Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuolinpesän tavarat - kun mitään ei saisi myydä, hävittää tmv.
17.05.2023 |
Tilanne siis se, että meitä on kolme sisarusta. Aikuisia, perheellisiä, asutaan pitkin maata.
Isämme kuoli jokin aika sitten. Äiti jo kauan sitten.
Isämme asui omakotitaloa syrjäseudulla ja oli käsistään kätevä. Myös pieni mökki jäi.
Me kolme sisarusta asumme rivitalo-osakkeissa ja kerrostalossa.
Erimielisyyksiähän tässä nyt sitten on tullut. Kun kaksi muuta sisarusta on eri mieltä kuin minä siitä, mitä nyt pitäisi tavaroille ja talolle tehdä.
Minun mielestäni kaikki sähkötyökalut (niitä on paljon; Sahoja, sirkkeleitä, poria, sorveja jne jne), lumilingot, puutarhamöyhijät, halkomakoneet, aseet, kelkka, auto jne. kannattaisi myydä. Meistä kukaan sisarista ei niitä tarvitse tai osaa edes käyttää. Ne ovat kunnossa olevia vehkeitä, jotka isäni on aina pitänyt kunnossa. Ja itse olen sitä mieltä, että ne on tehty käytettäviksi. Että isänikin olisi sitä mieltä, että olisi vain hyvä jos olisivat jollekin iloksi ja hyödyksi.
Talo on syrjässä, mutta siisti. Sekin olisi viisasta myydä. Ihan jo sen takia, että talo vaatii ylläpitoa pysyäkseen kunnossa.
Kaksi muuta sisarusta on tästä aivan eri mieltä. Mitään ei saa hävittää (edes vaatteita tmv. jotka mietin, että laittaa ehjät kiertoon, rikkinäiset jne. kierrätykseen) tai myydä. Työkaluja ei saa myydä. Lumilinkoakaan ei saa myydä.
Oma tilanteeni on se, että voisin ottaa tästä kaikenlisäksi vastuun; En kerralla hävittäisi ja kysymättä tietenkään mitään, mutta niin että vuoden verran varattaisiin aikaa. Myytäisiin irtaimistoa kauden kysynnän mukaan. Pikkuhiljaa.
Mutta miten saada kaksi muuta ymmärtämään se, että tavara on tavaraa. Ja että etenkin talon pitäminen sitoo. Minuahan pidetään tässä ihan sydämettömänä julmurina.
Kommentit (107)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten aiemmat keskustelijat sanoivatkin, teillä on varmasti hyvin erilaiset suruprosessit. Sinulle prosessiin kuuluu se, että kuolinpesä laitetaan mahdollisimman nopeasti kuntoon ja pystyt sitä perustelemaan loogisesti sillä, että näin on vain järkevintä tehdä. Toisaalta sisaruksesi eivät vielä kykene ajattelemaan, että vanhempien rakas koti häviäisi olemasta kokonaan. Se on osa suruprosessia, eikä asiat aina mene loogisen järkevästi.
Onko sinun pakko olla johtajana tässä prosessissa, oletko muutenkin tottunut kertomaan sisaruksille mitä tehdään? Voisitko ottaa hetken tauon ja palata asiaan esimerkiksi syksyllä? Kyllä ne lumilingot pysyvät myyntikuntoisena muutaman kuukauden ajan. Samalla voisitte kesän ajan tunnustella, että tuntuuko sisaruksista luontevalta esimerkiksi viettää aikaa talossa ja pitää sitä kesämökkinä. Siinä vaiheessa kun isän kuolemasta on kulunut esimerkiksi vuosi, voi olla hyvä hetki alkaa vaatia jämerämpiä toimia ja pitkäaikaista ratkaisua asiaan. Jos sisarukset eivät silloinkaan halua talosta luopua, voivat he lunastaa sinut ulos kuolinpesästä ja sen jälkeen se on heidän omalla vastuullaan.
Nämä ovat hetkiä, jolloin sisarusparven piilossa olevat dynamiikat ja mahdolliset ristiriidat syöksyvät vauhdilla esiin, kun jokainen prosessoi suruaan omalla tavallaan. Surullisinta on, jos välit menevät poikki tai vaurioituvat pysyvästi tällaisen asian vuoksi. Erityisesti vahingollista on vaatia, että kaikki suhtautuisivat asiaan kylmän rationaalisesti sillä tunteet kuuluvat prosessiin hyvin vahvasti.
Talon ylläpito vuoden aikana maksaa ja vie aikaa. Siellä on käytävä katsomassa paikat säännöllusesti, että kaikkin on kunnossa. Pihatyöt tehtävä, lumet kolattava. Kaikki on pidettävä kunnossa myyntiä ajatellen ja muutenkin. Kuka ottaa vastuun?
Tuo on sisarusten yhdessä päätettävä ja sovittava asia. Jos kuolinpesän tilillä on rahaa, niin maksut menevät sieltä ja sisarusten kesken voi sopia, että jokainen käy talolla kerran tai kaksi kesän aikana katsomassa että paikat on kunnossa. Eihän se mitenkään ole AP:n yksityinen velvollisuus, voi olla että toiset sisarukset saisivat homman hoidettua ihan järkevästi jos AP vain lopettaa omimasta kaiken vastuun itselleen ja määrittelemästä mikä kaikki on täysin pakko nyt tehdä.
Miksi ihmeessä tyhjillään olevassa talossa pitäisi säännöllisesti tehdä lumityöt? Naapurin kanssa voi sopia, että käy välillä taloa katsomassa ja vaikka maksaa hänelle kuolinpesän varoista hieman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten aiemmat keskustelijat sanoivatkin, teillä on varmasti hyvin erilaiset suruprosessit. Sinulle prosessiin kuuluu se, että kuolinpesä laitetaan mahdollisimman nopeasti kuntoon ja pystyt sitä perustelemaan loogisesti sillä, että näin on vain järkevintä tehdä. Toisaalta sisaruksesi eivät vielä kykene ajattelemaan, että vanhempien rakas koti häviäisi olemasta kokonaan. Se on osa suruprosessia, eikä asiat aina mene loogisen järkevästi.
Onko sinun pakko olla johtajana tässä prosessissa, oletko muutenkin tottunut kertomaan sisaruksille mitä tehdään? Voisitko ottaa hetken tauon ja palata asiaan esimerkiksi syksyllä? Kyllä ne lumilingot pysyvät myyntikuntoisena muutaman kuukauden ajan. Samalla voisitte kesän ajan tunnustella, että tuntuuko sisaruksista luontevalta esimerkiksi viettää aikaa talossa ja pitää sitä kesämökkinä. Siinä vaiheessa kun isän kuolemasta on kulunut esimerkiksi vuosi, voi olla hyvä hetki alkaa vaatia jämerämpiä toimia ja pitkäaikaista ratkaisua asiaan. Jos sisarukset eivät silloinkaan halua talosta luopua, voivat he lunastaa sinut ulos kuolinpesästä ja sen jälkeen se on heidän omalla vastuullaan.
Nämä ovat hetkiä, jolloin sisarusparven piilossa olevat dynamiikat ja mahdolliset ristiriidat syöksyvät vauhdilla esiin, kun jokainen prosessoi suruaan omalla tavallaan. Surullisinta on, jos välit menevät poikki tai vaurioituvat pysyvästi tällaisen asian vuoksi. Erityisesti vahingollista on vaatia, että kaikki suhtautuisivat asiaan kylmän rationaalisesti sillä tunteet kuuluvat prosessiin hyvin vahvasti.
Talon ylläpito vuoden aikana maksaa ja vie aikaa. Siellä on käytävä katsomassa paikat säännöllusesti, että kaikkin on kunnossa. Pihatyöt tehtävä, lumet kolattava. Kaikki on pidettävä kunnossa myyntiä ajatellen ja muutenkin. Kuka ottaa vastuun?
Tuo on sisarusten yhdessä päätettävä ja sovittava asia. Jos kuolinpesän tilillä on rahaa, niin maksut menevät sieltä ja sisarusten kesken voi sopia, että jokainen käy talolla kerran tai kaksi kesän aikana katsomassa että paikat on kunnossa. Eihän se mitenkään ole AP:n yksityinen velvollisuus, voi olla että toiset sisarukset saisivat homman hoidettua ihan järkevästi jos AP vain lopettaa omimasta kaiken vastuun itselleen ja määrittelemästä mikä kaikki on täysin pakko nyt tehdä.
Miksi ihmeessä tyhjillään olevassa talossa pitäisi säännöllisesti tehdä lumityöt? Naapurin kanssa voi sopia, että käy välillä taloa katsomassa ja vaikka maksaa hänelle kuolinpesän varoista hieman.
Kyllä itse ainakin ajattelen, että talo pitää tarkistaa parin viikon välein ja huolehtia piha. Vesivahinkokin voi tulla tai mitä tahansa.
Itse en ainakaan haluaisi ylläpitää taloa, josta haluan luopua. Talosta ja lämmityksestä riippuen jo pelkkä lämmitys voi olla tuhansia euroja vuodessa.
Myyntiä ajatellen on aina huono, jos ostaja tietää talon olleen tyhjilleen pitkään.
Tiedän kuolinpesän missä talo pidettiin 2v tyhjänä kylmillään ilman lämmitystä ja nyt yrittävät myydä eikä kukaan enää ole kiinnostunut ostamaan.
On se kumma että kuoleman yhteydessä tulee näitä riitoja sisarusten välille. Muistan kun appiukko kuoli, kohta parikymmentä vuotta sitten, niin kolme lastansa alkoivat riidellä jäämistön asioista niin etteivät vielä tänäkään päivänä puhu toistensa kanssa,, Meitäkin on kolme sisarusta ja äidin kuoleman jälkeen (isä kuollut jo aiemmin) piti päättää mitä tehdään ja kuka tekee. Kaksi sisarruksista eivät halunneet ottaa mitään vastuuta tehtävistä joten sanoin että minä teen. Sanoin että hoidan hautauksen ja perunkirjoituksen ja muut asiat mutta myös että mielestäni talo ja metsä pitää myydä koska meistä kukaan ei edes asu Suomessa ja jos jommalla kummalla on jotain sitä vastaan niin voi ottaa yli hautauksesta lähtien. Kumpikaan ei halunnut joten hoidin asiat myyntiä myöten. Tottakai se kirveli mielessä että synnyinkoti ja metsät myytiin mutta samalla pitää olla realistinen. Turha pitää taloa joka ei enää ole se koti mikä oli kun äiti oli elossa.
Minä luovuin omasta osuudestani lähes ilmaiseksi. Siellä ne kaikki tavarat vielä ovat ja talokin taitaa olla jo purkunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten aiemmat keskustelijat sanoivatkin, teillä on varmasti hyvin erilaiset suruprosessit. Sinulle prosessiin kuuluu se, että kuolinpesä laitetaan mahdollisimman nopeasti kuntoon ja pystyt sitä perustelemaan loogisesti sillä, että näin on vain järkevintä tehdä. Toisaalta sisaruksesi eivät vielä kykene ajattelemaan, että vanhempien rakas koti häviäisi olemasta kokonaan. Se on osa suruprosessia, eikä asiat aina mene loogisen järkevästi.
Onko sinun pakko olla johtajana tässä prosessissa, oletko muutenkin tottunut kertomaan sisaruksille mitä tehdään? Voisitko ottaa hetken tauon ja palata asiaan esimerkiksi syksyllä? Kyllä ne lumilingot pysyvät myyntikuntoisena muutaman kuukauden ajan. Samalla voisitte kesän ajan tunnustella, että tuntuuko sisaruksista luontevalta esimerkiksi viettää aikaa talossa ja pitää sitä kesämökkinä. Siinä vaiheessa kun isän kuolemasta on kulunut esimerkiksi vuosi, voi olla hyvä hetki alkaa vaatia jämerämpiä toimia ja pitkäaikaista ratkaisua asiaan. Jos sisarukset eivät silloinkaan halua talosta luopua, voivat he lunastaa sinut ulos kuolinpesästä ja sen jälkeen se on heidän omalla vastuullaan.
Nämä ovat hetkiä, jolloin sisarusparven piilossa olevat dynamiikat ja mahdolliset ristiriidat syöksyvät vauhdilla esiin, kun jokainen prosessoi suruaan omalla tavallaan. Surullisinta on, jos välit menevät poikki tai vaurioituvat pysyvästi tällaisen asian vuoksi. Erityisesti vahingollista on vaatia, että kaikki suhtautuisivat asiaan kylmän rationaalisesti sillä tunteet kuuluvat prosessiin hyvin vahvasti.
Talon ylläpito vuoden aikana maksaa ja vie aikaa. Siellä on käytävä katsomassa paikat säännöllusesti, että kaikkin on kunnossa. Pihatyöt tehtävä, lumet kolattava. Kaikki on pidettävä kunnossa myyntiä ajatellen ja muutenkin. Kuka ottaa vastuun?
Tuo on sisarusten yhdessä päätettävä ja sovittava asia. Jos kuolinpesän tilillä on rahaa, niin maksut menevät sieltä ja sisarusten kesken voi sopia, että jokainen käy talolla kerran tai kaksi kesän aikana katsomassa että paikat on kunnossa. Eihän se mitenkään ole AP:n yksityinen velvollisuus, voi olla että toiset sisarukset saisivat homman hoidettua ihan järkevästi jos AP vain lopettaa omimasta kaiken vastuun itselleen ja määrittelemästä mikä kaikki on täysin pakko nyt tehdä.
Miksi ihmeessä tyhjillään olevassa talossa pitäisi säännöllisesti tehdä lumityöt? Naapurin kanssa voi sopia, että käy välillä taloa katsomassa ja vaikka maksaa hänelle kuolinpesän varoista hieman.
Kyllä itse ainakin ajattelen, että talo pitää tarkistaa parin viikon välein ja huolehtia piha. Vesivahinkokin voi tulla tai mitä tahansa.
Itse en ainakaan haluaisi ylläpitää taloa, josta haluan luopua. Talosta ja lämmityksestä riippuen jo pelkkä lämmitys voi olla tuhansia euroja vuodessa.
Myyntiä ajatellen on aina huono, jos ostaja tietää talon olleen tyhjilleen pitkään.
Toisaalta sisarukset eivät talosta halua vielä luopua, joten kenen halua tässä sitten noudatetaan? Voihan olla, että sisarukset perheineen viettävät kesäloman tai useamman viikon talossa kesän aikana. Valitettavasti kukaan kuolinpesän jäsenistä ei saa hoitaa asiaa hänelle itselleen täydellisellä tavalla, vaan pitää kyetä tekemään kompromisseja.
Vedet voi katkaista jos talo on pidemmän aikaa tyhjillään, eivätkä sisaruksetkaan varmasti ole valmiita maksamaan tuhansia euroja vuodesta tyhjän talon lämmityksestä. Kyllä se sopi ennen pitkää löytyy, kunhan AP ei vaan pidä kiinni siitä että asia pitää hoitaa täsmälleen sillä tavalla minkä hän näkee parhaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän kuolinpesän missä talo pidettiin 2v tyhjänä kylmillään ilman lämmitystä ja nyt yrittävät myydä eikä kukaan enää ole kiinnostunut ostamaan.
Itse olen nähnyt yhden kuolinpesän talon joka on jo niin ränsistynyt että ei tarvi kuin puhaltaa niin lentää nurin.. On se kumma että ihmisen kuoleman jälkeen juuri talosta monesti tulee riitakapula lasten kesken,,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikeaa se on tietenkin kun kolmen erilaiset toiveet ja tunteet puhuvat näissä perintöjutuissa hyvin paljon.
Pikkuhiljaa jos saatte tavarat jaettua olisi hyvä. Meillä kestänyt yli 10v tavaroiden kanssa pyöriminen ja nyt kuolivat sitten sisareni ja kaikki "paska" jäi minulle. Talo ja autotalli ja varastot täynnä!!!! Koitan kuskata pikkuhiljaa roinaa pois, lahjoittanut olen jo paljon. Minusta ei ole myymään, en vaan jaksa kun tavaroita satoja. Arvokkaimmat kuten soittimet myin jo.
Tsemppiä!
Kerää erikseen ne tavarat mitä haluat pitää ja tilaa joku kuolinpesän tyhjentäjä hakemaan muut pois.
Vierailija kirjoitti:
Minä luovuin omasta osuudestani lähes ilmaiseksi. Siellä ne kaikki tavarat vielä ovat ja talokin taitaa olla jo purkunnossa.
Mutta eikö se niin ole että jos luopuu osuudestaan niin se siirtyy seuravalle sukupolvelle jos lapsia on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No siskot sitten huoltaa ja maksaa talon ylläpidon. Pyydä myös ostamaan sinut ulos niin saavat tehdä mitä lystää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä luovuin omasta osuudestani lähes ilmaiseksi. Siellä ne kaikki tavarat vielä ovat ja talokin taitaa olla jo purkunnossa.
Mutta eikö se niin ole että jos luopuu osuudestaan niin se siirtyy seuravalle sukupolvelle jos lapsia on?
Ei se ole niin silloin kun on luopunut lähes ilmaiseksi. Pitäisi luopua tyystin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten aiemmat keskustelijat sanoivatkin, teillä on varmasti hyvin erilaiset suruprosessit. Sinulle prosessiin kuuluu se, että kuolinpesä laitetaan mahdollisimman nopeasti kuntoon ja pystyt sitä perustelemaan loogisesti sillä, että näin on vain järkevintä tehdä. Toisaalta sisaruksesi eivät vielä kykene ajattelemaan, että vanhempien rakas koti häviäisi olemasta kokonaan. Se on osa suruprosessia, eikä asiat aina mene loogisen järkevästi.
Onko sinun pakko olla johtajana tässä prosessissa, oletko muutenkin tottunut kertomaan sisaruksille mitä tehdään? Voisitko ottaa hetken tauon ja palata asiaan esimerkiksi syksyllä? Kyllä ne lumilingot pysyvät myyntikuntoisena muutaman kuukauden ajan. Samalla voisitte kesän ajan tunnustella, että tuntuuko sisaruksista luontevalta esimerkiksi viettää aikaa talossa ja pitää sitä kesämökkinä. Siinä vaiheessa kun isän kuolemasta on kulunut esimerkiksi vuosi, voi olla hyvä hetki alkaa vaatia jämerämpiä toimia ja pitkäaikaista ratkaisua asiaan. Jos sisarukset eivät silloinkaan halua talosta luopua, voivat he lunastaa sinut ulos kuolinpesästä ja sen jälkeen se on heidän omalla vastuullaan.
Nämä ovat hetkiä, jolloin sisarusparven piilossa olevat dynamiikat ja mahdolliset ristiriidat syöksyvät vauhdilla esiin, kun jokainen prosessoi suruaan omalla tavallaan. Surullisinta on, jos välit menevät poikki tai vaurioituvat pysyvästi tällaisen asian vuoksi. Erityisesti vahingollista on vaatia, että kaikki suhtautuisivat asiaan kylmän rationaalisesti sillä tunteet kuuluvat prosessiin hyvin vahvasti.
Talon ylläpito vuoden aikana maksaa ja vie aikaa. Siellä on käytävä katsomassa paikat säännöllusesti, että kaikkin on kunnossa. Pihatyöt tehtävä, lumet kolattava. Kaikki on pidettävä kunnossa myyntiä ajatellen ja muutenkin. Kuka ottaa vastuun?
Tuo on sisarusten yhdessä päätettävä ja sovittava asia. Jos kuolinpesän tilillä on rahaa, niin maksut menevät sieltä ja sisarusten kesken voi sopia, että jokainen käy talolla kerran tai kaksi kesän aikana katsomassa että paikat on kunnossa. Eihän se mitenkään ole AP:n yksityinen velvollisuus, voi olla että toiset sisarukset saisivat homman hoidettua ihan järkevästi jos AP vain lopettaa omimasta kaiken vastuun itselleen ja määrittelemästä mikä kaikki on täysin pakko nyt tehdä.
Miksi ihmeessä tyhjillään olevassa talossa pitäisi säännöllisesti tehdä lumityöt? Naapurin kanssa voi sopia, että käy välillä taloa katsomassa ja vaikka maksaa hänelle kuolinpesän varoista hieman.
Kyllä itse ainakin ajattelen, että talo pitää tarkistaa parin viikon välein ja huolehtia piha. Vesivahinkokin voi tulla tai mitä tahansa.
Itse en ainakaan haluaisi ylläpitää taloa, josta haluan luopua. Talosta ja lämmityksestä riippuen jo pelkkä lämmitys voi olla tuhansia euroja vuodessa.
Myyntiä ajatellen on aina huono, jos ostaja tietää talon olleen tyhjilleen pitkään.
Toisaalta sisarukset eivät talosta halua vielä luopua, joten kenen halua tässä sitten noudatetaan? Voihan olla, että sisarukset perheineen viettävät kesäloman tai useamman viikon talossa kesän aikana. Valitettavasti kukaan kuolinpesän jäsenistä ei saa hoitaa asiaa hänelle itselleen täydellisellä tavalla, vaan pitää kyetä tekemään kompromisseja.
Vedet voi katkaista jos talo on pidemmän aikaa tyhjillään, eivätkä sisaruksetkaan varmasti ole valmiita maksamaan tuhansia euroja vuodesta tyhjän talon lämmityksestä. Kyllä se sopi ennen pitkää löytyy, kunhan AP ei vaan pidä kiinni siitä että asia pitää hoitaa täsmälleen sillä tavalla minkä hän näkee parhaaksi.
Jos talo on pienehkö niin peruslämmön ylläpito jos myös eristeet kohtuukunnossa ei ole kovin merkittävä kulu , reilusti alle 1000eur varmasti .Meillä peruslämmitettävää pinta-alaa noin 55 neliötä ja tuolla ollut 20v peruslämmöt. Veden saa kiinni päävesihanasta ja jotkut myös tyhjentävät vesiputket niin tilaa jossa hana on ei tarvitse lämmittää erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten aiemmat keskustelijat sanoivatkin, teillä on varmasti hyvin erilaiset suruprosessit. Sinulle prosessiin kuuluu se, että kuolinpesä laitetaan mahdollisimman nopeasti kuntoon ja pystyt sitä perustelemaan loogisesti sillä, että näin on vain järkevintä tehdä. Toisaalta sisaruksesi eivät vielä kykene ajattelemaan, että vanhempien rakas koti häviäisi olemasta kokonaan. Se on osa suruprosessia, eikä asiat aina mene loogisen järkevästi.
Onko sinun pakko olla johtajana tässä prosessissa, oletko muutenkin tottunut kertomaan sisaruksille mitä tehdään? Voisitko ottaa hetken tauon ja palata asiaan esimerkiksi syksyllä? Kyllä ne lumilingot pysyvät myyntikuntoisena muutaman kuukauden ajan. Samalla voisitte kesän ajan tunnustella, että tuntuuko sisaruksista luontevalta esimerkiksi viettää aikaa talossa ja pitää sitä kesämökkinä. Siinä vaiheessa kun isän kuolemasta on kulunut esimerkiksi vuosi, voi olla hyvä hetki alkaa vaatia jämerämpiä toimia ja pitkäaikaista ratkaisua asiaan. Jos sisarukset eivät silloinkaan halua talosta luopua, voivat he lunastaa sinut ulos kuolinpesästä ja sen jälkeen se on heidän omalla vastuullaan.
Nämä ovat hetkiä, jolloin sisarusparven piilossa olevat dynamiikat ja mahdolliset ristiriidat syöksyvät vauhdilla esiin, kun jokainen prosessoi suruaan omalla tavallaan. Surullisinta on, jos välit menevät poikki tai vaurioituvat pysyvästi tällaisen asian vuoksi. Erityisesti vahingollista on vaatia, että kaikki suhtautuisivat asiaan kylmän rationaalisesti sillä tunteet kuuluvat prosessiin hyvin vahvasti.
Talon ylläpito vuoden aikana maksaa ja vie aikaa. Siellä on käytävä katsomassa paikat säännöllusesti, että kaikkin on kunnossa. Pihatyöt tehtävä, lumet kolattava. Kaikki on pidettävä kunnossa myyntiä ajatellen ja muutenkin. Kuka ottaa vastuun?
Tuo on sisarusten yhdessä päätettävä ja sovittava asia. Jos kuolinpesän tilillä on rahaa, niin maksut menevät sieltä ja sisarusten kesken voi sopia, että jokainen käy talolla kerran tai kaksi kesän aikana katsomassa että paikat on kunnossa. Eihän se mitenkään ole AP:n yksityinen velvollisuus, voi olla että toiset sisarukset saisivat homman hoidettua ihan järkevästi jos AP vain lopettaa omimasta kaiken vastuun itselleen ja määrittelemästä mikä kaikki on täysin pakko nyt tehdä.
Miksi ihmeessä tyhjillään olevassa talossa pitäisi säännöllisesti tehdä lumityöt? Naapurin kanssa voi sopia, että käy välillä taloa katsomassa ja vaikka maksaa hänelle kuolinpesän varoista hieman.
Kyllä itse ainakin ajattelen, että talo pitää tarkistaa parin viikon välein ja huolehtia piha. Vesivahinkokin voi tulla tai mitä tahansa.
Itse en ainakaan haluaisi ylläpitää taloa, josta haluan luopua. Talosta ja lämmityksestä riippuen jo pelkkä lämmitys voi olla tuhansia euroja vuodessa.
Myyntiä ajatellen on aina huono, jos ostaja tietää talon olleen tyhjilleen pitkään.
Toisaalta sisarukset eivät talosta halua vielä luopua, joten kenen halua tässä sitten noudatetaan? Voihan olla, että sisarukset perheineen viettävät kesäloman tai useamman viikon talossa kesän aikana. Valitettavasti kukaan kuolinpesän jäsenistä ei saa hoitaa asiaa hänelle itselleen täydellisellä tavalla, vaan pitää kyetä tekemään kompromisseja.
Vedet voi katkaista jos talo on pidemmän aikaa tyhjillään, eivätkä sisaruksetkaan varmasti ole valmiita maksamaan tuhansia euroja vuodesta tyhjän talon lämmityksestä. Kyllä se sopi ennen pitkää löytyy, kunhan AP ei vaan pidä kiinni siitä että asia pitää hoitaa täsmälleen sillä tavalla minkä hän näkee parhaaksi.
Jos talo on pienehkö niin peruslämmön ylläpito jos myös eristeet kohtuukunnossa ei ole kovin merkittävä kulu , reilusti alle 1000eur varmasti .Meillä peruslämmitettävää pinta-alaa noin 55 neliötä ja tuolla ollut 20v peruslämmöt. Veden saa kiinni päävesihanasta ja jotkut myös tyhjentävät vesiputket niin tilaa jossa hana on ei tarvitse lämmittää erikseen.
Minusta 1000 euron kulu tyhjästä on iso kulu. Lisäksi muu huolto maksaa. Tuskin ap:n isän talo on 55 neliöinen. Sehän on pikkumökin koko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut suree tavaroiden kautta.
Puolisoni äiti kuoli äkillisesti puolisoni lapsuudessa. Hänen tavaransa ovat paljolti edelleen olemassa, vaikka kuolemasta on kulunut aikaa jo kymmeniä vuosia. (Joitakin ihovoiteita ym olen heittänyt pois. )
Muitakin vastaavia esimerkkejä tiedän; luulen, ne joskus melko surullisia.
Joillekin tasapuolisuus on tärkeää, ja kokonaisuuden kannalta rahalliselta arvoltaan vähäisiä tavaroita excelöidään. Mutta tavaraan liittyvään tunteen määrää ei voi rahassa mitata.
Ihminen on menetyksen aikaan tosiaan herkimmillään.
Toisaalta tosiasiahan on, että esim. talon arvo laskee, jos se jää hoitamatta, huoltamatta, ylläpitämättä. Jollain aikavälillä ratkaisuja on hyvä saada aikaan.
Tsemppiä ap! Pyri säilyttämään suhteesi sisaruksiisi myös vaikeina aikoina!
Kun minun äiti kuoli niin siltä jäi talo ja tavaroita. Onneksi veljeni kanssa oli yhteisymmärrys että talo ja kaikki myydään. Ei tullut riitaa mistään ja minä hoitelin myymisen. Rahat meni puoliksi kaikki Äidin auto jäi minulle, sitä ei myyty.
Vierailija kirjoitti:
Pesänjakaja. Sitten ei tarvi riidellä.
Kuolinpesä on jaettava, kun yksi osakas vaatii. Muut sisarukset voivat ostaa sinut ulos, jos haluavat säilyttää koko perinnön koskemattomana.
Ilmoita sisaruksillesi jakovaatimus, oma ehdotuksesi jaosta ja päivämäärä, jolloin pyydät käräjäoikeutta määräämään pesänjakaja, jos sitä ennen ette saa sovintoa jaosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pesänjakaja. Sitten ei tarvi riidellä.
Kuolinpesä on jaettava, kun yksi osakas vaatii. Muut sisarukset voivat ostaa sinut ulos, jos haluavat säilyttää koko perinnön koskemattomana.
Ilmoita sisaruksillesi jakovaatimus, oma ehdotuksesi jaosta ja päivämäärä, jolloin pyydät käräjäoikeutta määräämään pesänjakaja, jos sitä ennen ette saa sovintoa jaosta.
Typerä neuvo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pesänjakaja. Sitten ei tarvi riidellä.
Kuolinpesä on jaettava, kun yksi osakas vaatii. Muut sisarukset voivat ostaa sinut ulos, jos haluavat säilyttää koko perinnön koskemattomana.
Ilmoita sisaruksillesi jakovaatimus, oma ehdotuksesi jaosta ja päivämäärä, jolloin pyydät käräjäoikeutta määräämään pesänjakaja, jos sitä ennen ette saa sovintoa jaosta.
Typerä neuvo.
Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Näissä tehään aina näin: annetaan tietty aika, jokainen hakee sieltä kaiken, mitä ei saa hävittää ja tämän päivänmäärän jälkeen kaikki mikä siellä on, lähtee pois.
Kannattaa huomata, että tuohon tarvitaan ulkopuolinen pesänjakaja, jolle pitää maksaa. Yksi osakas ei voi ilmoittaa, että minä päätän.
Alue: Aihe vapaa
Täysin normaalia perillisten välistä valtataistelua jossa poissiivoamisella tai säilyttämisvimmalla koetetaan osoittaa asemaa, mutta ennen kaikkea vanhempien rakkauden määrää, oli sitä ollut tai ei.