Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Saako vanhemmilleen ilmaista vihaansa, että ovat olleet surkeita vanhempia? Käsittelen nyt todella paljon vanhempieni alkoholismia ja nyt on tullut viha pintaan.
19.05.2023 |
Olen niin paljon joutunut ongelmiin elämässäni juurikin siitä, että en ole saanut vanhemmilta sitä mitä tarvitsen, joten olen ajautunut hakemaan sitä muualta. He ovat alkoholisteja ja tehneet kaikkea sellaista mitä en olisi halunnut uskoa. Mitä vanhemmaksi kasvan, sen paremmin ymmärrän miten huonosti meitä on kohdeltu ja näen vanhemmat ikuisina teini-ikäisinä, joiden omat tunteet ovat menneet lapsiensa edelle.
Olen niin vihainen. Tekisi mieli sen sijaan, että autan ja mielistelen, niin sanoa, että olette olleet aivan sysipaskoja vanhempia. Tekisi mieli huutaa. Sitten päätän tukahduttaa koska lopulta huono omatunto kolkuttelee mikäli ilmaisen vihan ja pettymyksen tunteitani.
He eivät vain pystyneet antamaan sitä mitä lapsensa olisivat tarvinneet. Edelleen juovat ja ovat kädettömiä elämänhallintansa suhteen. Jotenkin pärjäilevät itsekseen mutta välillämme on niin suuri dilemma, että se saa tuntemaan olon turraksi ja epätoivoiseksi jos mietin kaikkea.
Tiedän, että minun on käsiteltävä tämä itse ja voin itse vaikuttaa elämääni ja suhtautumiseeni. Katkeraksikaan en halua ja yritän myös myötätunnolla heitä ajatella. Siitä huolimatta patoutuneet vihan ja inhon tunteet aika ajoin nousevat pintaan ja silloin on vaikea olla.
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
.[/quote
Minäkin odotin että tulisi jotain merkkiä välittämisestä mutta miltä se sitten olisi tuntunut? Olisinko uskonut edes? En.
Millainen se merkki välittämisestä on?
Eikö riitä jos sanoo että rakastaa?
Sepä se kun tuntuu että vain vaaditaan jotain mitä ei pysty täyttämään. Eikä kerrota miten.Älkää pitäkö pilana kun vaan yritän ymmärtää.
Älä nyt loukkaannu, mutta olisiko sinulla jotain häikkää eli et ole ihan "normaali" vaan esim persoonallisuushäiriö tai jotain lievää autismia tai jotain tunne- tai empatiakyvyttömyyttä? Se toinen sitten oireilee sitä sinun puutostasi/vammaasi ja sinä et tietenkään käsitä, mitä voisit tehdä toisin, koska sinä olet sellainen kuin olet.
Oma vanhempani on sanonut suoraan, että hän jostain syystä ei osaa rakastaa.
Rakkaus pelkkänä lauseena voi tarkoittaa todella montaa eri asiaa. Ja pelkkänä lauseena ilman sitä tukevia tekoja, se on tyhjä ja jopa loukkaava. Ihminen kaipaa huolenpitoa, tukea, voida kokea tulevansa nähdyksi ja ymmärretyksi.
Varmaan se noin on. Sitä on vaikeaa ilmaista niin kuin pitäisi, minä huolehdin ja kannan huolta. Ja touhusin ja puuhasin hiki tukassa aikanaan. Se ei kuitenkaan riittänyt kun en osannut rakastaa. En tiedä miksen. Ehkä kaikki ei vaan osaa.
En loukkaantunut se mitä sanoit on pikemminkin helpotus. Ei tarvitse yli voimiensa yrittää yrittää kun tietää, että joku palikka puuttuu. Tavallaan on pohjalla ja voi vaan hyväksyä itsensä semmoisena kuin on eikä tarvitse puristaa itsestään jotain kuin kuivasta sienestä.
Jos kuitenkin olet yrittänyt etkä ole paskonut lapsen elämää tahallasi, kuten moni vanhempi tekee niin ehkä voisit tuon sanoa sille lapsellekin joskus, jos saat siihen tilaisuuden. Että sinä olisit halunnut rakastaa hänet puhki ja olla paras äiti ikinä, mutta sinulla oli rajalliset eväät eikä sinulla ole mitään mistä saisit niitä lisää. Mutta että jos sinulla olisi, antaisit hänelle. Ja todeta, että tilanne on surullinen molemmille.
Kaikkea hyvää sinulle <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
.[/quote
Minäkin odotin että tulisi jotain merkkiä välittämisestä mutta miltä se sitten olisi tuntunut? Olisinko uskonut edes? En.
Millainen se merkki välittämisestä on?
Eikö riitä jos sanoo että rakastaa?
Sepä se kun tuntuu että vain vaaditaan jotain mitä ei pysty täyttämään. Eikä kerrota miten.Älkää pitäkö pilana kun vaan yritän ymmärtää.
Älä nyt loukkaannu, mutta olisiko sinulla jotain häikkää eli et ole ihan "normaali" vaan esim persoonallisuushäiriö tai jotain lievää autismia tai jotain tunne- tai empatiakyvyttömyyttä? Se toinen sitten oireilee sitä sinun puutostasi/vammaasi ja sinä et tietenkään käsitä, mitä voisit tehdä toisin, koska sinä olet sellainen kuin olet.
Oma vanhempani on sanonut suoraan, että hän jostain syystä ei osaa rakastaa.
Rakkaus pelkkänä lauseena voi tarkoittaa todella montaa eri asiaa. Ja pelkkänä lauseena ilman sitä tukevia tekoja, se on tyhjä ja jopa loukkaava. Ihminen kaipaa huolenpitoa, tukea, voida kokea tulevansa nähdyksi ja ymmärretyksi.
Varmaan se noin on. Sitä on vaikeaa ilmaista niin kuin pitäisi, minä huolehdin ja kannan huolta. Ja touhusin ja puuhasin hiki tukassa aikanaan. Se ei kuitenkaan riittänyt kun en osannut rakastaa. En tiedä miksen. Ehkä kaikki ei vaan osaa.
En loukkaantunut se mitä sanoit on pikemminkin helpotus. Ei tarvitse yli voimiensa yrittää yrittää kun tietää, että joku palikka puuttuu. Tavallaan on pohjalla ja voi vaan hyväksyä itsensä semmoisena kuin on eikä tarvitse puristaa itsestään jotain kuin kuivasta sienestä.
Jos kuitenkin olet yrittänyt etkä ole paskonut lapsen elämää tahallasi, kuten moni vanhempi tekee niin ehkä voisit tuon sanoa sille lapsellekin joskus, jos saat siihen tilaisuuden. Että sinä olisit halunnut rakastaa hänet puhki ja olla paras äiti ikinä, mutta sinulla oli rajalliset eväät eikä sinulla ole mitään mistä saisit niitä lisää. Mutta että jos sinulla olisi, antaisit hänelle. Ja todeta, että tilanne on surullinen molemmille.
Kaikkea hyvää sinulle <3
Kiitos
Tahallaan en ole pahaa tehnyt en vaan parempaan pystynyt. Joskus kauan sitten ajattelin, että minusta tulee vielä hyvä äiti. Ei mennyt alkuunkaan niin kuin Strömsössä.
On vaikeata rakastaa vaan oppivani soisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
.[/quote
Minäkin odotin että tulisi jotain merkkiä välittämisestä mutta miltä se sitten olisi tuntunut? Olisinko uskonut edes? En.
Millainen se merkki välittämisestä on?
Eikö riitä jos sanoo että rakastaa?
Sepä se kun tuntuu että vain vaaditaan jotain mitä ei pysty täyttämään. Eikä kerrota miten.Älkää pitäkö pilana kun vaan yritän ymmärtää.
Älä nyt loukkaannu, mutta olisiko sinulla jotain häikkää eli et ole ihan "normaali" vaan esim persoonallisuushäiriö tai jotain lievää autismia tai jotain tunne- tai empatiakyvyttömyyttä? Se toinen sitten oireilee sitä sinun puutostasi/vammaasi ja sinä et tietenkään käsitä, mitä voisit tehdä toisin, koska sinä olet sellainen kuin olet.
Oma vanhempani on sanonut suoraan, että hän jostain syystä ei osaa rakastaa.
Rakkaus pelkkänä lauseena voi tarkoittaa todella montaa eri asiaa. Ja pelkkänä lauseena ilman sitä tukevia tekoja, se on tyhjä ja jopa loukkaava. Ihminen kaipaa huolenpitoa, tukea, voida kokea tulevansa nähdyksi ja ymmärretyksi.
Varmaan se noin on. Sitä on vaikeaa ilmaista niin kuin pitäisi, minä huolehdin ja kannan huolta. Ja touhusin ja puuhasin hiki tukassa aikanaan. Se ei kuitenkaan riittänyt kun en osannut rakastaa. En tiedä miksen. Ehkä kaikki ei vaan osaa.
En loukkaantunut se mitä sanoit on pikemminkin helpotus. Ei tarvitse yli voimiensa yrittää yrittää kun tietää, että joku palikka puuttuu. Tavallaan on pohjalla ja voi vaan hyväksyä itsensä semmoisena kuin on eikä tarvitse puristaa itsestään jotain kuin kuivasta sienestä.
Olen kahdeksan vuotta kolunnut Youtubesta monenlaisia suomenkielisiä ja englanninkielisiä videoita. Siellä on todella paljon self helpiä tilaan kuin tilaan, jos vain onnistuisit löytämään sellaiset, joista saisit itsellesi apua, ihan vaikka juuri vain tuohon itsensä ja tilanteen hyväksymiseen. Tai jos vaikka jotain olisi opittavissa ja muutettavissa.
Tunnereaktiot syntyvät aivoissa ja jos siellä on sammuneita tai ylivilkkaita alueita niin ei ne muutu tuosta vaan. Esim ADHD:ta sairastavan ja masennusta sairastavan ja narsistin ja tasapainoisen normaalin aivoaktiivisuudet eroavat toisistaan. Moni pitää tätä huuhaana, mutta näitä voi kokeilla kuunnella taustalla, nukkuessaan tai aktiivisesti ja katsoa, tapahtuuko mitään muutosta pääkopassa. Olen parantanut näillä tämän tyylisillä äänitteillä unettomuuteni ja ahdistusta ja päänsärkyjä.
Vierailija kirjoitti:
Osaako joku sanoa mihin tämä viha pitäisi prioirisoida? Vai mitä tälle tekisi?
-ap
Terapiassa neuvottiin kirjoittamaan kirjeitä, joissa avaudut kaikista mieltäsi vaivaavista asioista ja joita et ikinä lähetä vanhemmillesi tai muille sinua loukanneille ihmisille. Tai kirjoita "kirjeitä" päiväkirjaan. Tulee vielä sekin päivä, jolloin ymmärrät myös vanhempiasi ja silloin saattaisit katua sitä, että purit vihasi heihin. Sinulla on asiat paljon paremmin kuin heillä, kun kykenet eheytymään sukupolvien traumoista, jotka vanhempasi kykenivät vain hukuttamaan viinaan. Tulee myös se päivä, jolloin suret vanhempiesi elämätöntä ja hukkaan heitettyä elämää. Ja toisaalta olet kiitollinen, että he antoivat sinulle elämän ja mahdollisuuden kokea tätä elämää koko rahalla. Ei pelkästään iloa ja hyvää mieltä, vaan myös elämän tummimmat sävyt.
Alue: Aihe vapaa
Älä nyt loukkaannu, mutta olisiko sinulla jotain häikkää eli et ole ihan "normaali" vaan esim persoonallisuushäiriö tai jotain lievää autismia tai jotain tunne- tai empatiakyvyttömyyttä? Se toinen sitten oireilee sitä sinun puutostasi/vammaasi ja sinä et tietenkään käsitä, mitä voisit tehdä toisin, koska sinä olet sellainen kuin olet.
Oma vanhempani on sanonut suoraan, että hän jostain syystä ei osaa rakastaa.
Rakkaus pelkkänä lauseena voi tarkoittaa todella montaa eri asiaa. Ja pelkkänä lauseena ilman sitä tukevia tekoja, se on tyhjä ja jopa loukkaava. Ihminen kaipaa huolenpitoa, tukea, voida kokea tulevansa nähdyksi ja ymmärretyksi.
Varmaan se noin on. Sitä on vaikeaa ilmaista niin kuin pitäisi, minä huolehdin ja kannan huolta. Ja touhusin ja puuhasin hiki tukassa aikanaan. Se ei kuitenkaan riittänyt kun en osannut rakastaa. En tiedä miksen. Ehkä kaikki ei vaan osaa.
En loukkaantunut se mitä sanoit on pikemminkin helpotus. Ei tarvitse yli voimiensa yrittää yrittää kun tietää, että joku palikka puuttuu. Tavallaan on pohjalla ja voi vaan hyväksyä itsensä semmoisena kuin on eikä tarvitse puristaa itsestään jotain kuin kuivasta sienestä.