Lue keskustelun säännöt.
Miksi tuot lapsesi päiväkotiin vapaapäivänäsi?
Alamme todella turhautua tähän viimeisen kolmen vuoden aikana kasvaneeseen ilmiöön. Esimerkiksi helatorstain jälkeiselle huomiselle perjantaille moni vanhempi kertoi ryhmän kasvattajille olevansa vapaalla, mutta tuovat lapsensa varhaiskasvatukseen. Tarkoituksena kuulemma mm. kampaajalla käynti, pihatyöt ja lepääminen ilman lapsia. En saanut omalle henkilöstölleni järjestymään ansaitsemiaan lomia pidettäväksi. Tuleva kesä näyttää johtajanurallani järkyttävimmältä päivystysaikaan eli juhannuksen jälkeen supistetun ajan toimintaan on tulossa ennätysmäärä lapsia, myös sellaisia, joilla on huoltaja työttömänä tai kotona pienemmän sisaruksen kanssa hoitovapaalla.
Kannatan tottakai subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta jokaiselle lapselle, huoltajan työssäkäynnistä riippumatta, mutta vain koulujen lukuvuosiaikaan. Kesä, syysloma, joululoma ja talviloma voisivat olla auki vain aidossa tarpeessa oleville, lapsen kuntoutuksen/vamman tai pitkäaikaissairauden takia, s2-kielen oppimisen, huoltajien aidosta tarpeesta tai lastensuojelun tukitoimena.
Laitoimme kollegojen kesken esityksen hallitusneuvottelijoille, jotta alkavalla hallituskaudella oikeutta rajattaisiin jälleen 20 viikkotuntiin ja tämän yli vain perustellusta syystä.
Huoltajan vapaapäivän tulee myös olla lapsen kanssa yhteisen mukavan yhdessäolon päivä. Kiintymyssuhde on olennainen lapsen turvallisessa minäkuvassa. Huoltajat ovat lapsen keskeisimmät kasvattajat, kun kyse on tavanomaisesti kasvavasta ja kehittyvästä lapsesta.
Olen ollut johtajana myös vanhaan päivähoitoaikaan. Muutos lasten palvelunkäytölle on nykyään valtava. Jokainen lapsi on tervetullut viitenä päivänä vakalain ja vasun mukaiseen toimintaamme, mutta porrastus aamupäivä- ja iltapäiväryhmiin olisi suotava (poislukien esiopetus ja vuorohoito) jollei autenttista syytä yli 20 viikkotuntiin ole.
T. eräs päiväkodinjohtaja kollegoineen pääkaupunkiseudulta
Kommentit (1734)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se jostakin kertoo. Kuten itsekkyydestä ja siitä että lapset on enemmän rasite kuin ilo. Tosin on ymmärrettävää että joskus vanhempi tarvitsee esim. asioiden hoitopäivän.
Eiköhän sen lapsenkin ole mukavampi olla päivä päiväkodissa ohjatun toiminnan parissa ja leikkien kavereiden kanssa kuin nököttää koko päivä äidin kanssa vaikkapa gynen ja silmälääkärin odotushuoneessa ja vastaanotolla ja viipottaa koko päivä mukana asioilla, joita on äidin pakko hoitaa omana vapaapäivänään kun monia asioita ei työpäivän aikana voi hoitaa.
Mitä ihmeen asioita sitä hoidetaan vapaapäivinä, kaikkihan hoituu nykyään netissä. Vai pitääkö jossain luukulla vielä jonottaa, 85-vuotias tätini joutuu toki taksilla ajamaan pankkiin keskustan konttoriian ja jonottamaan. Ei näkövammaisena voi käyttää pankkikorttia.
Gynen ja silmälääkärin pakeilla saa käydä työaikana, samoin jos joku tuska yllättää.
Mitähän se tämän päivän varhaisen kasvatuksen ohjattu toiminta on, hyvä kun huutava lauma saadaan koossa pysymään.
Jo parikymmenta vuotta sitten touhussa oli aika paljon kaikkea, ainoa joka oli lapsia kohtaan ihana oli se pienipalkkaisin päiväkotiapulainen, jota vieläkin muistan kiittää jos torilla tapaamme 🥰
Ihan esimerkiksi terveydenhoitoon liittyvät asiat.
Ja meillä arkea kuormitti appiukon hoitoon saaminen ja äitini perunkirjoitus.[/quot
Appiukon hoitoon saaminen ja äidin perukirjoitus. Kai niistä jossakin vaiheessa oli myös tukea, eikä pelkästään kurmittaneet kun menit hautaamaankin. Vai hyppäsivätkö vaatimaan yhtäkkiä hoitoa ja hautausapua. En kokenut näitä mitenkään kuormittavina, vaan normaaliin elämään kuuluvina asioina jotka halusin hellyydellä hoitaa.
Ei ollut kummastakaan mitään apua, päinvastoin.
Appiukko asui satojen kilsojen päässä ja äidistäni ei nyt koskaan ollut mitään apua, todella paljon työtä vain.
Miksi menit kuoppaamaan, olisi sen joku muukin hoitanut, olisit säästynyt moiselta vaivalta. Anteeksi olen törkeä, mutta törkeää tämä nykymenokin on.
Perunkirjoitus on eri asia kuin hautajaiset.
Ei perunkirjoitukseenkaan ole pakko mennä, eikä perintöäkään pakko vastaanottaa.
Eli mun pitää jättää perintö ottamatta jotta viisivuotias lapsi voi skipata 4 tunnin hoitopäivänsä? Oletko sinä kännissä???
Perinnön voi ottaa vastaan osallistumatta perunkirjoitukseen. Perunkirjoitukseen ei tarvitse osallistua. Tai sen voi hoitaa vaikka itse netissä. Aivan miten vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se jostakin kertoo. Kuten itsekkyydestä ja siitä että lapset on enemmän rasite kuin ilo. Tosin on ymmärrettävää että joskus vanhempi tarvitsee esim. asioiden hoitopäivän.
Eiköhän sen lapsenkin ole mukavampi olla päivä päiväkodissa ohjatun toiminnan parissa ja leikkien kavereiden kanssa kuin nököttää koko päivä äidin kanssa vaikkapa gynen ja silmälääkärin odotushuoneessa ja vastaanotolla ja viipottaa koko päivä mukana asioilla, joita on äidin pakko hoitaa omana vapaapäivänään kun monia asioita ei työpäivän aikana voi hoitaa.
Mitä ihmeen asioita sitä hoidetaan vapaapäivinä, kaikkihan hoituu nykyään netissä. Vai pitääkö jossain luukulla vielä jonottaa, 85-vuotias tätini joutuu toki taksilla ajamaan pankkiin keskustan konttoriian ja jonottamaan. Ei näkövammaisena voi käyttää pankkikorttia.
Gynen ja silmälääkärin pakeilla saa käydä työaikana, samoin jos joku tuska yllättää.
Mitähän se tämän päivän varhaisen kasvatuksen ohjattu toiminta on, hyvä kun huutava lauma saadaan koossa pysymään.
Jo parikymmenta vuotta sitten touhussa oli aika paljon kaikkea, ainoa joka oli lapsia kohtaan ihana oli se pienipalkkaisin päiväkotiapulainen, jota vieläkin muistan kiittää jos torilla tapaamme 🥰
Ihan esimerkiksi terveydenhoitoon liittyvät asiat.
Ja meillä arkea kuormitti appiukon hoitoon saaminen ja äitini perunkirjoitus.[/quot
Appiukon hoitoon saaminen ja äidin perukirjoitus. Kai niistä jossakin vaiheessa oli myös tukea, eikä pelkästään kurmittaneet kun menit hautaamaankin. Vai hyppäsivätkö vaatimaan yhtäkkiä hoitoa ja hautausapua. En kokenut näitä mitenkään kuormittavina, vaan normaaliin elämään kuuluvina asioina jotka halusin hellyydellä hoitaa.
Ei ollut kummastakaan mitään apua, päinvastoin.
Appiukko asui satojen kilsojen päässä ja äidistäni ei nyt koskaan ollut mitään apua, todella paljon työtä vain.
Miksi menit kuoppaamaan, olisi sen joku muukin hoitanut, olisit säästynyt moiselta vaivalta. Anteeksi olen törkeä, mutta törkeää tämä nykymenokin on.
Perunkirjoitus on eri asia kuin hautajaiset.
Ei perunkirjoitukseenkaan ole pakko mennä, eikä perintöäkään pakko vastaanottaa.
Eli mun pitää jättää perintö ottamatta jotta viisivuotias lapsi voi skipata 4 tunnin hoitopäivänsä? Oletko sinä kännissä???
Perinnön voi ottaa vastaan osallistumatta perunkirjoitukseen. Perunkirjoitukseen ei tarvitse osallistua. Tai sen voi hoitaa vaikka itse netissä. Aivan miten vain.
Enköhän minä nyt sentään tiedä ihan itse pitikö minun olla siellä paikalla vai ei.
Leikki-ikäiset ei kuole siihen jos ne on sen ihan normaalin neljän tunnin hoitopäivänsä siellä.
Lomailevat kuitenin aina koko kesän ja liki kuukauden jouluna. Plus hiihtoloman ja syysloman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on ihan normaalia toimia seuraavasti:
-Viedään isompi lapsi hoitoon ja ollaan kotona vauvan kanssa
-Toinen lapsi sairaana, viedään terve lapsi hoitoon (tartuttamaan muutkin lapset)
-Siivouspäivä, kampaaja, hammaslääkäri, viedään lapset hoitoon koko päiväksi
-Isä tai äiti vapaalla esim. vuorotyön takia, viedään lapset silti hoitoon päiväksiYleisin selitys tuntuu olevan se, että kun meidän lapsi niin viihtyy päiväkodissa!
Kannatan päivähoito-oikeuden rajaamista ainakin näille kotona vauvaa hoitaville.
Miten ihmiset on ennen selvinneet kahden tai useamman lapsen kanssa?
Lapselle on hyvinkin tärkeää ja jopa Neuvolan suosittelema, vakiintunut päivärytmi.
Voi vallan arvata mitä lapsi tuntee jos hän ei aamulla tiedä mihinkä ja mitä tehdään tänään. Hän kyllä tietää et tarhaan pitäisi mennä mutta nyt ei siis mennäkkään? Eilen mentiin, mennäänkö huomenna? Pyääääää!
Meidän muksut tietää että jos jommalla kummalla tai jopa molemmilla vapaaa niin silloin ollaan kotona. Kerrotaan illalla ja heti taas aamulla. Eivät ole mitään pyääää vaan niille päiville on aina perheen omaa puuhaa. Meillä lapset tykkäävät mutta ehkä teillä tosiaan parempi että pääsee päiväkotiin kun kotona lapsella paha olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se jostakin kertoo. Kuten itsekkyydestä ja siitä että lapset on enemmän rasite kuin ilo. Tosin on ymmärrettävää että joskus vanhempi tarvitsee esim. asioiden hoitopäivän.
Eiköhän sen lapsenkin ole mukavampi olla päivä päiväkodissa ohjatun toiminnan parissa ja leikkien kavereiden kanssa kuin nököttää koko päivä äidin kanssa vaikkapa gynen ja silmälääkärin odotushuoneessa ja vastaanotolla ja viipottaa koko päivä mukana asioilla, joita on äidin pakko hoitaa omana vapaapäivänään kun monia asioita ei työpäivän aikana voi hoitaa.
Mitä ihmeen asioita sitä hoidetaan vapaapäivinä, kaikkihan hoituu nykyään netissä. Vai pitääkö jossain luukulla vielä jonottaa, 85-vuotias tätini joutuu toki taksilla ajamaan pankkiin keskustan konttoriian ja jonottamaan. Ei näkövammaisena voi käyttää pankkikorttia.
Gynen ja silmälääkärin pakeilla saa käydä työaikana, samoin jos joku tuska yllättää.
Mitähän se tämän päivän varhaisen kasvatuksen ohjattu toiminta on, hyvä kun huutava lauma saadaan koossa pysymään.
Jo parikymmenta vuotta sitten touhussa oli aika paljon kaikkea, ainoa joka oli lapsia kohtaan ihana oli se pienipalkkaisin päiväkotiapulainen, jota vieläkin muistan kiittää jos torilla tapaamme 🥰
Ihan esimerkiksi terveydenhoitoon liittyvät asiat.
Ja meillä arkea kuormitti appiukon hoitoon saaminen ja äitini perunkirjoitus.[/quot
Appiukon hoitoon saaminen ja äidin perukirjoitus. Kai niistä jossakin vaiheessa oli myös tukea, eikä pelkästään kurmittaneet kun menit hautaamaankin. Vai hyppäsivätkö vaatimaan yhtäkkiä hoitoa ja hautausapua. En kokenut näitä mitenkään kuormittavina, vaan normaaliin elämään kuuluvina asioina jotka halusin hellyydellä hoitaa.
Ei ollut kummastakaan mitään apua, päinvastoin.
Appiukko asui satojen kilsojen päässä ja äidistäni ei nyt koskaan ollut mitään apua, todella paljon työtä vain.
Miksi menit kuoppaamaan, olisi sen joku muukin hoitanut, olisit säästynyt moiselta vaivalta. Anteeksi olen törkeä, mutta törkeää tämä nykymenokin on.
Perunkirjoitus on eri asia kuin hautajaiset.
Ei perunkirjoitukseenkaan ole pakko mennä, eikä perintöäkään pakko vastaanottaa.
Eli mun pitää jättää perintö ottamatta jotta viisivuotias lapsi voi skipata 4 tunnin hoitopäivänsä? Oletko sinä kännissä???
Perinnön voi ottaa vastaan osallistumatta perunkirjoitukseen. Perunkirjoitukseen ei tarvitse osallistua. Tai sen voi hoitaa vaikka itse netissä. Aivan miten vain.
Enköhän minä nyt sentään tiedä ihan itse pitikö minun olla siellä paikalla vai ei.
Leikki-ikäiset ei kuole siihen jos ne on sen ihan normaalin neljän tunnin hoitopäivänsä siellä.
Lomailevat kuitenin aina koko kesän ja liki kuukauden jouluna. Plus hiihtoloman ja syysloman.
Perunkirjoitus hoituu verkossa tai pesänilmoittajan ja kahden uskotun miehen kanssa. Perillisten ei tarvitse osallistua mutta ok jos halusit. Pääsee aloittamaan perinnöstä riitelyn heti kasvotusten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on ihan normaalia toimia seuraavasti:
-Viedään isompi lapsi hoitoon ja ollaan kotona vauvan kanssa
-Toinen lapsi sairaana, viedään terve lapsi hoitoon (tartuttamaan muutkin lapset)
-Siivouspäivä, kampaaja, hammaslääkäri, viedään lapset hoitoon koko päiväksi
-Isä tai äiti vapaalla esim. vuorotyön takia, viedään lapset silti hoitoon päiväksiYleisin selitys tuntuu olevan se, että kun meidän lapsi niin viihtyy päiväkodissa!
Kannatan päivähoito-oikeuden rajaamista ainakin näille kotona vauvaa hoitaville.
Miten ihmiset on ennen selvinneet kahden tai useamman lapsen kanssa?
Lapselle on hyvinkin tärkeää ja jopa Neuvolan suosittelema, vakiintunut päivärytmi.
Voi vallan arvata mitä lapsi tuntee jos hän ei aamulla tiedä mihinkä ja mitä tehdään tänään. Hän kyllä tietää et tarhaan pitäisi mennä mutta nyt ei siis mennäkkään? Eilen mentiin, mennäänkö huomenna? Pyääääää!
Meidän muksut tietää että jos jommalla kummalla tai jopa molemmilla vapaaa niin silloin ollaan kotona. Kerrotaan illalla ja heti taas aamulla. Eivät ole mitään pyääää vaan niille päiville on aina perheen omaa puuhaa. Meillä lapset tykkäävät mutta ehkä teillä tosiaan parempi että pääsee päiväkotiin kun kotona lapsella paha olla.
Ihanaa, näin sen tuleekin mennä, että koti isä, äiti kera rakkaat lapsukaset🥰
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tänne nyt tykätään tulla selittelemään ties mitä soopaa, mutta kyllä se on outoa jos ei halua viettää oman lapsensa kanssa aikaa. Tunnen paljonkin näitä ihmisiä ja aina sitä samaa valitusta miten on rankkaa kun lapset sitä ja lapset tätä. Multa ei heru mitään sympatiaa. Koen täysin, että jotain on pielessä jos oman lapsen seura ei kelpaa.
Vähän sama kuin muissakin ihmissuhteissa nykyään. Kun alkuhuuma on mennyt ja toisen seura alkaa arjen askareissa kyllästyttää, erotaan. Se vaan, että kun lapsia on hankkinut, niin niitä ei voikaan yhtä helposti hylätä kuin puolisoa. Jos siis eivät olleetkaan helppoja kultamuruja. Niinpä laitetaan muksut sitten edes mahdollisimman paljon hoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on ihan normaalia toimia seuraavasti:
-Viedään isompi lapsi hoitoon ja ollaan kotona vauvan kanssa
-Toinen lapsi sairaana, viedään terve lapsi hoitoon (tartuttamaan muutkin lapset)
-Siivouspäivä, kampaaja, hammaslääkäri, viedään lapset hoitoon koko päiväksi
-Isä tai äiti vapaalla esim. vuorotyön takia, viedään lapset silti hoitoon päiväksiYleisin selitys tuntuu olevan se, että kun meidän lapsi niin viihtyy päiväkodissa!
Kannatan päivähoito-oikeuden rajaamista ainakin näille kotona vauvaa hoitaville.
Miten ihmiset on ennen selvinneet kahden tai useamman lapsen kanssa?
Lapselle on hyvinkin tärkeää ja jopa Neuvolan suosittelema, vakiintunut päivärytmi.
Voi vallan arvata mitä lapsi tuntee jos hän ei aamulla tiedä mihinkä ja mitä tehdään tänään. Hän kyllä tietää et tarhaan pitäisi mennä mutta nyt ei siis mennäkkään? Eilen mentiin, mennäänkö huomenna? Pyääääää!
Meidän muksut tietää että jos jommalla kummalla tai jopa molemmilla vapaaa niin silloin ollaan kotona. Kerrotaan illalla ja heti taas aamulla. Eivät ole mitään pyääää vaan niille päiville on aina perheen omaa puuhaa. Meillä lapset tykkäävät mutta ehkä teillä tosiaan parempi että pääsee päiväkotiin kun kotona lapsella paha olla.
Ihanaa, näin sen tuleekin mennä, että koti isä, äiti kera rakkaat lapsukaset🥰
Muuten ihan oikein mutta meidän perheessä on kylläkin kaksi äitiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on ihan normaalia toimia seuraavasti:
-Viedään isompi lapsi hoitoon ja ollaan kotona vauvan kanssa
-Toinen lapsi sairaana, viedään terve lapsi hoitoon (tartuttamaan muutkin lapset)
-Siivouspäivä, kampaaja, hammaslääkäri, viedään lapset hoitoon koko päiväksi
-Isä tai äiti vapaalla esim. vuorotyön takia, viedään lapset silti hoitoon päiväksiYleisin selitys tuntuu olevan se, että kun meidän lapsi niin viihtyy päiväkodissa!
Kannatan päivähoito-oikeuden rajaamista ainakin näille kotona vauvaa hoitaville.
Miten ihmiset on ennen selvinneet kahden tai useamman lapsen kanssa?
Lapselle on hyvinkin tärkeää ja jopa Neuvolan suosittelema, vakiintunut päivärytmi.
Voi vallan arvata mitä lapsi tuntee jos hän ei aamulla tiedä mihinkä ja mitä tehdään tänään. Hän kyllä tietää et tarhaan pitäisi mennä mutta nyt ei siis mennäkkään? Eilen mentiin, mennäänkö huomenna? Pyääääää!
Meidän muksut tietää että jos jommalla kummalla tai jopa molemmilla vapaaa niin silloin ollaan kotona. Kerrotaan illalla ja heti taas aamulla. Eivät ole mitään pyääää vaan niille päiville on aina perheen omaa puuhaa. Meillä lapset tykkäävät mutta ehkä teillä tosiaan parempi että pääsee päiväkotiin kun kotona lapsella paha olla.
Lapselle tekee todellakin hyvää säilyttää se yhteys niihin kavereihin. Joskus se vain on ns elämää suurempi. Toki riippuu lapsen iästä paljonkin. Ja niistä kavereista. Eihän alta 3 vuotias vielä sitoudu kavereihin vaan äiskä on toki tärkeempi. Irtautumisen harjoittelu kodista on todella tärkeää. Ja varmuus et tarhassa on joitain kavereita ja sitten kotona on äiskä ja iskä joiden kaa voi yrittää leikkiä. Se ei tarkoita videoiden katselua 6 tuntia....
Tuntuu käsittämättömältä, että kasvatusalan ammattilaisena ajattelet näin.
Ensinnäkään, kaikille lapsille koti ei ole paras paikka vapaapäivänä. Valitettavasti.
Oletko huomannut, miten paljon esimerkiksi mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet? Se yksi vapaapäivä vanhemmalle silloin tällöin voi olla edellytys arjessa jaksamiselle. Tai jollekin se koko kesä.
Ja ei, kaikilla ei ole minkäänlaista turvaverkkoa, jonne voisi lapsen viskata, kun on pakko mennä lääkäriin tai vaikkapa kerran vuodessa sinne kampaajalle.
Ymmärrän varsin hyvin varhaiskasvatuksen järkyttävän tilanteen, ja arvostan jokaista, joka siellä vielä viitsii tehdä töitä. Mutta eikö se vika ole jossain ihan muualla kuin vanhemmissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varhaiskasvatus on kaikkien lasten oikeus, oli äiti kotona tai ei. Päiväkodeissa pitäisi ryhtyä toimimaan lakien mukaisesti eli jokainen arkipäivä on hyvä varhaiskasvatuspäivä!
Toivottavasti uusi hallitus korjaa asiantilan, kuten se oli ennen, eli subjektiiviset päivähoitopaikat pois. Jos vanhemmat/vanhempi on kotona, myös lapset ovat kotona. Ennen tämä oli itsestäänselvyys. Kaikkien pitää kantaa kortensa säästötalkoissa.
Vierailija kirjoitti:
Tämähän on vähän sama kuin kaupankassa tai linja-auton kuljettaja alkaisi syyttää asiakkaita siitä, että he käyttävät palvelua, jota henkilö työllään tuottaa. Edelleen kyse on ammatinvalinnasta, jos nykyinen ammatti ei työaikojen puolesta miellytä, kannattaa vaihtaa alaa, eikä haukkua/syyllistää maksavia asiakkaita netissä.
Meinaatko, että kaupankassat tai linja-auton kuljettajat eivät koskaan valita asiakkaistaan tai ihmettele heidän valintojaan? :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on ihan normaalia toimia seuraavasti:
-Viedään isompi lapsi hoitoon ja ollaan kotona vauvan kanssa
-Toinen lapsi sairaana, viedään terve lapsi hoitoon (tartuttamaan muutkin lapset)
-Siivouspäivä, kampaaja, hammaslääkäri, viedään lapset hoitoon koko päiväksi
-Isä tai äiti vapaalla esim. vuorotyön takia, viedään lapset silti hoitoon päiväksiYleisin selitys tuntuu olevan se, että kun meidän lapsi niin viihtyy päiväkodissa!
Kannatan päivähoito-oikeuden rajaamista ainakin näille kotona vauvaa hoitaville.
Miten ihmiset on ennen selvinneet kahden tai useamman lapsen kanssa?
Lapselle on hyvinkin tärkeää ja jopa Neuvolan suosittelema, vakiintunut päivärytmi.
Voi vallan arvata mitä lapsi tuntee jos hän ei aamulla tiedä mihinkä ja mitä tehdään tänään. Hän kyllä tietää et tarhaan pitäisi mennä mutta nyt ei siis mennäkkään? Eilen mentiin, mennäänkö huomenna? Pyääääää!
Meidän muksut tietää että jos jommalla kummalla tai jopa molemmilla vapaaa niin silloin ollaan kotona. Kerrotaan illalla ja heti taas aamulla. Eivät ole mitään pyääää vaan niille päiville on aina perheen omaa puuhaa. Meillä lapset tykkäävät mutta ehkä teillä tosiaan parempi että pääsee päiväkotiin kun kotona lapsella paha olla.
Lapselle tekee todellakin hyvää säilyttää se yhteys niihin kavereihin. Joskus se vain on ns elämää suurempi. Toki riippuu lapsen iästä paljonkin. Ja niistä kavereista. Eihän alta 3 vuotias vielä sitoudu kavereihin vaan äiskä on toki tärkeempi. Irtautumisen harjoittelu kodista on todella tärkeää. Ja varmuus et tarhassa on joitain kavereita ja sitten kotona on äiskä ja iskä joiden kaa voi yrittää leikkiä. Se ei tarkoita videoiden katselua 6 tuntia....
Ai lapsilta menee yhteys kavereihin jos ovatkin päiväkodissa noin neljänä päivänä viikossa eivätkä viitenä? En voi kuin nauraa enää sinun jutuillesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se jostakin kertoo. Kuten itsekkyydestä ja siitä että lapset on enemmän rasite kuin ilo. Tosin on ymmärrettävää että joskus vanhempi tarvitsee esim. asioiden hoitopäivän.
Eiköhän sen lapsenkin ole mukavampi olla päivä päiväkodissa ohjatun toiminnan parissa ja leikkien kavereiden kanssa kuin nököttää koko päivä äidin kanssa vaikkapa gynen ja silmälääkärin odotushuoneessa ja vastaanotolla ja viipottaa koko päivä mukana asioilla, joita on äidin pakko hoitaa omana vapaapäivänään kun monia asioita ei työpäivän aikana voi hoitaa.
Mitä ihmeen asioita sitä hoidetaan vapaapäivinä, kaikkihan hoituu nykyään netissä. Vai pitääkö jossain luukulla vielä jonottaa, 85-vuotias tätini joutuu toki taksilla ajamaan pankkiin keskustan konttoriian ja jonottamaan. Ei näkövammaisena voi käyttää pankkikorttia.
Gynen ja silmälääkärin pakeilla saa käydä työaikana, samoin jos joku tuska yllättää.
Mitähän se tämän päivän varhaisen kasvatuksen ohjattu toiminta on, hyvä kun huutava lauma saadaan koossa pysymään.
Jo parikymmenta vuotta sitten touhussa oli aika paljon kaikkea, ainoa joka oli lapsia kohtaan ihana oli se pienipalkkaisin päiväkotiapulainen, jota vieläkin muistan kiittää jos torilla tapaamme 🥰
Ihan esimerkiksi terveydenhoitoon liittyvät asiat.
Ja meillä arkea kuormitti appiukon hoitoon saaminen ja äitini perunkirjoitus.[/quot
Appiukon hoitoon saaminen ja äidin perukirjoitus. Kai niistä jossakin vaiheessa oli myös tukea, eikä pelkästään kurmittaneet kun menit hautaamaankin. Vai hyppäsivätkö vaatimaan yhtäkkiä hoitoa ja hautausapua. En kokenut näitä mitenkään kuormittavina, vaan normaaliin elämään kuuluvina asioina jotka halusin hellyydellä hoitaa.
Ei ollut kummastakaan mitään apua, päinvastoin.
Appiukko asui satojen kilsojen päässä ja äidistäni ei nyt koskaan ollut mitään apua, todella paljon työtä vain.
Miksi menit kuoppaamaan, olisi sen joku muukin hoitanut, olisit säästynyt moiselta vaivalta. Anteeksi olen törkeä, mutta törkeää tämä nykymenokin on.
Perunkirjoitus on eri asia kuin hautajaiset.
Ei perunkirjoitukseenkaan ole pakko mennä, eikä perintöäkään pakko vastaanottaa.
Eli mun pitää jättää perintö ottamatta jotta viisivuotias lapsi voi skipata 4 tunnin hoitopäivänsä? Oletko sinä kännissä???
Perinnön voi ottaa vastaan osallistumatta perunkirjoitukseen. Perunkirjoitukseen ei tarvitse osallistua. Tai sen voi hoitaa vaikka itse netissä. Aivan miten vain.
Enköhän minä nyt sentään tiedä ihan itse pitikö minun olla siellä paikalla vai ei.
Leikki-ikäiset ei kuole siihen jos ne on sen ihan normaalin neljän tunnin hoitopäivänsä siellä.
Lomailevat kuitenin aina koko kesän ja liki kuukauden jouluna. Plus hiihtoloman ja syysloman.
No toki jos oli miljoonaperintö, nehän jaetaan jo ennakkoon jos ei ole perijöitä niin pistetään säätiöille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisikohan muuttaa hinnoittelu niin, että vapaapäivistä saisi myös oikeasti alennuksen maksuihin.
Muuten on vähän turha itkeä, kun päivähoidosta kuitenkin maksetaan monta sataa euroa kuussa.
Itse asiassa hyvin harva maksaa enää nykyään täyttä maksua, eli monta sataa euroa kuussa. Asiakasmaksulain muutoksen myötä ihan keskituloisillakin maksu voi olla satasien sijaan kymppejä kuussa.
Kiitos Marinin hallituksen. Nyt on kannattavaa ottaa pienipalkkaisten työtä vastaan, kun hoitomaksut eivät syö koko palkkaa.
Minun palkka on 2600 ja maksan joka kuukausi 290e hoitomaksua. Kun siihen vaikuttaa myös puolison tulot.
No sun puoliso tienaakin vähintään 5000 e/kk. Täyttä maksua peritään niiltä, joiden taloudessa tienataan vajaa 8000 e/kk (1-lapsiset perheet). Jos lapsia on enemmän, myös tuloraja nousee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on ihan normaalia toimia seuraavasti:
-Viedään isompi lapsi hoitoon ja ollaan kotona vauvan kanssa
-Toinen lapsi sairaana, viedään terve lapsi hoitoon (tartuttamaan muutkin lapset)
-Siivouspäivä, kampaaja, hammaslääkäri, viedään lapset hoitoon koko päiväksi
-Isä tai äiti vapaalla esim. vuorotyön takia, viedään lapset silti hoitoon päiväksiYleisin selitys tuntuu olevan se, että kun meidän lapsi niin viihtyy päiväkodissa!
Kannatan päivähoito-oikeuden rajaamista ainakin näille kotona vauvaa hoitaville.
Miten ihmiset on ennen selvinneet kahden tai useamman lapsen kanssa?
Lapselle on hyvinkin tärkeää ja jopa Neuvolan suosittelema, vakiintunut päivärytmi.
Voi vallan arvata mitä lapsi tuntee jos hän ei aamulla tiedä mihinkä ja mitä tehdään tänään. Hän kyllä tietää et tarhaan pitäisi mennä mutta nyt ei siis mennäkkään? Eilen mentiin, mennäänkö huomenna? Pyääääää!
Meidän muksut tietää että jos jommalla kummalla tai jopa molemmilla vapaaa niin silloin ollaan kotona. Kerrotaan illalla ja heti taas aamulla. Eivät ole mitään pyääää vaan niille päiville on aina perheen omaa puuhaa. Meillä lapset tykkäävät mutta ehkä teillä tosiaan parempi että pääsee päiväkotiin kun kotona lapsella paha olla.
Lapselle tekee todellakin hyvää säilyttää se yhteys niihin kavereihin. Joskus se vain on ns elämää suurempi. Toki riippuu lapsen iästä paljonkin. Ja niistä kavereista. Eihän alta 3 vuotias vielä sitoudu kavereihin vaan äiskä on toki tärkeempi. Irtautumisen harjoittelu kodista on todella tärkeää. Ja varmuus et tarhassa on joitain kavereita ja sitten kotona on äiskä ja iskä joiden kaa voi yrittää leikkiä. Se ei tarkoita videoiden katselua 6 tuntia....
Ai lapsilta menee yhteys kavereihin jos ovatkin päiväkodissa noin neljänä päivänä viikossa eivätkä viitenä? En voi kuin nauraa enää sinun jutuillesi.
No nauretaan mut eihän se mitään muuta sen lapsen ihmettelyä miksi tänään ei mennäkkään!
Vierailija kirjoitti:
Maksakaa itse lisääntymisenne. Tulovero alas ja maksulliseksi lasten koulutusket ja hoidot. En halua veronmaksajana kustantaa ylikansoitetulla pallolla muita.
Parasta, kun Suomeen saataisi lapsi raja. Max 3 esim. Ja miksei laajemmallekin, moni ongelma mm. ilmastonmuutos helpottuisi. Ja ei muuta kuin kondomeja jakelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tämä asia kenellekkään kuuluu jos subjektiivinen hoito-oikeus on voimassa. Itse olen yrittäjä ja saatan tehdä vaikka vain 1h töitä päivässä. Loput ajasta esim. Siivoan tallia, ratsastan/ajan hevosia yms. Teen töitä monesti myös viikonloppuna kun isä hoitaa lasta. Miten yrittäjä voi edes todistaa milloin on töissä ja milloin ei. Saatan esim. Tallilla ollessa viestitellä asiakkaan kanssa ja laittaa laskuja ym. Menemään. Työnteon ja vapaa-ajan kulku on minulla usein hyvin sekaisin. Eiköhän näistä leikata sitten kun näihin ei enää varaa ole= ei ikinä. Hyvä että lapset oppivat kieltä, sosiaalisia taitoja ja valmistaa kouluun menoa. Vanhempi tuskin jaksaisi älyllistä tekemistä järjestää 365vrk vuodessa jos lapset olisivat kotona/opiskelussa/työssä mukana roikkumassa.
Jotenkin tulee tästä viestistä tunne, että sinulle hevoset ovat tärkeämpiä kuin lapsesi. Olenko väärässä, jos väitän, että sinua ei haittaa viedä lasta päiväkotiin, vaikka siellä olisi vastassa uppo-outo sijainen, mutta hevostasi et antaisi päiväksi täysin tuntemattoman ihmisen hoiviin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämähän on vähän sama kuin kaupankassa tai linja-auton kuljettaja alkaisi syyttää asiakkaita siitä, että he käyttävät palvelua, jota henkilö työllään tuottaa. Edelleen kyse on ammatinvalinnasta, jos nykyinen ammatti ei työaikojen puolesta miellytä, kannattaa vaihtaa alaa, eikä haukkua/syyllistää maksavia asiakkaita netissä.
Meinaatko, että kaupankassat tai linja-auton kuljettajat eivät koskaan valita asiakkaistaan tai ihmettele heidän valintojaan? :D
Varmasti kyllä, mutta yhtä vähän siitä on ainakin täällä vauvapalstalla tehtynä hyötyä kuin pk-tätien vanhempien vapaapäivänä hoitoontuoduista lapsista valittamisessa. Ei ole asiakkaiden valinnat heidän ongelmansa, kuten ei syy lapsien tuontiin hoitoon ole pk-tätien asia. Niin kauan kuin työsopimus on voimassa, on velvollisuus työnantajan määräyksestä työvuorot tehdä.
Itse olen päiväkodissa töissä ja eilinen oli tosi raskas. Meillä oli yhdistetty monta ryhmää ja lapset tietenkin reagoivat siihen. Työntekijöitäkin oli lomalla sillä työntekijöilläkin on joskus oikeus lomailla omien perheidensä kanssa. Itse olin töissä kun ei ole pieniä lapsia.
Näissä tilanteissa on hirveän vaikea ymmärtää vanhempia jotka tuovat lapsiaan hoitoon silloin, vaikka tietävät jo että ihmisiä poissa. Tietenkin vanhemmat jotka ovat töissä tai opiskelevat tuovat ja se on ok. Mutta sitten on näitä jotka ovat kotona vauvan kanssa tai eivät ole töissä. Osa oli ilmoittanut että on pois, mutta sitten vaan yritti väkisin tuoda ja jouduimme kertomaan että meillä on liikaa jo lapsia henkilökuntaan nähden. En suoraan sanottuna ihmettele vaikka nuoret eivät halua tälle alalke ja osasyyllisiä siihen ovat itsekeskeiset vanhemmat.
Mitä se päiväkodille kuuluu? Saati kenellekään tässä keskustelussa.