Ihmiset kommentoivat sairauden runtelemaa ja ikääntyvää ulkomuotoani miten jaksaa?

Olen +30 v nainen ja viimeisen vuoden aikana ihmiset ovat tulleet mm. töissä ja vapaalla kommentoimaan ulkomuotoni ikääntymistä (työni ei millään lailla liity ulkonäköön, vaan on asiantuntija-ammatti). Olen normaalipainoinen ja pari vuotta olen elänyt pikkulapsiarkea. Olen lapsen saamisen jälkeen sairastunut pysyvään vaikeaan, fyysiseen sairauteen. Sairauden tuomat ulkoiset muutokset ja kivut näkyvät ulkonäössäni olen selvästi sairauden väsyttämän näköinen. Sairastuminen itsessään on ollut jo vaikea paikka ja yhä sulattelen asiaa, mutta olen todella väsynyt kuuntelemaan kommentointia ulkonäöstäni.

Miksi jotkut kokevat tarvetta tulla kommentoimaan, että olen ikääntynyt? Ei kukaan pysy parikymppisen näköisenä lopun ikäänsä. Tottakai ikäisestäni jo näkee, että ei tässä mitään lukioikäisiä enää olla. Tunnistan toki itsekin, että parin vuoden aikana olomuotoni on ymmärrettävästi väsähtänyt, mutta en jaksaisi kuulla asiasta kommentointia. Kaikki ikääntyvät, eikä kukaan ole ikuisesti nuori. Minä en kaipaa mitään kauneusleikkauksia tai vastaavia toimenpiteitä, minua kiinnostaa ainoastaan sairaudesta huolimatta toimintakyvyn ylläpitäminen.

Minulle on ollut raskas paikka sairastua näin nuorella iällä pysyvästi. Sairauden oireet itsessään ovat jo raskaita kestää, eikä tunnu kivalta katsoa, miten sairaus näkyy minusta ulospäin. Jokaiselle vastaantulevalle puolitutulle en kuitenkaan viitsisi selittää, että tämä ulkomuotoni johtuu ihan luonnollisesti ikääntymisestä sekä sairauteni tuomista muutoksista.

Miten te jaksatte tätä ikääntymisen kommentointia? Miten noihin kommentteihin kannattaisi reagoida?