Traumat ovat pilanneet elämässäni monia asioita. Kohtalotovereita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terapeutille olisi tärkeä tieto saada tietää, että olet siinä jamassa, ettet osaa eritellä tuntemuksiasi. Hän osaisi sitten säätää hoitoa sen mukaisesti. 

Tuntuuko sinusta koko ajan jossain osassa kehoa joltain tietynlaiselta? Yleensä olotila on minulla suhteellisen neutraali. Jos kysyt nyt yhtäkkiä onko minulla jotenkin erikoinen olo kyljissä, hämmennyn kysymyksestä.

Ei normaalisti ole. Kysyisin varmaan, että tarkoitatko, että jossain tietyssä tilanteessa, jonkun tietyn tunteen yhteydessä tai että kipuileeko se alue ajoittain. Oliko se joku huuhaa-juttu vai joku järkevästi selitetty syy kyselylle?

Toisaalta jos on uupumus niin kai jossain kohtaa kehoa tai mieltä tuntuu voimattomalta, sumuiselta, väsyneeltä tms. ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terapeutille olisi tärkeä tieto saada tietää, että olet siinä jamassa, ettet osaa eritellä tuntemuksiasi. Hän osaisi sitten säätää hoitoa sen mukaisesti. 

Tuntuuko sinusta koko ajan jossain osassa kehoa joltain tietynlaiselta? Yleensä olotila on minulla suhteellisen neutraali. Jos kysyt nyt yhtäkkiä onko minulla jotenkin erikoinen olo kyljissä, hämmennyn kysymyksestä.

Ei normaalisti ole. Kysyisin varmaan, että tarkoitatko, että jossain tietyssä tilanteessa, jonkun tietyn tunteen yhteydessä tai että kipuileeko se alue ajoittain. Oliko se joku huuhaa-juttu vai joku järkevästi selitetty syy kyselylle?

Toisaalta jos on uupumus niin kai jossain kohtaa kehoa tai mieltä tuntuu voimattomalta, sumuiselta, väsyneeltä tms. ?

Käyntien aikana käytiin lopussa rutiininomaisesti läpi miltä tuntuu otsassa, kurkussa, jaloissa yms. En oikein ymmärtänyt miksi siitä kyseltiin. Uupumus ei tunnu kropassa. Olen vain väsynyt ja kyllästynyt. Henkisesti liu'un silloin helposti etäälle kaikesta omiin sisäisiin maailmoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terapeutille olisi tärkeä tieto saada tietää, että olet siinä jamassa, ettet osaa eritellä tuntemuksiasi. Hän osaisi sitten säätää hoitoa sen mukaisesti. 

Tuntuuko sinusta koko ajan jossain osassa kehoa joltain tietynlaiselta? Yleensä olotila on minulla suhteellisen neutraali. Jos kysyt nyt yhtäkkiä onko minulla jotenkin erikoinen olo kyljissä, hämmennyn kysymyksestä.

Ei normaalisti ole. Kysyisin varmaan, että tarkoitatko, että jossain tietyssä tilanteessa, jonkun tietyn tunteen yhteydessä tai että kipuileeko se alue ajoittain. Oliko se joku huuhaa-juttu vai joku järkevästi selitetty syy kyselylle?

Toisaalta jos on uupumus niin kai jossain kohtaa kehoa tai mieltä tuntuu voimattomalta, sumuiselta, väsyneeltä tms. ?

Käyntien aikana käytiin lopussa rutiininomaisesti läpi miltä tuntuu otsassa, kurkussa, jaloissa yms. En oikein ymmärtänyt miksi siitä kyseltiin. Uupumus ei tunnu kropassa. Olen vain väsynyt ja kyllästynyt. Henkisesti liu'un silloin helposti etäälle kaikesta omiin sisäisiin maailmoihin.

Tuo on dissosiaatio. Uupumus kyllä tuntuu kehossa voimattomuutena. Väsyttää tai reisistä loppuu voima, aivosumua jne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Terapeutille olisi tärkeä tieto saada tietää, että olet siinä jamassa, ettet osaa eritellä tuntemuksiasi. Hän osaisi sitten säätää hoitoa sen mukaisesti. 

Tuntuuko sinusta koko ajan jossain osassa kehoa joltain tietynlaiselta? Yleensä olotila on minulla suhteellisen neutraali. Jos kysyt nyt yhtäkkiä onko minulla jotenkin erikoinen olo kyljissä, hämmennyn kysymyksestä.

Ei normaalisti ole. Kysyisin varmaan, että tarkoitatko, että jossain tietyssä tilanteessa, jonkun tietyn tunteen yhteydessä tai että kipuileeko se alue ajoittain. Oliko se joku huuhaa-juttu vai joku järkevästi selitetty syy kyselylle?

Toisaalta jos on uupumus niin kai jossain kohtaa kehoa tai mieltä tuntuu voimattomalta, sumu

Tiedän kyllä. Eihän se ole fyysinen tuntemus, jos ajatus katkeilee.

Ajatuksen katkeilu on keskittymiskyvyttömyyttä?

Vierailija kirjoitti:

Ajatuksen katkeilu on keskittymiskyvyttömyyttä?

Oletko koskaan ollut todella väsynyt henkisesti tai fyysisesti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on ongelma? 

Uupumus.

Et voi itse uupumuksellesi mitään. Jos et jaksa tai pysty menemään kouluun, töihin tai muuhun velvoitteeseesi, käythän lääkärissä. Uupumus voi tehdä olosta hyvin raskaan ja elämästä tulee suoriutumista. Onko sinulla muuta ongelmaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajatuksen katkeilu on keskittymiskyvyttömyyttä?

Oletko koskaan ollut todella väsynyt henkisesti tai fyysisesti?

Joo, olen. On ollut sekä burn out, uupumus, aivosumu että dissosiaatiota sekä masennus, jokainen vienyt voimat, mutta keskenään eri tavoin. 

https://www.suomalainen.com/products/uupumuksesta-takaisin-elamaan-3

Tämä Juhani Mattilan kirja uupumuksesta on erittäin hyvä. On äänikirjasovelluksissakin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajatuksen katkeilu on keskittymiskyvyttömyyttä?

Oletko koskaan ollut todella väsynyt henkisesti tai fyysisesti?

Joo, olen. On ollut sekä burn out, uupumus, aivosumu että dissosiaatiota sekä masennus, jokainen vienyt voimat, mutta keskenään eri tavoin. 

Miten eri tavoin?

Mikä tahansa sairaus varsinkin pitkittyneenä ja/tai hyvin raskaana alkaa rasittaa koko ihmistä. On selvää että sairauden pitkittyessä ihminen tuntee alakuloa, on masentunut, stressaantunut, huolissaan, epätoivoinen tai mitä tahansa. Kaikki riippuu täysin ihmisestä sekä koko hänen elämästänsä. Vakavat sairaudet saattavat tuoda tullessaan jopa vakavia pelkotiloja, kuolemanpelkoisia ajatuksia, huolia pärjäämisestä sekä selviytymisestä jne. Täysin luonnollista. Vertaistuki myös mm. kirjojen muodossa on hyvä sillä omia ajatuksia sekä tuntemuksia voi käsitellä moninkin tavoin. Tiedon etsiminen on luonnollista myöskin. Monet tekevät itsensä eteen paljon asioita. Muistetaan muita autettaessa perehtyä ko. henkilön tilanteeseen sillä aina kaikki samat apukeinot tai neuvot eivät sovi kaikille. Kokonaisuuteen vaikuttavat persoonatekijät sekä kaikki henkilökohtaiset asiat. Vinkkeleitä ohikulkijalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajatuksen katkeilu on keskittymiskyvyttömyyttä?

Oletko koskaan ollut todella väsynyt henkisesti tai fyysisesti?

Joo, olen. On ollut sekä burn out, uupumus, aivosumu että dissosiaatiota sekä masennus, jokainen vienyt voimat, mutta keskenään eri tavoin. 

 

Miten eri tavoin?

 

Omalla kohdallani dissosiaatiossa loggaudun ulos tästä ulottuvuudesta ja aika vain häviää johonkin. Aivosumussa tuntuu, että aivojen seassa on fyysisesti jotain mönjää tai aivot muuttuneet sumupilveksi, ei pysty ajattelemaan ja ajattelukyky on väsynyt. Burn outissa keskittymiskyky on kadonnut tyystin, joten mitään töissä ei saa aikaan. Lisäksi itkettää ja ammatillinen itsetunto laskee tai muuttuu kyyniseksi työtä kohtaan ja motivaatio katoaa. Uupumuksessa ei palaudu ja on siitä johtuen henkistä sekä fyysistä väsyneisyyttä. Masennuksessa on kaikenlaista jaksamisongelmaa, mutta erityisesti ajatusvääristymät ja tunnemaailman ongelmat.

Näin omalla kohdalla. 

Vierailija kirjoitti:

Ajatuksen katkeilu on keskittymiskyvyttömyyttä?

Ajatus katkeaa joskus, syy voi olla omassa keskittymiskyvyssä sillä hetkellä (normaalia silloin tällöin) tai se voi liittyä esimerkiksi stressiin tai uupumukseen. Ajatus voi katkeilla myös ulkoisten häiriötekijöiden kanssa. Jos on esim. stressiä, uupumusta tai muuta heikentävää niin ulkoisetkin häiriötekijät tai ihan normaalitkin äänet saattavat kuormittaa liikaa ja ajatus saattaa katkeilla. Normaali juttu. Ohitse tästä.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset kehittävät itselleen elämän varrella usein monenlaisia selvitysmismekanismeja erilaisia tilanteita varten. Osa niistä voi olla jopa haitallisia, mutta niiden korvaaminen paremmilla toimintamalleilla ei ole mikään helppo juttu.  Ensiksikin uusien toimintatapojen opettelu vie aikaa ja voimavaroja.

Toiseksi, samaan aikaan pitäisi myös saada käsiteltyä mihin tarpeisiin tai tilanteisiin aiemmat toimintavat ovat kehittyneet. Jos toiminnan automaattiseen ehdollistumiseen pääsee tietoisella tasolla käsiksi, on haitalliset toimintavat helpompaa yrittää korvata uusilla toimintamalleilla.

Tätä toimintatapaa helpottaa rehellisyys sekä suhtautuminen asioihin. Toisinaan ei millään haluaisikaan tehdä muutoksia jotka olisivat jopa erittäin hyvä asia itselle sekä omalle kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Ohitse tästä.

Itse heräsin terapiassa juuri siihen, että vaikka haluaa parantua ja asiat paremmaksi, voi olla vaikeaa irrottaa omaan identiteettiinsä liittyvistä perususkomuksista, koska se vaatii omaksumaan jotain, yleensä vähemmän mustavalkoista, tilalle. 

Esim. Olen paha -> kun luovun tästä, luovun myös "voimastani" ja luvasta olla paha ja epäonnistunut

Olen hyvä -> luovun ajatuksesta, että olen hyvä vaan pitää hyväksyä, etten minäkään aina niin kauhean hyvä ole ja toimin huolimattomasti muita kohtaan

Olen avuton -> pitäisi alkaa skarpata ja toimia dynaamisemmin

Olen omnipotentti -> en olekaan vaan ihan tavallinen kuolevainen

Olen uhri -> kyllä, sitäkin, mutta lisäksi myös selviytyjä ja paljon muuta

Vierailija kirjoitti:

Itse heräsin terapiassa juuri siihen, että vaikka haluaa parantua ja asiat paremmaksi, voi olla vaikeaa irrottaa omaan identiteettiinsä liittyvistä perususkomuksista, koska se vaatii omaksumaan jotain, yleensä vähemmän mustavalkoista, tilalle. 

Esim. Olen paha -> kun luovun tästä, luovun myös "voimastani" ja luvasta olla paha ja epäonnistunut

Olen hyvä -> luovun ajatuksesta, että olen hyvä vaan pitää hyväksyä, etten minäkään aina niin kauhean hyvä ole ja toimin huolimattomasti muita kohtaan

Olen avuton -> pitäisi alkaa skarpata ja toimia dynaamisemmin

Olen omnipotentti -> en olekaan vaan ihan tavallinen kuolevainen

Olen uhri -> kyllä, sitäkin, mutta lisäksi myös selviytyjä ja paljon muuta

Ei kaikesta tarvitse luopua tai muuttaa joksikin toiseksi. 

Olen avuton? Onko se jokin hetki jossa tunnet itsesi avuttomaksi? Hyväksy se ja se on normaalia kuten muutkin tunteet ovat.

Olen paha ihminen? Oletko tehnyt jotakin ikävää tai pahaa tai käyttäytynyt huonosti? Kenties valehdellut tai manipuloinut muita? Sinä soimaat itseäsi syystä, soimaa ja muuta tapasi.

Tässä nyt kaksi pientä esimerkin omaista asiaa tähän, keskittykää aina rehellisesti asioihinne ja hyväksykää totuudet. Kaikkea ei aina voi itsessä muuttaa mutta oman hyvinvoinnin edistämiseksi kannattaa tehdä kaikki työ. Ei kannata valehdella itsellensä muuttamalla totuuksia valheiksi, siinä sitten todellakin huiputtaa itseänsä kunnolla.

Iso merkitys on myös traumalla ja miten kukin asioita käsittelee. Samankaltainen tapahtuma voi olla toiselle trauma ja toiselle jotain muuta. 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse heräsin terapiassa juuri siihen, että vaikka haluaa parantua ja asiat paremmaksi, voi olla vaikeaa irrottaa omaan identiteettiinsä liittyvistä perususkomuksista, koska se vaatii omaksumaan jotain, yleensä vähemmän mustavalkoista, tilalle. 

Esim. Olen paha -> kun luovun tästä, luovun myös "voimastani" ja luvasta olla paha ja epäonnistunut

Olen hyvä -> luovun ajatuksesta, että olen hyvä vaan pitää hyväksyä, etten minäkään aina niin kauhean hyvä ole ja toimin huolimattomasti muita kohtaan

Olen avuton -> pitäisi alkaa skarpata ja toimia dynaamisemmin

Olen omnipotentti -> en olekaan vaan ihan tavallinen kuolevainen

Olen uhri -> kyllä, sitäkin, mutta lisäksi myös selviytyjä ja paljon muuta

Ei kaikesta tarvitse luopua tai muuttaa joksikin toiseksi. 

Olen avuton? Onko se jokin hetki jossa tu

Kyse ei ole siitä, että valehtelee itselleen, vaan vanhemmat ovat luoneet nuo perususkomukset itsestä. Niiden muuttamiseksi pitää muuttaa kokonaan käsitys itsestä, vanhemmista ja maailmasta.

Vierailija kirjoitti:

Iso merkitys on myös traumalla ja miten kukin asioita käsittelee. Samankaltainen tapahtuma voi olla toiselle trauma ja toiselle jotain muuta. 

 

Traumahan on juuri sitä, että asian terve käsittely on estynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse heräsin terapiassa juuri siihen, että vaikka haluaa parantua ja asiat paremmaksi, voi olla vaikeaa irrottaa omaan identiteettiinsä liittyvistä perususkomuksista, koska se vaatii omaksumaan jotain, yleensä vähemmän mustavalkoista, tilalle. 

Esim. Olen paha -> kun luovun tästä, luovun myös "voimastani" ja luvasta olla paha ja epäonnistunut

Olen hyvä -> luovun ajatuksesta, että olen hyvä vaan pitää hyväksyä, etten minäkään aina niin kauhean hyvä ole ja toimin huolimattomasti muita kohtaan

Olen avuton -> pitäisi alkaa skarpata ja toimia dynaamisemmin

Olen omnipotentti -> en olekaan vaan ihan tavallinen kuolevainen

Olen uhri -> kyllä, sitäkin, mutta lisäksi myös selviytyjä ja paljon muuta

Ei kaikesta tarvitse luopua tai muuttaa joksikin toiseksi. 

Miksi uskoit sekä käsitit kaiken? Nythän sinä teet saman työn itsessäsi uudestaan. Tervemenoa.