät saa opetusta juuri ollenkaan. Ja kun sukupolvi vaihtuu, niin ammattikoulussa opiskelleet eivät tiedä mistään mitään, kun eivät ole opetusta saaneet.
Näin juuri. Matematiikan ja kielten opetus on surkeaa ja lähes yhden kurssin varassa (alasta riippuen). Äidinkieltä ei juuri ole. Taitoja siirtyä mm. ammattikorkeakouluun on vähäisesti, sillä siellä pitää osata kirjoittaa, jotta kurssit saa läpi.
Jos lapsenne menee ammattikouluun, niin kaksoistutkinto kannattaisi suorittaa.
Lisäksi ammattiopetus näyttää paperilla paremmalta. Lukujärjestyksessä on tunteja, mutta niitä ei pidetä.
Vähän ohi peruskoulu aiheen, mutta poistaisin opiskeluista pitkät harjoittelujaksot. Niistä ei ole ollut muuta kuin haittaa. Ennen opiskelijat tutustuivat alaan kesätöiden avulla ja saivat siitä palkkaa. Nykyään on usean kuukauden mittaiset hajottelujaksot, jotka tapahtuvat opintokaudella ja ilmaiseksi. Tulokset puhuvat puolestaan, joten palataanpa vanhaan hyvään aikaan takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvioinnissa havaittiin sekin, että jos koulussa on yli 5,3 prosenttia S2-oppilaita, osaamisen kehittyminen on keskiarvoa heikompaa koko koulussa. Näitä kouluja on paljon esimerkiksi pk-seudulla.
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/f2504f3d-8481-41ba-89a6-fd5c3af…
Näin juuri. Opettaja joutuu supistamaan opetuksen sisältöjä heikoimpien mukaan
Sanavarasto jää heikommaksi suomenkielisilläkin.
Heikoiten lukuaineissa pärjäävät itä-suomalaiset kantispojat kouluissa, joissa s2-oppilaita on käytännössä 0. Miten sen selität?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvioinnissa havaittiin sekin, että jos koulussa on yli 5,3 prosenttia S2-oppilaita, osaamisen kehittyminen on keskiarvoa heikompaa koko koulussa. Näitä kouluja on paljon esimerkiksi pk-seudulla.
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/f2504f3d-8481-41ba-89a6-fd5c3af…
Näin juuri. Opettaja joutuu supistamaan opetuksen sisältöjä heikoimpien mukaan
Sanavarasto jää heikommaksi suomenkielisilläkin.
Jos näin on, niin ehkä tässä olisi todella myös koulutuksen ja (apua, sohaisen varmaan jotain pesää) opettajien lisäkoulutuksen uudistamisen tarve. Pitääkö kaikkien edetä samaa tahtia? Pitääkö kaikkien kanssa tehdä samat asiat? Voisiko yksilöllistää ja eriyttää enemmän? Aitoja kysymyksiä, ei retorisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet oppii jo eskarissa lukemaan. Lapsille täytyy pienestä pitäen lukea, lorutella. Kännykät pois.
Miten selität sen, että oppimistulokset laskevat jatkuvasti, vaikka yhä suurempi osa oppii lukemaan eskarissa?
Oppii kyllä, mutta kovin harva sitä taitoa käyttää. Älypuhelin lyhyine viesteineen ei edistä lukutaitoa ja kirjoja ei vaan jaksa lukea.
Maailma muuttuu, me todistamme uuden ihmisen (h o m o idioticus) esiinmarssia.
Älyllinen taantumus ei kuitenkaan heijastu vaatimattomuutena, vaan asioista pidetään meteliä äänekkäämmin kuin koskaan ja usein eriskummallisin perustein.
Peruskoulu on kopioitu Suomeen Sosialistisesta DDRstä.
Peruskoulu lopetettiin heti kun Saksat yhdistyivät ja muutettiin Länsi-Saksan mallin mukaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvioinnissa havaittiin sekin, että jos koulussa on yli 5,3 prosenttia S2-oppilaita, osaamisen kehittyminen on keskiarvoa heikompaa koko koulussa. Näitä kouluja on paljon esimerkiksi pk-seudulla.
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/f2504f3d-8481-41ba-89a6-fd5c3af…
Näin juuri. Opettaja joutuu supistamaan opetuksen sisältöjä heikoimpien mukaan
Sanavarasto jää heikommaksi suomenkielisilläkin.Heikoiten lukuaineissa pärjäävät itä-suomalaiset kantispojat kouluissa, joissa s2-oppilaita on käytännössä 0. Miten sen selität?
He ovat se perusmuotti, mikä on tavoiteltava. Mitä heikompi lukutaito, sitä tyhmempi ihminen, mutta helposti hallittava ja se on tärkeää.
Peruskoulun tehtävä on tasoittaa huiput huonoimpien tasalle. Kuten sosialismin idea on. Silloin kaikkien taso tietysti laskee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulun tehtävä on tasoittaa huiput huonoimpien tasalle. Kuten sosialismin idea on. Silloin kaikkien taso tietysti laskee.
Ennen oli peruskoulussakin vielä tasokurssit eritasoisille oppilaille. Nyt kaikki oppivat luokan heikoimman tahdissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet oppii jo eskarissa lukemaan. Lapsille täytyy pienestä pitäen lukea, lorutella. Kännykät pois.
Miten selität sen, että oppimistulokset laskevat jatkuvasti, vaikka yhä suurempi osa oppii lukemaan eskarissa?
Oppii kyllä, mutta kovin harva sitä taitoa käyttää. Älypuhelin lyhyine viesteineen ei edistä lukutaitoa ja kirjoja ei vaan jaksa lukea.
Maailma muuttuu, me todistamme uuden ihmisen (h o m o idioticus) esiinmarssia.
Älyllinen taantumus ei kuitenkaan heijastu vaatimattomuutena, vaan asioista pidetään meteliä äänekkäämmin kuin koskaan ja usein eriskummallisin perustein.
Näin on. Tyhjät tynnyrit kolisee eniten ja siinä metelissä älyn ääni ei kuulu, vaikka sitäkin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljon kertoo se, että vakavissaan keskustellaan aiheesta saako kännyt ottaa pois koulupäivän aikana. Miksei saisi. Monessa aikuisten työpaikassa on kännykkäkielto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvioinnissa havaittiin sekin, että jos koulussa on yli 5,3 prosenttia S2-oppilaita, osaamisen kehittyminen on keskiarvoa heikompaa koko koulussa. Näitä kouluja on paljon esimerkiksi pk-seudulla.
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/f2504f3d-8481-41ba-89a6-fd5c3af…
Näin juuri. Opettaja joutuu supistamaan opetuksen sisältöjä heikoimpien mukaan
Sanavarasto jää heikommaksi suomenkielisilläkin.Heikoiten lukuaineissa pärjäävät itä-suomalaiset kantispojat kouluissa, joissa s2-oppilaita on käytännössä 0. Miten sen selität?
Peruskoulussa on korjattavaa kautta linjan, mutta s2-oppilaiden arvosanat eivät myöskään vastaa todellisuutta. Tuo on rasismia kantiksia kohtaan, mikä näyttää jostain syystä nykyään olevan täysin hyväksyttävää.
VTV:n raportti, sivu 51:
Tulos viittaa vahvasti siis siihen, että mm-taustaisten oppilaiden saamat kouluarvosanat matematiikassa sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa eivät heijastele heidän osaamistasoaan, vaan oppilaat saavat omaa osaamistasoaan selvästi parempia kouluarvosanoja verrattuna kantaväestön oppilaisiin.
https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/06/15103549/maahanmuuttajaoppilaat-…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulun tehtävä on tasoittaa huiput huonoimpien tasalle. Kuten sosialismin idea on. Silloin kaikkien taso tietysti laskee.
Ennen oli peruskoulussakin vielä tasokurssit eritasoisille oppilaille. Nyt kaikki oppivat luokan heikoimman tahdissa.
Wanhan kansakoulun käyneenä muistan hyvin, että sitä luokan hitainta kaikki odottivat silloinkin.
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulun tehtävä on tasoittaa huiput huonoimpien tasalle. Kuten sosialismin idea on. Silloin kaikkien taso tietysti laskee.
Täyttä pashaa. Vaikka Venäjän ja kaikkeen siihen liittyvän vihaaminen on nyt muotia, oli siellä koululaitos erinomainen jopa sosialismiin kallellaan olevan Neuvostoliiton aikana.
Esim. Virossahan näkyy edelleen tämä perinne ja siellähän mennään todella komeissa tunnelmissa mitä kouluun tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arvioinnissa havaittiin sekin, että jos koulussa on yli 5,3 prosenttia S2-oppilaita, osaamisen kehittyminen on keskiarvoa heikompaa koko koulussa. Näitä kouluja on paljon esimerkiksi pk-seudulla.
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/f2504f3d-8481-41ba-89a6-fd5c3af…
Näin juuri. Opettaja joutuu supistamaan opetuksen sisältöjä heikoimpien mukaan
Sanavarasto jää heikommaksi suomenkielisilläkin.Heikoiten lukuaineissa pärjäävät itä-suomalaiset kantispojat kouluissa, joissa s2-oppilaita on käytännössä 0. Miten sen selität?
'
En usko. Jos olet käynyt sekä Itä-Suomalaisessa pikkukoulussa että Itä-Helsinkiläisessä suurkoulussa, uskon, että alat itsekin miettimään mistä ja miten moinen tulos on saatu. Vale-emävale-tilasto, kuten tilastotieteilijät tietävät.
Vierailija kirjoitti:
Paljon kertoo se, että vakavissaan keskustellaan aiheesta saako kännyt ottaa pois koulupäivän aikana. Miksei saisi. Monessa aikuisten työpaikassa on kännykkäkielto.
Kun kännyköiden ongelmat tiedetään hyvin, miksi asia on edelleen vain keskustelun tasolla?
Ei ole ihme, että pisa-pisteet ropisee.
Alue: Aihe vapaa
Ainakin riman pitää olla nykyistä korkeammalla.
Valitettavasti ammattikoulutuksen taso on täysin sukeltanut. Suurelta osin opetusta ei järjestetä. Voisi tiivistää 1,5 vuoteen. Tuollaisella lorvimisella ei opita työntekoon.