Lue keskustelun säännöt.
Miksi tuot lapsesi päiväkotiin vapaapäivänäsi?
Alamme todella turhautua tähän viimeisen kolmen vuoden aikana kasvaneeseen ilmiöön. Esimerkiksi helatorstain jälkeiselle huomiselle perjantaille moni vanhempi kertoi ryhmän kasvattajille olevansa vapaalla, mutta tuovat lapsensa varhaiskasvatukseen. Tarkoituksena kuulemma mm. kampaajalla käynti, pihatyöt ja lepääminen ilman lapsia. En saanut omalle henkilöstölleni järjestymään ansaitsemiaan lomia pidettäväksi. Tuleva kesä näyttää johtajanurallani järkyttävimmältä päivystysaikaan eli juhannuksen jälkeen supistetun ajan toimintaan on tulossa ennätysmäärä lapsia, myös sellaisia, joilla on huoltaja työttömänä tai kotona pienemmän sisaruksen kanssa hoitovapaalla.
Kannatan tottakai subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta jokaiselle lapselle, huoltajan työssäkäynnistä riippumatta, mutta vain koulujen lukuvuosiaikaan. Kesä, syysloma, joululoma ja talviloma voisivat olla auki vain aidossa tarpeessa oleville, lapsen kuntoutuksen/vamman tai pitkäaikaissairauden takia, s2-kielen oppimisen, huoltajien aidosta tarpeesta tai lastensuojelun tukitoimena.
Laitoimme kollegojen kesken esityksen hallitusneuvottelijoille, jotta alkavalla hallituskaudella oikeutta rajattaisiin jälleen 20 viikkotuntiin ja tämän yli vain perustellusta syystä.
Huoltajan vapaapäivän tulee myös olla lapsen kanssa yhteisen mukavan yhdessäolon päivä. Kiintymyssuhde on olennainen lapsen turvallisessa minäkuvassa. Huoltajat ovat lapsen keskeisimmät kasvattajat, kun kyse on tavanomaisesti kasvavasta ja kehittyvästä lapsesta.
Olen ollut johtajana myös vanhaan päivähoitoaikaan. Muutos lasten palvelunkäytölle on nykyään valtava. Jokainen lapsi on tervetullut viitenä päivänä vakalain ja vasun mukaiseen toimintaamme, mutta porrastus aamupäivä- ja iltapäiväryhmiin olisi suotava (poislukien esiopetus ja vuorohoito) jollei autenttista syytä yli 20 viikkotuntiin ole.
T. eräs päiväkodinjohtaja kollegoineen pääkaupunkiseudulta
Kommentit (1734)
Itse ajattelen asian näin:
Jos vanhemmat mieluummin laittavat lapsen päiväkotiin vapaapäivänä/lomapäivänä, niin silloin lapsen on siellä parempi olla kuin kotona.
En tietenkään tätä kannata, mutta varmaan ymmärrätte tuosta pointin että jos vanhemmat ei lastansa kaipaa niin lapsen on parempi olla paikassa jossa saa tarvitsemansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa taas ikävä aloitus. Olisiko aloittajan aika jäädä eläkkeelle?
Kerronpa tähän hieman ajatuksia. Meillä esimerkiksi on tilanne, että päiväkoti on vuodessa enemmän kiinni kuin me vanhemmat pystymme pitämään lomaa (viime vuonna seitsemän viikkoa). Tämä aiheuttaa stressiä, koska joko lapsi pitää viedä silloin korvaavaan hoitoon tai saada isovanhempi hoitamaan. Ei kaikilla vanhemmilla ole mahdollisuutta pitää lomaa töistä ihan koko ajan!
Joskus vanhempien pitää myös hoitaa niitä juoksevia asioita. Mikä siinä on niin kamalaa, jos joku menee kampaajalle yhtenä päivänä vuodesta ja lapsi on sillä aikaa päivähoidossa? Kampaajat ovat usein auki vain arkisin työaikaan, joten moni ei normaalisti sinne työn takia ehdi.
Miksi sitä lasta ei voi ottaa mukaan kampaajalle? Kyllä mä muistan olleeni mukana kun äiti kävi kampaajalla ja mä sen aikaa selailin niitä lehtiä mitä kampaamoista aina löytyy. Tietysti jos olet jättänyt lapsesi kasvattamatta ja hän on kamala riiviön niin...
Mitä arvoa tolla sun viimeisellä lauseella on? Voitko selittää miksi se piti laittaa siihen? Ihan vain ollaksesi ilkeä, ja purkaaksesi omaa pahaa oloa? Toi ois voinut olla melkein järkevä kommentti ilman sitä, mutta näköjään kettuilemaan pitää päästä, vaikka mikä olisi. Eikös?
Oikeesti tätäkin ketjua lukiessa tajuaa todella helposti, että miksi lapset ja nuoriso voi niin käsittämättömän pahoin. Ei mikään ihme, kun ei aikuisetkaan osaa keskustella mistään asiasta niin, etteikö se olisi jatkuvaa toisten syyllistämistä ja arvostelua. Mitään rakentavaa ei edes yritetä sanoa.
Aidosti ihmettelin että miksi sitä lasta ei voi ottaa mukaan kampaajalle (tai virastoihin jne). Mikä siitä muka tekee niin mahdotonta että on pakko saada lapselle hoitaja siksi aikaa? Että millään ei pärjätä hetkeäkään ihmisten ilmoilla. Se arvo sillä vikalla lauseella on, että jos lapsi tosiaan on riiviö, eikä suostu tottelemaan vanhempaansa sitten millään, niin sitten ymmärrän miksi äiti ei halua lasta mukaan, koska asioiden hoidosta ei yksinkertaisesti tulisi mitään. Ja siksi mainitsin kasvattamatta jättämisen koska siitähän ne lasten tottelemattomuudet johtuu, on annettu periksi jo liian monta kertaa aiemmin. Nimenomaan halusin korostaa sitä kasvatuksen puutetta, enkä halunnut syyllistää niitä joiden lapsien vaikeampi käytös johtuu esim. autismista. Joten jos on vaikea mennä hoitamaan asioita lapsen ollessa mukana, niin katsokaa peiliin.
Eli ei ollut kettuilua ihan vaan kettuilun takia, eikä minulla ole pahaa oloa purettavana, muuten kuin sen verran että turhauttaa ja raivostuttaa se kun lapsia ei enää kasvateta, mennään mistä aita on matalin ja nyt saadaan kaikki pelätä (varhais)teinijoukkoja, että saako ne päähänsä viedä mun takin ja huvikseen puukottaa samalla, sekä muut lapset joutuvat pelkäämään välitunneillakin että tulevat joukkohakatuksi.
Että mitä jos pysähtyisit miettimään mistä se toisten turhautuminen johtuu ennen kuin purat sitä omaa huonoa oloasi ja alat puolustelemaan itseäsi ja huonosti hommansa hoitavia vanhempia."Että mitä jos pysähtyisit miettimään mistä se toisten turhautuminen johtuu ennen kuin purat sitä omaa huonoa oloasi ja alat puolustelemaan itseäsi ja huonosti hommansa hoitavia vanhempia."
Niin. No. Mitäköhän tohon nyt sanoisi... Mieti nyt vaikka ensin tota aiemman viimeistä lausettasi. Ihanko oikeasti ihan vaan hyvässä hengessä otit asian puheeksi. Ja tämä minkä tähän lainasin, niin missä kohtaa puolustelen, tai puran pahaa oloani. Onko kysymyksien esittäminen siis merkki siitä, että puolustelen itseäni, tai puran pahaa oloani? Ja miten olisin edes voinut puolustella itseäni, kun ekaa kertaa ketjuun kommentoin? Taas kerran aika vahvaa tulkintaa siitä, että mitä minä olen, miten olen lapseni kasvattanut, ja miten asioista ajattelen. En peräänkuuluttanut mitään muuta, kuin että vois jättää henk.koht. tökkimiset vähemmälle. Jos luet tarkemmin, että tulkitse rivien väliin jotain mitä siellä ei ole, niin huomaat että esitän lähinnä kysymyksiä. "Katsokaa peiliin"? Just tota mä tarkoitan. Ei vaikuta siltä, että olisi juurikaan ymmärrystä eri tilanteissa olevia ihmisiä kohtaan. Ja vielä kysymys. Jos sinua turhauttaa, ja ihan siis raivostuttaa, niin miten voit väittää, ettei sulla ole pahaa oloa purettavana? Kuulostaa omituiselta tämäkin ajatus.
Voisitko nyt ihan ajatuksella lukea ennen kuin kommentoit? Kirjoitin "...eikä minulla ole pahaa oloa purettavana, MUUTEN KUIN sen verran että turhauttaa ja..." Kyllä, siitä tulee aika paha olo kun näkee miten lapset ja nuoret voi ja vanhemmat kulkee laput silmillä "ei vaan meidän lapsi, me ollaan tehty kasvatustyömme niiiin hyvin että ollaan lastemme kavereita". Mutta että muuten ei ole henkilökohtaisessa elämässä asioita mitkä aiheuttaisi pahaa oloa mitä tahtoisin purkaa.
Ja missä minä väitin että sanoin tuon lauseeni riiviö lapsista "hyvässä hengessä"? Ei, ei ollut tarkoituskaan silitellä vanhempien päitä että "voi voi kyllä on teillä rankkaa, ymmärrän", vaan herättää ajattelemaan että miksi se on muka niin saamarin vaikeaa hoitaa asioita kun lapsi on mukana.
Jos se on niin saamarin vaikeaa, niin miksi sen pitäisi olla? Jos pääsee helpommalla, kun lapsi ei ole mukana, miksi niin ei saisi toimia? Onko joku kilpailu, jossa eniten kärsinyt saa kirkkaimman kruunun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa taas ikävä aloitus. Olisiko aloittajan aika jäädä eläkkeelle?
Kerronpa tähän hieman ajatuksia. Meillä esimerkiksi on tilanne, että päiväkoti on vuodessa enemmän kiinni kuin me vanhemmat pystymme pitämään lomaa (viime vuonna seitsemän viikkoa). Tämä aiheuttaa stressiä, koska joko lapsi pitää viedä silloin korvaavaan hoitoon tai saada isovanhempi hoitamaan. Ei kaikilla vanhemmilla ole mahdollisuutta pitää lomaa töistä ihan koko ajan!
Joskus vanhempien pitää myös hoitaa niitä juoksevia asioita. Mikä siinä on niin kamalaa, jos joku menee kampaajalle yhtenä päivänä vuodesta ja lapsi on sillä aikaa päivähoidossa? Kampaajat ovat usein auki vain arkisin työaikaan, joten moni ei normaalisti sinne työn takia ehdi.
Miksi sitä lasta ei voi ottaa mukaan kampaajalle? Kyllä mä muistan olleeni mukana kun äiti kävi kampaajalla ja mä sen aikaa selailin niitä lehtiä mitä kampaamoista aina löytyy. Tietysti jos olet jättänyt lapsesi kasvattamatta ja hän on kamala riiviön niin...
Mitä arvoa tolla sun viimeisellä lauseella on? Voitko selittää miksi se piti laittaa siihen? Ihan vain ollaksesi ilkeä, ja purkaaksesi omaa pahaa oloa? Toi ois voinut olla melkein järkevä kommentti ilman sitä, mutta näköjään kettuilemaan pitää päästä, vaikka mikä olisi. Eikös?
Oikeesti tätäkin ketjua lukiessa tajuaa todella helposti, että miksi lapset ja nuoriso voi niin käsittämättömän pahoin. Ei mikään ihme, kun ei aikuisetkaan osaa keskustella mistään asiasta niin, etteikö se olisi jatkuvaa toisten syyllistämistä ja arvostelua. Mitään rakentavaa ei edes yritetä sanoa.
Aidosti ihmettelin että miksi sitä lasta ei voi ottaa mukaan kampaajalle (tai virastoihin jne). Mikä siitä muka tekee niin mahdotonta että on pakko saada lapselle hoitaja siksi aikaa? Että millään ei pärjätä hetkeäkään ihmisten ilmoilla. Se arvo sillä vikalla lauseella on, että jos lapsi tosiaan on riiviö, eikä suostu tottelemaan vanhempaansa sitten millään, niin sitten ymmärrän miksi äiti ei halua lasta mukaan, koska asioiden hoidosta ei yksinkertaisesti tulisi mitään. Ja siksi mainitsin kasvattamatta jättämisen koska siitähän ne lasten tottelemattomuudet johtuu, on annettu periksi jo liian monta kertaa aiemmin. Nimenomaan halusin korostaa sitä kasvatuksen puutetta, enkä halunnut syyllistää niitä joiden lapsien vaikeampi käytös johtuu esim. autismista. Joten jos on vaikea mennä hoitamaan asioita lapsen ollessa mukana, niin katsokaa peiliin.
Eli ei ollut kettuilua ihan vaan kettuilun takia, eikä minulla ole pahaa oloa purettavana, muuten kuin sen verran että turhauttaa ja raivostuttaa se kun lapsia ei enää kasvateta, mennään mistä aita on matalin ja nyt saadaan kaikki pelätä (varhais)teinijoukkoja, että saako ne päähänsä viedä mun takin ja huvikseen puukottaa samalla, sekä muut lapset joutuvat pelkäämään välitunneillakin että tulevat joukkohakatuksi.
Että mitä jos pysähtyisit miettimään mistä se toisten turhautuminen johtuu ennen kuin purat sitä omaa huonoa oloasi ja alat puolustelemaan itseäsi ja huonosti hommansa hoitavia vanhempia."Että mitä jos pysähtyisit miettimään mistä se toisten turhautuminen johtuu ennen kuin purat sitä omaa huonoa oloasi ja alat puolustelemaan itseäsi ja huonosti hommansa hoitavia vanhempia."
Niin. No. Mitäköhän tohon nyt sanoisi... Mieti nyt vaikka ensin tota aiemman viimeistä lausettasi. Ihanko oikeasti ihan vaan hyvässä hengessä otit asian puheeksi. Ja tämä minkä tähän lainasin, niin missä kohtaa puolustelen, tai puran pahaa oloani. Onko kysymyksien esittäminen siis merkki siitä, että puolustelen itseäni, tai puran pahaa oloani? Ja miten olisin edes voinut puolustella itseäni, kun ekaa kertaa ketjuun kommentoin? Taas kerran aika vahvaa tulkintaa siitä, että mitä minä olen, miten olen lapseni kasvattanut, ja miten asioista ajattelen. En peräänkuuluttanut mitään muuta, kuin että vois jättää henk.koht. tökkimiset vähemmälle. Jos luet tarkemmin, että tulkitse rivien väliin jotain mitä siellä ei ole, niin huomaat että esitän lähinnä kysymyksiä. "Katsokaa peiliin"? Just tota mä tarkoitan. Ei vaikuta siltä, että olisi juurikaan ymmärrystä eri tilanteissa olevia ihmisiä kohtaan. Ja vielä kysymys. Jos sinua turhauttaa, ja ihan siis raivostuttaa, niin miten voit väittää, ettei sulla ole pahaa oloa purettavana? Kuulostaa omituiselta tämäkin ajatus.
Voisitko nyt ihan ajatuksella lukea ennen kuin kommentoit? Kirjoitin "...eikä minulla ole pahaa oloa purettavana, MUUTEN KUIN sen verran että turhauttaa ja..." Kyllä, siitä tulee aika paha olo kun näkee miten lapset ja nuoret voi ja vanhemmat kulkee laput silmillä "ei vaan meidän lapsi, me ollaan tehty kasvatustyömme niiiin hyvin että ollaan lastemme kavereita". Mutta että muuten ei ole henkilökohtaisessa elämässä asioita mitkä aiheuttaisi pahaa oloa mitä tahtoisin purkaa.
Ja missä minä väitin että sanoin tuon lauseeni riiviö lapsista "hyvässä hengessä"? Ei, ei ollut tarkoituskaan silitellä vanhempien päitä että "voi voi kyllä on teillä rankkaa, ymmärrän", vaan herättää ajattelemaan että miksi se on muka niin saamarin vaikeaa hoitaa asioita kun lapsi on mukana.
Voisin. Mutta aina ei jaksa, ja aina ei onnistu vaikka yrittää. :) Kiitos, että selvensit. Ehkä tulkitsin sitten väärin, kun sain siitä aiemmasta kuvan, että haluat vähän olla ilkeä siinä kohtaa... Ja ehkä, siis ehkä, tuon lauseen: "Aidosti ihmettelin että miksi...", voisi kuvitella viittaavan siihen, että ihmettelit ilman mitään sen pahempaa tarkoitusta. Hyvä, että selvensit senkin, että elämässäsi on kaikki hyvin. Kaikilla ei ole.
Et siis ymmärrä, että joillakin voi olla rankkaa, ja erilaisia elämäntilanteita? Sitä kun ei voi tietää, miten elämä muuttuu, vaikka senkin jälkeen kun on saanut lapsia. Harva pystyy elämäänsä etukäteen ennustamaan. Edes sitä, miten ne voimavarat tulee riittämään. Kaikenlaisia yllätyksiä kun voi elämä pitää sisällään. Väittäisin, että hyvin harva osaa ennakoida edes sitä, miten itse jaksaa arkea lasten kanssa. Se tuskin helpottaa sitä jaksamista, jos ei ymmärrystä mistään heru. Ja se, että ei ymmärrystä ei heru, ei kyllä varmasti ole myöskään niiden lasten etu. Aika kovia yleistyksiä heittelet kyllä koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Eikö jokainen lapsi ole varhaiskasvatuksen tarpeessa? Tuo että vain työssäkäyvän jne. lapsi tarvitsisi varhaiskasvatusta on juuri sitä vanhan päivähoitolain aikaista ajattelua missä päiväkoti oli lastenhoitopalvelu jossa työskenteli "tarhatätejä". Niitä aikoja ei kai kukaan ammattilainen toivo takaisin.
Luetun ymmärtäminen hukassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa taas ikävä aloitus. Olisiko aloittajan aika jäädä eläkkeelle?
Kerronpa tähän hieman ajatuksia. Meillä esimerkiksi on tilanne, että päiväkoti on vuodessa enemmän kiinni kuin me vanhemmat pystymme pitämään lomaa (viime vuonna seitsemän viikkoa). Tämä aiheuttaa stressiä, koska joko lapsi pitää viedä silloin korvaavaan hoitoon tai saada isovanhempi hoitamaan. Ei kaikilla vanhemmilla ole mahdollisuutta pitää lomaa töistä ihan koko ajan!
Joskus vanhempien pitää myös hoitaa niitä juoksevia asioita. Mikä siinä on niin kamalaa, jos joku menee kampaajalle yhtenä päivänä vuodesta ja lapsi on sillä aikaa päivähoidossa? Kampaajat ovat usein auki vain arkisin työaikaan, joten moni ei normaalisti sinne työn takia ehdi.
Miksi sitä lasta ei voi ottaa mukaan kampaajalle? Kyllä mä muistan olleeni mukana kun äiti kävi kampaajalla ja mä sen aikaa selailin niitä lehtiä mitä kampaamoista aina löytyy. Tietysti jos olet jättänyt lapsesi kasvattamatta ja hän on kamala riiviön niin...
Mitä arvoa tolla sun viimeisellä lauseella on? Voitko selittää miksi se piti laittaa siihen? Ihan vain ollaksesi ilkeä, ja purkaaksesi omaa pahaa oloa? Toi ois voinut olla melkein järkevä kommentti ilman sitä, mutta näköjään kettuilemaan pitää päästä, vaikka mikä olisi. Eikös?
Oikeesti tätäkin ketjua lukiessa tajuaa todella helposti, että miksi lapset ja nuoriso voi niin käsittämättömän pahoin. Ei mikään ihme, kun ei aikuisetkaan osaa keskustella mistään asiasta niin, etteikö se olisi jatkuvaa toisten syyllistämistä ja arvostelua. Mitään rakentavaa ei edes yritetä sanoa.
Aidosti ihmettelin että miksi sitä lasta ei voi ottaa mukaan kampaajalle (tai virastoihin jne). Mikä siitä muka tekee niin mahdotonta että on pakko saada lapselle hoitaja siksi aikaa? Että millään ei pärjätä hetkeäkään ihmisten ilmoilla. Se arvo sillä vikalla lauseella on, että jos lapsi tosiaan on riiviö, eikä suostu tottelemaan vanhempaansa sitten millään, niin sitten ymmärrän miksi äiti ei halua lasta mukaan, koska asioiden hoidosta ei yksinkertaisesti tulisi mitään. Ja siksi mainitsin kasvattamatta jättämisen koska siitähän ne lasten tottelemattomuudet johtuu, on annettu periksi jo liian monta kertaa aiemmin. Nimenomaan halusin korostaa sitä kasvatuksen puutetta, enkä halunnut syyllistää niitä joiden lapsien vaikeampi käytös johtuu esim. autismista. Joten jos on vaikea mennä hoitamaan asioita lapsen ollessa mukana, niin katsokaa peiliin.
Eli ei ollut kettuilua ihan vaan kettuilun takia, eikä minulla ole pahaa oloa purettavana, muuten kuin sen verran että turhauttaa ja raivostuttaa se kun lapsia ei enää kasvateta, mennään mistä aita on matalin ja nyt saadaan kaikki pelätä (varhais)teinijoukkoja, että saako ne päähänsä viedä mun takin ja huvikseen puukottaa samalla, sekä muut lapset joutuvat pelkäämään välitunneillakin että tulevat joukkohakatuksi.
Että mitä jos pysähtyisit miettimään mistä se toisten turhautuminen johtuu ennen kuin purat sitä omaa huonoa oloasi ja alat puolustelemaan itseäsi ja huonosti hommansa hoitavia vanhempia.
Eri
Siltävaralta, että oikeesti et keksi miksi sitä taaperoa tai leikki-ikäistä voi olla hankala ottaa mukaan kampaajalle tai virastoihin niin voisin kommentoida.
Pienellä lapsella voi olla vaikea pysyä vaikka kolmentunnin kampaamokäyntiä istumassa paikoillaan koska se ei vaan jaksa selata sitä lehteä jota se ei osaa edes lukea. Pieni lapsi ei välttämättä jaksa edes katsoa lastenohjelmia varttia pidempään vaikka ne on tehty koukuttamaan lapsia. Silloin sitä lasta joutuu komentamaan takaisin istumaan kun se muuten lähtee vaeltelemaan. Sitten jos lapsella/taaperolla sattuu olemaan tahtoikä päällä niin luultavasti se hermostuu kun ei saa tehdä mitä haluaa ja koska se on lapsi sen tunteidensäätelyn taito on vielä vaillinainen ja se tarvitsee kasvattajan apua tunteiden säätelyssä.
Sen verran täytyy arvostaa muidenkin aikaa, ettei venytä jotain virasto- tai lääkärikäyntiä vaikka puolella tunnilla kun auttaa lasta tunteidensäätelyssä tai käy nukuttamassa lapsen päiväunille.
Ja ei, ei se ole mikään autististen lasten piirre, ettei lapsi kykene toimimaan kuin aikuinen. Jotkut autistiset lapset pystyvät jopa hyperkeskittymään joihinkin aiheisiin ja asioihin niin heitä voi olla jopa helpompi ottaa mukaan kuin perustättähäärää.
Henk koht kokemuksesta voin myös kertoa, että vaikka lapsi olisi pieni niin on kiusallista ja stressaavaa ottaa lapsi mukaan gynekäynnille (0/5 en suosittele 😂 )
Itse olen vienyt nuoremman myös päiväkotiin vapaapäivänäni, jotta voisin antaa yhden päivän 100% huomiosta vanhemmalle lapselle (mentiin ekaa koulupäivää varten ostamaan kyniä ja vaatteita ja lapsen valitsemaan ravintolaan syömään).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvattajat halutaan alentaa hoitajiksi/lastenvahdeiksi.
Ei ne kaikki ole sosionomeja tai lastentarhanopettajia.
Ihan lähihoitajiakin eli lastenhoitajia ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa taas ikävä aloitus. Olisiko aloittajan aika jäädä eläkkeelle?
Kerronpa tähän hieman ajatuksia. Meillä esimerkiksi on tilanne, että päiväkoti on vuodessa enemmän kiinni kuin me vanhemmat pystymme pitämään lomaa (viime vuonna seitsemän viikkoa). Tämä aiheuttaa stressiä, koska joko lapsi pitää viedä silloin korvaavaan hoitoon tai saada isovanhempi hoitamaan. Ei kaikilla vanhemmilla ole mahdollisuutta pitää lomaa töistä ihan koko ajan!
Joskus vanhempien pitää myös hoitaa niitä juoksevia asioita. Mikä siinä on niin kamalaa, jos joku menee kampaajalle yhtenä päivänä vuodesta ja lapsi on sillä aikaa päivähoidossa? Kampaajat ovat usein auki vain arkisin työaikaan, joten moni ei normaalisti sinne työn takia ehdi.
Miksi sitä lasta ei voi ottaa mukaan kampaajalle? Kyllä mä muistan olleeni mukana kun äiti kävi kampaajalla ja mä sen aikaa selailin niitä lehtiä mitä kampaamoista aina löytyy. Tietysti jos olet jättänyt lapsesi kasvattamatta ja hän on kamala riiviön niin...
Mitä arvoa tolla sun viimeisellä lauseella on? Voitko selittää miksi se piti laittaa siihen? Ihan vain ollaksesi ilkeä, ja purkaaksesi omaa pahaa oloa? Toi ois voinut olla melkein järkevä kommentti ilman sitä, mutta näköjään kettuilemaan pitää päästä, vaikka mikä olisi. Eikös?
Oikeesti tätäkin ketjua lukiessa tajuaa todella helposti, että miksi lapset ja nuoriso voi niin käsittämättömän pahoin. Ei mikään ihme, kun ei aikuisetkaan osaa keskustella mistään asiasta niin, etteikö se olisi jatkuvaa toisten syyllistämistä ja arvostelua. Mitään rakentavaa ei edes yritetä sanoa.
Aidosti ihmettelin että miksi sitä lasta ei voi ottaa mukaan kampaajalle (tai virastoihin jne). Mikä siitä muka tekee niin mahdotonta että on pakko saada lapselle hoitaja siksi aikaa? Että millään ei pärjätä hetkeäkään ihmisten ilmoilla. Se arvo sillä vikalla lauseella on, että jos lapsi tosiaan on riiviö, eikä suostu tottelemaan vanhempaansa sitten millään, niin sitten ymmärrän miksi äiti ei halua lasta mukaan, koska asioiden hoidosta ei yksinkertaisesti tulisi mitään. Ja siksi mainitsin kasvattamatta jättämisen koska siitähän ne lasten tottelemattomuudet johtuu, on annettu periksi jo liian monta kertaa aiemmin. Nimenomaan halusin korostaa sitä kasvatuksen puutetta, enkä halunnut syyllistää niitä joiden lapsien vaikeampi käytös johtuu esim. autismista. Joten jos on vaikea mennä hoitamaan asioita lapsen ollessa mukana, niin katsokaa peiliin.
Eli ei ollut kettuilua ihan vaan kettuilun takia, eikä minulla ole pahaa oloa purettavana, muuten kuin sen verran että turhauttaa ja raivostuttaa se kun lapsia ei enää kasvateta, mennään mistä aita on matalin ja nyt saadaan kaikki pelätä (varhais)teinijoukkoja, että saako ne päähänsä viedä mun takin ja huvikseen puukottaa samalla, sekä muut lapset joutuvat pelkäämään välitunneillakin että tulevat joukkohakatuksi.
Että mitä jos pysähtyisit miettimään mistä se toisten turhautuminen johtuu ennen kuin purat sitä omaa huonoa oloasi ja alat puolustelemaan itseäsi ja huonosti hommansa hoitavia vanhempia."Että mitä jos pysähtyisit miettimään mistä se toisten turhautuminen johtuu ennen kuin purat sitä omaa huonoa oloasi ja alat puolustelemaan itseäsi ja huonosti hommansa hoitavia vanhempia."
Niin. No. Mitäköhän tohon nyt sanoisi... Mieti nyt vaikka ensin tota aiemman viimeistä lausettasi. Ihanko oikeasti ihan vaan hyvässä hengessä otit asian puheeksi. Ja tämä minkä tähän lainasin, niin missä kohtaa puolustelen, tai puran pahaa oloani. Onko kysymyksien esittäminen siis merkki siitä, että puolustelen itseäni, tai puran pahaa oloani? Ja miten olisin edes voinut puolustella itseäni, kun ekaa kertaa ketjuun kommentoin? Taas kerran aika vahvaa tulkintaa siitä, että mitä minä olen, miten olen lapseni kasvattanut, ja miten asioista ajattelen. En peräänkuuluttanut mitään muuta, kuin että vois jättää henk.koht. tökkimiset vähemmälle. Jos luet tarkemmin, että tulkitse rivien väliin jotain mitä siellä ei ole, niin huomaat että esitän lähinnä kysymyksiä. "Katsokaa peiliin"? Just tota mä tarkoitan. Ei vaikuta siltä, että olisi juurikaan ymmärrystä eri tilanteissa olevia ihmisiä kohtaan. Ja vielä kysymys. Jos sinua turhauttaa, ja ihan siis raivostuttaa, niin miten voit väittää, ettei sulla ole pahaa oloa purettavana? Kuulostaa omituiselta tämäkin ajatus.
Voisitko nyt ihan ajatuksella lukea ennen kuin kommentoit? Kirjoitin "...eikä minulla ole pahaa oloa purettavana, MUUTEN KUIN sen verran että turhauttaa ja..." Kyllä, siitä tulee aika paha olo kun näkee miten lapset ja nuoret voi ja vanhemmat kulkee laput silmillä "ei vaan meidän lapsi, me ollaan tehty kasvatustyömme niiiin hyvin että ollaan lastemme kavereita". Mutta että muuten ei ole henkilökohtaisessa elämässä asioita mitkä aiheuttaisi pahaa oloa mitä tahtoisin purkaa.
Ja missä minä väitin että sanoin tuon lauseeni riiviö lapsista "hyvässä hengessä"? Ei, ei ollut tarkoituskaan silitellä vanhempien päitä että "voi voi kyllä on teillä rankkaa, ymmärrän", vaan herättää ajattelemaan että miksi se on muka niin saamarin vaikeaa hoitaa asioita kun lapsi on mukana.
Jos se on niin saamarin vaikeaa, niin miksi sen pitäisi olla? Jos pääsee helpommalla, kun lapsi ei ole mukana, miksi niin ei saisi toimia? Onko joku kilpailu, jossa eniten kärsinyt saa kirkkaimman kruunun?
Jos se että yrittää kasvattaa lastaan käyttäytymään on "kärsimystä", niin ehkä kannattaisi jättää ne lapset tekemättä. Mutta kun nykyään pitäisi juuri "päästä helpommalla" ja jättää kasvatus toisille. Vastasit itse omiin kysymyksiisi. Hävettääkö edes?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin kauan kun päiväkoti on ilmainen joillekin, he vievät lapsensa sinne.
Siellä lapsi saa kolme ateriaa päivän aikana. Niitä perheitä valitettavasti on, että joudutaan puntaroimaan shampoon ja leivän välillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa taas ikävä aloitus. Olisiko aloittajan aika jäädä eläkkeelle?
Kerronpa tähän hieman ajatuksia. Meillä esimerkiksi on tilanne, että päiväkoti on vuodessa enemmän kiinni kuin me vanhemmat pystymme pitämään lomaa (viime vuonna seitsemän viikkoa). Tämä aiheuttaa stressiä, koska joko lapsi pitää viedä silloin korvaavaan hoitoon tai saada isovanhempi hoitamaan. Ei kaikilla vanhemmilla ole mahdollisuutta pitää lomaa töistä ihan koko ajan!
Joskus vanhempien pitää myös hoitaa niitä juoksevia asioita. Mikä siinä on niin kamalaa, jos joku menee kampaajalle yhtenä päivänä vuodesta ja lapsi on sillä aikaa päivähoidossa? Kampaajat ovat usein auki vain arkisin työaikaan, joten moni ei normaalisti sinne työn takia ehdi.
Miksi sitä lasta ei voi ottaa mukaan kampaajalle? Kyllä mä muistan olleeni mukana kun äiti kävi kampaajalla ja mä sen aikaa selailin niitä lehtiä mitä kampaamoista aina löytyy. Tietysti jos olet jättänyt lapsesi kasvattamatta ja hän on kamala riiviön niin...
Mitä arvoa tolla sun viimeisellä lauseella on? Voitko selittää miksi se piti laittaa siihen? Ihan vain ollaksesi ilkeä, ja purkaaksesi omaa pahaa oloa? Toi ois voinut olla melkein järkevä kommentti ilman sitä, mutta näköjään kettuilemaan pitää päästä, vaikka mikä olisi. Eikös?
Oikeesti tätäkin ketjua lukiessa tajuaa todella helposti, että miksi lapset ja nuoriso voi niin käsittämättömän pahoin. Ei mikään ihme, kun ei aikuisetkaan osaa keskustella mistään asiasta niin, etteikö se olisi jatkuvaa toisten syyllistämistä ja arvostelua. Mitään rakentavaa ei edes yritetä sanoa.
Aidosti ihmettelin että miksi sitä lasta ei voi ottaa mukaan kampaajalle (tai virastoihin jne). Mikä siitä muka tekee niin mahdotonta että on pakko saada lapselle hoitaja siksi aikaa? Että millään ei pärjätä hetkeäkään ihmisten ilmoilla. Se arvo sillä vikalla lauseella on, että jos lapsi tosiaan on riiviö, eikä suostu tottelemaan vanhempaansa sitten millään, niin sitten ymmärrän miksi äiti ei halua lasta mukaan, koska asioiden hoidosta ei yksinkertaisesti tulisi mitään. Ja siksi mainitsin kasvattamatta jättämisen koska siitähän ne lasten tottelemattomuudet johtuu, on annettu periksi jo liian monta kertaa aiemmin. Nimenomaan halusin korostaa sitä kasvatuksen puutetta, enkä halunnut syyllistää niitä joiden lapsien vaikeampi käytös johtuu esim. autismista. Joten jos on vaikea mennä hoitamaan asioita lapsen ollessa mukana, niin katsokaa peiliin.
Eli ei ollut kettuilua ihan vaan kettuilun takia, eikä minulla ole pahaa oloa purettavana, muuten kuin sen verran että turhauttaa ja raivostuttaa se kun lapsia ei enää kasvateta, mennään mistä aita on matalin ja nyt saadaan kaikki pelätä (varhais)teinijoukkoja, että saako ne päähänsä viedä mun takin ja huvikseen puukottaa samalla, sekä muut lapset joutuvat pelkäämään välitunneillakin että tulevat joukkohakatuksi.
Että mitä jos pysähtyisit miettimään mistä se toisten turhautuminen johtuu ennen kuin purat sitä omaa huonoa oloasi ja alat puolustelemaan itseäsi ja huonosti hommansa hoitavia vanhempia."Että mitä jos pysähtyisit miettimään mistä se toisten turhautuminen johtuu ennen kuin purat sitä omaa huonoa oloasi ja alat puolustelemaan itseäsi ja huonosti hommansa hoitavia vanhempia."
Niin. No. Mitäköhän tohon nyt sanoisi... Mieti nyt vaikka ensin tota aiemman viimeistä lausettasi. Ihanko oikeasti ihan vaan hyvässä hengessä otit asian puheeksi. Ja tämä minkä tähän lainasin, niin missä kohtaa puolustelen, tai puran pahaa oloani. Onko kysymyksien esittäminen siis merkki siitä, että puolustelen itseäni, tai puran pahaa oloani? Ja miten olisin edes voinut puolustella itseäni, kun ekaa kertaa ketjuun kommentoin? Taas kerran aika vahvaa tulkintaa siitä, että mitä minä olen, miten olen lapseni kasvattanut, ja miten asioista ajattelen. En peräänkuuluttanut mitään muuta, kuin että vois jättää henk.koht. tökkimiset vähemmälle. Jos luet tarkemmin, että tulkitse rivien väliin jotain mitä siellä ei ole, niin huomaat että esitän lähinnä kysymyksiä. "Katsokaa peiliin"? Just tota mä tarkoitan. Ei vaikuta siltä, että olisi juurikaan ymmärrystä eri tilanteissa olevia ihmisiä kohtaan. Ja vielä kysymys. Jos sinua turhauttaa, ja ihan siis raivostuttaa, niin miten voit väittää, ettei sulla ole pahaa oloa purettavana? Kuulostaa omituiselta tämäkin ajatus.
Voisitko nyt ihan ajatuksella lukea ennen kuin kommentoit? Kirjoitin "...eikä minulla ole pahaa oloa purettavana, MUUTEN KUIN sen verran että turhauttaa ja..." Kyllä, siitä tulee aika paha olo kun näkee miten lapset ja nuoret voi ja vanhemmat kulkee laput silmillä "ei vaan meidän lapsi, me ollaan tehty kasvatustyömme niiiin hyvin että ollaan lastemme kavereita". Mutta että muuten ei ole henkilökohtaisessa elämässä asioita mitkä aiheuttaisi pahaa oloa mitä tahtoisin purkaa.
Ja missä minä väitin että sanoin tuon lauseeni riiviö lapsista "hyvässä hengessä"? Ei, ei ollut tarkoituskaan silitellä vanhempien päitä että "voi voi kyllä on teillä rankkaa, ymmärrän", vaan herättää ajattelemaan että miksi se on muka niin saamarin vaikeaa hoitaa asioita kun lapsi on mukana.
Voisin. Mutta aina ei jaksa, ja aina ei onnistu vaikka yrittää. :) Kiitos, että selvensit. Ehkä tulkitsin sitten väärin, kun sain siitä aiemmasta kuvan, että haluat vähän olla ilkeä siinä kohtaa... Ja ehkä, siis ehkä, tuon lauseen: "Aidosti ihmettelin että miksi...", voisi kuvitella viittaavan siihen, että ihmettelit ilman mitään sen pahempaa tarkoitusta. Hyvä, että selvensit senkin, että elämässäsi on kaikki hyvin. Kaikilla ei ole.
Et siis ymmärrä, että joillakin voi olla rankkaa, ja erilaisia elämäntilanteita? Sitä kun ei voi tietää, miten elämä muuttuu, vaikka senkin jälkeen kun on saanut lapsia. Harva pystyy elämäänsä etukäteen ennustamaan. Edes sitä, miten ne voimavarat tulee riittämään. Kaikenlaisia yllätyksiä kun voi elämä pitää sisällään. Väittäisin, että hyvin harva osaa ennakoida edes sitä, miten itse jaksaa arkea lasten kanssa. Se tuskin helpottaa sitä jaksamista, jos ei ymmärrystä mistään heru. Ja se, että ei ymmärrystä ei heru, ei kyllä varmasti ole myöskään niiden lasten etu. Aika kovia yleistyksiä heittelet kyllä koko ajan.
Tähän lisäsin, että kukaan ei pysty ulkoisesti huomaamaan, mitä taustalla on (ellei nyt aivan täysin elämänhallinta ole kadonnut). Tulkintoja ja yleistyksiä ei siis kannata kovin innokkaasti tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa taas ikävä aloitus. Olisiko aloittajan aika jäädä eläkkeelle?
Kerronpa tähän hieman ajatuksia. Meillä esimerkiksi on tilanne, että päiväkoti on vuodessa enemmän kiinni kuin me vanhemmat pystymme pitämään lomaa (viime vuonna seitsemän viikkoa). Tämä aiheuttaa stressiä, koska joko lapsi pitää viedä silloin korvaavaan hoitoon tai saada isovanhempi hoitamaan. Ei kaikilla vanhemmilla ole mahdollisuutta pitää lomaa töistä ihan koko ajan!
Joskus vanhempien pitää myös hoitaa niitä juoksevia asioita. Mikä siinä on niin kamalaa, jos joku menee kampaajalle yhtenä päivänä vuodesta ja lapsi on sillä aikaa päivähoidossa? Kampaajat ovat usein auki vain arkisin työaikaan, joten moni ei normaalisti sinne työn takia ehdi.
Miksi sitä lasta ei voi ottaa mukaan kampaajalle? Kyllä mä muistan olleeni mukana kun äiti kävi kampaajalla ja mä sen aikaa selailin niitä lehtiä mitä kampaamoista aina löytyy. Tietysti jos olet jättänyt lapsesi kasvattamatta ja hän on kamala riiviön niin...
Mitä arvoa tolla sun viimeisellä lauseella on? Voitko selittää miksi se piti laittaa siihen? Ihan vain ollaksesi ilkeä, ja purkaaksesi omaa pahaa oloa? Toi ois voinut olla melkein järkevä kommentti ilman sitä, mutta näköjään kettuilemaan pitää päästä, vaikka mikä olisi. Eikös?
Oikeesti tätäkin ketjua lukiessa tajuaa todella helposti, että miksi lapset ja nuoriso voi niin käsittämättömän pahoin. Ei mikään ihme, kun ei aikuisetkaan osaa keskustella mistään asiasta niin, etteikö se olisi jatkuvaa toisten syyllistämistä ja arvostelua. Mitään rakentavaa ei edes yritetä sanoa.
Aidosti ihmettelin että miksi sitä lasta ei voi ottaa mukaan kampaajalle (tai virastoihin jne). Mikä siitä muka tekee niin mahdotonta että on pakko saada lapselle hoitaja siksi aikaa? Että millään ei pärjätä hetkeäkään ihmisten ilmoilla. Se arvo sillä vikalla lauseella on, että jos lapsi tosiaan on riiviö, eikä suostu tottelemaan vanhempaansa sitten millään, niin sitten ymmärrän miksi äiti ei halua lasta mukaan, koska asioiden hoidosta ei yksinkertaisesti tulisi mitään. Ja siksi mainitsin kasvattamatta jättämisen koska siitähän ne lasten tottelemattomuudet johtuu, on annettu periksi jo liian monta kertaa aiemmin. Nimenomaan halusin korostaa sitä kasvatuksen puutetta, enkä halunnut syyllistää niitä joiden lapsien vaikeampi käytös johtuu esim. autismista. Joten jos on vaikea mennä hoitamaan asioita lapsen ollessa mukana, niin katsokaa peiliin.
Eli ei ollut kettuilua ihan vaan kettuilun takia, eikä minulla ole pahaa oloa purettavana, muuten kuin sen verran että turhauttaa ja raivostuttaa se kun lapsia ei enää kasvateta, mennään mistä aita on matalin ja nyt saadaan kaikki pelätä (varhais)teinijoukkoja, että saako ne päähänsä viedä mun takin ja huvikseen puukottaa samalla, sekä muut lapset joutuvat pelkäämään välitunneillakin että tulevat joukkohakatuksi.
Että mitä jos pysähtyisit miettimään mistä se toisten turhautuminen johtuu ennen kuin purat sitä omaa huonoa oloasi ja alat puolustelemaan itseäsi ja huonosti hommansa hoitavia vanhempia."Että mitä jos pysähtyisit miettimään mistä se toisten turhautuminen johtuu ennen kuin purat sitä omaa huonoa oloasi ja alat puolustelemaan itseäsi ja huonosti hommansa hoitavia vanhempia."
Niin. No. Mitäköhän tohon nyt sanoisi... Mieti nyt vaikka ensin tota aiemman viimeistä lausettasi. Ihanko oikeasti ihan vaan hyvässä hengessä otit asian puheeksi. Ja tämä minkä tähän lainasin, niin missä kohtaa puolustelen, tai puran pahaa oloani. Onko kysymyksien esittäminen siis merkki siitä, että puolustelen itseäni, tai puran pahaa oloani? Ja miten olisin edes voinut puolustella itseäni, kun ekaa kertaa ketjuun kommentoin? Taas kerran aika vahvaa tulkintaa siitä, että mitä minä olen, miten olen lapseni kasvattanut, ja miten asioista ajattelen. En peräänkuuluttanut mitään muuta, kuin että vois jättää henk.koht. tökkimiset vähemmälle. Jos luet tarkemmin, että tulkitse rivien väliin jotain mitä siellä ei ole, niin huomaat että esitän lähinnä kysymyksiä. "Katsokaa peiliin"? Just tota mä tarkoitan. Ei vaikuta siltä, että olisi juurikaan ymmärrystä eri tilanteissa olevia ihmisiä kohtaan. Ja vielä kysymys. Jos sinua turhauttaa, ja ihan siis raivostuttaa, niin miten voit väittää, ettei sulla ole pahaa oloa purettavana? Kuulostaa omituiselta tämäkin ajatus.
Voisitko nyt ihan ajatuksella lukea ennen kuin kommentoit? Kirjoitin "...eikä minulla ole pahaa oloa purettavana, MUUTEN KUIN sen verran että turhauttaa ja..." Kyllä, siitä tulee aika paha olo kun näkee miten lapset ja nuoret voi ja vanhemmat kulkee laput silmillä "ei vaan meidän lapsi, me ollaan tehty kasvatustyömme niiiin hyvin että ollaan lastemme kavereita". Mutta että muuten ei ole henkilökohtaisessa elämässä asioita mitkä aiheuttaisi pahaa oloa mitä tahtoisin purkaa.
Ja missä minä väitin että sanoin tuon lauseeni riiviö lapsista "hyvässä hengessä"? Ei, ei ollut tarkoituskaan silitellä vanhempien päitä että "voi voi kyllä on teillä rankkaa, ymmärrän", vaan herättää ajattelemaan että miksi se on muka niin saamarin vaikeaa hoitaa asioita kun lapsi on mukana.
Jos se on niin saamarin vaikeaa, niin miksi sen pitäisi olla? Jos pääsee helpommalla, kun lapsi ei ole mukana, miksi niin ei saisi toimia? Onko joku kilpailu, jossa eniten kärsinyt saa kirkkaimman kruunun?
Jos se että yrittää kasvattaa lastaan käyttäytymään on "kärsimystä", niin ehkä kannattaisi jättää ne lapset tekemättä. Mutta kun nykyään pitäisi juuri "päästä helpommalla" ja jättää kasvatus toisille. Vastasit itse omiin kysymyksiisi. Hävettääkö edes?
Jos rauhoitut hieman, niin saatat huomata, että en vastannut itse kysymyksiini, koska äskeinen kommentoija on eri henkilö. :) Mutta kun kerran otit kysymyksiin vastaamisen puheeksi, niin miksi et vastaa noihin kysymyksiin? Itse en ainakaan tulkitse noista viimeisimmistä kysymyksistä, että kysyjä ajattelisi lasten kasvatuksen olevan kärsimystä. Hän vain tiedusteli asioita, sen mukaan mitä on itse tulkinnut näistä kommenteista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa taas ikävä aloitus. Olisiko aloittajan aika jäädä eläkkeelle?
Kerronpa tähän hieman ajatuksia. Meillä esimerkiksi on tilanne, että päiväkoti on vuodessa enemmän kiinni kuin me vanhemmat pystymme pitämään lomaa (viime vuonna seitsemän viikkoa). Tämä aiheuttaa stressiä, koska joko lapsi pitää viedä silloin korvaavaan hoitoon tai saada isovanhempi hoitamaan. Ei kaikilla vanhemmilla ole mahdollisuutta pitää lomaa töistä ihan koko ajan!
Joskus vanhempien pitää myös hoitaa niitä juoksevia asioita. Mikä siinä on niin kamalaa, jos joku menee kampaajalle yhtenä päivänä vuodesta ja lapsi on sillä aikaa päivähoidossa? Kampaajat ovat usein auki vain arkisin työaikaan, joten moni ei normaalisti sinne työn takia ehdi.
Miksi sitä lasta ei voi ottaa mukaan kampaajalle? Kyllä mä muistan olleeni mukana kun äiti kävi kampaajalla ja mä sen aikaa selailin niitä lehtiä mitä kampaamoista aina löytyy. Tietysti jos olet jättänyt lapsesi kasvattamatta ja hän on kamala riiviön niin...
Mitä arvoa tolla sun viimeisellä lauseella on? Voitko selittää miksi se piti laittaa siihen? Ihan vain ollaksesi ilkeä, ja purkaaksesi omaa pahaa oloa? Toi ois voinut olla melkein järkevä kommentti ilman sitä, mutta näköjään kettuilemaan pitää päästä, vaikka mikä olisi. Eikös?
Oikeesti tätäkin ketjua lukiessa tajuaa todella helposti, että miksi lapset ja nuoriso voi niin käsittämättömän pahoin. Ei mikään ihme, kun ei aikuisetkaan osaa keskustella mistään asiasta niin, etteikö se olisi jatkuvaa toisten syyllistämistä ja arvostelua. Mitään rakentavaa ei edes yritetä sanoa.
Aidosti ihmettelin että miksi sitä lasta ei voi ottaa mukaan kampaajalle (tai virastoihin jne). Mikä siitä muka tekee niin mahdotonta että on pakko saada lapselle hoitaja siksi aikaa? Että millään ei pärjätä hetkeäkään ihmisten ilmoilla. Se arvo sillä vikalla lauseella on, että jos lapsi tosiaan on riiviö, eikä suostu tottelemaan vanhempaansa sitten millään, niin sitten ymmärrän miksi äiti ei halua lasta mukaan, koska asioiden hoidosta ei yksinkertaisesti tulisi mitään. Ja siksi mainitsin kasvattamatta jättämisen koska siitähän ne lasten tottelemattomuudet johtuu, on annettu periksi jo liian monta kertaa aiemmin. Nimenomaan halusin korostaa sitä kasvatuksen puutetta, enkä halunnut syyllistää niitä joiden lapsien vaikeampi käytös johtuu esim. autismista. Joten jos on vaikea mennä hoitamaan asioita lapsen ollessa mukana, niin katsokaa peiliin.
Eli ei ollut kettuilua ihan vaan kettuilun takia, eikä minulla ole pahaa oloa purettavana, muuten kuin sen verran että turhauttaa ja raivostuttaa se kun lapsia ei enää kasvateta, mennään mistä aita on matalin ja nyt saadaan kaikki pelätä (varhais)teinijoukkoja, että saako ne päähänsä viedä mun takin ja huvikseen puukottaa samalla, sekä muut lapset joutuvat pelkäämään välitunneillakin että tulevat joukkohakatuksi.
Että mitä jos pysähtyisit miettimään mistä se toisten turhautuminen johtuu ennen kuin purat sitä omaa huonoa oloasi ja alat puolustelemaan itseäsi ja huonosti hommansa hoitavia vanhempia.Eri
Siltävaralta, että oikeesti et keksi miksi sitä taaperoa tai leikki-ikäistä voi olla hankala ottaa mukaan kampaajalle tai virastoihin niin voisin kommentoida.
Pienellä lapsella voi olla vaikea pysyä vaikka kolmentunnin kampaamokäyntiä istumassa paikoillaan koska se ei vaan jaksa selata sitä lehteä jota se ei osaa edes lukea. Pieni lapsi ei välttämättä jaksa edes katsoa lastenohjelmia varttia pidempään vaikka ne on tehty koukuttamaan lapsia. Silloin sitä lasta joutuu komentamaan takaisin istumaan kun se muuten lähtee vaeltelemaan. Sitten jos lapsella/taaperolla sattuu olemaan tahtoikä päällä niin luultavasti se hermostuu kun ei saa tehdä mitä haluaa ja koska se on lapsi sen tunteidensäätelyn taito on vielä vaillinainen ja se tarvitsee kasvattajan apua tunteiden säätelyssä.
Sen verran täytyy arvostaa muidenkin aikaa, ettei venytä jotain virasto- tai lääkärikäyntiä vaikka puolella tunnilla kun auttaa lasta tunteidensäätelyssä tai käy nukuttamassa lapsen päiväunille.
Ja ei, ei se ole mikään autististen lasten piirre, ettei lapsi kykene toimimaan kuin aikuinen. Jotkut autistiset lapset pystyvät jopa hyperkeskittymään joihinkin aiheisiin ja asioihin niin heitä voi olla jopa helpompi ottaa mukaan kuin perustättähäärää.
Henk koht kokemuksesta voin myös kertoa, että vaikka lapsi olisi pieni niin on kiusallista ja stressaavaa ottaa lapsi mukaan gynekäynnille (0/5 en suosittele 😂 )
Itse olen vienyt nuoremman myös päiväkotiin vapaapäivänäni, jotta voisin antaa yhden päivän 100% huomiosta vanhemmalle lapselle (mentiin ekaa koulupäivää varten ostamaan kyniä ja vaatteita ja lapsen valitsemaan ravintolaan syömään).
"Silloin sitä lasta joutuu komentamaan takaisin istumaan kun se muuten lähtee vaeltelemaan." Niin? No sitten sitä tekee niin että komentaa.
"...koska se on lapsi sen tunteidensäätelyn taito on vielä vaillinainen ja se tarvitsee kasvattajan apua tunteiden säätelyssä." Taas, niin? Sitten sitä auttaa sitä lasta tunteiden säätelyssä.
Sanot noita asioita kuin ne olisi jotenkin mahdottomuuksia tehdä missään muualla kuin kotona... "Sitten pitäisi komentaa" 😱 Joo, se kuuluu vanhemmuuteen.
Jos tietää että lapsen kanssa menee kauemmin aikaa, niin varaa pidemmän ajan.
Mikä siinä on että ravintolaan pitäisi päästä lasten kanssa opettelemaan käyttäytymistä ja siellä pitää muiden ihmisten ymmärtää että lapsesta tulee ääntä ja hänen syömisessään voi kestää, ja siitä tulee sotkua, mutta sitä opettelua ei voi tehdä muualla? Että sit menee liian vaikeaksi. Hieno ravintola johon rattaat ei mahdu sisään "hyvä paikka opetella käyttäytymistä ", kampaamo tai pankki "eijei, täysin mahdotonta!" 🙃
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa taas ikävä aloitus. Olisiko aloittajan aika jäädä eläkkeelle?
Kerronpa tähän hieman ajatuksia. Meillä esimerkiksi on tilanne, että päiväkoti on vuodessa enemmän kiinni kuin me vanhemmat pystymme pitämään lomaa (viime vuonna seitsemän viikkoa). Tämä aiheuttaa stressiä, koska joko lapsi pitää viedä silloin korvaavaan hoitoon tai saada isovanhempi hoitamaan. Ei kaikilla vanhemmilla ole mahdollisuutta pitää lomaa töistä ihan koko ajan!
Joskus vanhempien pitää myös hoitaa niitä juoksevia asioita. Mikä siinä on niin kamalaa, jos joku menee kampaajalle yhtenä päivänä vuodesta ja lapsi on sillä aikaa päivähoidossa? Kampaajat ovat usein auki vain arkisin työaikaan, joten moni ei normaalisti sinne työn takia ehdi.
Miksi sitä lasta ei voi ottaa mukaan kampaajalle? Kyllä mä muistan olleeni mukana kun äiti kävi kampaajalla ja mä sen aikaa selailin niitä lehtiä mitä kampaamoista aina löytyy. Tietysti jos olet jättänyt lapsesi kasvattamatta ja hän on kamala riiviön niin...
Mitä arvoa tolla sun viimeisellä lauseella on? Voitko selittää miksi se piti laittaa siihen? Ihan vain ollaksesi ilkeä, ja purkaaksesi omaa pahaa oloa? Toi ois voinut olla melkein järkevä kommentti ilman sitä, mutta näköjään kettuilemaan pitää päästä, vaikka mikä olisi. Eikös?
Oikeesti tätäkin ketjua lukiessa tajuaa todella helposti, että miksi lapset ja nuoriso voi niin käsittämättömän pahoin. Ei mikään ihme, kun ei aikuisetkaan osaa keskustella mistään asiasta niin, etteikö se olisi jatkuvaa toisten syyllistämistä ja arvostelua. Mitään rakentavaa ei edes yritetä sanoa.
Aidosti ihmettelin että miksi sitä lasta ei voi ottaa mukaan kampaajalle (tai virastoihin jne). Mikä siitä muka tekee niin mahdotonta että on pakko saada lapselle hoitaja siksi aikaa? Että millään ei pärjätä hetkeäkään ihmisten ilmoilla. Se arvo sillä vikalla lauseella on, että jos lapsi tosiaan on riiviö, eikä suostu tottelemaan vanhempaansa sitten millään, niin sitten ymmärrän miksi äiti ei halua lasta mukaan, koska asioiden hoidosta ei yksinkertaisesti tulisi mitään. Ja siksi mainitsin kasvattamatta jättämisen koska siitähän ne lasten tottelemattomuudet johtuu, on annettu periksi jo liian monta kertaa aiemmin. Nimenomaan halusin korostaa sitä kasvatuksen puutetta, enkä halunnut syyllistää niitä joiden lapsien vaikeampi käytös johtuu esim. autismista. Joten jos on vaikea mennä hoitamaan asioita lapsen ollessa mukana, niin katsokaa peiliin.
Eli ei ollut kettuilua ihan vaan kettuilun takia, eikä minulla ole pahaa oloa purettavana, muuten kuin sen verran että turhauttaa ja raivostuttaa se kun lapsia ei enää kasvateta, mennään mistä aita on matalin ja nyt saadaan kaikki pelätä (varhais)teinijoukkoja, että saako ne päähänsä viedä mun takin ja huvikseen puukottaa samalla, sekä muut lapset joutuvat pelkäämään välitunneillakin että tulevat joukkohakatuksi.
Että mitä jos pysähtyisit miettimään mistä se toisten turhautuminen johtuu ennen kuin purat sitä omaa huonoa oloasi ja alat puolustelemaan itseäsi ja huonosti hommansa hoitavia vanhempia."Että mitä jos pysähtyisit miettimään mistä se toisten turhautuminen johtuu ennen kuin purat sitä omaa huonoa oloasi ja alat puolustelemaan itseäsi ja huonosti hommansa hoitavia vanhempia."
Niin. No. Mitäköhän tohon nyt sanoisi... Mieti nyt vaikka ensin tota aiemman viimeistä lausettasi. Ihanko oikeasti ihan vaan hyvässä hengessä otit asian puheeksi. Ja tämä minkä tähän lainasin, niin missä kohtaa puolustelen, tai puran pahaa oloani. Onko kysymyksien esittäminen siis merkki siitä, että puolustelen itseäni, tai puran pahaa oloani? Ja miten olisin edes voinut puolustella itseäni, kun ekaa kertaa ketjuun kommentoin? Taas kerran aika vahvaa tulkintaa siitä, että mitä minä olen, miten olen lapseni kasvattanut, ja miten asioista ajattelen. En peräänkuuluttanut mitään muuta, kuin että vois jättää henk.koht. tökkimiset vähemmälle. Jos luet tarkemmin, että tulkitse rivien väliin jotain mitä siellä ei ole, niin huomaat että esitän lähinnä kysymyksiä. "Katsokaa peiliin"? Just tota mä tarkoitan. Ei vaikuta siltä, että olisi juurikaan ymmärrystä eri tilanteissa olevia ihmisiä kohtaan. Ja vielä kysymys. Jos sinua turhauttaa, ja ihan siis raivostuttaa, niin miten voit väittää, ettei sulla ole pahaa oloa purettavana? Kuulostaa omituiselta tämäkin ajatus.
Voisitko nyt ihan ajatuksella lukea ennen kuin kommentoit? Kirjoitin "...eikä minulla ole pahaa oloa purettavana, MUUTEN KUIN sen verran että turhauttaa ja..." Kyllä, siitä tulee aika paha olo kun näkee miten lapset ja nuoret voi ja vanhemmat kulkee laput silmillä "ei vaan meidän lapsi, me ollaan tehty kasvatustyömme niiiin hyvin että ollaan lastemme kavereita". Mutta että muuten ei ole henkilökohtaisessa elämässä asioita mitkä aiheuttaisi pahaa oloa mitä tahtoisin purkaa.
Ja missä minä väitin että sanoin tuon lauseeni riiviö lapsista "hyvässä hengessä"? Ei, ei ollut tarkoituskaan silitellä vanhempien päitä että "voi voi kyllä on teillä rankkaa, ymmärrän", vaan herättää ajattelemaan että miksi se on muka niin saamarin vaikeaa hoitaa asioita kun lapsi on mukana.
Jos se on niin saamarin vaikeaa, niin miksi sen pitäisi olla? Jos pääsee helpommalla, kun lapsi ei ole mukana, miksi niin ei saisi toimia? Onko joku kilpailu, jossa eniten kärsinyt saa kirkkaimman kruunun?
Jos se että yrittää kasvattaa lastaan käyttäytymään on "kärsimystä", niin ehkä kannattaisi jättää ne lapset tekemättä. Mutta kun nykyään pitäisi juuri "päästä helpommalla" ja jättää kasvatus toisille. Vastasit itse omiin kysymyksiisi. Hävettääkö edes?
Ei hävetä. Olen tehnyt aina omat valintani koko perheemme ja lapsemme parhaaksi siinä tilanteessa ja niillä voimavaroilla, jotka sillä hetkellä ovat käytettävissä.
Pk-ikäisten isä kirjoitti:
Itse ajattelen asian näin:
Jos vanhemmat mieluummin laittavat lapsen päiväkotiin vapaapäivänä/lomapäivänä, niin silloin lapsen on siellä parempi olla kuin kotona.En tietenkään tätä kannata, mutta varmaan ymmärrätte tuosta pointin että jos vanhemmat ei lastansa kaipaa niin lapsen on parempi olla paikassa jossa saa tarvitsemansa.
otatko sinä isä vapaalla ja eronneena lapsen vaikka ei olisi sinun vuoro??????????? Kyllä siinä lapsen kanssa saa olla vielä jos joskus on jotain muuta ja antaa lapsen olla päiväkodissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vieraijuurintoijslle[quote=Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa taas ikävä aloitus. Olisiko aloittajan aika jäädä eläkkeelle?
Kerronpa tähän hieman ajatuksia. Meillä esimerkiksi on tilanne, että päiväkoti on vuodessa enemmän kiinni kuin me vanhemmat pystymme pitämään lomaa (viime vuonna seitsemän viikkoa). Tämä aiheuttaa stressiä, koska joko lapsi pitää viedä silloin korvaavaan hoitoon tai saada isovanhempi hoitamaan. Ei kaikilla vanhemmilla ole mahdollisuutta pitää lomaa töistä ihan koko ajan!
Joskus vanhempien pitää myös hoitaa niitä juoksevia asioita. Mikä siinä on niin kamalaa, jos joku menee kampaajalle yhtenä päivänä vuodesta ja lapsi on sillä aikaa päivähoidossa? Kampaajat ovat usein auki vain arkisin työaikaan, joten moni ei normaalisti sinne työn takia ehdi.
Miksi sitä lasta ei voi ottaa mukaan kampaajalle? Kyllä mä muistan olleeni mukana kun äiti kävi kampaajalla ja mä sen aikaa selailin niitä lehtiä mitä kampaamoista aina löytyy. Tietysti jos olet jättänyt lapsesi kasvattamatta ja hän on kamala riiviön niin...
Mitä arvoa tolla sun viimeisellä lauseella on? Voitko selittää miksi se piti laittaa siihen? Ihan vain ollaksesi ilkeä, ja purkaaksesi omaa pahaa oloa? Toi ois voinut olla melkein järkevä kommentti ilman sitä, mutta näköjään kettuilemaan pitää päästä, vaikka mikä olisi. Eikös?
Oikeesti tätäkin ketjua lukiessa tajuaa todella helposti, että miksi lapset ja nuoriso voi niin käsittämättömän pahoin. Ei mikään ihme, kun ei aikuisetkaan osaa keskustella mistään asiasta niin, etteikö se olisi jatkuvaa toisten syyllistämistä ja arvostelua. Mitään rakentavaa ei edes yritetä sanoa.
Aidosti ihmettelin että miksi sitä lasta ei voi ottaa mukaan kampaajalle (tai virastoihin jne). Mikä siitä muka tekee niin mahdotonta että on pakko saada lapselle hoitaja siksi aikaa? Että millään ei pärjätä hetkeäkään ihmisten ilmoilla. Se arvo sillä vikalla lauseella on, että jos lapsi tosiaan on riiviö, eikä suostu tottelemaan vanhempaansa sitten millään, niin sitten ymmärrän miksi äiti ei halua lasta mukaan, koska asioiden hoidosta ei yksinkertaisesti tulisi mitään. Ja siksi mainitsin kasvattamatta jättämisen koska siitähän ne lasten tottelemattomuudet johtuu, on annettu periksi jo liian monta kertaa aiemmin. Nimenomaan halusin korostaa sitä kasvatuksen puutetta, enkä halunnut syyllistää niitä joiden lapsien vaikeampi käytös johtuu esim. autismista. Joten jos on vaikea mennä hoitamaan asioita lapsen ollessa mukana, niin katsokaa peiliin.
Eli ei ollut kettuilua ihan vaan kettuilun takia, eikä minulla ole pahaa oloa purettavana, muuten kuin sen verran että turhauttaa ja raivostuttaa se kun lapsia ei enää kasvateta, mennään mistä aita on matalin ja nyt saadaan kaikki pelätä (varhais)teinijoukkoja, että saako ne päähänsä viedä mun takin ja huvikseen puukottaa samalla, sekä muut lapset joutuvat pelkäämään välitunneillakin että tulevat joukkohakatuksi.
Että mitä jos pysähtyisit miettimään mistä se toisten turhautuminen johtuu ennen kuin purat sitä omaa huonoa oloasi ja alat puolustelemaan itseäsi ja huonosti hommansa hoitavia vanhempia."Että mitä jos pysähtyisit miettimään mistä se toisten turhautuminen johtuu ennen kuin purat sitä omaa huonoa oloasi ja alat puolustelemaan itseäsi ja huonosti hommansa hoitavia vanhempia."
Niin. No. Mitäköhän tohon nyt sanoisi... Mieti nyt vaikka ensin tota aiemman viimeistä lausettasi. Ihanko oikeasti ihan vaan hyvässä hengessä otit asian puheeksi. Ja tämä minkä tähän lainasin, niin missä kohtaa puolustelen, tai puran pahaa oloani. Onko kysymyksien esittäminen siis merkki siitä, että puolustelen itseäni, tai puran pahaa oloani? Ja miten olisin edes voinut puolustella itseäni, kun ekaa kertaa ketjuun kommentoin? Taas kerran aika vahvaa tulkintaa siitä, että mitä minä olen, miten olen lapseni kasvattanut, ja miten asioista ajattelen. En peräänkuuluttanut mitään muuta, kuin että vois jättää henk.koht. tökkimiset vähemmälle. Jos luet tarkemmin, että tulkitse rivien väliin jotain mitä siellä ei ole, niin huomaat että esitän lähinnä kysymyksiä. "Katsokaa peiliin"? Just tota mä tarkoitan. Ei vaikuta siltä, että olisi juurikaan ymmärrystä eri tilanteissa olevia ihmisiä kohtaan. Ja vielä kysymys. Jos sinua turhauttaa, ja ihan siis raivostuttaa, niin miten voit väittää, ettei sulla ole pahaa oloa purettavana? Kuulostaa omituiselta tämäkin ajatus.
Voisitko nyt ihan ajatuksella lukea ennen kuin kommentoit? Kirjoitin "...eikä minulla ole pahaa oloa purettavana, MUUTEN KUIN sen verran että turhauttaa ja..." Kyllä, siitä tulee aika paha olo kun näkee miten lapset ja nuoret voi ja vanhemmat kulkee laput silmillä "ei vaan meidän lapsi, me ollaan tehty kasvatustyömme niiiin hyvin että ollaan lastemme kavereita". Mutta että muuten ei ole henkilökohtaisessa elämässä asioita mitkä aiheuttaisi pahaa oloa mitä tahtoisin purkaa.
Ja missä minä väitin että sanoin tuon lauseeni riiviö lapsista "hyvässä hengessä"? Ei, ei ollut tarkoituskaan silitellä vanhempien päitä että "voi voi kyllä on teillä rankkaa, ymmärrän", vaan herättää ajattelemaan että miksi se on muka niin saamarin vaikeaa hoitaa asioita kun lapsi on mukana.
Jos se on niin saamarin vaikeaa, niin miksi sen pitäisi olla? Jos pääsee helpommalla, kun lapsi ei ole mukana, miksi niin ei saisi toimia? Onko joku kilpailu, jossa eniten kärsinyt saa kirkkaimman kruunun?
Jos se että yrittää kasvattaa lastaan käyttäytymään on "kärsimystä", niin ehkä kannattaisi jättää ne lapset tekemättä. Mutta kun nykyään pitäisi juuri "päästä helpommalla" ja jättää kasvatus toisille. Vastasit itse omiin kysymyksiisi. Hävettääkö edes?
Jos rauhoitut hieman, niin saatat huomata, että en vastannut itse kysymyksiini, koska äskeinen kommentoija on eri henkilö. :) Mutta kun kerran otit kysymyksiin vastaamisen puheeksi, niin miksi et vastaa noihin kysymyksiin? Itse en ainakaan tulkitse noista viimeisimmistä kysymyksistä, että kysyjä ajattelisi lasten kasvatuksen olevan kärsimystä. Hän vain tiedusteli asioita, sen mukaan mitä on itse tulkinnut näistä kommenteista.
Ööö, hidasta itse hieman ja lopeta olettamasta asioita. Vastasin juuri sille "äskeiselle kommentoijalle", juuri siinä kommentissa sanottuihin asioihin, oli se kuka tahansa. En viitannut sinun aiemmin sanomiisi asioihin mitenkään. Olipas itsekäs oletus sinulta että vain sinulle tässä vastailisin. Ymmärrän kyllä että tähän viestiketjuun voi kirjoittaa muutkin kuin sinä ja minä.
Vierailija kirjoitti:
Pk-ikäisten isä kirjoitti:
Itse ajattelen asian näin:
Jos vanhemmat mieluummin laittavat lapsen päiväkotiin vapaapäivänä/lomapäivänä, niin silloin lapsen on siellä parempi olla kuin kotona.En tietenkään tätä kannata, mutta varmaan ymmärrätte tuosta pointin että jos vanhemmat ei lastansa kaipaa niin lapsen on parempi olla paikassa jossa saa tarvitsemansa.
otatko sinä isä vapaalla ja eronneena lapsen vaikka ei olisi sinun vuoro??????????? Kyllä siinä lapsen kanssa saa olla vielä jos joskus on jotain muuta ja antaa lapsen olla päiväkodissa.
viimeinen lause oli lapsen äidille? Lapsi sairastuu päivällä niin hakeeko isä lapsen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa taas ikävä aloitus. Olisiko aloittajan aika jäädä eläkkeelle?
Kerronpa tähän hieman ajatuksia. Meillä esimerkiksi on tilanne, että päiväkoti on vuodessa enemmän kiinni kuin me vanhemmat pystymme pitämään lomaa (viime vuonna seitsemän viikkoa). Tämä aiheuttaa stressiä, koska joko lapsi pitää viedä silloin korvaavaan hoitoon tai saada isovanhempi hoitamaan. Ei kaikilla vanhemmilla ole mahdollisuutta pitää lomaa töistä ihan koko ajan!
Joskus vanhempien pitää myös hoitaa niitä juoksevia asioita. Mikä siinä on niin kamalaa, jos joku menee kampaajalle yhtenä päivänä vuodesta ja lapsi on sillä aikaa päivähoidossa? Kampaajat ovat usein auki vain arkisin työaikaan, joten moni ei normaalisti sinne työn takia ehdi.
Miksi sitä lasta ei voi ottaa mukaan kampaajalle? Kyllä mä muistan olleeni mukana kun äiti kävi kampaajalla ja mä sen aikaa selailin niitä lehtiä mitä kampaamoista aina löytyy. Tietysti jos olet jättänyt lapsesi kasvattamatta ja hän on kamala riiviön niin...
Mitä arvoa tolla sun viimeisellä lauseella on? Voitko selittää miksi se piti laittaa siihen? Ihan vain ollaksesi ilkeä, ja purkaaksesi omaa pahaa oloa? Toi ois voinut olla melkein järkevä kommentti ilman sitä, mutta näköjään kettuilemaan pitää päästä, vaikka mikä olisi. Eikös?
Oikeesti tätäkin ketjua lukiessa tajuaa todella helposti, että miksi lapset ja nuoriso voi niin käsittämättömän pahoin. Ei mikään ihme, kun ei aikuisetkaan osaa keskustella mistään asiasta niin, etteikö se olisi jatkuvaa toisten syyllistämistä ja arvostelua. Mitään rakentavaa ei edes yritetä sanoa.
Aidosti ihmettelin että miksi sitä lasta ei voi ottaa mukaan kampaajalle (tai virastoihin jne). Mikä siitä muka tekee niin mahdotonta että on pakko saada lapselle hoitaja siksi aikaa? Että millään ei pärjätä hetkeäkään ihmisten ilmoilla. Se arvo sillä vikalla lauseella on, että jos lapsi tosiaan on riiviö, eikä suostu tottelemaan vanhempaansa sitten millään, niin sitten ymmärrän miksi äiti ei halua lasta mukaan, koska asioiden hoidosta ei yksinkertaisesti tulisi mitään. Ja siksi mainitsin kasvattamatta jättämisen koska siitähän ne lasten tottelemattomuudet johtuu, on annettu periksi jo liian monta kertaa aiemmin. Nimenomaan halusin korostaa sitä kasvatuksen puutetta, enkä halunnut syyllistää niitä joiden lapsien vaikeampi käytös johtuu esim. autismista. Joten jos on vaikea mennä hoitamaan asioita lapsen ollessa mukana, niin katsokaa peiliin.
Eli ei ollut kettuilua ihan vaan kettuilun takia, eikä minulla ole pahaa oloa purettavana, muuten kuin sen verran että turhauttaa ja raivostuttaa se kun lapsia ei enää kasvateta, mennään mistä aita on matalin ja nyt saadaan kaikki pelätä (varhais)teinijoukkoja, että saako ne päähänsä viedä mun takin ja huvikseen puukottaa samalla, sekä muut lapset joutuvat pelkäämään välitunneillakin että tulevat joukkohakatuksi.
Että mitä jos pysähtyisit miettimään mistä se toisten turhautuminen johtuu ennen kuin purat sitä omaa huonoa oloasi ja alat puolustelemaan itseäsi ja huonosti hommansa hoitavia vanhempia.Eri
Siltävaralta, että oikeesti et keksi miksi sitä taaperoa tai leikki-ikäistä voi olla hankala ottaa mukaan kampaajalle tai virastoihin niin voisin kommentoida.
Pienellä lapsella voi olla vaikea pysyä vaikka kolmentunnin kampaamokäyntiä istumassa paikoillaan koska se ei vaan jaksa selata sitä lehteä jota se ei osaa edes lukea. Pieni lapsi ei välttämättä jaksa edes katsoa lastenohjelmia varttia pidempään vaikka ne on tehty koukuttamaan lapsia. Silloin sitä lasta joutuu komentamaan takaisin istumaan kun se muuten lähtee vaeltelemaan. Sitten jos lapsella/taaperolla sattuu olemaan tahtoikä päällä niin luultavasti se hermostuu kun ei saa tehdä mitä haluaa ja koska se on lapsi sen tunteidensäätelyn taito on vielä vaillinainen ja se tarvitsee kasvattajan apua tunteiden säätelyssä.
Sen verran täytyy arvostaa muidenkin aikaa, ettei venytä jotain virasto- tai lääkärikäyntiä vaikka puolella tunnilla kun auttaa lasta tunteidensäätelyssä tai käy nukuttamassa lapsen päiväunille.
Ja ei, ei se ole mikään autististen lasten piirre, ettei lapsi kykene toimimaan kuin aikuinen. Jotkut autistiset lapset pystyvät jopa hyperkeskittymään joihinkin aiheisiin ja asioihin niin heitä voi olla jopa helpompi ottaa mukaan kuin perustättähäärää.
Henk koht kokemuksesta voin myös kertoa, että vaikka lapsi olisi pieni niin on kiusallista ja stressaavaa ottaa lapsi mukaan gynekäynnille (0/5 en suosittele 😂 )
Itse olen vienyt nuoremman myös päiväkotiin vapaapäivänäni, jotta voisin antaa yhden päivän 100% huomiosta vanhemmalle lapselle (mentiin ekaa koulupäivää varten ostamaan kyniä ja vaatteita ja lapsen valitsemaan ravintolaan syömään)."Silloin sitä lasta joutuu komentamaan takaisin istumaan kun se muuten lähtee vaeltelemaan." Niin? No sitten sitä tekee niin että komentaa.
"...koska se on lapsi sen tunteidensäätelyn taito on vielä vaillinainen ja se tarvitsee kasvattajan apua tunteiden säätelyssä." Taas, niin? Sitten sitä auttaa sitä lasta tunteiden säätelyssä.
Sanot noita asioita kuin ne olisi jotenkin mahdottomuuksia tehdä missään muualla kuin kotona... "Sitten pitäisi komentaa" 😱 Joo, se kuuluu vanhemmuuteen.
Jos tietää että lapsen kanssa menee kauemmin aikaa, niin varaa pidemmän ajan.
Mikä siinä on että ravintolaan pitäisi päästä lasten kanssa opettelemaan käyttäytymistä ja siellä pitää muiden ihmisten ymmärtää että lapsesta tulee ääntä ja hänen syömisessään voi kestää, ja siitä tulee sotkua, mutta sitä opettelua ei voi tehdä muualla? Että sit menee liian vaikeaksi. Hieno ravintola johon rattaat ei mahdu sisään "hyvä paikka opetella käyttäytymistä ", kampaamo tai pankki "eijei, täysin mahdotonta!" 🙃
Oi vau sä asut ihanassa kunnassa jos teillä voi virastoihin ja lääkäreihin mennessä varata lastenhoitoaikaa käyntien väliin.
Mutta varmaan et huomannut, että kirjoitin myös, että mielestäni toisten (tarkoitin esim.lääkäreiden, kampaajien, lainaneuvottelijoiden) työaikaa (ja miksei toisten asiakkaidenkin aikaa) pitäisi kunnioittaa sen verran, että ei ota sitä kasvatettavaa lasta mukaan noille käynneille.
Meillä taitaa vaan olla eri käsitykset siitä miten toisten pitäisi suhtautua meidän lapsiin. Sun mielestä muiden pitää vaan jaksaa odottaa ja toljottaa vieressä kun toinen hoitaa ja kasvattaa lastaan ja mun mielestä en voi olettaa, että mun lapsi on kaikkien elämässä mukana vaan on kohteliaampaa jättää se ottamatta mukaan kun siihen mahdollisuus on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa taas ikävä aloitus. Olisiko aloittajan aika jäädä eläkkeelle?
Kerronpa tähän hieman ajatuksia. Meillä esimerkiksi on tilanne, että päiväkoti on vuodessa enemmän kiinni kuin me vanhemmat pystymme pitämään lomaa (viime vuonna seitsemän viikkoa). Tämä aiheuttaa stressiä, koska joko lapsi pitää viedä silloin korvaavaan hoitoon tai saada isovanhempi hoitamaan. Ei kaikilla vanhemmilla ole mahdollisuutta pitää lomaa töistä ihan koko ajan!
Joskus vanhempien pitää myös hoitaa niitä juoksevia asioita. Mikä siinä on niin kamalaa, jos joku menee kampaajalle yhtenä päivänä vuodesta ja lapsi on sillä aikaa päivähoidossa? Kampaajat ovat usein auki vain arkisin työaikaan, joten moni ei normaalisti sinne työn takia ehdi.
Miksi sitä lasta ei voi ottaa mukaan kampaajalle? Kyllä mä muistan olleeni mukana kun äiti kävi kampaajalla ja mä sen aikaa selailin niitä lehtiä mitä kampaamoista aina löytyy. Tietysti jos olet jättänyt lapsesi kasvattamatta ja hän on kamala riiviön niin...
Mitä arvoa tolla sun viimeisellä lauseella on? Voitko selittää miksi se piti laittaa siihen? Ihan vain ollaksesi ilkeä, ja purkaaksesi omaa pahaa oloa? Toi ois voinut olla melkein järkevä kommentti ilman sitä, mutta näköjään kettuilemaan pitää päästä, vaikka mikä olisi. Eikös?
Oikeesti tätäkin ketjua lukiessa tajuaa todella helposti, että miksi lapset ja nuoriso voi niin käsittämättömän pahoin. Ei mikään ihme, kun ei aikuisetkaan osaa keskustella mistään asiasta niin, etteikö se olisi jatkuvaa toisten syyllistämistä ja arvostelua. Mitään rakentavaa ei edes yritetä sanoa.
Aidosti ihmettelin että miksi sitä lasta ei voi ottaa mukaan kampaajalle (tai virastoihin jne). Mikä siitä muka tekee niin mahdotonta että on pakko saada lapselle hoitaja siksi aikaa? Että millään ei pärjätä hetkeäkään ihmisten ilmoilla. Se arvo sillä vikalla lauseella on, että jos lapsi tosiaan on riiviö, eikä suostu tottelemaan vanhempaansa sitten millään, niin sitten ymmärrän miksi äiti ei halua lasta mukaan, koska asioiden hoidosta ei yksinkertaisesti tulisi mitään. Ja siksi mainitsin kasvattamatta jättämisen koska siitähän ne lasten tottelemattomuudet johtuu, on annettu periksi jo liian monta kertaa aiemmin. Nimenomaan halusin korostaa sitä kasvatuksen puutetta, enkä halunnut syyllistää niitä joiden lapsien vaikeampi käytös johtuu esim. autismista. Joten jos on vaikea mennä hoitamaan asioita lapsen ollessa mukana, niin katsokaa peiliin.
Eli ei ollut kettuilua ihan vaan kettuilun takia, eikä minulla ole pahaa oloa purettavana, muuten kuin sen verran että turhauttaa ja raivostuttaa se kun lapsia ei enää kasvateta, mennään mistä aita on matalin ja nyt saadaan kaikki pelätä (varhais)teinijoukkoja, että saako ne päähänsä viedä mun takin ja huvikseen puukottaa samalla, sekä muut lapset joutuvat pelkäämään välitunneillakin että tulevat joukkohakatuksi.
Että mitä jos pysähtyisit miettimään mistä se toisten turhautuminen johtuu ennen kuin purat sitä omaa huonoa oloasi ja alat puolustelemaan itseäsi ja huonosti hommansa hoitavia vanhempia.Eri
Siltävaralta, että oikeesti et keksi miksi sitä taaperoa tai leikki-ikäistä voi olla hankala ottaa mukaan kampaajalle tai virastoihin niin voisin kommentoida.
Pienellä lapsella voi olla vaikea pysyä vaikka kolmentunnin kampaamokäyntiä istumassa paikoillaan koska se ei vaan jaksa selata sitä lehteä jota se ei osaa edes lukea. Pieni lapsi ei välttämättä jaksa edes katsoa lastenohjelmia varttia pidempään vaikka ne on tehty koukuttamaan lapsia. Silloin sitä lasta joutuu komentamaan takaisin istumaan kun se muuten lähtee vaeltelemaan. Sitten jos lapsella/taaperolla sattuu olemaan tahtoikä päällä niin luultavasti se hermostuu kun ei saa tehdä mitä haluaa ja koska se on lapsi sen tunteidensäätelyn taito on vielä vaillinainen ja se tarvitsee kasvattajan apua tunteiden säätelyssä.
Sen verran täytyy arvostaa muidenkin aikaa, ettei venytä jotain virasto- tai lääkärikäyntiä vaikka puolella tunnilla kun auttaa lasta tunteidensäätelyssä tai käy nukuttamassa lapsen päiväunille.
Ja ei, ei se ole mikään autististen lasten piirre, ettei lapsi kykene toimimaan kuin aikuinen. Jotkut autistiset lapset pystyvät jopa hyperkeskittymään joihinkin aiheisiin ja asioihin niin heitä voi olla jopa helpompi ottaa mukaan kuin perustättähäärää.
Henk koht kokemuksesta voin myös kertoa, että vaikka lapsi olisi pieni niin on kiusallista ja stressaavaa ottaa lapsi mukaan gynekäynnille (0/5 en suosittele 😂 )
Itse olen vienyt nuoremman myös päiväkotiin vapaapäivänäni, jotta voisin antaa yhden päivän 100% huomiosta vanhemmalle lapselle (mentiin ekaa koulupäivää varten ostamaan kyniä ja vaatteita ja lapsen valitsemaan ravintolaan syömään)."Silloin sitä lasta joutuu komentamaan takaisin istumaan kun se muuten lähtee vaeltelemaan." Niin? No sitten sitä tekee niin että komentaa.
"...koska se on lapsi sen tunteidensäätelyn taito on vielä vaillinainen ja se tarvitsee kasvattajan apua tunteiden säätelyssä." Taas, niin? Sitten sitä auttaa sitä lasta tunteiden säätelyssä.
Sanot noita asioita kuin ne olisi jotenkin mahdottomuuksia tehdä missään muualla kuin kotona... "Sitten pitäisi komentaa" 😱 Joo, se kuuluu vanhemmuuteen.
Jos tietää että lapsen kanssa menee kauemmin aikaa, niin varaa pidemmän ajan.
Mikä siinä on että ravintolaan pitäisi päästä lasten kanssa opettelemaan käyttäytymistä ja siellä pitää muiden ihmisten ymmärtää että lapsesta tulee ääntä ja hänen syömisessään voi kestää, ja siitä tulee sotkua, mutta sitä opettelua ei voi tehdä muualla? Että sit menee liian vaikeaksi. Hieno ravintola johon rattaat ei mahdu sisään "hyvä paikka opetella käyttäytymistä ", kampaamo tai pankki "eijei, täysin mahdotonta!" 🙃
Kovasti passiivis-aggressiivista tykitystä tämäkin. :) Kivasti käytössä toi persujenkin suosima keskustelutyyli, että poimitaan tekstistä vain itselleen sopivat kohdat. Irroitetaan ne kokonaisuudesta, ja sitten käytetään niitä toisen pointin kadottamiseen, ja käännetään ne samalla ehdottomuuksiksi, ja joksikin mitä alkuperäinen kirjoittaja ei tarkoittanut. Pääasia, että itse kokee voittaneensa argumentin. Mahtavaa. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieraijuurintoijslle[quote=Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa taas ikävä aloitus. Olisiko aloittajan aika jäädä eläkkeelle?
Kerronpa tähän hieman ajatuksia. Meillä esimerkiksi on tilanne, että päiväkoti on vuodessa enemmän kiinni kuin me vanhemmat pystymme pitämään lomaa (viime vuonna seitsemän viikkoa). Tämä aiheuttaa stressiä, koska joko lapsi pitää viedä silloin korvaavaan hoitoon tai saada isovanhempi hoitamaan. Ei kaikilla vanhemmilla ole mahdollisuutta pitää lomaa töistä ihan koko ajan!
Joskus vanhempien pitää myös hoitaa niitä juoksevia asioita. Mikä siinä on niin kamalaa, jos joku menee kampaajalle yhtenä päivänä vuodesta ja lapsi on sillä aikaa päivähoidossa? Kampaajat ovat usein auki vain arkisin työaikaan, joten moni ei normaalisti sinne työn takia ehdi.
Miksi sitä lasta ei voi ottaa mukaan kampaajalle? Kyllä mä muistan olleeni mukana kun äiti kävi kampaajalla ja mä sen aikaa selailin niitä lehtiä mitä kampaamoista aina löytyy. Tietysti jos olet jättänyt lapsesi kasvattamatta ja hän on kamala riiviön niin...
Mitä arvoa tolla sun viimeisellä lauseella on? Voitko selittää miksi se piti laittaa siihen? Ihan vain ollaksesi ilkeä, ja purkaaksesi omaa pahaa oloa? Toi ois voinut olla melkein järkevä kommentti ilman sitä, mutta näköjään kettuilemaan pitää päästä, vaikka mikä olisi. Eikös?
Oikeesti tätäkin ketjua lukiessa tajuaa todella helposti, että miksi lapset ja nuoriso voi niin käsittämättömän pahoin. Ei mikään ihme, kun ei aikuisetkaan osaa keskustella mistään asiasta niin, etteikö se olisi jatkuvaa toisten syyllistämistä ja arvostelua. Mitään rakentavaa ei edes yritetä sanoa.
Aidosti ihmettelin että miksi sitä lasta ei voi ottaa mukaan kampaajalle (tai virastoihin jne). Mikä siitä muka tekee niin mahdotonta että on pakko saada lapselle hoitaja siksi aikaa? Että millään ei pärjätä hetkeäkään ihmisten ilmoilla. Se arvo sillä vikalla lauseella on, että jos lapsi tosiaan on riiviö, eikä suostu tottelemaan vanhempaansa sitten millään, niin sitten ymmärrän miksi äiti ei halua lasta mukaan, koska asioiden hoidosta ei yksinkertaisesti tulisi mitään. Ja siksi mainitsin kasvattamatta jättämisen koska siitähän ne lasten tottelemattomuudet johtuu, on annettu periksi jo liian monta kertaa aiemmin. Nimenomaan halusin korostaa sitä kasvatuksen puutetta, enkä halunnut syyllistää niitä joiden lapsien vaikeampi käytös johtuu esim. autismista. Joten jos on vaikea mennä hoitamaan asioita lapsen ollessa mukana, niin katsokaa peiliin.
Eli ei ollut kettuilua ihan vaan kettuilun takia, eikä minulla ole pahaa oloa purettavana, muuten kuin sen verran että turhauttaa ja raivostuttaa se kun lapsia ei enää kasvateta, mennään mistä aita on matalin ja nyt saadaan kaikki pelätä (varhais)teinijoukkoja, että saako ne päähänsä viedä mun takin ja huvikseen puukottaa samalla, sekä muut lapset joutuvat pelkäämään välitunneillakin että tulevat joukkohakatuksi.
Että mitä jos pysähtyisit miettimään mistä se toisten turhautuminen johtuu ennen kuin purat sitä omaa huonoa oloasi ja alat puolustelemaan itseäsi ja huonosti hommansa hoitavia vanhempia."Että mitä jos pysähtyisit miettimään mistä se toisten turhautuminen johtuu ennen kuin purat sitä omaa huonoa oloasi ja alat puolustelemaan itseäsi ja huonosti hommansa hoitavia vanhempia."
Niin. No. Mitäköhän tohon nyt sanoisi... Mieti nyt vaikka ensin tota aiemman viimeistä lausettasi. Ihanko oikeasti ihan vaan hyvässä hengessä otit asian puheeksi. Ja tämä minkä tähän lainasin, niin missä kohtaa puolustelen, tai puran pahaa oloani. Onko kysymyksien esittäminen siis merkki siitä, että puolustelen itseäni, tai puran pahaa oloani? Ja miten olisin edes voinut puolustella itseäni, kun ekaa kertaa ketjuun kommentoin? Taas kerran aika vahvaa tulkintaa siitä, että mitä minä olen, miten olen lapseni kasvattanut, ja miten asioista ajattelen. En peräänkuuluttanut mitään muuta, kuin että vois jättää henk.koht. tökkimiset vähemmälle. Jos luet tarkemmin, että tulkitse rivien väliin jotain mitä siellä ei ole, niin huomaat että esitän lähinnä kysymyksiä. "Katsokaa peiliin"? Just tota mä tarkoitan. Ei vaikuta siltä, että olisi juurikaan ymmärrystä eri tilanteissa olevia ihmisiä kohtaan. Ja vielä kysymys. Jos sinua turhauttaa, ja ihan siis raivostuttaa, niin miten voit väittää, ettei sulla ole pahaa oloa purettavana? Kuulostaa omituiselta tämäkin ajatus.
Voisitko nyt ihan ajatuksella lukea ennen kuin kommentoit? Kirjoitin "...eikä minulla ole pahaa oloa purettavana, MUUTEN KUIN sen verran että turhauttaa ja..." Kyllä, siitä tulee aika paha olo kun näkee miten lapset ja nuoret voi ja vanhemmat kulkee laput silmillä "ei vaan meidän lapsi, me ollaan tehty kasvatustyömme niiiin hyvin että ollaan lastemme kavereita". Mutta että muuten ei ole henkilökohtaisessa elämässä asioita mitkä aiheuttaisi pahaa oloa mitä tahtoisin purkaa.
Ja missä minä väitin että sanoin tuon lauseeni riiviö lapsista "hyvässä hengessä"? Ei, ei ollut tarkoituskaan silitellä vanhempien päitä että "voi voi kyllä on teillä rankkaa, ymmärrän", vaan herättää ajattelemaan että miksi se on muka niin saamarin vaikeaa hoitaa asioita kun lapsi on mukana.
Jos se on niin saamarin vaikeaa, niin miksi sen pitäisi olla? Jos pääsee helpommalla, kun lapsi ei ole mukana, miksi niin ei saisi toimia? Onko joku kilpailu, jossa eniten kärsinyt saa kirkkaimman kruunun?
Jos se että yrittää kasvattaa lastaan käyttäytymään on "kärsimystä", niin ehkä kannattaisi jättää ne lapset tekemättä. Mutta kun nykyään pitäisi juuri "päästä helpommalla" ja jättää kasvatus toisille. Vastasit itse omiin kysymyksiisi. Hävettääkö edes?
Jos rauhoitut hieman, niin saatat huomata, että en vastannut itse kysymyksiini, koska äskeinen kommentoija on eri henkilö. :) Mutta kun kerran otit kysymyksiin vastaamisen puheeksi, niin miksi et vastaa noihin kysymyksiin? Itse en ainakaan tulkitse noista viimeisimmistä kysymyksistä, että kysyjä ajattelisi lasten kasvatuksen olevan kärsimystä. Hän vain tiedusteli asioita, sen mukaan mitä on itse tulkinnut näistä kommenteista.
Ööö, hidasta itse hieman ja lopeta olettamasta asioita. Vastasin juuri sille "äskeiselle kommentoijalle", juuri siinä kommentissa sanottuihin asioihin, oli se kuka tahansa. En viitannut sinun aiemmin sanomiisi asioihin mitenkään. Olipas itsekäs oletus sinulta että vain sinulle tässä vastailisin. Ymmärrän kyllä että tähän viestiketjuun voi kirjoittaa muutkin kuin sinä ja minä.
Okei. Hyvä, että selvensin tämänkin. Virheitä tapahtuu kaikille. Myös sinulle. Mutta rauhoitu silti vähän. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieraijuurintoijslle[quote=Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa taas ikävä aloitus. Olisiko aloittajan aika jäädä eläkkeelle?
Kerronpa tähän hieman ajatuksia. Meillä esimerkiksi on tilanne, että päiväkoti on vuodessa enemmän kiinni kuin me vanhemmat pystymme pitämään lomaa (viime vuonna seitsemän viikkoa). Tämä aiheuttaa stressiä, koska joko lapsi pitää viedä silloin korvaavaan hoitoon tai saada isovanhempi hoitamaan. Ei kaikilla vanhemmilla ole mahdollisuutta pitää lomaa töistä ihan koko ajan!
Joskus vanhempien pitää myös hoitaa niitä juoksevia asioita. Mikä siinä on niin kamalaa, jos joku menee kampaajalle yhtenä päivänä vuodesta ja lapsi on sillä aikaa päivähoidossa? Kampaajat ovat usein auki vain arkisin työaikaan, joten moni ei normaalisti sinne työn takia ehdi.
Miksi sitä lasta ei voi ottaa mukaan kampaajalle? Kyllä mä muistan olleeni mukana kun äiti kävi kampaajalla ja mä sen aikaa selailin niitä lehtiä mitä kampaamoista aina löytyy. Tietysti jos olet jättänyt lapsesi kasvattamatta ja hän on kamala riiviön niin...
Mitä arvoa tolla sun viimeisellä lauseella on? Voitko selittää miksi se piti laittaa siihen? Ihan vain ollaksesi ilkeä, ja purkaaksesi omaa pahaa oloa? Toi ois voinut olla melkein järkevä kommentti ilman sitä, mutta näköjään kettuilemaan pitää päästä, vaikka mikä olisi. Eikös?
Oikeesti tätäkin ketjua lukiessa tajuaa todella helposti, että miksi lapset ja nuoriso voi niin käsittämättömän pahoin. Ei mikään ihme, kun ei aikuisetkaan osaa keskustella mistään asiasta niin, etteikö se olisi jatkuvaa toisten syyllistämistä ja arvostelua. Mitään rakentavaa ei edes yritetä sanoa.
Aidosti ihmettelin että miksi sitä lasta ei voi ottaa mukaan kampaajalle (tai virastoihin jne). Mikä siitä muka tekee niin mahdotonta että on pakko saada lapselle hoitaja siksi aikaa? Että millään ei pärjätä hetkeäkään ihmisten ilmoilla. Se arvo sillä vikalla lauseella on, että jos lapsi tosiaan on riiviö, eikä suostu tottelemaan vanhempaansa sitten millään, niin sitten ymmärrän miksi äiti ei halua lasta mukaan, koska asioiden hoidosta ei yksinkertaisesti tulisi mitään. Ja siksi mainitsin kasvattamatta jättämisen koska siitähän ne lasten tottelemattomuudet johtuu, on annettu periksi jo liian monta kertaa aiemmin. Nimenomaan halusin korostaa sitä kasvatuksen puutetta, enkä halunnut syyllistää niitä joiden lapsien vaikeampi käytös johtuu esim. autismista. Joten jos on vaikea mennä hoitamaan asioita lapsen ollessa mukana, niin katsokaa peiliin.
Eli ei ollut kettuilua ihan vaan kettuilun takia, eikä minulla ole pahaa oloa purettavana, muuten kuin sen verran että turhauttaa ja raivostuttaa se kun lapsia ei enää kasvateta, mennään mistä aita on matalin ja nyt saadaan kaikki pelätä (varhais)teinijoukkoja, että saako ne päähänsä viedä mun takin ja huvikseen puukottaa samalla, sekä muut lapset joutuvat pelkäämään välitunneillakin että tulevat joukkohakatuksi.
Että mitä jos pysähtyisit miettimään mistä se toisten turhautuminen johtuu ennen kuin purat sitä omaa huonoa oloasi ja alat puolustelemaan itseäsi ja huonosti hommansa hoitavia vanhempia."Että mitä jos pysähtyisit miettimään mistä se toisten turhautuminen johtuu ennen kuin purat sitä omaa huonoa oloasi ja alat puolustelemaan itseäsi ja huonosti hommansa hoitavia vanhempia."
Niin. No. Mitäköhän tohon nyt sanoisi... Mieti nyt vaikka ensin tota aiemman viimeistä lausettasi. Ihanko oikeasti ihan vaan hyvässä hengessä otit asian puheeksi. Ja tämä minkä tähän lainasin, niin missä kohtaa puolustelen, tai puran pahaa oloani. Onko kysymyksien esittäminen siis merkki siitä, että puolustelen itseäni, tai puran pahaa oloani? Ja miten olisin edes voinut puolustella itseäni, kun ekaa kertaa ketjuun kommentoin? Taas kerran aika vahvaa tulkintaa siitä, että mitä minä olen, miten olen lapseni kasvattanut, ja miten asioista ajattelen. En peräänkuuluttanut mitään muuta, kuin että vois jättää henk.koht. tökkimiset vähemmälle. Jos luet tarkemmin, että tulkitse rivien väliin jotain mitä siellä ei ole, niin huomaat että esitän lähinnä kysymyksiä. "Katsokaa peiliin"? Just tota mä tarkoitan. Ei vaikuta siltä, että olisi juurikaan ymmärrystä eri tilanteissa olevia ihmisiä kohtaan. Ja vielä kysymys. Jos sinua turhauttaa, ja ihan siis raivostuttaa, niin miten voit väittää, ettei sulla ole pahaa oloa purettavana? Kuulostaa omituiselta tämäkin ajatus.
Voisitko nyt ihan ajatuksella lukea ennen kuin kommentoit? Kirjoitin "...eikä minulla ole pahaa oloa purettavana, MUUTEN KUIN sen verran että turhauttaa ja..." Kyllä, siitä tulee aika paha olo kun näkee miten lapset ja nuoret voi ja vanhemmat kulkee laput silmillä "ei vaan meidän lapsi, me ollaan tehty kasvatustyömme niiiin hyvin että ollaan lastemme kavereita". Mutta että muuten ei ole henkilökohtaisessa elämässä asioita mitkä aiheuttaisi pahaa oloa mitä tahtoisin purkaa.
Ja missä minä väitin että sanoin tuon lauseeni riiviö lapsista "hyvässä hengessä"? Ei, ei ollut tarkoituskaan silitellä vanhempien päitä että "voi voi kyllä on teillä rankkaa, ymmärrän", vaan herättää ajattelemaan että miksi se on muka niin saamarin vaikeaa hoitaa asioita kun lapsi on mukana.
Jos se on niin saamarin vaikeaa, niin miksi sen pitäisi olla? Jos pääsee helpommalla, kun lapsi ei ole mukana, miksi niin ei saisi toimia? Onko joku kilpailu, jossa eniten kärsinyt saa kirkkaimman kruunun?
Jos se että yrittää kasvattaa lastaan käyttäytymään on "kärsimystä", niin ehkä kannattaisi jättää ne lapset tekemättä. Mutta kun nykyään pitäisi juuri "päästä helpommalla" ja jättää kasvatus toisille. Vastasit itse omiin kysymyksiisi. Hävettääkö edes?
Jos rauhoitut hieman, niin saatat huomata, että en vastannut itse kysymyksiini, koska äskeinen kommentoija on eri henkilö. :) Mutta kun kerran otit kysymyksiin vastaamisen puheeksi, niin miksi et vastaa noihin kysymyksiin? Itse en ainakaan tulkitse noista viimeisimmistä kysymyksistä, että kysyjä ajattelisi lasten kasvatuksen olevan kärsimystä. Hän vain tiedusteli asioita, sen mukaan mitä on itse tulkinnut näistä kommenteista.
Ööö, hidasta itse hieman ja lopeta olettamasta asioita. Vastasin juuri sille "äskeiselle kommentoijalle", juuri siinä kommentissa sanottuihin asioihin, oli se kuka tahansa. En viitannut sinun aiemmin sanomiisi asioihin mitenkään. Olipas itsekäs oletus sinulta että vain sinulle tässä vastailisin. Ymmärrän kyllä että tähän viestiketjuun voi kirjoittaa muutkin kuin sinä ja minä.
Okei. Hyvä, että selvensin tämänkin. Virheitä tapahtuu kaikille. Myös sinulle. Mutta rauhoitu silti vähän. :)
Toki itse en huomannut, että hän olisi vastannut siinä mihinkään: "Jos se on niin saamarin vaikeaa, niin miksi sen pitäisi olla? Jos pääsee helpommalla, kun lapsi ei ole mukana, miksi niin ei saisi toimia? Onko joku kilpailu, jossa eniten kärsinyt saa kirkkaimman kruunun?"
En nimittäin löydä tuosta kuin 3 kysymystä, enkä yhtään vastausta.
esim 4 v kaipaa kovasti toimintaa, päiväkodissa se alkaa päiväpiirillä jne, 2 x ulkoilua ja sitten hakee vaikka 15 jälkeen. Itsellä ja varsinkin yh niin voi olla rästiasioita paljonkin. Joskus on vaan hyvä hengähtää ja käydä vaikka kävelyllä kaikessa rauhassa jne. Osa opiskelee niin on hyvä lukurauha.